Tiistaina menin taas kuukauden tauon jälkeen Assin luokse. Aloitus esteillä. Vähän piti pohtia tallissa että mitäs oli missäkin ja mitä piti tehdä. Uskoisin että palautuivat mieleen.
Assi oli hoitaessa kiltisti eikä meinannutkaan karata. Olin silti vähän ennakkoluuloinen ja pidin oven säpissä.
Maneesissa oltiin vain vähän ennen oman varaukseni alkua. Siellä oli sen verran porukkaa ja sen verran villin näköisiä hevosia että verkkailin aika rauhassa. Assi oli vielä enemmän rauhassa ja liikkui kuin tervattuna. Osan haastetta toi ettei mahduttu usvattamaan koko uraa vaan pyörittiin ovipäädyssä. Jumitteli liikkeellelähdöissä ja pudotteli laukkoja pois. Kakkajumeja ei sentään tullut. Käynti reipastui oikeastaan vasta sillä kun pyysin kävelemään hitaammin.
Lopulta päästiin aloittamaan hypyt. Ensin pientä ristikkoa laukassa molempiin suuntiin ympyrällä. Yli mentiin mutta putosi jonkun kerran. Reitistä piti tehdä kulmaton. Onneksi alkuverkan kääntymisongelmat eivät enää vaivanneet kovin pahasti. Assi tikkasi ponnistuksen mieluummin juureen kuin lähti kauempaa.
Sitten hypättiin tältä pikkupystylle 17,5 metrin väliä. Ensin tuli kuudella, sen jälkeen päästiin jo viiteen. Sitten Assi vähän innostui ja 5 meinasi käydä ahtaaksi. Esteet pysyivät ihan pieninä läpi tunnin, max 60 cm.
Tämän jälkeen tultiin saman mittaista tiukahkoa kaarevaa linjaa. Ensin 5. Sen jälkeen lopputunti neljällä. Alkuun väärää laukkaa, sitten pullahtelua ja kiemurointia. Linjat yhdistettiin peräkkäin ja tultiin molemmista suunnista. Lopulta neljättäkin estettä perään. Kaarreratsastus tuntui vaikeimmalta. Onneksi Assi vähän heräsi liikkumaan.
Toiseksi viimeisellä kerralla sain skarpattua kaarevan linjan hienosti. Vaikka 5 jäi suoralla ensin kauas niin nyt en antanyt vyöryä ison hypyn jälkeen pitkälle. Myötälaukatkin löytyivät. Vasemmasta oikeaan ei sileällä vaihtanut lennossa. Toiseen suuntaan kyllä parin ristiaskeleen kautta.
Viimeisellä kierroksella tultiin ensin tehtävä oikeasta laukasta, neljäntenä yksittäinen lävistäjän pysty, kaarella keskimmäinen uudestaan ja tehtävä vielä peilipäädystä perään. Jotain kolisi mutta nyt esteet taisivat pysyä ylhäällä. Yhä oli haasteena saada hevosta enemmän ylämäkeen.
Loppuravissa olisi sitten vihdoin liikkunut kunnolla itse eteen ja ehdotti kiitämistä. Ope kaipasi rauhallisempaa tahtia ja sainkin parannettua menoa. Yritin vähän avoja mutta etuosa liikkui aika kankeasti. Tasoittui kuitenkin kovasti ja vähän lyheni ja etuosa vihdoin keveni.
Ongelmia:
hyvin hitaasti käynnistyvä ratsu
pitkä ja etupainoinen
jonkin verran pudotuksia
kiemurtelua
välillä oli sellainen olo että Assi hääräsi omiaan sen mukaan miten sitä sattui huvittamaan
Parannusta:
ei tuijotellut esteitä
ei kieltoja
heräsi lopputuntia kohti liikkeelle
laukat vaihtuivat ihan ok, vasemmaksi jopa esteiden välissä
tiistai 31. heinäkuuta 2018
sunnuntai 29. heinäkuuta 2018
Menestyksekkäät estekisat
Sunnuntaina kahden festaripäivän jälkeen oli kotiestekisat. Ei onneksi ihan aamusta ja omat startit vasta reilusti iltapäivän puolella. Keli taas lähempänä kolmeakymppiä. Meillä luvassa 90 ja 100 cm.
Hain Hempan laitumelta talliin. Maustamaton vesi ei uponnut suuresti. Harjasin ensin ja varustin 80-luokan loputtua. Ysikympissä oli kaksi verkkaryhmää, joten ehdin kävellä pihalla ponien verkatessa ja hypätessä. Totesin jo siinä että verkka tulee jäämään vähän turhan lyhyeksi. Rupesin käynnissä vähän taivuttelemaan.
Verkassa Hemppa tuntui taas ravissa huonolta. Otin vähän käyntiä väliin ja kävin näyttämässä esteitä. Aika monessa oli porttia, lankkua tai täytettä. Ravi ei siitä harmikseni parantunut eikä ollut juuri aikaa pyöritellä ravissa. Pakko oli sitten ottaa laukalle kun muut rupesivat hyppäämään. Alkuun vähän tuijotteli puskan puolella ollutta valokuvaajaa ja kentän laidan härpäkkeitä. Eteen ja kiinni. Verkkahypyt menivät ihan asiallisesti. Pikkuisena taidettiin tulla kahdesti, sitten ehkä kerran kisakorkeudessa. Okseri kerran vai kaksi. 5 vai 6 verkkahyppyä.
Meidän piti olla luokan vikoina mutta kun suokki jäi rakon tyhjennykselle niin mentiinkin ennen niitä. Näin saatiin myös hieman pidempi hengähdystauko ratojemme väliin.
Rata oli kivan looginen. 367.4 eli 5 + 6 estettä. Eikä tarvinnut muistella mihin suuntaan mennä. Tosin vasta juuri ennen seiskaa muistin että tässähän piti ratsastaa aikaa ja tein aika ison reitin linjalle. Kasin jälkeen käänsin vitosen sisältä ja hyppäsin ysin vähän vinoon. Näin kympillekin mentiin oikoreittiä. Reipas nolla. Kakkoselle hyppäsin ennen hevosta ja ennen vitosta oli väärä laukka. Muuten oikein siististi ja tasaisesti.
90-rata, Anne kuvasi:
Ratsukoita luokassa oli vain 5. Mutta sekunnin kaulalla voitettiin. Olipa mukava yllätys! Eikä Hemppa edes poukkoillut kunniakierroksella. Vähän vain tuntui viritetyltä.
Metriin ei tullut muita kisaajia kuin me. Eikä sille ollut omaa ratapiirrostakaan. Ope ehdotti että loikkisin koko radan eli 11 estettä. Mikäs siinä. Arvosteluna A.0.0 eli ehkä vähän pitkä siihen tarkoitukseen.
Ennen verkkaa olin vähän hyytynyt ja Hemppakin jo ihan märkä. Onneksi vesihörpyt auttoivat.
Verkkahypyt eivät nyt sujuneet kuten tahdoin. Ei otettu pienempiä esteitä alle enää. Ensimmäinen lähelle. Sitten pudotus. Yritin huutaa varakoutsia apuun koska meidät oli jätetty kentälle keskenämme. Ei tullut koutsia vaan vähän huutelua kulmasta. Kolmas hyppy oli hyvä. Hemppa korjasi itse. Okserille venytti pitkänä ja hypyssä oli aavistuksen vaikea olla mukana. Se kuitenkin riitti.
Ei saatu lähtömerkkiä enkä tehnyt ympyrää alle. Mutta skarppasin kaikki esteet. En kyllä antanut rauhaa kohti esteitä vaan erikseen ratsastin jokaisesta yli. Oltiin kaikissa hypyissä yhdessä. Kutosen jälkeen väärä laukka eikä vaihtunut, mentiin sitten väärässä seiskalle. Pienesti sisään mutta venyi helposti neljään. Ei tiukkoja teitä vaan kiersin ysille ja kympille ulkokautta. Terävänä vielä vika ja nollarata! Tuuletukset maalin jälkeen, jes!
Anne kuvasi myös metrin radan:
Näin saatiin ensimmäinen ruusukkeemme metristä. Ensimmäinen oma tältä tasolta. Ja näin siistillä ja tasaisella radalla. Yritin vain olla miettimättä että esteet ovat isoja. Ajattelin vain että niistä mennään yli. Ja Hemppa oli onneksi samaa mieltä.
Sen verran kuuma oli, että kun vein ratsun talliin mehulle niin tippui hikeä mahan alta. En muista Hemppaa ennen näin hikisenä nähneeni. Elektrolyyttiä (ostin itse) ja kunnon vesipesu. Sitten pihattoon kavereiden kanssa. Samalla myös loman loppu eli ratsun vapautus taas tuntikäyttöön. Snif!
Nyt tuntui että reilu 3 viikon treeni vei meitä eteenpäin. Rupesin saamaan vasemmasta lavasta kiinni. Vielä kun saisi alkuravinkin tuntumaan normaalilta.
Hain Hempan laitumelta talliin. Maustamaton vesi ei uponnut suuresti. Harjasin ensin ja varustin 80-luokan loputtua. Ysikympissä oli kaksi verkkaryhmää, joten ehdin kävellä pihalla ponien verkatessa ja hypätessä. Totesin jo siinä että verkka tulee jäämään vähän turhan lyhyeksi. Rupesin käynnissä vähän taivuttelemaan.
 |
| Ratapiirros. Lopulta metrissä oli sama rata. |
Verkassa Hemppa tuntui taas ravissa huonolta. Otin vähän käyntiä väliin ja kävin näyttämässä esteitä. Aika monessa oli porttia, lankkua tai täytettä. Ravi ei siitä harmikseni parantunut eikä ollut juuri aikaa pyöritellä ravissa. Pakko oli sitten ottaa laukalle kun muut rupesivat hyppäämään. Alkuun vähän tuijotteli puskan puolella ollutta valokuvaajaa ja kentän laidan härpäkkeitä. Eteen ja kiinni. Verkkahypyt menivät ihan asiallisesti. Pikkuisena taidettiin tulla kahdesti, sitten ehkä kerran kisakorkeudessa. Okseri kerran vai kaksi. 5 vai 6 verkkahyppyä.
 |
| Verkkahyppy. ©Kiira |
 |
| ©Kiira |
Meidän piti olla luokan vikoina mutta kun suokki jäi rakon tyhjennykselle niin mentiinkin ennen niitä. Näin saatiin myös hieman pidempi hengähdystauko ratojemme väliin.
 |
| Sukellus yli. ©Kiira |
 |
| ©Kiira |
Rata oli kivan looginen. 367.4 eli 5 + 6 estettä. Eikä tarvinnut muistella mihin suuntaan mennä. Tosin vasta juuri ennen seiskaa muistin että tässähän piti ratsastaa aikaa ja tein aika ison reitin linjalle. Kasin jälkeen käänsin vitosen sisältä ja hyppäsin ysin vähän vinoon. Näin kympillekin mentiin oikoreittiä. Reipas nolla. Kakkoselle hyppäsin ennen hevosta ja ennen vitosta oli väärä laukka. Muuten oikein siististi ja tasaisesti.
 |
| Kuski jäi kuvasta. ©Kiira |
Ratsukoita luokassa oli vain 5. Mutta sekunnin kaulalla voitettiin. Olipa mukava yllätys! Eikä Hemppa edes poukkoillut kunniakierroksella. Vähän vain tuntui viritetyltä.
 |
| ©Kiira |
Metriin ei tullut muita kisaajia kuin me. Eikä sille ollut omaa ratapiirrostakaan. Ope ehdotti että loikkisin koko radan eli 11 estettä. Mikäs siinä. Arvosteluna A.0.0 eli ehkä vähän pitkä siihen tarkoitukseen.
 |
| ©Kiira |
 |
| ©Kiira |
 |
| ©Kiira |
Verkkahypyt eivät nyt sujuneet kuten tahdoin. Ei otettu pienempiä esteitä alle enää. Ensimmäinen lähelle. Sitten pudotus. Yritin huutaa varakoutsia apuun koska meidät oli jätetty kentälle keskenämme. Ei tullut koutsia vaan vähän huutelua kulmasta. Kolmas hyppy oli hyvä. Hemppa korjasi itse. Okserille venytti pitkänä ja hypyssä oli aavistuksen vaikea olla mukana. Se kuitenkin riitti.
 |
| Liputtaja valmiina. ©Kiira |
Anne kuvasi myös metrin radan:
Näin saatiin ensimmäinen ruusukkeemme metristä. Ensimmäinen oma tältä tasolta. Ja näin siistillä ja tasaisella radalla. Yritin vain olla miettimättä että esteet ovat isoja. Ajattelin vain että niistä mennään yli. Ja Hemppa oli onneksi samaa mieltä.
 |
| Onnelliset ruusukkeiden kanssa. ©Kiira |
Sen verran kuuma oli, että kun vein ratsun talliin mehulle niin tippui hikeä mahan alta. En muista Hemppaa ennen näin hikisenä nähneeni. Elektrolyyttiä (ostin itse) ja kunnon vesipesu. Sitten pihattoon kavereiden kanssa. Samalla myös loman loppu eli ratsun vapautus taas tuntikäyttöön. Snif!
Nyt tuntui että reilu 3 viikon treeni vei meitä eteenpäin. Rupesin saamaan vasemmasta lavasta kiinni. Vielä kun saisi alkuravinkin tuntumaan normaalilta.
perjantai 27. heinäkuuta 2018
Kouluharkkakisat heti aamusta
Perjantain kotikoulukisoista tulikin tuomaripulan takia harjoituskisat. Onneksi tuomarilla oli samanlaisia aikataulupulmia kuin itsellänikin eli kisoista tuli aamukisat. Luokat laitettiin vissiin osin alkeiskurssin takia käänteiseen järjestykseen eli starttasin aamulla pian 09 jälkeen. Mainiota. Tosin tämä tarkoitti kuuden herätystä ja silti olin omasta aikataulustani reilun vartin myöhässä. Ohjelmana oli FEI:n CCI/CIC* A-kenttäkilpailuohjelma (he A).
Hemppa oli melko puhtaana laitumella. En letittänyt koska tallikaveritkaan eivät. Enkä olisi lopulta ehtinytkään. Onneksi vaihdoin kuolaimet ja viritin turpahihnan jo eilen. Enkä ollut kovin monta minuuttia myöhässä alkuperäisestä verkka-aikataulustani. Tosin kävelin vielä siinä vaiheessa kun kaksi verkkakaveria jo laukkasivat.
Yhä vain Hemppa tuntui alkuun tahdittavan ravissa. Nyt meni useampi kierros että parani. Alkuun siis lähinnä hölköttelin askellajit läpi ja ensimmäisissä verkkalaukoissa Hemppa juoksi turpa pitkällä. Onneksi välikäyntien jälkeen meno parani ja liikkui kivan aktiivisesti. Nyt puuhailin verkassa kaikenlaista pientä ja lopuksi ratsastin ohjelman alkulinjaa lukuunottamatta loppuun. Ei suurempia ongelmia. Olisin voinut hinkutella vähän pidempäänkin mutta oltiin tehty ihan riittävästi kun ylimääräiset komennettiin pois kentältä.
Ensimmäisen ratsukon suorituksen ajan käveltiin pikkukentällä. Pidin ohjat tuntumalla ja työstin käyntiä. Kouluraippani nakkasin pois vasta kun mentiin omalla vuorollamme kentälle.
Rata oli suht siisti. Yhä olisi voinut olla pikkuisen enemmän aktiivisuutta. Siirtymissä turpa nousi. Mutta sekä ravivoltit myötäyksineen (6 - 6,5) että pysähdys ja peruutus (6) menivät paremmin kuin verkassa. Jes! Keskiravi ei tuomarin mielestä irronnut tarpeeksi, 5,5. Samoin laukat jäivät vähän valjuiksi ja laukkaohjelmakin oli yhä pitkälle 5,5. Alku- ja lopputervehdyksistä sentään tuli seiskat.
"Toivoisin enemmän aktiivisuutta liikkeisiin. Paremmin selän läpi." 5,5 ja 6 alakerran numeroissa.
Olin rataan kuitenkin ihan tyytyväinen. Ei rikkoja ja aika tasaista menoa. Tuomarointi ei ollut yltiökilttiä mutta kiltihköä. Saatiin 60,217 % ja tällä oltiin viiden ratsukon joukossa neljänsinä. Erot eivät olleet kovin suuria ja kolmoselle hävittiin vain huonomman alakerran takia. Lisää treeniä ja lisää ratoja alle niin kyllä se tästä. Ohjelmana tykkäsin tästä huomattavasti enemmän kuin kenttä kuutosesta. Sopi meille paremmin.
Anne videoi ratamme:
Hemppa oli melko puhtaana laitumella. En letittänyt koska tallikaveritkaan eivät. Enkä olisi lopulta ehtinytkään. Onneksi vaihdoin kuolaimet ja viritin turpahihnan jo eilen. Enkä ollut kovin monta minuuttia myöhässä alkuperäisestä verkka-aikataulustani. Tosin kävelin vielä siinä vaiheessa kun kaksi verkkakaveria jo laukkasivat.
Yhä vain Hemppa tuntui alkuun tahdittavan ravissa. Nyt meni useampi kierros että parani. Alkuun siis lähinnä hölköttelin askellajit läpi ja ensimmäisissä verkkalaukoissa Hemppa juoksi turpa pitkällä. Onneksi välikäyntien jälkeen meno parani ja liikkui kivan aktiivisesti. Nyt puuhailin verkassa kaikenlaista pientä ja lopuksi ratsastin ohjelman alkulinjaa lukuunottamatta loppuun. Ei suurempia ongelmia. Olisin voinut hinkutella vähän pidempäänkin mutta oltiin tehty ihan riittävästi kun ylimääräiset komennettiin pois kentältä.
Ensimmäisen ratsukon suorituksen ajan käveltiin pikkukentällä. Pidin ohjat tuntumalla ja työstin käyntiä. Kouluraippani nakkasin pois vasta kun mentiin omalla vuorollamme kentälle.
Rata oli suht siisti. Yhä olisi voinut olla pikkuisen enemmän aktiivisuutta. Siirtymissä turpa nousi. Mutta sekä ravivoltit myötäyksineen (6 - 6,5) että pysähdys ja peruutus (6) menivät paremmin kuin verkassa. Jes! Keskiravi ei tuomarin mielestä irronnut tarpeeksi, 5,5. Samoin laukat jäivät vähän valjuiksi ja laukkaohjelmakin oli yhä pitkälle 5,5. Alku- ja lopputervehdyksistä sentään tuli seiskat.
"Toivoisin enemmän aktiivisuutta liikkeisiin. Paremmin selän läpi." 5,5 ja 6 alakerran numeroissa.
Olin rataan kuitenkin ihan tyytyväinen. Ei rikkoja ja aika tasaista menoa. Tuomarointi ei ollut yltiökilttiä mutta kiltihköä. Saatiin 60,217 % ja tällä oltiin viiden ratsukon joukossa neljänsinä. Erot eivät olleet kovin suuria ja kolmoselle hävittiin vain huonomman alakerran takia. Lisää treeniä ja lisää ratoja alle niin kyllä se tästä. Ohjelmana tykkäsin tästä huomattavasti enemmän kuin kenttä kuutosesta. Sopi meille paremmin.
Anne videoi ratamme:
torstai 26. heinäkuuta 2018
Kisakuolain ja tasapainotonta menoa
Torstaina oli tunnin aikana melko pilvistä, keli silti hellerajoilla. Kolmen ratsukon porukalla kouluvalmennukseen. Sama uusi ope kuin viime viikolla. Vaihdoin kuolaimen koulukisoissa sallittuun ettei tule siitä sanomista. Turpahihnan jätin yhä pois etteivät posket hierry uudestaan.
Yhä oma aikatauluni oli pielessä mutta ehdin kuitenkin mennä askellajit läpi ennen kun aloitettiin. Ope haastatteli muita sillä aikaa. Muotoon en jaksanut suuremmin puuttua tässä vaiheessa. Ei ollut mikään kovin kaunis. Ravi oli taas aluksi vähän epämääräistä. Laukat vaan hurauttelin ja tein joitain ympyröitä. Tuntui että eilisen vapaapäivän aikana ratsun tasapaino oli kadonnut ja tuntui kaatuvan reippaasti vasemmalle.
Hemppa tasoittui yllättävän nopeasti ja hyväksi kun aloitettiin hommat. Vähän kavennettiin ja lyhennettiin uraa. 10 metrin voltteja, taidettiin mennä hetki käynnissä ja sitten harjoitusravissa. Uralla hitaammin, volteilla reippaammin. Kulmissa vähän vänkäili ja ohje oli mennä avoa ennen kulmia. Ravissa istua painavasti taakse. Liirailusta ei tainnut tulla sanomista. Alkutunnista 3 ratsukkoa tuntui paljolta kun ruuhkauduimme jatkuvasti. Samoin open huomiota olisin kaivannut vähän enemmän. Jälkimmäiseen kierrokseen ruuhka onneksi vähän helpotti.
Laukassa tehtiin samoin voltteja mutta nyt vähän isompia ja vain yksi per pitkä sivu. Hetken jälkeen ruvettiin tekemään voltit ympyröiksi asti ja keskilaukassa. Vielä pyöreämmälle kaulalle ja vähän iloisemmin eteen. Sain vähän parannettua.
Molempiin suuntiin tehtiin myös täyskaarrot (puoliympyrä ja paluu uralle) ja vastalaukka. Oma keskittymiseni meni muiden väistelyyn enkä ehtinyt ajatella laatua. Taisi tulla silti puolihuolimattomasti ihan hyvin. Kommentteja näistä ei juuri tainnut tulla.
Lopuksi vielä hetki ensin taivuttelua harjoitusravissa, sitten kevyttä ravia. Halusin nykimisen pois. Ravasi nyt iloisesti ja lennokkaasti ja lopulta nykiminenkin katosi. Pikkuhiljaa vasen puolikin löysi omaa tasapainoaan.
Hummalle tuli tavalliseen tapaan kuuma. Nyt tulin minäkin heti alas selästä ja siivosin kenttää. Käytiin vielä taluttamassa kierros pellolla. Selästä Hemppa on kohtelias eikä syö. Taluttaen ajatteli näemmä olevansa vapaalla.
Kiva ja hyödyllinen tunti. Humma oli hyvällä mielellä ja toimi, sehän tässä on tärkeintä.
Ongelmia:
yhä ravissa vähän epämääräinen alkuun
yritti edelleen vähän nykiä ohjia
takaosa meinasi liirailla volteilla
teki sangen löysiä kakkakasoja
Parannusta:
tasoittui ihan hyväksi
eteni ok
Hemppa ei sanonut kouluraipasta (vasemmassa kädessä) mitään
Yhä oma aikatauluni oli pielessä mutta ehdin kuitenkin mennä askellajit läpi ennen kun aloitettiin. Ope haastatteli muita sillä aikaa. Muotoon en jaksanut suuremmin puuttua tässä vaiheessa. Ei ollut mikään kovin kaunis. Ravi oli taas aluksi vähän epämääräistä. Laukat vaan hurauttelin ja tein joitain ympyröitä. Tuntui että eilisen vapaapäivän aikana ratsun tasapaino oli kadonnut ja tuntui kaatuvan reippaasti vasemmalle.
Hemppa tasoittui yllättävän nopeasti ja hyväksi kun aloitettiin hommat. Vähän kavennettiin ja lyhennettiin uraa. 10 metrin voltteja, taidettiin mennä hetki käynnissä ja sitten harjoitusravissa. Uralla hitaammin, volteilla reippaammin. Kulmissa vähän vänkäili ja ohje oli mennä avoa ennen kulmia. Ravissa istua painavasti taakse. Liirailusta ei tainnut tulla sanomista. Alkutunnista 3 ratsukkoa tuntui paljolta kun ruuhkauduimme jatkuvasti. Samoin open huomiota olisin kaivannut vähän enemmän. Jälkimmäiseen kierrokseen ruuhka onneksi vähän helpotti.
Laukassa tehtiin samoin voltteja mutta nyt vähän isompia ja vain yksi per pitkä sivu. Hetken jälkeen ruvettiin tekemään voltit ympyröiksi asti ja keskilaukassa. Vielä pyöreämmälle kaulalle ja vähän iloisemmin eteen. Sain vähän parannettua.
Molempiin suuntiin tehtiin myös täyskaarrot (puoliympyrä ja paluu uralle) ja vastalaukka. Oma keskittymiseni meni muiden väistelyyn enkä ehtinyt ajatella laatua. Taisi tulla silti puolihuolimattomasti ihan hyvin. Kommentteja näistä ei juuri tainnut tulla.
Lopuksi vielä hetki ensin taivuttelua harjoitusravissa, sitten kevyttä ravia. Halusin nykimisen pois. Ravasi nyt iloisesti ja lennokkaasti ja lopulta nykiminenkin katosi. Pikkuhiljaa vasen puolikin löysi omaa tasapainoaan.
Hummalle tuli tavalliseen tapaan kuuma. Nyt tulin minäkin heti alas selästä ja siivosin kenttää. Käytiin vielä taluttamassa kierros pellolla. Selästä Hemppa on kohtelias eikä syö. Taluttaen ajatteli näemmä olevansa vapaalla.
Kiva ja hyödyllinen tunti. Humma oli hyvällä mielellä ja toimi, sehän tässä on tärkeintä.
Ongelmia:
yhä ravissa vähän epämääräinen alkuun
yritti edelleen vähän nykiä ohjia
takaosa meinasi liirailla volteilla
teki sangen löysiä kakkakasoja
Parannusta:
tasoittui ihan hyväksi
eteni ok
Hemppa ei sanonut kouluraipasta (vasemmassa kädessä) mitään
tiistai 24. heinäkuuta 2018
Pöllövirtojen poistotestaus ja suora kumikuolain
Tiistaina alkuperäinen ajatus oli käydä vielä pyörähtämässä uiton jälkeen kentällä ja pohtia perjantain koulukisaohjelmaa. Tuntikaveri vinkkasi kokeilemaan suoraa kumikuolainta ja Micklemeitä, joten virittelin eri suitset päähän. Sopi käsittämättömän hyvin säätämättä.
Ravissa alkuun oli yhä vain sama juttu että humma tuntui huonolta. Töpötti menemään ja tänään eteenpäinpyrkimyskin tuntui huonolta. Ei ainakaan rodeomoodista ollut enää tietoakaan, hyvä juttu. Mutta koska Hemppa ei innostunut liikkumaan reippaasti niin päätin vain pyöritellä askellajit läpi ja taivutella.
Ravissa tuntui vähän tavallista kankeammalta ja arvelin kuolainta syyksi. Sain kuitenkin lopulta tasoittumaan tuntumalle.
Vasen laukka oli vähän hidasta mutta sain siinäkin rauhoittumaan tuntumalle. Yhä olisi voinut rullata paremmin. Oikea meni helpommin. Kunnolla syvään istuminen paransi molempia.
Lopun ravitaivuttelut eli eiliset kotiläksyt jäivät tekemättä kun omistaja tuli ihmettelemään että taasko ratsastan. Omasta mielestäni sovimme juuri näin ja että huomenna on vapaa. Mutta koska kommentti oli että rasitan ratsua liikaa niin lopetin sitten siihen. Työstöaikaa tuli reilu vartti. Alkuverkkojen verran.
Tein vielä pari peruutusta ja jälkimmäisellä Hemppa ei enää nostanut päätään jännittyneenä ylös. Siitä oli hyvä palkita pitkin ohjin. Loppukäynnit käytiin peltolenkin kautta. Siellä humma taas väisteli vesilätäköt ja vähän sisuunnuin ja otettiin uusi lähestyminen lätäköille niin että lampsittiin niistä läpi. Onnistuihan sekin. Voisi vähentyä se turha mutkittelu.
Enkä siis huomannut suurempaa eroa tällä kuolaimella.
Ongelmia:
alkuun yhä ravissa töpöttävä
vähän hidas
ei notkeimmillaan
Parannusta:
ei ollut enää yhtään pomppuisa
tasoittui tuntumalle
sain kävelemään lätäköistä
Ravissa alkuun oli yhä vain sama juttu että humma tuntui huonolta. Töpötti menemään ja tänään eteenpäinpyrkimyskin tuntui huonolta. Ei ainakaan rodeomoodista ollut enää tietoakaan, hyvä juttu. Mutta koska Hemppa ei innostunut liikkumaan reippaasti niin päätin vain pyöritellä askellajit läpi ja taivutella.
Ravissa tuntui vähän tavallista kankeammalta ja arvelin kuolainta syyksi. Sain kuitenkin lopulta tasoittumaan tuntumalle.
Vasen laukka oli vähän hidasta mutta sain siinäkin rauhoittumaan tuntumalle. Yhä olisi voinut rullata paremmin. Oikea meni helpommin. Kunnolla syvään istuminen paransi molempia.
Lopun ravitaivuttelut eli eiliset kotiläksyt jäivät tekemättä kun omistaja tuli ihmettelemään että taasko ratsastan. Omasta mielestäni sovimme juuri näin ja että huomenna on vapaa. Mutta koska kommentti oli että rasitan ratsua liikaa niin lopetin sitten siihen. Työstöaikaa tuli reilu vartti. Alkuverkkojen verran.
Tein vielä pari peruutusta ja jälkimmäisellä Hemppa ei enää nostanut päätään jännittyneenä ylös. Siitä oli hyvä palkita pitkin ohjin. Loppukäynnit käytiin peltolenkin kautta. Siellä humma taas väisteli vesilätäköt ja vähän sisuunnuin ja otettiin uusi lähestyminen lätäköille niin että lampsittiin niistä läpi. Onnistuihan sekin. Voisi vähentyä se turha mutkittelu.
Enkä siis huomannut suurempaa eroa tällä kuolaimella.
Ongelmia:
alkuun yhä ravissa töpöttävä
vähän hidas
ei notkeimmillaan
Parannusta:
ei ollut enää yhtään pomppuisa
tasoittui tuntumalle
sain kävelemään lätäköistä
Kolmas uitto - rennompikin ratsu osaa karistaa kuskin
Tiistaina päästiin jo kolmatta kertaa viikon sisään Äimärautiolle uittopuuhiin. Mentiin aamupäivästä ja keli oli silti jo yli hellerajan. Ihana kesä!
Hempan varustaminen sujui taas sukkelasti, nyt puntattiin kyytiin. Ratsu tuumasi vain että täällä taas ja lompsi maastopätkän menemään. Vaan kun vesi näkyi niin ensin kiilasi jarru kiinni ja kun pyysin eteen menikin pakki. Koska kaverit olivat ihan hännässä ja ahdasta niin en voinut raipata takapotkujen pelossa. Issikkatyyliin kaveri sujahti edelle ja perässä päästiin veteen niin hyvin etten edes huomannut koska oltiin vedessä. Ihmeteltiin porukalla vain noussutta pintaa. Nyt vesi oli taas polun päähän asti eikä hiekkoja näkynyt.
Pieniä tuijotteluja oli mutta tällä kertaa Hemppa kulki vedessä ihan rennosti myös edeltä. Jos ehdotteli omiaan niin oltiin sen verran väljemmin että pienen pieni raipalla napautus kaulalle muistutti humman taas kuuntelemaan kuskin apuja. Tänään vain pari kertaa yritti vaihtaa itse kulkusuuntaa. Syväänkin veteen marssi edeltä ihan tyytyväisenä. En tiedä uiko mutta jotain pomputtelevampaa meni syvemmällä. Ja örisi yhä.
Kaverit kävivät ensin laukkaamassa ja Hemppa ja sen BFF tekivät uimakierroksia sillä aikaa. Sitten minäkin halusin laukkaamaan. Menomatkan ravailu oli taas tyssäilyä. Takaisin laukattiin oikein sujuvasti. Humma oli innoissaan muttei tehnyt mitään tyhmää. Toinen kierros aika samoin mutta nyt ravi poispäin meni pysähdyksittä. Laukassa vesi roiskui naamalle niin ettei meinannut nähdä eteen.
Lopuksi vielä Vake kaipasi laukkaseuraa ja lähdettiin ihan pikkulenkille. Takaisinpäin näemmä linjasin huonosti koska pohjassa ollut pressu tuli Hempan näköetäisyydelle. Hemppa säikähti pressua ja otti sivuaskeleita. Itse horjahdin. Pelkäsin putoavani mutta sain roikuttua kaulanarusta (ja varmaan myös ohjista) ja hetken vaikutti jo paremmalta. Mutta Hemppa suivaantui luultavasti heilumisestani ja rupesi pukittelemaan. Kyllähän se kuski siinä karisee kun on jo valmiiksi huonossa tasapainossa. Harjasta en saanut kiinni vaan plumpsahdin alas. Kuten tapana on niin meressä käy yleensä umpisukkeluksissa. Pehmeä lasku.
Hemppa ei lähtenyt pakoon vaan odotti kunnes pääsin ylös ja lähti sitten käynnissä karkuun. En ihan saavuttanut ja kun otin pari juoksuaskelta niin Hemppakin lähti raviin. Vaan pari ripeämpää askelta riitti ja sain napattua ohjista kiinni. Eikä Hemppa siitä enää yrittänyt karata.
Oli kova luotto että pääsen omin avuin takaisin selkään. Vaati tosin aika pitkän talutuksen syvemmälle. Yritin jo aiemmin muttei ihan riittänyt. Ei kuitenkaan tarvinnut viedä ihan selkää pinnan tasolle. Taluttaessa tosin kavahti jotain ja yritti peruuttaa paikalta. Sain tilanteen haltuun ja lopulta kömmittyä selkään. Harmi vaan että Hempalle jäi rodeomoodi päälle ja lähti pomppuisasti sinkoamaan kohti rantaa. Enhän taaskaan pysynyt kyydissä kun en ollut ehtinyt kunnolla edes tasapainoon. Mutta nyt jotenkin jaloilleni alas ja ohjat pysyivät kädessä.
Takaisin syvemmälle ja uudestaan kyytiin. Nyt humma malttoi olla. Tuntui yhä siltä alla että nyt jos otetaan yhtään ravia niin tulee taas rodeoliikkeitä. Nätisti käynnissä porukalla rantaan ja autolle. Alkupätkän maastossakin tuntui vielä vähän takakireältä. Vain yksi pieni sivuaskel puskan kahahduksesta ja siinä ei ollut mitään ongelmaa pysyä.
Hyvä uittoreissu tämäkin. Pysyin nyt lähes vuoden kyydissä kun lähes vuosi sitten putosin Hempalta viimeksi uittoreissulla.
Ongelmia:
Hemppa säikähti pressua ja karisti kuskin alas
uimapuku oli tippumisen jälkeen täynnä hiekkaa
Parannusta:
oli mennessä paljon aiempia kertoja rennompi
meni kärjessä syvään veteen
pysyin lähes vuoden kyydissä tippumatta
Hempan varustaminen sujui taas sukkelasti, nyt puntattiin kyytiin. Ratsu tuumasi vain että täällä taas ja lompsi maastopätkän menemään. Vaan kun vesi näkyi niin ensin kiilasi jarru kiinni ja kun pyysin eteen menikin pakki. Koska kaverit olivat ihan hännässä ja ahdasta niin en voinut raipata takapotkujen pelossa. Issikkatyyliin kaveri sujahti edelle ja perässä päästiin veteen niin hyvin etten edes huomannut koska oltiin vedessä. Ihmeteltiin porukalla vain noussutta pintaa. Nyt vesi oli taas polun päähän asti eikä hiekkoja näkynyt.
Pieniä tuijotteluja oli mutta tällä kertaa Hemppa kulki vedessä ihan rennosti myös edeltä. Jos ehdotteli omiaan niin oltiin sen verran väljemmin että pienen pieni raipalla napautus kaulalle muistutti humman taas kuuntelemaan kuskin apuja. Tänään vain pari kertaa yritti vaihtaa itse kulkusuuntaa. Syväänkin veteen marssi edeltä ihan tyytyväisenä. En tiedä uiko mutta jotain pomputtelevampaa meni syvemmällä. Ja örisi yhä.
Kaverit kävivät ensin laukkaamassa ja Hemppa ja sen BFF tekivät uimakierroksia sillä aikaa. Sitten minäkin halusin laukkaamaan. Menomatkan ravailu oli taas tyssäilyä. Takaisin laukattiin oikein sujuvasti. Humma oli innoissaan muttei tehnyt mitään tyhmää. Toinen kierros aika samoin mutta nyt ravi poispäin meni pysähdyksittä. Laukassa vesi roiskui naamalle niin ettei meinannut nähdä eteen.
Lopuksi vielä Vake kaipasi laukkaseuraa ja lähdettiin ihan pikkulenkille. Takaisinpäin näemmä linjasin huonosti koska pohjassa ollut pressu tuli Hempan näköetäisyydelle. Hemppa säikähti pressua ja otti sivuaskeleita. Itse horjahdin. Pelkäsin putoavani mutta sain roikuttua kaulanarusta (ja varmaan myös ohjista) ja hetken vaikutti jo paremmalta. Mutta Hemppa suivaantui luultavasti heilumisestani ja rupesi pukittelemaan. Kyllähän se kuski siinä karisee kun on jo valmiiksi huonossa tasapainossa. Harjasta en saanut kiinni vaan plumpsahdin alas. Kuten tapana on niin meressä käy yleensä umpisukkeluksissa. Pehmeä lasku.
 |
| Laukassa kaikki hyvin. ©Anne |
 |
| Pohjassa onkin pressu. ©Anne |
 |
| Kuski vähän huteralla pohjalla. ©Anne |
 |
| Uittoreissu, todellakin! ©Anne |
 |
| Uintivuoron vaihto. ©Anne |
Hemppa ei lähtenyt pakoon vaan odotti kunnes pääsin ylös ja lähti sitten käynnissä karkuun. En ihan saavuttanut ja kun otin pari juoksuaskelta niin Hemppakin lähti raviin. Vaan pari ripeämpää askelta riitti ja sain napattua ohjista kiinni. Eikä Hemppa siitä enää yrittänyt karata.
Oli kova luotto että pääsen omin avuin takaisin selkään. Vaati tosin aika pitkän talutuksen syvemmälle. Yritin jo aiemmin muttei ihan riittänyt. Ei kuitenkaan tarvinnut viedä ihan selkää pinnan tasolle. Taluttaessa tosin kavahti jotain ja yritti peruuttaa paikalta. Sain tilanteen haltuun ja lopulta kömmittyä selkään. Harmi vaan että Hempalle jäi rodeomoodi päälle ja lähti pomppuisasti sinkoamaan kohti rantaa. Enhän taaskaan pysynyt kyydissä kun en ollut ehtinyt kunnolla edes tasapainoon. Mutta nyt jotenkin jaloilleni alas ja ohjat pysyivät kädessä.
Takaisin syvemmälle ja uudestaan kyytiin. Nyt humma malttoi olla. Tuntui yhä siltä alla että nyt jos otetaan yhtään ravia niin tulee taas rodeoliikkeitä. Nätisti käynnissä porukalla rantaan ja autolle. Alkupätkän maastossakin tuntui vielä vähän takakireältä. Vain yksi pieni sivuaskel puskan kahahduksesta ja siinä ei ollut mitään ongelmaa pysyä.
Hyvä uittoreissu tämäkin. Pysyin nyt lähes vuoden kyydissä kun lähes vuosi sitten putosin Hempalta viimeksi uittoreissulla.
 |
| Reissun posekuva. ©Anne |
Ongelmia:
Hemppa säikähti pressua ja karisti kuskin alas
uimapuku oli tippumisen jälkeen täynnä hiekkaa
Parannusta:
oli mennessä paljon aiempia kertoja rennompi
meni kärjessä syvään veteen
pysyin lähes vuoden kyydissä tippumatta
maanantai 23. heinäkuuta 2018
Ratsun työstämistä ja pientä vesikauhua
Maanantaina onnistui vihdoin pitkään haaveilemani Pian estevalmennus. Toki haaveilin myös että näitä olisi ehtinyt lomani aikana olla useampi mutta yksikin on jo hyvä alku. Edellisestä ehtikin vierähtää vuosi ja silloinkin olin väärällä hevosella.
Nyt ensimmäistä kertaa mentiinkin open luokse treeneihin. Eli ensimmäinen kerta kun oltiin Hempan kanssa Kiimingissä hyppäämässä muuten kuin kisoissa.
Tallilla olin todella hyvissä ajoin, joten ehdin säätää kaiken hyvin kuntoon. Humma hikosi tallissakin, joten pohdin millaista eläinrääkkäystä tämä on. Pihalla oli +28°C. Lastauksen sain hoidettua taas ihan itse. Nyt Hemppa tosin pysähtyi haistelemaan eikä kävellyt sukkana sisään. Muttei silti peruutellut pois kun annoin vähän aikaa.
Perillä oli onneksi Anne ja Kaisa apuna. Kaisa tarkisti ettei kopissa edes ollut pahasti kuuma eikä Hemppa ollutkaan yhtään hikinen. Varustaminen sujui kolmisin hetkessä eikä oltu edes myöhässä kun edellinen ratsukko hyppäsi vielä.
Hemppa oli kivan rauhallinen. Tosin vähän kavahti uran vieressä ollutta porttia nopealla sivuaskeleella. Alkuraveissa tuntui taas huonolta mutta kolmessa kierroksessa parani. Otin askellajit läpi ja sitten käveltiin kunnes alkoi hommat. Verkkatehtävänä tultiin maapuomeja kaarevalla linjalla.
Ensimmäisenä hyppytehtävänä tultiin puomipainotteista jumppalinjaa eikä sinne saanut tulla miten tahansa vaan laukka piti ensin työstää hyväksi. Ratsu piti pitää hereillä, kuuliaisena ja notkeana. Linjalla oli joukossa portti eikä käyty katselemassa sitä etukäteen. Jos muita puomeja ja härpäkkeitä ei olisi ollut edessä niin olisin ratsastanut sille paljon lujempaa ja suuremmalla paineella. Nyt piti kuitenkin mennä rauhassa ja maltilla eikä se riittänyt yli asti vaan humma pysähtui tuijolle. Hetken tuijottelun jälkeen uudestaan ja nyt päästiin yli asti. Tätä loikittiin useammin läpi tunnin. Eikä saanut valahdella vasemmalle. Saatiin välillä tukipuomikin tehtävälle helpottamaan keskelle osumista. Tehtävältä rupesi löytymään vasen laukka kun muistin keskittyä siihen. Alkuun tultiin väärässä alas. Joka kerta piti muistaa käynnistää laukka ennen tehtävää.
Sitten lisättiin jumpan perään 4 laukan linjan jälkimmäinen este ristikkona. Sen jälkeen linja neljällä. Sitten portti lävistäjällä. Linjalle töpötettiin ensin liikaa askelia. Onneksi sekin lähti sitten sujumaan.
Seuraavana vuorossa oli vesimatollinen pysty, josta oli 7 laukan kaareva linja sarjalle. Toisessa vesimatoista olikin vettä. Ensimmäisellä kerralla Hemppa kyllä hyppäsi mutta hypyssä vasta huomasi alla vaanivan veden ja turbopomppasi taivaan kautta yli. Kuski ei osannut istua ihan tyylillä mutta palautui kuitenkin satulaan. Esteen jälkeen taisi pelätä pukkeja, sillä videolta näkyy vähän tarpeeton suustaotto hypyn jälkeen. Sarjasta mentiin ohjausongelmien takia ohi ja pakka oli niin levällään ettei sinne olisi kannattanut edes mennä. Opekin käski mennä ohi.
Toisella kerralla tultiin pelkkä vesimattopysty. Tai siis yritettiin tulla koska Hemppa äkkijarrutti esteen eteen. Kuski pysyi kyydissä. Katseltiin estettä, madallettiin estettä ja tultiin uudestaan. Eikä vieläkään yli.
Ensin ope käski olla rauhassa. Lopulta piti jo vähän komentaakin. Tulikohan 2 vai 3 kieltoa ennen kuin päästiin yli. Puomi oli aika matalalla ja veden edessä maapuomi. Ensin vähän jännittyneesti, parilla hyppytoistolla jo rennommin. Sitten lisättiin sarja perään. 7 askelta linjalle joka kerta. Ihan siististi yli. En muista valuttiinko taas vähän sivuun. Lopuksi vielä portti, ei ongelmia.
Sitten tultiin koko homma ratana putkeen. Korkeutta jotain 80 kieppeillä. Ei kovin isoa. Alku hyvin, jumpalta taas myötälaukkakin. Vesimattokin ihan ok ja kaareva. Vaan sarjalla valui vähän vasemmalle ja b-osan okserille tuli yllätyskielto. Tuntui ihan vakaalta selässä mutta kuvissa jalat käyvät aika korkealla humman pyllyn päällä.
Käsky kävi tulla vesimatosta alkaen uudestaan ja nyt osuttiin esteille ja päästiin yli. Viimeisen portin jälkeen käskettiin vielä jatkaa linjasta uudestaan. Eli ilman jumppaa vielä sama homma. Nyt meni vihdoin kuten piti ja loikittiin esteet rennosti ja tasaisesti yhdessä yli.
Ope oli tyytyväinen, minä myös. Hemppa oli hikimärkä. Kuulemma taipuisampaa ja rennompaa menoa kuin aiemmin. Sekä hevonen hyvässä massassa. Minä kuulemma istuin yhä aika kevyesti kevyessä istunnassa mutta näytti sopivan Hempalle. Laukka rullaa siten paremmin. Kiva oli myös kameraväeltä saada kehuja miten meidän menoa on kiva katsella. Kotiläksyksi saatiin vasemman lavan parempi hallinta ja vielä parempi sisäpohkeen ympäri taipuminen molempiin suuntiin.
Hemppa pääsi käymään tallissa pesulla ja käyttäytyi moitteettomasti. Kuivasin vain kädellä lastaamalla. Koppiin meni hujauksessa ja matkan aikana oli kuivunut. Jopas!
Aivan todella loistava reissu ja ihanaa että päästiin käymään! Kyseltiin jo että koska tulemme toiste.
Ongelmia:
ravin jäykkyys alkuun
jättiloikka vedelle
kiellot
killuin kuulemma taas aika kevyessä istunnassa kyydissä
Parannusta:
pysyin kielloissa hyvin kyydissä
hyppäsi näppärästi
löytyi myötälaukat kun keskityin
ope kehui ratsun massavuutta ja taipuisuutta
Nyt ensimmäistä kertaa mentiinkin open luokse treeneihin. Eli ensimmäinen kerta kun oltiin Hempan kanssa Kiimingissä hyppäämässä muuten kuin kisoissa.
Tallilla olin todella hyvissä ajoin, joten ehdin säätää kaiken hyvin kuntoon. Humma hikosi tallissakin, joten pohdin millaista eläinrääkkäystä tämä on. Pihalla oli +28°C. Lastauksen sain hoidettua taas ihan itse. Nyt Hemppa tosin pysähtyi haistelemaan eikä kävellyt sukkana sisään. Muttei silti peruutellut pois kun annoin vähän aikaa.
 |
| Poseilua estekentän laidalla. ©Kaisa |
Perillä oli onneksi Anne ja Kaisa apuna. Kaisa tarkisti ettei kopissa edes ollut pahasti kuuma eikä Hemppa ollutkaan yhtään hikinen. Varustaminen sujui kolmisin hetkessä eikä oltu edes myöhässä kun edellinen ratsukko hyppäsi vielä.
Hemppa oli kivan rauhallinen. Tosin vähän kavahti uran vieressä ollutta porttia nopealla sivuaskeleella. Alkuraveissa tuntui taas huonolta mutta kolmessa kierroksessa parani. Otin askellajit läpi ja sitten käveltiin kunnes alkoi hommat. Verkkatehtävänä tultiin maapuomeja kaarevalla linjalla.
Ensimmäisenä hyppytehtävänä tultiin puomipainotteista jumppalinjaa eikä sinne saanut tulla miten tahansa vaan laukka piti ensin työstää hyväksi. Ratsu piti pitää hereillä, kuuliaisena ja notkeana. Linjalla oli joukossa portti eikä käyty katselemassa sitä etukäteen. Jos muita puomeja ja härpäkkeitä ei olisi ollut edessä niin olisin ratsastanut sille paljon lujempaa ja suuremmalla paineella. Nyt piti kuitenkin mennä rauhassa ja maltilla eikä se riittänyt yli asti vaan humma pysähtui tuijolle. Hetken tuijottelun jälkeen uudestaan ja nyt päästiin yli asti. Tätä loikittiin useammin läpi tunnin. Eikä saanut valahdella vasemmalle. Saatiin välillä tukipuomikin tehtävälle helpottamaan keskelle osumista. Tehtävältä rupesi löytymään vasen laukka kun muistin keskittyä siihen. Alkuun tultiin väärässä alas. Joka kerta piti muistaa käynnistää laukka ennen tehtävää.
 |
| Pelottava portti. ©Kaisa |
Sitten lisättiin jumpan perään 4 laukan linjan jälkimmäinen este ristikkona. Sen jälkeen linja neljällä. Sitten portti lävistäjällä. Linjalle töpötettiin ensin liikaa askelia. Onneksi sekin lähti sitten sujumaan.
 |
| 4 laukan linjan jälkimmäinen eli okseri. ©Kaisa |
Seuraavana vuorossa oli vesimatollinen pysty, josta oli 7 laukan kaareva linja sarjalle. Toisessa vesimatoista olikin vettä. Ensimmäisellä kerralla Hemppa kyllä hyppäsi mutta hypyssä vasta huomasi alla vaanivan veden ja turbopomppasi taivaan kautta yli. Kuski ei osannut istua ihan tyylillä mutta palautui kuitenkin satulaan. Esteen jälkeen taisi pelätä pukkeja, sillä videolta näkyy vähän tarpeeton suustaotto hypyn jälkeen. Sarjasta mentiin ohjausongelmien takia ohi ja pakka oli niin levällään ettei sinne olisi kannattanut edes mennä. Opekin käski mennä ohi.
 |
| Sarjan b. ©Kaisa |
Toisella kerralla tultiin pelkkä vesimattopysty. Tai siis yritettiin tulla koska Hemppa äkkijarrutti esteen eteen. Kuski pysyi kyydissä. Katseltiin estettä, madallettiin estettä ja tultiin uudestaan. Eikä vieläkään yli.
Ensin ope käski olla rauhassa. Lopulta piti jo vähän komentaakin. Tulikohan 2 vai 3 kieltoa ennen kuin päästiin yli. Puomi oli aika matalalla ja veden edessä maapuomi. Ensin vähän jännittyneesti, parilla hyppytoistolla jo rennommin. Sitten lisättiin sarja perään. 7 askelta linjalle joka kerta. Ihan siististi yli. En muista valuttiinko taas vähän sivuun. Lopuksi vielä portti, ei ongelmia.
 |
| Viimeinen portti. ©Kaisa |
Sitten tultiin koko homma ratana putkeen. Korkeutta jotain 80 kieppeillä. Ei kovin isoa. Alku hyvin, jumpalta taas myötälaukkakin. Vesimattokin ihan ok ja kaareva. Vaan sarjalla valui vähän vasemmalle ja b-osan okserille tuli yllätyskielto. Tuntui ihan vakaalta selässä mutta kuvissa jalat käyvät aika korkealla humman pyllyn päällä.
 |
| Kas ei näin! ©Kaisa |
Käsky kävi tulla vesimatosta alkaen uudestaan ja nyt osuttiin esteille ja päästiin yli. Viimeisen portin jälkeen käskettiin vielä jatkaa linjasta uudestaan. Eli ilman jumppaa vielä sama homma. Nyt meni vihdoin kuten piti ja loikittiin esteet rennosti ja tasaisesti yhdessä yli.
 |
| Yli mennään. ©Kaisa |
Ope oli tyytyväinen, minä myös. Hemppa oli hikimärkä. Kuulemma taipuisampaa ja rennompaa menoa kuin aiemmin. Sekä hevonen hyvässä massassa. Minä kuulemma istuin yhä aika kevyesti kevyessä istunnassa mutta näytti sopivan Hempalle. Laukka rullaa siten paremmin. Kiva oli myös kameraväeltä saada kehuja miten meidän menoa on kiva katsella. Kotiläksyksi saatiin vasemman lavan parempi hallinta ja vielä parempi sisäpohkeen ympäri taipuminen molempiin suuntiin.
 |
| Okseriloikka. ©Kaisa |
Hemppa pääsi käymään tallissa pesulla ja käyttäytyi moitteettomasti. Kuivasin vain kädellä lastaamalla. Koppiin meni hujauksessa ja matkan aikana oli kuivunut. Jopas!
 |
| Tunnin jälkeen kaikilla oli vähän kuuma. ©Kaisa |
Aivan todella loistava reissu ja ihanaa että päästiin käymään! Kyseltiin jo että koska tulemme toiste.
Ongelmia:
ravin jäykkyys alkuun
jättiloikka vedelle
kiellot
killuin kuulemma taas aika kevyessä istunnassa kyydissä
Parannusta:
pysyin kielloissa hyvin kyydissä
hyppäsi näppärästi
löytyi myötälaukat kun keskityin
ope kehui ratsun massavuutta ja taipuisuutta
Anne kuvasi hyppyjämme:
sunnuntai 22. heinäkuuta 2018
Sunnuntai-illan kaverimaasto
Sunnuntaina lähdettiin maastoon vasta illasta. Meni kelienkin puolesta hyvin kun päivällä ja vielä lähtiessä tuli kuurosateita. Samalla sateet pehmensivät teitä mukavasti. Lähdettiin kahdeksan paikkeilla ja saatiin ihan kuiva ja jopa osin aurinkoinen reissu. Ötököitä oli, muttei tolkuttomasti. Lämmintä parinkymmenen paikkeilla.
Riimu oli laitumella hiertänyt Hempan poskipäät auki, joten nyin turpahihnan pois. Enkä huomannut sen puuttumista mistään.
Hemppa keulille, kaveri Akun kyytiin keskelle ja Kaisa ja Vake pitämään perää.
Ensimmäisellä ravipätkällä (pehmenneellä) tiellä Hemppa tuntui taas huonolta. Ei heijannut päätä ja taakse näytti kuulemma ihan normaalilta mutta ravi ei tuntunut normaalilta vaan väärältä. Kevennyksen vaihto ei auttanut. Onneksi vertyi siitä muutamassa minuutissa normaalimmaksi ja paluumatkalla en huomannut enää mitään poikkeavaa. Liikennettä oli tänään runsaasti. Eli ohi ajavia autoja ja pari motskaria. Onneksi hepat eivät niistä välittäneet, vaikka yksi suhasi aika lujaa ja aika läheltä.
Mentiin peruslenkki kuntoradalle ja lammelle. Nyt Hemppa vähän empi radan ylitystä, joten suokki ehti rinnalle ja perässä mentiin empimättä. Kuntorata oli pehmennyt oikein hyväksi ja spurttailtiin siinä vähän intervallityyppisesti koska kavereilta ei oikein irronnut. Huiput 44 km/h. Tien yli mennen vesilätäkön Hemppa luikahti lähes puskan kautta ohi.
Lampeen meni myös hieman empien mutta kavereiden vanavedessä hyvin. Seisoi tyytyväisenä vesi lähes satulavyöhön asti aloillaan eikä hötkyillyt mihinkään.
Paluumatka aloitettiin jyrkällä ylämäellä. Hyvin kapusivat siitä. Sitten samanlaiset spurtit takaisin kuntoradalla. Nyt päätin että sihdataan keskelle lätäkköä ja kokosin laukkaa. Hemppa loikkasikin siitä sitten yli. Hah.
Kankailla otettiin vielä kaikki askellajit muttei kiihdytelty. Loppumatkasta loikittiin vielä minimaastoesteiden yli. Nyt osui askeleetkin hyvin.
Puolentoista tunnin reissu ja rennolla hevosella takaisin tallille. Kaikki taisivat tykätä.
Ongelmia:
tuntui taas alkuun ravissa huonolta
vesilätäkön ylitys laukassa
jonkin verran paarmoja
Parannusta:
ei välittänyt autoista vaikka menivät lujaa ja läheltä
laukassa ihana säädeltävyys
ihanan perustolkku
Riimu oli laitumella hiertänyt Hempan poskipäät auki, joten nyin turpahihnan pois. Enkä huomannut sen puuttumista mistään.
Hemppa keulille, kaveri Akun kyytiin keskelle ja Kaisa ja Vake pitämään perää.
Ensimmäisellä ravipätkällä (pehmenneellä) tiellä Hemppa tuntui taas huonolta. Ei heijannut päätä ja taakse näytti kuulemma ihan normaalilta mutta ravi ei tuntunut normaalilta vaan väärältä. Kevennyksen vaihto ei auttanut. Onneksi vertyi siitä muutamassa minuutissa normaalimmaksi ja paluumatkalla en huomannut enää mitään poikkeavaa. Liikennettä oli tänään runsaasti. Eli ohi ajavia autoja ja pari motskaria. Onneksi hepat eivät niistä välittäneet, vaikka yksi suhasi aika lujaa ja aika läheltä.
Mentiin peruslenkki kuntoradalle ja lammelle. Nyt Hemppa vähän empi radan ylitystä, joten suokki ehti rinnalle ja perässä mentiin empimättä. Kuntorata oli pehmennyt oikein hyväksi ja spurttailtiin siinä vähän intervallityyppisesti koska kavereilta ei oikein irronnut. Huiput 44 km/h. Tien yli mennen vesilätäkön Hemppa luikahti lähes puskan kautta ohi.
Lampeen meni myös hieman empien mutta kavereiden vanavedessä hyvin. Seisoi tyytyväisenä vesi lähes satulavyöhön asti aloillaan eikä hötkyillyt mihinkään.
Paluumatka aloitettiin jyrkällä ylämäellä. Hyvin kapusivat siitä. Sitten samanlaiset spurtit takaisin kuntoradalla. Nyt päätin että sihdataan keskelle lätäkköä ja kokosin laukkaa. Hemppa loikkasikin siitä sitten yli. Hah.
Kankailla otettiin vielä kaikki askellajit muttei kiihdytelty. Loppumatkasta loikittiin vielä minimaastoesteiden yli. Nyt osui askeleetkin hyvin.
Puolentoista tunnin reissu ja rennolla hevosella takaisin tallille. Kaikki taisivat tykätä.
Ongelmia:
tuntui taas alkuun ravissa huonolta
vesilätäkön ylitys laukassa
jonkin verran paarmoja
Parannusta:
ei välittänyt autoista vaikka menivät lujaa ja läheltä
laukassa ihana säädeltävyys
ihanan perustolkku
lauantai 21. heinäkuuta 2018
Toinen uintireissu isommalla porukalla ja tasaisemmin
Lauantaina pääsi taas iltapäivästä Äimiskälle uittoreissulle. Tällä kertaa mukaan lähti 7 hevosta. Hyvät on kuljetuskapasiteetit. Sääennuste uhkasi ukkosta mutta tulikin vain vaihtelevaa pilvisyyttä. Lämpötila oli hellerajalla eli viime päiviin tottuneena viileää.
Edelliskerrasta opin tehokkaaksi. Vaikkei ollut kenkiä niin suitsin ratsuni sukkelasti ja lastaussillalta loikin omin avuin kyytiin. Hummakin oli tällä kertaa aloillaan. Vain raippa piti pyytää jälkitoimituksena maasta. Eikä Hemppa nyt nykinyt ohjia mennessä kuten viimeksi. Turpahihnan olin jättänyt pois varustuksesta.
Veteen mentiin porukan matkassa mutinoitta. Eikä Hemppa katsellut juuri leviäkään. Yhtä rannalla pyörähtänyttä raviponia myöhemmin tuijotteli. Vanavedessä mentiin syvemmällekin muttei juuri edeltä. Reunimmaisena yritti välillä omia suunnanmuutospyörähdyksiään ja heti perään meinasi peruuttaa kavereiden päälle. Yritin pitää ainakin parin metrin hajurakoa muihin mutta onnistui välillä huonosti.
Lopulta päädyttiin niin syvälle että saattoi tulla vähän uintiliikkeitäkin. Välillä Hempalla oli vähän omiakin liikkeitä ja suuntia mutta kaverin perässä päästiin mutinoitta syvemmällekin. Mentiin sitten isolla ympyrällä useamman kerran syvälle. Vähän kastui pepunkin päältä.
Lopuksi saatiin käydä rantaa pitkin ravaamassa ja laukkaamassa. Hemppaa ehdotettiin keulille mutta toimittiin siinä vähän huonosti. Välillä meni hyvin mutta yllätyslevän iskiessä reitille saattoi laukastakin tehdä aika nopeita jarrutuksia ja väistöliikkeitä. Eikä turvavälit takana aina sallineet tätä. Takaisin kohti kavereita sujui tyssäilemättä.
Toiselle lenkille lähti lopulta vain 2 hevosta. Yhä pieniä stoppeja/hidastuksia mennessä. Paluumatkalle kaveri karauttikin kunnon vauhtilaukkaan ihan yllättäen. Pelkäsin Hempan pukittavan mutta lähtikin ihan asiallisesti laukkaan. Vaikka ratsua piti vähän säästellä niin eihän me voitu jäädä himmailemaan vaan otettiin kaveri kiinni. Olisi irronnut enemmänkin vauhtia mutten ruvennut kiihdyttelemään enempää. Mittareita ei ollut mukana mutta arvelen jonnekin 30 km/h paikkeille. Ja vaikka mentiin reippaasti kohti kavereita niin jarrut ja hallinta pelasivat edelleen. On se Hemppa ihana!
Paluumatkalla autolle oli taas rento ja reippaasti askeltava ratsu. Myös paluupurkamisessa olin todella nopea. Osa vasta laskeutui selästä kun Hemppa oli jo valmis lastattavaksi. Itse yhä kengättömänä jätin sen kengällisten hommiksi.
Ongelmia:
takapuoli hiertyi
ehdotti useamman kerran suunnan vaihtamista
peruutteli
säikkyi yhä leviä
teki laukasta yllätysstoppeja kelluvien levien takia
Parannusta:
päästiin rennosti kaverin perässä syvään veteen
ei oltu pahasti erimielisiä
en ollut lähelläkään pudota
ei tuullut eikä ollut vaahtopääaaltoja
vaikka tultiin aika haipakkaa kavereita kohti niin yhä oli kontrolli ja hyvät jarrut
aurinko paistoi välillä
Anne videoi menoamme:
Edelliskerrasta opin tehokkaaksi. Vaikkei ollut kenkiä niin suitsin ratsuni sukkelasti ja lastaussillalta loikin omin avuin kyytiin. Hummakin oli tällä kertaa aloillaan. Vain raippa piti pyytää jälkitoimituksena maasta. Eikä Hemppa nyt nykinyt ohjia mennessä kuten viimeksi. Turpahihnan olin jättänyt pois varustuksesta.
Veteen mentiin porukan matkassa mutinoitta. Eikä Hemppa katsellut juuri leviäkään. Yhtä rannalla pyörähtänyttä raviponia myöhemmin tuijotteli. Vanavedessä mentiin syvemmällekin muttei juuri edeltä. Reunimmaisena yritti välillä omia suunnanmuutospyörähdyksiään ja heti perään meinasi peruuttaa kavereiden päälle. Yritin pitää ainakin parin metrin hajurakoa muihin mutta onnistui välillä huonosti.
 |
| Ei erityisen edustava otos itsestäni. Musta suhru keskellä kuvaa johtuu kameran hajonneesta linssistä. ©Anne |
Lopulta päädyttiin niin syvälle että saattoi tulla vähän uintiliikkeitäkin. Välillä Hempalla oli vähän omiakin liikkeitä ja suuntia mutta kaverin perässä päästiin mutinoitta syvemmällekin. Mentiin sitten isolla ympyrällä useamman kerran syvälle. Vähän kastui pepunkin päältä.
Lopuksi saatiin käydä rantaa pitkin ravaamassa ja laukkaamassa. Hemppaa ehdotettiin keulille mutta toimittiin siinä vähän huonosti. Välillä meni hyvin mutta yllätyslevän iskiessä reitille saattoi laukastakin tehdä aika nopeita jarrutuksia ja väistöliikkeitä. Eikä turvavälit takana aina sallineet tätä. Takaisin kohti kavereita sujui tyssäilemättä.
Toiselle lenkille lähti lopulta vain 2 hevosta. Yhä pieniä stoppeja/hidastuksia mennessä. Paluumatkalle kaveri karauttikin kunnon vauhtilaukkaan ihan yllättäen. Pelkäsin Hempan pukittavan mutta lähtikin ihan asiallisesti laukkaan. Vaikka ratsua piti vähän säästellä niin eihän me voitu jäädä himmailemaan vaan otettiin kaveri kiinni. Olisi irronnut enemmänkin vauhtia mutten ruvennut kiihdyttelemään enempää. Mittareita ei ollut mukana mutta arvelen jonnekin 30 km/h paikkeille. Ja vaikka mentiin reippaasti kohti kavereita niin jarrut ja hallinta pelasivat edelleen. On se Hemppa ihana!
 |
| ©Riikka |
Paluumatkalla autolle oli taas rento ja reippaasti askeltava ratsu. Myös paluupurkamisessa olin todella nopea. Osa vasta laskeutui selästä kun Hemppa oli jo valmis lastattavaksi. Itse yhä kengättömänä jätin sen kengällisten hommiksi.
Ongelmia:
takapuoli hiertyi
ehdotti useamman kerran suunnan vaihtamista
peruutteli
säikkyi yhä leviä
teki laukasta yllätysstoppeja kelluvien levien takia
Parannusta:
päästiin rennosti kaverin perässä syvään veteen
ei oltu pahasti erimielisiä
en ollut lähelläkään pudota
ei tuullut eikä ollut vaahtopääaaltoja
vaikka tultiin aika haipakkaa kavereita kohti niin yhä oli kontrolli ja hyvät jarrut
aurinko paistoi välillä
Anne videoi menoamme:
Kylmemmillä aamuhyppelöillä kvaalit kotimetriin
Lauantaina pääsin esteille jo aamuryhmään. Hemppa oli taas laitumella ja itse vähän vähemmän myöhässä kuin yleensä. En silti ehtinyt kasailemaan esteitä. Keli oli pilvinen ja kostea, nyt hieman hellerajan alapuolella. Silti tarkeni hyvin. Nyt muistin sen turvaliivinkin. Ratsukoita tunnilla oli 2.
Verkassa Hemppa tuntui ravissa todella könkältä. Nyt myös ope näki sen. Eikä lähtenyt parissa kierroksessa pois vaan kesti pidempään. Liiallista rasitusta, veikkasi ope. Itse olin vähän ihmeissäni, sillä kelien mukaan ollaan tehty eikä olla menty mitään kovin raskasta. Sanoisin että ihan tavallinen viikko vapaineen.
Laukassa Hemppa oli parempi ja heräsi liikkeelle. Sen jälkeen ei taidettu enää suuremmin ravailla.
Ensimmäisenä tehtävänä tultiin kolmea kavalettia. Vasemmassa laukassa laukka vaihtui useamman kerran kavaleteilla oikeaksi. Piti ajatella isoa ympyrää. Kerran vai kaksi onnistuttiin pitämään vasen laukka. Eli yksittäisten vaihtojen lisäksi myös näitä pitää harjoitella. Toinen kierros meni paremmin.
Sitten tultiin kahdella porttipystyllä kahdeksikolla vaihtoja. Skarppasin kunnolla ja Hemppa vaihtoi molemmat. Ei tultu edes toista kierrosta vaan yksi riitti.
Seuraavana vuorossa taisi olla 6 laukan suora linja. Ensimmäiselle paikka ei osunut ja tultiin lähelle. Pieni hyppy sisään ja pidätin seitsemään. Heti perään uudestaan ja nyt sujuttiin kuuteen. Open selitys oli että tultiin ekalla kerralla tikittävää ponilaukkaa.
En muista tultiinko vielä jotain muita pätkiä erikseen. Osa esteistä ainakin tuli vasta radalla vastaan. Estekorkeus oli jossain 80 sentin paikkeilla, ehkä vähän yli. Max 85 cm sanoisin.
Yksittäinen pysty portilla ykkönen, toisesta päädystä okserille, suora linja, suunnanmuutos kavaletilla, kaareva linja, kavalettisarja ja trippeli. Tässä ei vaihtunut laukka.
Vähän paremmin olisi voinut reagoida jaloista eteen. Rata meni kuitenkin sujuvasti ja tasaisesti. Yhtä vaille myötälaukat. Ope kehui ja käytin tilaisuuden hyväkseni ja kysyin saadaanko kotikisoissa hypätä metriä. Vastaus oli että jos on koko viikon näin hyvä ja meno on näin tasaista niin miksipä ei. Kisoissa metrissä A.0.0 luvassa eli ei edes kovin monta estettä.
Loppukäynnit käytiin pellon kautta ja olin taas päivän menoomme tyytyväinen.
Ongelmia:
alkuravissa oli könkkä
suoralla laukat vaihtuivat vääriksi
yksi väärä laukka radalla
Parannusta:
liikkuminen parani vertymisen myötä
vaihdot pääosin hyvin
tasainen rata
kvaalattiin kotikisojen metriin!
Verkassa Hemppa tuntui ravissa todella könkältä. Nyt myös ope näki sen. Eikä lähtenyt parissa kierroksessa pois vaan kesti pidempään. Liiallista rasitusta, veikkasi ope. Itse olin vähän ihmeissäni, sillä kelien mukaan ollaan tehty eikä olla menty mitään kovin raskasta. Sanoisin että ihan tavallinen viikko vapaineen.
Laukassa Hemppa oli parempi ja heräsi liikkeelle. Sen jälkeen ei taidettu enää suuremmin ravailla.
Ensimmäisenä tehtävänä tultiin kolmea kavalettia. Vasemmassa laukassa laukka vaihtui useamman kerran kavaleteilla oikeaksi. Piti ajatella isoa ympyrää. Kerran vai kaksi onnistuttiin pitämään vasen laukka. Eli yksittäisten vaihtojen lisäksi myös näitä pitää harjoitella. Toinen kierros meni paremmin.
Sitten tultiin kahdella porttipystyllä kahdeksikolla vaihtoja. Skarppasin kunnolla ja Hemppa vaihtoi molemmat. Ei tultu edes toista kierrosta vaan yksi riitti.
Seuraavana vuorossa taisi olla 6 laukan suora linja. Ensimmäiselle paikka ei osunut ja tultiin lähelle. Pieni hyppy sisään ja pidätin seitsemään. Heti perään uudestaan ja nyt sujuttiin kuuteen. Open selitys oli että tultiin ekalla kerralla tikittävää ponilaukkaa.
En muista tultiinko vielä jotain muita pätkiä erikseen. Osa esteistä ainakin tuli vasta radalla vastaan. Estekorkeus oli jossain 80 sentin paikkeilla, ehkä vähän yli. Max 85 cm sanoisin.
Yksittäinen pysty portilla ykkönen, toisesta päädystä okserille, suora linja, suunnanmuutos kavaletilla, kaareva linja, kavalettisarja ja trippeli. Tässä ei vaihtunut laukka.
 |
| Oma tulkinta päivän radasta. |
Vähän paremmin olisi voinut reagoida jaloista eteen. Rata meni kuitenkin sujuvasti ja tasaisesti. Yhtä vaille myötälaukat. Ope kehui ja käytin tilaisuuden hyväkseni ja kysyin saadaanko kotikisoissa hypätä metriä. Vastaus oli että jos on koko viikon näin hyvä ja meno on näin tasaista niin miksipä ei. Kisoissa metrissä A.0.0 luvassa eli ei edes kovin monta estettä.
Loppukäynnit käytiin pellon kautta ja olin taas päivän menoomme tyytyväinen.
Ongelmia:
alkuravissa oli könkkä
suoralla laukat vaihtuivat vääriksi
yksi väärä laukka radalla
Parannusta:
liikkuminen parani vertymisen myötä
vaihdot pääosin hyvin
tasainen rata
kvaalattiin kotikisojen metriin!
perjantai 20. heinäkuuta 2018
Kädet alas ja istu painavasti taakse
Perjantaille saatiin järjestymään uusi kouluope. Alunperin tälle opelle kaavailtiin koulukurssiakin kesälle mutta typistyi aika lyhyeen. Mutta hyvä että pääsi nyt käymään. Lämmintä oli taas päälle +30°C ja ratsukoita tunnilla 2. Olin omaan tapaani lähes myöhässä enkä ehtinyt verkata yhtään alle.
Hommat aloitettin käynnissä ympyrällä. Sitten ravilla isoa ympyräkahdeksikkoa. Käsiä alas ja nykimisen korjaus vain pohkeilla. Sitten toinen ympyrä laukkaa, toinen ravia. Laukassa piti istua painavasti taakse kuten Artsikin sanoo. Ravissa Hemppa kyllä eteni muttei tuntunut olevan avuilla. Laukat nousivat mutta eivät lähteneet heti eteen. Vasenta piti myöhemminkin ratsastaa vielä ilmavaksi eteen.
Välikäyntien jälkeen tehtiin siirtymiä yhä ympyrällä. Ensin ravista 3 - 5 askelta käyntiä ja takaisin raviin. Nämä sujuivat meiltä tänään ihan yllättävän hyvin ja sain istuttua ravissa. Sitten käynnistä nostettiin laukka, laukka hyväksi, siitä raviin ja hyvän ravin kautta taas käyntiin. Laukannostoissa turpa nousi. Pahinta olivat kuitenkin siirtymät laukasta alas kun Hemppa taas nyki. Käsiäni ohjeistettiin siirtymissä alas ja rohkeammin eteen. Kuskia taas paremmin taakse ja alas. Oikeassa kierroksessa varsinkin auttoi kovasti kun sormet hipoivat lampaankarvaa. Alkutunnista ulkotukeni tuppasi olemaan vähän epämääräinen. Toistojen myötä Hempan nykiminen rupesi vähenemään. Takaset eivät tulleet vielä ihan siististi alle mutta kivan tasaista menoa.
Oikean kierroksen ongelmana oli ulos liirailu. Kunnon ulkotuki ja pohkeilla eteen raiteilleen. Siitä sitten taivuttamista ja jos lähti karkaamaan niin korjaus uudestaan. Tämä auttoi hyvin siihen kun humma tuntui kaatuvan vasemmalle. Ei tehty loppuverkkoja erikseen vaan hyvän laukkapätkän jälkeen otettiin hyvä ravipätkä harjoitusravissa ja siitä hyvä siirtymä. Siihen riitti.
Hellepäivät selvästi sopivat sekä Hempalle että minulle. Molemmat suoritamme hyvin ja letkeästi.
Lopuksi otin vielä ohjia sen verran että tein pari peruutusta. Ei vieläkään priimaa mutta parissa päivässä huomattavaa edistystä. Loppukäynnit kävelimme kaksin peltolenkin kautta.
Tämän päivän uutuutena ratsua ei enää lastattu (lastalla) pesun jälkeen kuivaksi vaan jätettiin märäksi.
Ongelmia:
paljon paarmoja
alkuverkassa oli taas vähän kumma ja hidas pohkeelle
oikean kierroksen kääntyminen
nyki siirtymissä
Parannusta:
sangen tasaista menoa
nykiminen siirtymissä väheni
peruutukset ovat parantuneet parissa päivässä paljon
Hommat aloitettin käynnissä ympyrällä. Sitten ravilla isoa ympyräkahdeksikkoa. Käsiä alas ja nykimisen korjaus vain pohkeilla. Sitten toinen ympyrä laukkaa, toinen ravia. Laukassa piti istua painavasti taakse kuten Artsikin sanoo. Ravissa Hemppa kyllä eteni muttei tuntunut olevan avuilla. Laukat nousivat mutta eivät lähteneet heti eteen. Vasenta piti myöhemminkin ratsastaa vielä ilmavaksi eteen.
Välikäyntien jälkeen tehtiin siirtymiä yhä ympyrällä. Ensin ravista 3 - 5 askelta käyntiä ja takaisin raviin. Nämä sujuivat meiltä tänään ihan yllättävän hyvin ja sain istuttua ravissa. Sitten käynnistä nostettiin laukka, laukka hyväksi, siitä raviin ja hyvän ravin kautta taas käyntiin. Laukannostoissa turpa nousi. Pahinta olivat kuitenkin siirtymät laukasta alas kun Hemppa taas nyki. Käsiäni ohjeistettiin siirtymissä alas ja rohkeammin eteen. Kuskia taas paremmin taakse ja alas. Oikeassa kierroksessa varsinkin auttoi kovasti kun sormet hipoivat lampaankarvaa. Alkutunnista ulkotukeni tuppasi olemaan vähän epämääräinen. Toistojen myötä Hempan nykiminen rupesi vähenemään. Takaset eivät tulleet vielä ihan siististi alle mutta kivan tasaista menoa.
Oikean kierroksen ongelmana oli ulos liirailu. Kunnon ulkotuki ja pohkeilla eteen raiteilleen. Siitä sitten taivuttamista ja jos lähti karkaamaan niin korjaus uudestaan. Tämä auttoi hyvin siihen kun humma tuntui kaatuvan vasemmalle. Ei tehty loppuverkkoja erikseen vaan hyvän laukkapätkän jälkeen otettiin hyvä ravipätkä harjoitusravissa ja siitä hyvä siirtymä. Siihen riitti.
Hellepäivät selvästi sopivat sekä Hempalle että minulle. Molemmat suoritamme hyvin ja letkeästi.
Lopuksi otin vielä ohjia sen verran että tein pari peruutusta. Ei vieläkään priimaa mutta parissa päivässä huomattavaa edistystä. Loppukäynnit kävelimme kaksin peltolenkin kautta.
Tämän päivän uutuutena ratsua ei enää lastattu (lastalla) pesun jälkeen kuivaksi vaan jätettiin märäksi.
Ongelmia:
paljon paarmoja
alkuverkassa oli taas vähän kumma ja hidas pohkeelle
oikean kierroksen kääntyminen
nyki siirtymissä
Parannusta:
sangen tasaista menoa
nykiminen siirtymissä väheni
peruutukset ovat parantuneet parissa päivässä paljon
torstai 19. heinäkuuta 2018
Itsenäinen estevalkan sijasta ja leikkitunnin välikäyntiohjelma
Torstaina piti olla estevalkka illalla mutta open aikataulujen takia siirtyi eteenpäin. Jatkoin siis uimareissulta tallille ja ratsastin Hempan vielä itsenäisesti kentällä. Lämmintä yhä reilu +30°C!
Alkuun Hemppa oli taas huonon tuntuinen ja ravissa töpötteli molempiin suuntiin. Mietin että jäikö satula liian eteen. 120-senttinen vyö oli käynyt niin lyhyeksi etten meinannut saada sitä enää ollenkaan kiinni. 130-senttinen oli kadonnut johonkin, löytyi onneksi tunnin jälkeen.
Ratsu onneksi tasoittui paremmaksi. Muttei ihan taikaiskusta vaan siinä meni hetki. En tehnyt mitään kovin ihmeitä enkä kovin raskaasti. Pyörittelin voltteja ja ympyröitä. Laukassa tein vastalaukkakaaria ja taisin mennä vastalaukkaa myös uraa pitkin. Vähän tasapainoisemmin jo. Laukat taisivat tänään rullata ihan hyvin. Ehkä.
Välikäynneissä puuhasin kentälle ilmestyneitä leikkitunnin tehtäviä. Kulmaperuutus (vähän vaikea), raipan siirto tynnyristä toiseen (hyvin), pujottelu (ihan löysällä ohjalla) ja iloinen yllätys oli portti. Easyn kanssa oli muinoin ongelmia portilla, Hempan kanssa ei mitään vaan kerrasta sujui oikein. Hyvin ohjautui eteen, taakse ja sivulle myös porttinaru kädessä. Näitä olisi kiva kokeilla joskus leikkitunnillakin (eli osin laukassa ja ilman satulaa).
Loppuun käveltiin vielä peltolenkki. Olipa kivaa!
Ongelmia:
alkuun töpötti ravissa
Parannusta:
leikkitunnin tehtävät onnistuivat todella hyvin
oli aika hyvä ratsastaa
saatiin uusi satulavyö
Alkuun Hemppa oli taas huonon tuntuinen ja ravissa töpötteli molempiin suuntiin. Mietin että jäikö satula liian eteen. 120-senttinen vyö oli käynyt niin lyhyeksi etten meinannut saada sitä enää ollenkaan kiinni. 130-senttinen oli kadonnut johonkin, löytyi onneksi tunnin jälkeen.
Ratsu onneksi tasoittui paremmaksi. Muttei ihan taikaiskusta vaan siinä meni hetki. En tehnyt mitään kovin ihmeitä enkä kovin raskaasti. Pyörittelin voltteja ja ympyröitä. Laukassa tein vastalaukkakaaria ja taisin mennä vastalaukkaa myös uraa pitkin. Vähän tasapainoisemmin jo. Laukat taisivat tänään rullata ihan hyvin. Ehkä.
Välikäynneissä puuhasin kentälle ilmestyneitä leikkitunnin tehtäviä. Kulmaperuutus (vähän vaikea), raipan siirto tynnyristä toiseen (hyvin), pujottelu (ihan löysällä ohjalla) ja iloinen yllätys oli portti. Easyn kanssa oli muinoin ongelmia portilla, Hempan kanssa ei mitään vaan kerrasta sujui oikein. Hyvin ohjautui eteen, taakse ja sivulle myös porttinaru kädessä. Näitä olisi kiva kokeilla joskus leikkitunnillakin (eli osin laukassa ja ilman satulaa).
Loppuun käveltiin vielä peltolenkki. Olipa kivaa!
Ongelmia:
alkuun töpötti ravissa
Parannusta:
leikkitunnin tehtävät onnistuivat todella hyvin
oli aika hyvä ratsastaa
saatiin uusi satulavyö
Kuumassa meressä
Torstaina tuli vähän pika-aikataululla tarjous uittopuuhiin. Tietysti mukaan. Sain vielä hummankin paikalle niin helppo homma. Lämmintä oli taas kolmenkympin paikkeilla ja 5 hevosta mukana Äimiskällä.
Selkään pompatessa Hemppa ehdotti ravia. Ehkä siksi kun piti pompata vähän kauempaa kyytiin huonon lastauspaikoituksen takia. Kuski oli tässä vaiheessa siis mahallaan poikittain selässä. Sain kuitenkin himmattua ja kammettua kyytiin. Mennessä tarrasin riimunnaru-kauhukahvaan tiiviisti. Hemppa oli asiallisesti muttei kovin rento. Nyki ohjia.
Heti rannassa vastaan tuli raviheppa. Se ohitettiin ihanan helposti.
Mereen meni kavereiden perässä mutta jossain välissä taas jumahti muiden jumittelijoiden joukkoon. Ehdotteli peruuttelua ja omia suuntiaan. Säikkyi leviä, eri väristä pohjaa, aaltoja (onneksi vain pari) ja kelluvaa kakkaa. Kovin syvälle ei päästy enkä viitsinyt kovin lähteä komentelemaan. Mennessä muut jo muistelivat että monestiko tipuinkaan viimeksi (kerran, sitä edellisellä kahdesti). Ei kovin riemuisaa.
Ope ehdotti että käytäisiin ravaamassa ja laukkaamassa matalammassa vedessä. Mentiin sinne ponin kanssa ja jumiteltiin molemmat. Saatiin ravipätkiäkin, lähinnä Hemppa edeltä. Ohjautui kohti rantaa ja kauhisteli leviä. Takaisin päin ei mitään ongelmaa. Sitten humma rupesi jo tottumaan vesiympäristöön ja laukkakierros sujui paljon paremmin. Vauhdistahan tämä tykkää. Takaisin kavereita kohti ihanan hallitusti. Siinä roiskui märäksi.
Lopulta sain houkuteltua ensin itsekseni ratsun vähän syvemmälle. Lopulta kaverin perässä niin syvälle että selkäkin kastui. Hemppa olisi halunnut ravata tai laukata. En antanut. Enkä suvainnut omia suunnanvaihtoja. Hassu hevonen törisi ja örisi vedessä. Taisi lopulta olla ihan mukavaa.
Ihmiset kävivät vielä hevositta uimassa ja me saatiin Hempan kanssa laukata muiden heppojen ympäri rantavedessä. Pari ympyrää molempiin suuntiin ja nyt sujui jo hyvin. Toki yhä katseli jalkansa tarkkaan. Paluumatkalla autolle oli jo rento ratsu. Kuskin takapuoleen sattui puokin korkea säkä.
Ongelmia:
yhä keula välillä keveni vähän
ehdotteli suunnanmuutoksia
pelkäsi leviä, eri väristä pohjaa, aaltoja ja kakkaa
aikamoista jumittelua
Parannusta:
pysyin kyydissä (ei edes horjumisia)
ihanan lämmintä, vesikin
raviheppa ei aiheuttanut ongelmia
rentoutui loppua kohti
tykkäsi selvästi laukata
Selkään pompatessa Hemppa ehdotti ravia. Ehkä siksi kun piti pompata vähän kauempaa kyytiin huonon lastauspaikoituksen takia. Kuski oli tässä vaiheessa siis mahallaan poikittain selässä. Sain kuitenkin himmattua ja kammettua kyytiin. Mennessä tarrasin riimunnaru-kauhukahvaan tiiviisti. Hemppa oli asiallisesti muttei kovin rento. Nyki ohjia.
Heti rannassa vastaan tuli raviheppa. Se ohitettiin ihanan helposti.
Mereen meni kavereiden perässä mutta jossain välissä taas jumahti muiden jumittelijoiden joukkoon. Ehdotteli peruuttelua ja omia suuntiaan. Säikkyi leviä, eri väristä pohjaa, aaltoja (onneksi vain pari) ja kelluvaa kakkaa. Kovin syvälle ei päästy enkä viitsinyt kovin lähteä komentelemaan. Mennessä muut jo muistelivat että monestiko tipuinkaan viimeksi (kerran, sitä edellisellä kahdesti). Ei kovin riemuisaa.
Ope ehdotti että käytäisiin ravaamassa ja laukkaamassa matalammassa vedessä. Mentiin sinne ponin kanssa ja jumiteltiin molemmat. Saatiin ravipätkiäkin, lähinnä Hemppa edeltä. Ohjautui kohti rantaa ja kauhisteli leviä. Takaisin päin ei mitään ongelmaa. Sitten humma rupesi jo tottumaan vesiympäristöön ja laukkakierros sujui paljon paremmin. Vauhdistahan tämä tykkää. Takaisin kavereita kohti ihanan hallitusti. Siinä roiskui märäksi.
Lopulta sain houkuteltua ensin itsekseni ratsun vähän syvemmälle. Lopulta kaverin perässä niin syvälle että selkäkin kastui. Hemppa olisi halunnut ravata tai laukata. En antanut. Enkä suvainnut omia suunnanvaihtoja. Hassu hevonen törisi ja örisi vedessä. Taisi lopulta olla ihan mukavaa.
Ihmiset kävivät vielä hevositta uimassa ja me saatiin Hempan kanssa laukata muiden heppojen ympäri rantavedessä. Pari ympyrää molempiin suuntiin ja nyt sujui jo hyvin. Toki yhä katseli jalkansa tarkkaan. Paluumatkalla autolle oli jo rento ratsu. Kuskin takapuoleen sattui puokin korkea säkä.
 |
| ©Riikka |
Ongelmia:
yhä keula välillä keveni vähän
ehdotteli suunnanmuutoksia
pelkäsi leviä, eri väristä pohjaa, aaltoja ja kakkaa
aikamoista jumittelua
Parannusta:
pysyin kyydissä (ei edes horjumisia)
ihanan lämmintä, vesikin
raviheppa ei aiheuttanut ongelmia
rentoutui loppua kohti
tykkäsi selvästi laukata
tiistai 17. heinäkuuta 2018
+32 kouluvalkka
Tiistaina Artsi tuli taas käymään. Keli oli pitkälle yli hellerajan (+32°C!) ja aurinko mollotti vain pieniä pilviä edessään. Ratsukoita tunnilla oli 2. Tänään keksittiin kotikisoihin sopiva A:n ohjelma ja treenattiin sitä. Ope pohti CCI/CIC* A-kenttäkilpailuohjelmaa ja se vaikutti hyvältä. Ei mitään mahdottomuuksia. Keskiravi ja keskilaukka, lisätty käynti, täyskaarrolla vastalaukkaan, peruutus. Ei väistöjä eikä laukkavoltteja. Kuskilla sen verran lyhyt muisti että olin autuaasti unohtanut että tämä oli viime kesänä kurssikisojen ohjelmana.
Tunnilla mentiin ohjelmaa osissa läpi. Välissä annettiin hengähdystaukoja useampaan otteeseen. Yleensä aina kaveri oli sillon hiillostuksessa. Tänään Hemppa rupesi kulkemaan aika kivasti ja päästiin eroon siitä jokakertaisesta vastaan vänkäilystä ohjien keräilyn jälkeen. Ilman useampaa herättely-ympyrää löytyi ihan kaunista ja tahdikasta menoa.
Tietysti tavalliseen tapaan ensimmäiset kierrokset menin vähän soitellen sotaan enkä skarpannut tarpeeksi. Ensin taidettiin ravata keskilinjaa suoraan, sitten ravitehtävä: voltti, lyhyt lävistäjä myötäyksellä ja voltti. Ei saa kiihtyä myötäyksessä kuten meinasi tehdä. Toiselle voltille asiat valmiiksi hyvissä ajoin. Varo ettei liiraile ulos.
Laukassa piti keskilaukka ratsastaa heti ensimmäisestä askeleesta kunnolla eteen kun erkanee uralta. Tarpeeksi pullea kuvio, meinasin tehdä jo liiankin pullean. Suoralla ajatus avosta. Kaarteessa hyytyi eli siihen ajattelin taas keskilaukkaa. Vastalaukat teki ihan siististi. Siirtymät raviin tuli hyvin.
Keskikäynti ok, lisättyyn käyntiin piti antaa askeleen venyä ja päästää hevosta pidempään muotoon. Eli ohjia pidemmäksi. Ja mieluusti tuntuma lyhempiin ohjiin takaisin ilman vastustelua.
Peruutukset eivät vieläkään olleet kovin tyylikkäitä vaan Hemppa nosti pään ylös, selän notkolle ja kiiruhti taakse. Ope ohjeisti tekemään heijaavan peruutuksen eli eteen, taakse, eteen ja taas taakse. Lähti se etäisesti paranemaan. Nämä saatiin kotiläksyiksi.
Helle ei meitä haitannut vaan sekä minä että Hemppa suoritimme tavallista paremmin. Lämminhän siinä tuli muttei ollut yhtään paha. Hyvin jaksoi.
Ongelmia:
paarmoja
eteni välillä vähän hitaasti
Parannusta:
parani oikein kivaksi ratsastaa
lopputunnista ohjat sai ottaa tuntumalle ilman vastustelua
Tunnilla mentiin ohjelmaa osissa läpi. Välissä annettiin hengähdystaukoja useampaan otteeseen. Yleensä aina kaveri oli sillon hiillostuksessa. Tänään Hemppa rupesi kulkemaan aika kivasti ja päästiin eroon siitä jokakertaisesta vastaan vänkäilystä ohjien keräilyn jälkeen. Ilman useampaa herättely-ympyrää löytyi ihan kaunista ja tahdikasta menoa.
Tietysti tavalliseen tapaan ensimmäiset kierrokset menin vähän soitellen sotaan enkä skarpannut tarpeeksi. Ensin taidettiin ravata keskilinjaa suoraan, sitten ravitehtävä: voltti, lyhyt lävistäjä myötäyksellä ja voltti. Ei saa kiihtyä myötäyksessä kuten meinasi tehdä. Toiselle voltille asiat valmiiksi hyvissä ajoin. Varo ettei liiraile ulos.
Laukassa piti keskilaukka ratsastaa heti ensimmäisestä askeleesta kunnolla eteen kun erkanee uralta. Tarpeeksi pullea kuvio, meinasin tehdä jo liiankin pullean. Suoralla ajatus avosta. Kaarteessa hyytyi eli siihen ajattelin taas keskilaukkaa. Vastalaukat teki ihan siististi. Siirtymät raviin tuli hyvin.
Keskikäynti ok, lisättyyn käyntiin piti antaa askeleen venyä ja päästää hevosta pidempään muotoon. Eli ohjia pidemmäksi. Ja mieluusti tuntuma lyhempiin ohjiin takaisin ilman vastustelua.
Peruutukset eivät vieläkään olleet kovin tyylikkäitä vaan Hemppa nosti pään ylös, selän notkolle ja kiiruhti taakse. Ope ohjeisti tekemään heijaavan peruutuksen eli eteen, taakse, eteen ja taas taakse. Lähti se etäisesti paranemaan. Nämä saatiin kotiläksyiksi.
Helle ei meitä haitannut vaan sekä minä että Hemppa suoritimme tavallista paremmin. Lämminhän siinä tuli muttei ollut yhtään paha. Hyvin jaksoi.
Ongelmia:
paarmoja
eteni välillä vähän hitaasti
Parannusta:
parani oikein kivaksi ratsastaa
lopputunnista ohjat sai ottaa tuntumalle ilman vastustelua
maanantai 16. heinäkuuta 2018
Esteitä ja maasto
Lauantain estetunti jäi koulukisojen takia välistä. Päästiin onneksi maanantaina sitten bonushyppimään yksärille. Itsenäisessä alkuverkassa Hemppa tuntui alkuun vasemman kierroksen ravissa ihan könkältä. Kauhistuin ja otin käyntiin. Hetken kävelyn jälkeen oikean kierroksen ravi oli ihan ok ja kun (kakkos)ope tuli niin vasemmassakaan ei ollut enää mitään vikaa. Kummallista.
Oli vielä hyvin lämmintä (yli hellerajan, n. +27°C), joten itsenäinen alkuverkka oli lyhyehkö. Käsky kävi että ratsu apujen väliin, jotta laukkaa saa myöhemmin säädeltyä hyvin. Lähtihän se pohkeesta eteen muttei kaikista reippaimmin. Vähän piti väistellä itsenäisesti meneviä.
Verkkatehtävänä tultiin edelliskerran tapaan vaihtoja pystyllä. Nyt este oli keskellä kenttää ja siihen tehtiin sekä pidempiä että sangen tiukkoja teitä. Suureksi yllätyksekseni saatiin ekalla kierroksella kaikki 4 vaihtoa tehtyä. Toiselle kierrokselle ope kaipasi vähän kootumpaa ja hallitumpaa laukkaa eikä sitä meidän tavallista lennätystämme. Eikä kiemurteluja estettä kohti. Hyvin suureksi yllätykseksi kaikki 4 laukkaa vaihtuivat yhä. Vautsi!
Taidettiin tässä välissä tulla viiden laukan linjaa. Ensin viidellä, sitten kuudella. Kuulin metrimääränkin mutta unohdin jo. Ensimmäinen loikka jälkimmäiselle eli okserille oli niin ilmava että pelkäsin jo jälkipomppuja. Mitään ei kuitenkaan tullut. Ope kommentoi että hypyt menivät aika oikealle. Huomasin vasta kun sanottiin.
Välissä tultiin kiemuralla ranskaokseri ja trippeli. Ranska aika juureen mutta yli. Sitten taidettiin tulla jo koko rata ja esteet nousivat yhä. Tähän asti olivat ehkä 80 cm pinnassa. Radalle nousivat osin aika ison näköisiksi ja turvaliivi oli kotona.
Keskimmäinen pysty ensin vasemmasta oikeaan ja sitten oikeasta vasempaan, ranskaokseri lyhyellä tiellä kulmasta, trippeli ja perään suht tiukka kaarre linjalle. Linja ensin viidellä, sitten kuudella.
Esteitä lähestyessä vähän hirvitti että miten käy. Hemppa oli kuitenkin hyvällä tuulella ja hyppäsi vaikka toin miten. Kakkonen putosi ja trippelille ope kaipasi parempaa myötäystä. Linja jäi viidellä vähän ahtaaksi ja kuudella tosi ahtaaksi.
Uusintakierrokselle hypättiin kakkosesta loppuun ja linja vain kuudella. Nyt sain korjattua, myötäyksen trippelillekin. Ranskalla tosin jalkani heilahtivat hypyssä taakse. Ja tajusin koota laukkaa jo hyvissä ajoin linjalle. Jotenkin unohdin että loppua kohti meno tuppaa kiihtymään ja välit jäämään ahtaiksi. Mutta puhtaasti meni ja se riitti meille. Jäähdyttelyksi lähdimme vielä ponin seuraksi yömaastoon.
Kaverikuskin kommentit olivat että kivan tasaisen näköistä hyppäämistä ja että esteet olivat lähempänä metriä. Trippelistä sanoisin että 95 ja se saattoi olla korkein. Open arvio kasikymppisistä oli vähän alimitoitettu.
Käytiin semirauhallinen maastoreissu kankailla. Menomatkan Hemppa sai edeltä laukata omaa vauhtiaan. Myöhemmin poni kaipasi vähän parempaa kiritystä. Kun pyysin Hemppaa eteen niin sehän lähti. Huiput 35 km/h pintaan. Palatessa hypättiin minimaastoesteet samoilla tulilla mutta hyvin rauhallisesta laukasta. Hyvin meni.
Käveltiin pitkästä aikaa vesipolun kautta. Se oli kuivana ja ötökät iskivät metsässä kimppuun.
Ongelmia:
pari pudotusta
hyppäsi oikealle
metsässä oli ötököitä
Parannusta:
esteillä kaikki vaihdot!
hypyt tasaisesti
todella vähän paarmoja
maastossa taas tolkku
Oli vielä hyvin lämmintä (yli hellerajan, n. +27°C), joten itsenäinen alkuverkka oli lyhyehkö. Käsky kävi että ratsu apujen väliin, jotta laukkaa saa myöhemmin säädeltyä hyvin. Lähtihän se pohkeesta eteen muttei kaikista reippaimmin. Vähän piti väistellä itsenäisesti meneviä.
Verkkatehtävänä tultiin edelliskerran tapaan vaihtoja pystyllä. Nyt este oli keskellä kenttää ja siihen tehtiin sekä pidempiä että sangen tiukkoja teitä. Suureksi yllätyksekseni saatiin ekalla kierroksella kaikki 4 vaihtoa tehtyä. Toiselle kierrokselle ope kaipasi vähän kootumpaa ja hallitumpaa laukkaa eikä sitä meidän tavallista lennätystämme. Eikä kiemurteluja estettä kohti. Hyvin suureksi yllätykseksi kaikki 4 laukkaa vaihtuivat yhä. Vautsi!
Taidettiin tässä välissä tulla viiden laukan linjaa. Ensin viidellä, sitten kuudella. Kuulin metrimääränkin mutta unohdin jo. Ensimmäinen loikka jälkimmäiselle eli okserille oli niin ilmava että pelkäsin jo jälkipomppuja. Mitään ei kuitenkaan tullut. Ope kommentoi että hypyt menivät aika oikealle. Huomasin vasta kun sanottiin.
Välissä tultiin kiemuralla ranskaokseri ja trippeli. Ranska aika juureen mutta yli. Sitten taidettiin tulla jo koko rata ja esteet nousivat yhä. Tähän asti olivat ehkä 80 cm pinnassa. Radalle nousivat osin aika ison näköisiksi ja turvaliivi oli kotona.
Keskimmäinen pysty ensin vasemmasta oikeaan ja sitten oikeasta vasempaan, ranskaokseri lyhyellä tiellä kulmasta, trippeli ja perään suht tiukka kaarre linjalle. Linja ensin viidellä, sitten kuudella.
Esteitä lähestyessä vähän hirvitti että miten käy. Hemppa oli kuitenkin hyvällä tuulella ja hyppäsi vaikka toin miten. Kakkonen putosi ja trippelille ope kaipasi parempaa myötäystä. Linja jäi viidellä vähän ahtaaksi ja kuudella tosi ahtaaksi.
Uusintakierrokselle hypättiin kakkosesta loppuun ja linja vain kuudella. Nyt sain korjattua, myötäyksen trippelillekin. Ranskalla tosin jalkani heilahtivat hypyssä taakse. Ja tajusin koota laukkaa jo hyvissä ajoin linjalle. Jotenkin unohdin että loppua kohti meno tuppaa kiihtymään ja välit jäämään ahtaiksi. Mutta puhtaasti meni ja se riitti meille. Jäähdyttelyksi lähdimme vielä ponin seuraksi yömaastoon.
Kaverikuskin kommentit olivat että kivan tasaisen näköistä hyppäämistä ja että esteet olivat lähempänä metriä. Trippelistä sanoisin että 95 ja se saattoi olla korkein. Open arvio kasikymppisistä oli vähän alimitoitettu.
Käytiin semirauhallinen maastoreissu kankailla. Menomatkan Hemppa sai edeltä laukata omaa vauhtiaan. Myöhemmin poni kaipasi vähän parempaa kiritystä. Kun pyysin Hemppaa eteen niin sehän lähti. Huiput 35 km/h pintaan. Palatessa hypättiin minimaastoesteet samoilla tulilla mutta hyvin rauhallisesta laukasta. Hyvin meni.
Käveltiin pitkästä aikaa vesipolun kautta. Se oli kuivana ja ötökät iskivät metsässä kimppuun.
Ongelmia:
pari pudotusta
hyppäsi oikealle
metsässä oli ötököitä
Parannusta:
esteillä kaikki vaihdot!
hypyt tasaisesti
todella vähän paarmoja
maastossa taas tolkku
sunnuntai 15. heinäkuuta 2018
Maastolenkki kankailla
Sunnuntaina Hempalla oli kevyempi päivä luvassa. Lähdimme siis iltasella kahden tallikaverin kanssa maastoon. Hemppa pääsi keulille. Ötököitä oli yllättävän vähän.
Kävimme kurkkaamassa kuntoradalla mutta pohja oli kuivuudesta niin koppura että käännyttiin saman tien takaisin. Hempalle huimat plussat sillä molempiin suuntiin käveli edeltä pysähtymättä junaradan yli. Toki hidasti ja tuijotteli nenä pitkällä mutta meni. Jee! Ehkä siistein kesäylitys meiltä ja vieläpä kahdesti!
Laukattiin sitten pitkin poikin kankaita. Välillä ihan reippaastikin. Käytiin myös lenkki toisen tien toisella puolella. Sielläkin pääsi kaikki askellajit. Piti vain olla skarppina yllättävien kivikoiden varalta.
Suokki ei pysynyt ihan kaikkia usvatuksia perässä. Puokeilla taas toimi jarrut ihan näppärästi ja kaikki käyttäytyivät oikein tolkusti. Päivän huiput oli vähän päälle 44 km/h. Loppumatkasta loikittiin lyhyellä lähestymisellä minimaastoesteet. Toiseen suuntaan ylitettiin ne tavalliseen tapaan käynnissä.
Ongelmia:
autotie oli paikoin kova ja kivinen
kuntorata oli ihan koppura
Parannusta:
radan ylitykset menivät hienosti edeltä!
kankaillakin pääsi kovaa
tolkut ratsut
ihanan lämmintä!
Kävimme kurkkaamassa kuntoradalla mutta pohja oli kuivuudesta niin koppura että käännyttiin saman tien takaisin. Hempalle huimat plussat sillä molempiin suuntiin käveli edeltä pysähtymättä junaradan yli. Toki hidasti ja tuijotteli nenä pitkällä mutta meni. Jee! Ehkä siistein kesäylitys meiltä ja vieläpä kahdesti!
Laukattiin sitten pitkin poikin kankaita. Välillä ihan reippaastikin. Käytiin myös lenkki toisen tien toisella puolella. Sielläkin pääsi kaikki askellajit. Piti vain olla skarppina yllättävien kivikoiden varalta.
Suokki ei pysynyt ihan kaikkia usvatuksia perässä. Puokeilla taas toimi jarrut ihan näppärästi ja kaikki käyttäytyivät oikein tolkusti. Päivän huiput oli vähän päälle 44 km/h. Loppumatkasta loikittiin lyhyellä lähestymisellä minimaastoesteet. Toiseen suuntaan ylitettiin ne tavalliseen tapaan käynnissä.
Ongelmia:
autotie oli paikoin kova ja kivinen
kuntorata oli ihan koppura
Parannusta:
radan ylitykset menivät hienosti edeltä!
kankaillakin pääsi kovaa
tolkut ratsut
ihanan lämmintä!
lauantai 14. heinäkuuta 2018
Nykimistä kisoissa
Lauantaina oli Kuivasjärvellä Saaran tallilla koulukisat tyrkyllä. Koska lupa oli käydä OmaHempan aikana mitä kisoja huvittaa ja koppikin käytössä niin tietysti tungettiin sinne. Kerrankin sai mennä jopa kaksi luokkaa niin kaikki ilo irti. FEI:n lasten esiohjelma A ja meidän eka helppo A eli kenttä 6.
Hemppa oli superhelppo kuljetettava ja molemmissa päissä sain sen lastattua yksin. Harmi ettei kisahomma sitten mennyt yhtä näppärästi.
Verkka oli kentällä ja kisat maneesissa. Vaikka olin aavistuksen (n. 10 min) myöhässä omasta aikataulustani niin kisat olivat aikataulussaan ja sen suhteen oli oikein sopivasti aikaa. Onneksi Anne pääsi apuun ja hummaa ei tarvinnut jättää yksin koppiin ja kaksin varustaminenkin sujui sukkelasti.
Verkassa Hemppa oli vähän löysän oloinen mutta koutsi kehui rentoudesta. Haahuilin vähän sitä sun tätä. Kuviot olivat mitä tuli mieleen. Kenttä oli paikoin aika upottava. Aikaa oli ihan sopivasti mutten sitten kaivellut Hempasta tarpeeksi tehoja irti.
Edellisen suorittaessa odotettiin maneesin ovella. Radalla ei ehditty kiertää kuin toisesta suunnasta tuomarin ohi kun tuli jo lähtömerkki. Hemppa sitten vähän tuijotteli kulmia toiseen suuntaan radalla. Itse suorituksessa tehtiin kyllä vaaditut tehtävät mutta Hemppa oli pitkä ja löysä ja vastusteli pyyntöjäni ohjia nykimällä. Ei rikkoja. Ei avuilla. Lähes joka kohdasta 5,5. Kaivattiin parempaa ulkotukea ja pyöreämpää muotoa. Ihan aiheellisesti tällä nykimisellä tuli 57,308 %. Ehkä tällaisena päivänä olisi kiva saada se kiltti tuomarointi ja 59 %.
"Saisi liikkua pyöreämmällä niskalla/työntää aktiivisemmin takajaloille. Tasainen suoritus."
Seuraavassa luokassa taisin olla neljäs lähtijä. Yleisen haahuilun jälkeen jatkoimme siis suoraan seuraavaan verkkaan. Nyt sekä itse että koutsi vaadimme vähän enemmän tehoja. Harmi vain että tarjolla oli joko lyhyt ja löysä hevonen tai aktiivinen ja pitkäksi venähtävä. Nyt tein siirtymiä, ympyröitä ja vähän täsmällisemmin tulevan radan tehtäviä. Yhä viimeinen kipinä puuttui.
Meinasin jo mennä odottelemaan omaa vuoroani mutta maneesin ovella tajusin että on vielä hyvin aikaa eikä ratsu ole niin innokas kuin pitäisi. Käytiin siis vielä kentällä herättelykierrokset. Reipasta laukkaa uraa pitkin. Harmi että yksi kisakumppaneistamme villiintyi tästä ja karisti kuskinsa. Laukkailuun tuli siis irtohepan pyydystämisen verran taukoa. Vielä pieni laukkapätkä alle ja sitten odottelemaan.
Taas lähtömerkki taisi tulla aika nopeasti. Valmisteluvoltti alle ja menoksi. Nyt Hemppa oli paremman tuntuinen ja antoi vaikuttaa itseensä paremmin. Ensimmäinen raviväistö ei ollut tarpeeksi jyrkkä eikä päästy ihan pisteessä uralle. Jälkimmäisen yritin tehdä tiukemmin ja päästiin pisteeseen. Tuntui selkään paremmalta. Silti ekasta 6,5 ja jälkimmäisestä 5,5, lapa karkaa. Kivahan se olisi itsekin tajuta tällaiset.
Laukkaosuus oli meille hyvin vaikea, sillä ihan liian pian noston jälkeen tuli laukkavoltit. Hempan laukka ei siis rullannut yhtään. Laukkapätkä oli viittäpuolta, jälkimmäinen voltti ansaitusti 5 kun joka askeleella tuntui pudottavan raviin. Kolmikaarisista selvittiin ilman rikkoja mutta taas olin kovasta etukäteismiettimisestä huolimatta ensimmäisellä kolmikaarisella ihan hukassa että minne olen menossa. Ei tullut kovin symmetrinen kuvio. Jälkimmäinen oli sujuvampi. Suoritettiin kyllä tehtävät mutta laatua olisi voinut olla enemmän. Parempi ulkotuki, kaipasi tuomari.
"Tasainen tahti, mutta ratsasta takaosa (selkä) aktiivisemmaksi -> pyöreämpään muotoon."
Hemppa oli taas jälkimmäisellä radalla parempi mutta silti tarpeettoman nahkea. Tänään jäätiin aika kauas parhaasta menostamme. Tarvitsisin kunnon piiskuroinnin verkkaan, en näemmä edelleenkään osaa herätellä Hemppaa tarpeeksi. Jälkimmäiseltä radalta tuli 56,875 %. Hyväksytty tulos mutta enää en alle 58 % tuloksiin osaa olla tyytyväinen. Vaikka tämä olikin ensimmäinen oikea helpon A:n ratamme. Kurssikisoja ei lasketa. Mutta tulipahan taas lisää kokemusta ulkopuolisista koulukisoista.
Anne videoi molemmat ratamme.
Hemppa oli superhelppo kuljetettava ja molemmissa päissä sain sen lastattua yksin. Harmi ettei kisahomma sitten mennyt yhtä näppärästi.
Verkka oli kentällä ja kisat maneesissa. Vaikka olin aavistuksen (n. 10 min) myöhässä omasta aikataulustani niin kisat olivat aikataulussaan ja sen suhteen oli oikein sopivasti aikaa. Onneksi Anne pääsi apuun ja hummaa ei tarvinnut jättää yksin koppiin ja kaksin varustaminenkin sujui sukkelasti.
Verkassa Hemppa oli vähän löysän oloinen mutta koutsi kehui rentoudesta. Haahuilin vähän sitä sun tätä. Kuviot olivat mitä tuli mieleen. Kenttä oli paikoin aika upottava. Aikaa oli ihan sopivasti mutten sitten kaivellut Hempasta tarpeeksi tehoja irti.
Edellisen suorittaessa odotettiin maneesin ovella. Radalla ei ehditty kiertää kuin toisesta suunnasta tuomarin ohi kun tuli jo lähtömerkki. Hemppa sitten vähän tuijotteli kulmia toiseen suuntaan radalla. Itse suorituksessa tehtiin kyllä vaaditut tehtävät mutta Hemppa oli pitkä ja löysä ja vastusteli pyyntöjäni ohjia nykimällä. Ei rikkoja. Ei avuilla. Lähes joka kohdasta 5,5. Kaivattiin parempaa ulkotukea ja pyöreämpää muotoa. Ihan aiheellisesti tällä nykimisellä tuli 57,308 %. Ehkä tällaisena päivänä olisi kiva saada se kiltti tuomarointi ja 59 %.
"Saisi liikkua pyöreämmällä niskalla/työntää aktiivisemmin takajaloille. Tasainen suoritus."
Seuraavassa luokassa taisin olla neljäs lähtijä. Yleisen haahuilun jälkeen jatkoimme siis suoraan seuraavaan verkkaan. Nyt sekä itse että koutsi vaadimme vähän enemmän tehoja. Harmi vain että tarjolla oli joko lyhyt ja löysä hevonen tai aktiivinen ja pitkäksi venähtävä. Nyt tein siirtymiä, ympyröitä ja vähän täsmällisemmin tulevan radan tehtäviä. Yhä viimeinen kipinä puuttui.
Meinasin jo mennä odottelemaan omaa vuoroani mutta maneesin ovella tajusin että on vielä hyvin aikaa eikä ratsu ole niin innokas kuin pitäisi. Käytiin siis vielä kentällä herättelykierrokset. Reipasta laukkaa uraa pitkin. Harmi että yksi kisakumppaneistamme villiintyi tästä ja karisti kuskinsa. Laukkailuun tuli siis irtohepan pyydystämisen verran taukoa. Vielä pieni laukkapätkä alle ja sitten odottelemaan.
Taas lähtömerkki taisi tulla aika nopeasti. Valmisteluvoltti alle ja menoksi. Nyt Hemppa oli paremman tuntuinen ja antoi vaikuttaa itseensä paremmin. Ensimmäinen raviväistö ei ollut tarpeeksi jyrkkä eikä päästy ihan pisteessä uralle. Jälkimmäisen yritin tehdä tiukemmin ja päästiin pisteeseen. Tuntui selkään paremmalta. Silti ekasta 6,5 ja jälkimmäisestä 5,5, lapa karkaa. Kivahan se olisi itsekin tajuta tällaiset.
Laukkaosuus oli meille hyvin vaikea, sillä ihan liian pian noston jälkeen tuli laukkavoltit. Hempan laukka ei siis rullannut yhtään. Laukkapätkä oli viittäpuolta, jälkimmäinen voltti ansaitusti 5 kun joka askeleella tuntui pudottavan raviin. Kolmikaarisista selvittiin ilman rikkoja mutta taas olin kovasta etukäteismiettimisestä huolimatta ensimmäisellä kolmikaarisella ihan hukassa että minne olen menossa. Ei tullut kovin symmetrinen kuvio. Jälkimmäinen oli sujuvampi. Suoritettiin kyllä tehtävät mutta laatua olisi voinut olla enemmän. Parempi ulkotuki, kaipasi tuomari.
"Tasainen tahti, mutta ratsasta takaosa (selkä) aktiivisemmaksi -> pyöreämpään muotoon."
Hemppa oli taas jälkimmäisellä radalla parempi mutta silti tarpeettoman nahkea. Tänään jäätiin aika kauas parhaasta menostamme. Tarvitsisin kunnon piiskuroinnin verkkaan, en näemmä edelleenkään osaa herätellä Hemppaa tarpeeksi. Jälkimmäiseltä radalta tuli 56,875 %. Hyväksytty tulos mutta enää en alle 58 % tuloksiin osaa olla tyytyväinen. Vaikka tämä olikin ensimmäinen oikea helpon A:n ratamme. Kurssikisoja ei lasketa. Mutta tulipahan taas lisää kokemusta ulkopuolisista koulukisoista.
Anne videoi molemmat ratamme.
perjantai 13. heinäkuuta 2018
Kenttäkutosen treenausta helteisessä kouluvalkassa
Perjantaille löytyi onneksi sittenkin ope ja Artsi tuli pitämään meille kolmarin kotikentälle. Lämmintä oli n. +27°C jos ei ylikin. Hemppa sai levähtää hetken tallissa ennen tuntia ja pesin pihalla sen hännän kun kerrankin sai huuhdottua kunnolla letkulla.
Ratsastajien alkuverkkana kerättiin estekasa pois kentän keskeltä. Ehdin hetken yrittää saada ratsua käynnissä avuille ennen open tuloa. Aika onnetonta. Open tultua ei enää emmitty vaan tehtiin. Jos ei ollut hyvä niin ratsastettiin hyväksi eikä kyselty. Parani. Ravissa tuntuma ulkoa. Oikeassa kierroksessa piti pitää aika suorana. Nopeita askelia. Laukassa ei saanut mennä lujaa. Molemmat laukat olivat onneksi ihan hyviä mutta vasen rullasi taas paremmin. Hemppa oli jo tässä vaiheessa hikimärkä.
Tunnilla tehtiin tehtäviä huomisia koulukisojamme silmällä pitäen eli eilisen meno kenttäkutosen parissa jatkui. Raviväistöjä heti keskilinjan alusta. Sujuvammin eteen. Volteilla piti varoa liirausta. Lopulta väistöön piti lähteä jo kesken pituushalkaisijalle kääntymisen. Ratsu heräsi hommiin. Itse olin huolissani väistön jyrkkyydestä (kuulemma hyvin loiva) sekä takaosasta. Siihen asti ei oikein edes kommentoitu. Aikamoista piiskurointia mutta parani paljon. Perään vielä parit keskiravilävistäjät ensin keventäen ja sitten istuen.
Tehtävän lomassa tehtiin myös pysähdyksiä ja peruutuksia. Aika kamalaa. Turpa nousi ylös ja kiiruhti taakse jännittyneenä. Näihin ei kuulemma tänään kannattanut paneutua sen tarkemmin.
Huilin jälkeen jatkettiin laukan kolmikaaristen parissa. Ensimmäisillä kerroilla molempiin suuntiin ratsu ei oikein tajunnut kääntymistä enkä tainnut kertoa siitä tarpeeksi selvästi. Vastalaukkakaarteella ohje oli istua painavasti takana ja kääntää ulko-ohjasta. Nämäkin onneksi paranivat. Reitteihin ei kiinnitetty huomiota. Käsky oli keskittyä vain laukkaamaan eikä mennä liian lujaa.
Lopputunnista Hemppa rupesi pomppimaan omiaan kun oli vasemman laukan aika. Open ohje oli sellaisesta vain komentaa eteen ja jatkaa laukkaa. Oma refleksini otti takaisin raviin koska en ollut pyytänyt laukkaa. Lopulta pompahti laukkaan itsestään.
Tehtiin myös ihan pari laukkavolttia. Niistä ei tainnut tulla suuremmin kommenttia.
Loppuravit tein aika lyhyinä. Ratsu oli henkisesti pinkeä ja siksi loikkasi koiran rapinoista sivulle. Pitäisi saada sama aktiivisuus vähän rennompaan mielentilaan. Lopuksi vielä talutettiin hummia hetki. Hemppa sai taas pesunsa ja sitten soviteltiin huomiselle kisakuolaimia. Aiemmat kolmipalat olivat sekoittuneet muiden kuolaimien joukkoon. Niistä sitten yritettiin arpoa parhaat.
Ongelmia:
joka kerta kun otin ohjat tuntumalle niin alkuun vänkäili vastaan
hirveästi paarmoja
keskiravipompotus sattui selkääni (en ole venytellyt)
videolla ravissa istuminen näyttää hytkymiseltä
Hemppa esitti parit jumiperuuttelut
lopputunnista nosti laukan oman pompun kautta
Parannusta:
saatiin ihanan monta lepotaukoa tunnin aikana niin ei ollut kuolemaksi
raviväistöt ja laukan kolmikaariset paranivat
kuski jaksoi ihan hyvin
Anne videoi tuntiamme:
Ratsastajien alkuverkkana kerättiin estekasa pois kentän keskeltä. Ehdin hetken yrittää saada ratsua käynnissä avuille ennen open tuloa. Aika onnetonta. Open tultua ei enää emmitty vaan tehtiin. Jos ei ollut hyvä niin ratsastettiin hyväksi eikä kyselty. Parani. Ravissa tuntuma ulkoa. Oikeassa kierroksessa piti pitää aika suorana. Nopeita askelia. Laukassa ei saanut mennä lujaa. Molemmat laukat olivat onneksi ihan hyviä mutta vasen rullasi taas paremmin. Hemppa oli jo tässä vaiheessa hikimärkä.
Tunnilla tehtiin tehtäviä huomisia koulukisojamme silmällä pitäen eli eilisen meno kenttäkutosen parissa jatkui. Raviväistöjä heti keskilinjan alusta. Sujuvammin eteen. Volteilla piti varoa liirausta. Lopulta väistöön piti lähteä jo kesken pituushalkaisijalle kääntymisen. Ratsu heräsi hommiin. Itse olin huolissani väistön jyrkkyydestä (kuulemma hyvin loiva) sekä takaosasta. Siihen asti ei oikein edes kommentoitu. Aikamoista piiskurointia mutta parani paljon. Perään vielä parit keskiravilävistäjät ensin keventäen ja sitten istuen.
Tehtävän lomassa tehtiin myös pysähdyksiä ja peruutuksia. Aika kamalaa. Turpa nousi ylös ja kiiruhti taakse jännittyneenä. Näihin ei kuulemma tänään kannattanut paneutua sen tarkemmin.
Huilin jälkeen jatkettiin laukan kolmikaaristen parissa. Ensimmäisillä kerroilla molempiin suuntiin ratsu ei oikein tajunnut kääntymistä enkä tainnut kertoa siitä tarpeeksi selvästi. Vastalaukkakaarteella ohje oli istua painavasti takana ja kääntää ulko-ohjasta. Nämäkin onneksi paranivat. Reitteihin ei kiinnitetty huomiota. Käsky oli keskittyä vain laukkaamaan eikä mennä liian lujaa.
Lopputunnista Hemppa rupesi pomppimaan omiaan kun oli vasemman laukan aika. Open ohje oli sellaisesta vain komentaa eteen ja jatkaa laukkaa. Oma refleksini otti takaisin raviin koska en ollut pyytänyt laukkaa. Lopulta pompahti laukkaan itsestään.
Tehtiin myös ihan pari laukkavolttia. Niistä ei tainnut tulla suuremmin kommenttia.
Loppuravit tein aika lyhyinä. Ratsu oli henkisesti pinkeä ja siksi loikkasi koiran rapinoista sivulle. Pitäisi saada sama aktiivisuus vähän rennompaan mielentilaan. Lopuksi vielä talutettiin hummia hetki. Hemppa sai taas pesunsa ja sitten soviteltiin huomiselle kisakuolaimia. Aiemmat kolmipalat olivat sekoittuneet muiden kuolaimien joukkoon. Niistä sitten yritettiin arpoa parhaat.
Ongelmia:
joka kerta kun otin ohjat tuntumalle niin alkuun vänkäili vastaan
hirveästi paarmoja
keskiravipompotus sattui selkääni (en ole venytellyt)
videolla ravissa istuminen näyttää hytkymiseltä
Hemppa esitti parit jumiperuuttelut
lopputunnista nosti laukan oman pompun kautta
Parannusta:
saatiin ihanan monta lepotaukoa tunnin aikana niin ei ollut kuolemaksi
raviväistöt ja laukan kolmikaariset paranivat
kuski jaksoi ihan hyvin
Anne videoi tuntiamme:
torstai 12. heinäkuuta 2018
Hempan iltaliikutus
Torstaina halusin Hempan vielä liikkeelle vaikka meni iltahommiksi. Jätin turpahihnan kukkislöysälle ja ehkä siksi ratsu oli sangen epätasainen. Ajatus oli mennä askellajit letkeästi läpi mutta lähinnä laukka oli letkeää ja muut eivät.
Olo oli etukenoinen ja hummallakin jotenkin nenällään. Ehkä pidin naruista liian höllästi, mutten saanut ratsua kunnolla avuille. Piti lyhentää jalustimiakin. Ihan peruspyörittelyä. Testasin kyllä laukan lomassa kolmikaariset ja piti laukat yllä. Kaaret vain olivat vähän isohkoja. Kenttä on 25x70m eikä siihen meinannut mahtua. Lisää treeniä! Tein myös raviväistöt. Väisti ok mutta yhä vähän vänkäili. Peruutuksissa nosti myös päätä.
Lopuksi ajattelin vain pyöritellä ravissa hyväksi muttei siitä meinannut tulla hyvää. Kovistelin takaosaa paremmin hommiin. Tein kolmikaarisia ja joka kerta turpa nousi. Lopulta pyörittelin käynnissä pysähdyksiä, peruutuksia, avoja, takaosakäännöksiä ja väistöjä. Halusin lopettaa hyvään ja aika tovin sain yrittää. Lopulta sain pysähtymään vastaan vänkäämättä ja asiallisessa muodossa pysyen. Siihen oli hyvä lopettaa.
Kakkojen keräys, humman pesu, juotto ja pihattoon vienti. Ihanan nopeasti meni jälkihoito.
Ongelmia:
ratsu vänkäili
ötökkä lensi silmään
Parannusta:
molemmat laukat olivat ihan hyviä
ei yhtä paljon paarmoja kuin päivällä
Olo oli etukenoinen ja hummallakin jotenkin nenällään. Ehkä pidin naruista liian höllästi, mutten saanut ratsua kunnolla avuille. Piti lyhentää jalustimiakin. Ihan peruspyörittelyä. Testasin kyllä laukan lomassa kolmikaariset ja piti laukat yllä. Kaaret vain olivat vähän isohkoja. Kenttä on 25x70m eikä siihen meinannut mahtua. Lisää treeniä! Tein myös raviväistöt. Väisti ok mutta yhä vähän vänkäili. Peruutuksissa nosti myös päätä.
Lopuksi ajattelin vain pyöritellä ravissa hyväksi muttei siitä meinannut tulla hyvää. Kovistelin takaosaa paremmin hommiin. Tein kolmikaarisia ja joka kerta turpa nousi. Lopulta pyörittelin käynnissä pysähdyksiä, peruutuksia, avoja, takaosakäännöksiä ja väistöjä. Halusin lopettaa hyvään ja aika tovin sain yrittää. Lopulta sain pysähtymään vastaan vänkäämättä ja asiallisessa muodossa pysyen. Siihen oli hyvä lopettaa.
Kakkojen keräys, humman pesu, juotto ja pihattoon vienti. Ihanan nopeasti meni jälkihoito.
Ongelmia:
ratsu vänkäili
ötökkä lensi silmään
Parannusta:
molemmat laukat olivat ihan hyviä
ei yhtä paljon paarmoja kuin päivällä
Maastoestekisarataharjoitus
Toivoin vielä torstaillekin maastoestehyppelöitä ja ihanasti se järjestettiin. Lähes samoilta tulilta estetunnin perään eli jatkoin Kinderillä. Hokitkin oli jo valmiiksi. Ratsukoita maastoesteille lähti 4. Tallista tulleet hölkkäsivät alkulämpöjä ja me käveltiin hetki.
Alkuun tultiin liuta verkkahyppyjä. Pari kertaa tukkia ja punainen laatikko perään. Sitten taas iso alashyppy. Yhä hepo ensin empi alashyppyä ja hyörittiin ylhäällä hetki ennen kuin meni alas. Kuski epätasapainoon ja lähes tipahti esteen jälkeen. Hepalle epämukavasti ohjista tukea. Ja perään uudestaan. Nyt hieman vähemmän kamalaa ja ihan miniempimisellä alas.
Välissä hypättiin ylöshypyt. Hyvin siististi 4 laukalla. Ensimmäistä kertaa taisin laskea. Sinistä tynnyriä ei kuulemma tänään radalla tulla ja saatiin käydä hyppäämässä se tässä välissä. Este hyvin mutta askelta esteen jälkeen vähän etukellahdin. Onneksi kaulasta sai hyvin tukea. Sitten ope huuteli jotain. Lopulta selvisi että kuka eka ylhäällä. Spurttasin ponia kunnolla ja vihdoin sai kiitää luvan kanssa. 39 km/h eli viikon huiput.
Enempiä ei hypätty pohjille vaan kerrattiin vielä rata. Kulmasta liikkeelle. Tukki ja punainen laavu, renkaat ja sianselkä. Punainen laatikko toiselle pellolle. Iso alashyppy. Tukkikasa, iso kulma ja risut. Seuraavalle pellolle ja trakehner. Alamäen kautta koukkaus ja hypyt ylös ja tukki heti perään. Takaisin edelliselle pellolle, hauta ja puupino perään. Tiukka vasen ja punainen takaisin ekalle pellolle. Siitä tiukka oikea ja A-este, perään massiivinen laatikko ja lopuksi vielä pikkulaavu.
Omien laskujeni mukaan 18 estettä. Puolicoffin saattaisi kyllä olla kisoissa numeroitu a ja b, samoin ylöshypyt. Eli ehkä 16.
Kinder meni kulmassa sipsutusravia ennen omaa vuoroa. Siitä pinkaisi innolla liikkeelle. Esteet meni helposti yli ja vauhtikin säätyi. Välillä taisin jäädä vähän liikaa ohjaan kiinni. Hypyt menivät paremmin kun sain paikan vähän lähemmäs ja päätettyä. Ainakin kerran yritin hyppyyttää kauempaa eikä lähtenyt. Töpöhypyillä taas saattoi kolistella. Kintut kopisivat esteisiin radalla ainakin neljästi.
Iso alashyppy meni ihan sujuvasti ja kuskikin oli suht mukana. Kapeimmat polut menin ravissa. Paluumatkalla haudalle eksyin ja käännyin liian aikaisin. Hetken sompailin puiden ja kukkuloiden välissä käynnissä.
Etukäteen ei kerrottu muuta kuin 4 minuutin ihanneaika. Olikohan rata 1600 metriä? Maaliin tultiin kaikki esteet estevirheittä suoritettuamme, aika oli hieman reilu 7 sekuntia yli ihanneajan. 4 ratsukon kisassa jäätiin toisiksi. Virhepisteitä tästä olisi tullut 3,2 eli vähemmän kuin yksi pudotus esteillä. Vauhti oli muuten uskoakseni ihan passeli mutta käytihortoilu tietysti haittasi.
Ongelmia:
kopisi esteisiin
yhä jokunen väärä laukka, ainakin verkassa
kuski oli aika huterasti kyydissä alashypyn jälkeen
kuski eksyi matkalla haudalle
Parannusta:
ei estevirheitä
oli kiva kiihdytellä ylämäkeen
Videosta puuttuu radan puolicoffin.
Myös GoPro-tallenteet on olemassa, ehkä saan joskus editoitua ja lisättyä tänne.
Alkuun tultiin liuta verkkahyppyjä. Pari kertaa tukkia ja punainen laatikko perään. Sitten taas iso alashyppy. Yhä hepo ensin empi alashyppyä ja hyörittiin ylhäällä hetki ennen kuin meni alas. Kuski epätasapainoon ja lähes tipahti esteen jälkeen. Hepalle epämukavasti ohjista tukea. Ja perään uudestaan. Nyt hieman vähemmän kamalaa ja ihan miniempimisellä alas.
Välissä hypättiin ylöshypyt. Hyvin siististi 4 laukalla. Ensimmäistä kertaa taisin laskea. Sinistä tynnyriä ei kuulemma tänään radalla tulla ja saatiin käydä hyppäämässä se tässä välissä. Este hyvin mutta askelta esteen jälkeen vähän etukellahdin. Onneksi kaulasta sai hyvin tukea. Sitten ope huuteli jotain. Lopulta selvisi että kuka eka ylhäällä. Spurttasin ponia kunnolla ja vihdoin sai kiitää luvan kanssa. 39 km/h eli viikon huiput.
Enempiä ei hypätty pohjille vaan kerrattiin vielä rata. Kulmasta liikkeelle. Tukki ja punainen laavu, renkaat ja sianselkä. Punainen laatikko toiselle pellolle. Iso alashyppy. Tukkikasa, iso kulma ja risut. Seuraavalle pellolle ja trakehner. Alamäen kautta koukkaus ja hypyt ylös ja tukki heti perään. Takaisin edelliselle pellolle, hauta ja puupino perään. Tiukka vasen ja punainen takaisin ekalle pellolle. Siitä tiukka oikea ja A-este, perään massiivinen laatikko ja lopuksi vielä pikkulaavu.
Omien laskujeni mukaan 18 estettä. Puolicoffin saattaisi kyllä olla kisoissa numeroitu a ja b, samoin ylöshypyt. Eli ehkä 16.
Kinder meni kulmassa sipsutusravia ennen omaa vuoroa. Siitä pinkaisi innolla liikkeelle. Esteet meni helposti yli ja vauhtikin säätyi. Välillä taisin jäädä vähän liikaa ohjaan kiinni. Hypyt menivät paremmin kun sain paikan vähän lähemmäs ja päätettyä. Ainakin kerran yritin hyppyyttää kauempaa eikä lähtenyt. Töpöhypyillä taas saattoi kolistella. Kintut kopisivat esteisiin radalla ainakin neljästi.
Iso alashyppy meni ihan sujuvasti ja kuskikin oli suht mukana. Kapeimmat polut menin ravissa. Paluumatkalla haudalle eksyin ja käännyin liian aikaisin. Hetken sompailin puiden ja kukkuloiden välissä käynnissä.
Etukäteen ei kerrottu muuta kuin 4 minuutin ihanneaika. Olikohan rata 1600 metriä? Maaliin tultiin kaikki esteet estevirheittä suoritettuamme, aika oli hieman reilu 7 sekuntia yli ihanneajan. 4 ratsukon kisassa jäätiin toisiksi. Virhepisteitä tästä olisi tullut 3,2 eli vähemmän kuin yksi pudotus esteillä. Vauhti oli muuten uskoakseni ihan passeli mutta käytihortoilu tietysti haittasi.
Ongelmia:
kopisi esteisiin
yhä jokunen väärä laukka, ainakin verkassa
kuski oli aika huterasti kyydissä alashypyn jälkeen
kuski eksyi matkalla haudalle
Parannusta:
ei estevirheitä
oli kiva kiihdytellä ylämäkeen
Videosta puuttuu radan puolicoffin.
Myös GoPro-tallenteet on olemassa, ehkä saan joskus editoitua ja lisättyä tänne.
Esterataharjoitus kiihtyjällä
Torstain iltapäivätunnilla hypättiin esterata huomisen rataharjoituksen (johon en pääse) kenraaliharjoituksena. Toivoin Kinderiä ja sen myös sain. Humma hokitettiinkin jo esteille heti perään jatkuvan maastoesteilyn takia.
Rata oli maneesissa ja meidän porukassamme olikin vain 3 ratsukkoa. Esteitä oli 9. Radassa 8 estettä, joista seiska oli yhden askeleen sarja.
Kinder oli heti verkassa aika menossa. Ravissa yritin pitää rentona. Välillä turpa aina nousi. Laukassa oli menohaluja. Kuunteli silti. Verkkahyppyinä tultiin pari kertaa ristikkoa, pystyä, okseria ja sarjaa. Vedettiin ratsun kanssa molemmat todella hyvin. Ope kehui ja kysyin että saako isompiakin esteitä. Saatiin sitten hypätä rata noin ysikymppisenä.
Kaverit menivät ensin ja saivat vähän sakkokierroksia perään. Me tultiin viimeisinä. Vaikka ihan kaikki ponnistuspaikat eivät olleet täydellisiä niin hypättiin yhdessä ja poni nosti jalkansa esteistä puhtaasti yli. Välillä vähän kiihtyi mutta pysyi hallinnassa ja sain hyvin kuulolle. Siistit tiet ja nollarata. Ope kehui. Eikä sakkokierroksia vaan hetken hengähdys- ja juottotauko.
Ongelmia:
ponnistuspaikat eivät olleet ihan priimaa
tulikohan jokunen väärä laukka verkassa
Parannusta:
tasaisesti ja kuuliaisesti kaikesta yli
Sarja ja viimeinen hyppy jäivät vähän kuvauksen ulkopuolelle:
Rata oli maneesissa ja meidän porukassamme olikin vain 3 ratsukkoa. Esteitä oli 9. Radassa 8 estettä, joista seiska oli yhden askeleen sarja.
Kinder oli heti verkassa aika menossa. Ravissa yritin pitää rentona. Välillä turpa aina nousi. Laukassa oli menohaluja. Kuunteli silti. Verkkahyppyinä tultiin pari kertaa ristikkoa, pystyä, okseria ja sarjaa. Vedettiin ratsun kanssa molemmat todella hyvin. Ope kehui ja kysyin että saako isompiakin esteitä. Saatiin sitten hypätä rata noin ysikymppisenä.
Kaverit menivät ensin ja saivat vähän sakkokierroksia perään. Me tultiin viimeisinä. Vaikka ihan kaikki ponnistuspaikat eivät olleet täydellisiä niin hypättiin yhdessä ja poni nosti jalkansa esteistä puhtaasti yli. Välillä vähän kiihtyi mutta pysyi hallinnassa ja sain hyvin kuulolle. Siistit tiet ja nollarata. Ope kehui. Eikä sakkokierroksia vaan hetken hengähdys- ja juottotauko.
Ongelmia:
ponnistuspaikat eivät olleet ihan priimaa
tulikohan jokunen väärä laukka verkassa
Parannusta:
tasaisesti ja kuuliaisesti kaikesta yli
Sarja ja viimeinen hyppy jäivät vähän kuvauksen ulkopuolelle:
Vapaavalintaisen kouluradan ratsastus
Torstain aamutunnin ohjelmassa oli huomisten (itseltäni väliin jäävien leirikisojen) kouluosuuden kenraaliharjoitus. Eli radan ratsastus. Oltiin jälkimmäisessä porukassa ja ratsukoita meidän porukassamme taisi olla 7. Radan sai onneksi valita itse ja valkkasin lauantain kisoissa vastaan tulevan kenttä kuutosen. Ratsukseni sain tiistaisen Akin.
Verkka mentiin maneesissa koko porukka kerralla. Suurin osa aidoissa ja yksi mahtui ulkopuolelle. Aikamoista suhailua. Ratsu oli onneksi paljon tiistaita paremman tuntuinen. Ravissa taipui ja oli rennompi. Laukassa tein loivia kiemuroita ja piti vastalaukat. Meniköhän tässä ehkä parikymmentä minuuttia?
Sitten muut kasautuivat toiseen päätyyn odottamaan. Oma suoritusvuoroni jäi viimeiseksi. Eli verkka-aikaa tuli yhteensä lähes 1,5 tuntia. Kävelin ison osan pitkin ohjin. Välillä tein vähän siirtymiä, pysähdyksiä ja taivuttelua käynnissä ja ravissa. Lopulta oman vuoron lähestyessä otin laukkaakin. Sanoisin että aika hyvä verkka enkä uuvuttanut ratsua liikaa.
Oman vuoron koittaessa en enää laukannut aidoissa. Vähän ratsastelin ohjelmaa alusta läpi.
Itse radalla ope alkuun kommentoi vähän turhankin tarkasti mitä seuraavaksi tapahtuu. Ehkä siksi että alkuporukasta useampi unohteli ratojaan. Toivoin ettei juonipaljastuksia.
Ensimmäinen raviväistö ei oikein lähtenyt. Ja kun komensin niin heppa hermostui. Toinen paremmin. Keskiravit ok. Pysähdyksessä jäin liikaa kuuntelemaan opea enkä keskittynyt tarpeeksi omaan tekemiseeni. Peruutuksestakin tuli siksi vähän epämääräinen ja hidas. Mutta meni suoraan. Oma mokani että pyysin siitä raviin kuten verkassakin. Käynti piti olla. Jatkossa pitää verkassa keskittyä tekemään oikein.
Laukat nousivat ok. Voltit ok. Ensimmäinen kolmikaarinen oli vähän muotopuoli mutta toinen paljon parempi. Eipä auttanut että kiintopisteet oli miettinyt tarkkaan etukäteen. Lopputervehdyksen laukka nousi oikein ja pysähtyi vähän kättä vasten mutta yllättävän asiallisesti ja oikeaan kohtaan. Ope hehkutti että olisi ollut selvästi hyväksytty.
Otettiin vielä ensimmäinen raviväistö uudestaan ja nyt meni paljon paremmin. Se riitti. Vähän kävelyä pihalla loppuun.
Verkka mentiin maneesissa koko porukka kerralla. Suurin osa aidoissa ja yksi mahtui ulkopuolelle. Aikamoista suhailua. Ratsu oli onneksi paljon tiistaita paremman tuntuinen. Ravissa taipui ja oli rennompi. Laukassa tein loivia kiemuroita ja piti vastalaukat. Meniköhän tässä ehkä parikymmentä minuuttia?
Sitten muut kasautuivat toiseen päätyyn odottamaan. Oma suoritusvuoroni jäi viimeiseksi. Eli verkka-aikaa tuli yhteensä lähes 1,5 tuntia. Kävelin ison osan pitkin ohjin. Välillä tein vähän siirtymiä, pysähdyksiä ja taivuttelua käynnissä ja ravissa. Lopulta oman vuoron lähestyessä otin laukkaakin. Sanoisin että aika hyvä verkka enkä uuvuttanut ratsua liikaa.
Oman vuoron koittaessa en enää laukannut aidoissa. Vähän ratsastelin ohjelmaa alusta läpi.
Itse radalla ope alkuun kommentoi vähän turhankin tarkasti mitä seuraavaksi tapahtuu. Ehkä siksi että alkuporukasta useampi unohteli ratojaan. Toivoin ettei juonipaljastuksia.
Ensimmäinen raviväistö ei oikein lähtenyt. Ja kun komensin niin heppa hermostui. Toinen paremmin. Keskiravit ok. Pysähdyksessä jäin liikaa kuuntelemaan opea enkä keskittynyt tarpeeksi omaan tekemiseeni. Peruutuksestakin tuli siksi vähän epämääräinen ja hidas. Mutta meni suoraan. Oma mokani että pyysin siitä raviin kuten verkassakin. Käynti piti olla. Jatkossa pitää verkassa keskittyä tekemään oikein.
Laukat nousivat ok. Voltit ok. Ensimmäinen kolmikaarinen oli vähän muotopuoli mutta toinen paljon parempi. Eipä auttanut että kiintopisteet oli miettinyt tarkkaan etukäteen. Lopputervehdyksen laukka nousi oikein ja pysähtyi vähän kättä vasten mutta yllättävän asiallisesti ja oikeaan kohtaan. Ope hehkutti että olisi ollut selvästi hyväksytty.
Otettiin vielä ensimmäinen raviväistö uudestaan ja nyt meni paljon paremmin. Se riitti. Vähän kävelyä pihalla loppuun.
Ongelmia:
todella pitkä verkka
ensimmäinen raviväistö oli huono
peruutus oli epämääräinen
ensimmäinen kolmikaarinen ei ollut ihan reitillä
Parannusta:
tuli paljon paremmin avuille kuin tiistaina
osasin verkata sopivan kevyesti
keskiviikko 11. heinäkuuta 2018
Suoraa linjaa hallitusti
Keskiviikkona mahduin peruutuspaikalle illan estetunnille. Tietysti lähdin mukaan! Ratsukseni sain suuren Turon, joka oli jo koulutunnilla hommissa. Koska olin taas hidas lusmu niin edeltävä koulutunti jäi näkemättä vaikka meinasin mennä katselemaan loppua. Tunnit olivat maneesissa ja meitä ryhmässä 7.
Alkuun ratsu tuntui aika kankealta. Ohjat käteen ja kevyttä ravia. Tein kuitenkin pari ympyrää käynnissä alle. Sitten alistuin olosuhteisiin ja totesin että teen mitä voin näissä olosuhteissa. Ravissa humma juoksi pää ylhäällä eikä oikein ollut avuilla. Päätyihin ympyrät. Käänsi koko kaulan suorana ja kallisteli korvat eri tasalle. Pyysin ja kehuin. Taidettiin tulla puomilinjaa ravissa ja siinä hifisteltiin suoruudesta. Aseta vaikka ulos. Mutta sain parannettua.
Tehtävä oli sama kuin eilen vakoilemani iltatunnin estetehtävä. 3 pystyä, joita tultiin ensin maapuomeina. Keskimmäisen yli ympyrä. Väleihin pääosin 4 askelta kaikille. Alkuun ja loppuun pääty-ympyrät. Yhtään laukkaa ei otettu alle, joten yhdessä ympyrässä en päässyt vielä kovin syvälle ratsuun kiinni. Vaaditut 4 askelta tuli joka kerta mutta kolisteltiin välillä. Aluksi humma liirasi linjalle suorana kaatuen. Siitä päästiin onneksi eroon.
Esteet nousivat lopulta minipystyiksi ja jätettiin keskiympyrä pois. Ratsu säätyi ja tiesin mitä tein. Saatiin siis joka kerta toivottu askelmäärä. Eikä tarvinnut hinkata pienillä vaan meille nostettiin. Saatiin tulla sitten myös kolmella. Kumpaankin suuntaan esteet nousivat meille jonnekin 90 cm pintaan (arveli ope). Hyvin tuli kolmella. Toiseen suuntaan myös neljällä taas. Ja sitten lopuksi kolmella.
Tunnin aikana yksi putosi ja kopisi useamman kerran. Toiseksi viimeinen kierros oli oikein tasainen ja siisti mutta tuli kopaus. Sakkokierroksella askel ei osunutkaan ykköselle, emmin ja sulloin vielä yhden. Tuli siis sangen pienellä hypyllä sisään. Siitä kunnon usvatus eteen ja venyttiin kolmeen. Jälkimmäisen osasin myös säädellä kolmeen. Yleensäkin siinä piti pidättää.
Oli oikein hauskaa ja kuskilla oli kivaa. Hienosti muutkin ratsukot tsemppasivat jälkimmäiseen kierrokseen.
Loppuraveissa ratsu oli ihanan kevyt, taipuisa ja avuilla. Myös pidemmällä ohjalla. Paljon kivempi kuin uskalsin odottaa.
Ongelmia:
alkutunnista ratsu oli kankea ja liiraili
kopinat esteisiin
Parannusta:
osasin ratsastaa välit
ratsu säätyi hyvin
toivotut askelmäärät joka väliin
helposti kaikista yli
Leirikaverit videoivat:
Alkuun ratsu tuntui aika kankealta. Ohjat käteen ja kevyttä ravia. Tein kuitenkin pari ympyrää käynnissä alle. Sitten alistuin olosuhteisiin ja totesin että teen mitä voin näissä olosuhteissa. Ravissa humma juoksi pää ylhäällä eikä oikein ollut avuilla. Päätyihin ympyrät. Käänsi koko kaulan suorana ja kallisteli korvat eri tasalle. Pyysin ja kehuin. Taidettiin tulla puomilinjaa ravissa ja siinä hifisteltiin suoruudesta. Aseta vaikka ulos. Mutta sain parannettua.
Tehtävä oli sama kuin eilen vakoilemani iltatunnin estetehtävä. 3 pystyä, joita tultiin ensin maapuomeina. Keskimmäisen yli ympyrä. Väleihin pääosin 4 askelta kaikille. Alkuun ja loppuun pääty-ympyrät. Yhtään laukkaa ei otettu alle, joten yhdessä ympyrässä en päässyt vielä kovin syvälle ratsuun kiinni. Vaaditut 4 askelta tuli joka kerta mutta kolisteltiin välillä. Aluksi humma liirasi linjalle suorana kaatuen. Siitä päästiin onneksi eroon.
Esteet nousivat lopulta minipystyiksi ja jätettiin keskiympyrä pois. Ratsu säätyi ja tiesin mitä tein. Saatiin siis joka kerta toivottu askelmäärä. Eikä tarvinnut hinkata pienillä vaan meille nostettiin. Saatiin tulla sitten myös kolmella. Kumpaankin suuntaan esteet nousivat meille jonnekin 90 cm pintaan (arveli ope). Hyvin tuli kolmella. Toiseen suuntaan myös neljällä taas. Ja sitten lopuksi kolmella.
Tunnin aikana yksi putosi ja kopisi useamman kerran. Toiseksi viimeinen kierros oli oikein tasainen ja siisti mutta tuli kopaus. Sakkokierroksella askel ei osunutkaan ykköselle, emmin ja sulloin vielä yhden. Tuli siis sangen pienellä hypyllä sisään. Siitä kunnon usvatus eteen ja venyttiin kolmeen. Jälkimmäisen osasin myös säädellä kolmeen. Yleensäkin siinä piti pidättää.
Oli oikein hauskaa ja kuskilla oli kivaa. Hienosti muutkin ratsukot tsemppasivat jälkimmäiseen kierrokseen.
Loppuraveissa ratsu oli ihanan kevyt, taipuisa ja avuilla. Myös pidemmällä ohjalla. Paljon kivempi kuin uskalsin odottaa.
Ongelmia:
alkutunnista ratsu oli kankea ja liiraili
kopinat esteisiin
Parannusta:
osasin ratsastaa välit
ratsu säätyi hyvin
toivotut askelmäärät joka väliin
helposti kaikista yli
Leirikaverit videoivat:
Liinaus ja maasto
Keskiviikon päivätunti oli merkattu vauhtimaastoksi. Kun tajusin että toinen porukka pääsee yksitellen istuntasyyniin liinaan niin hinguin tietysti mukaan. Ei tällaisia tilaisuuksia liikaa tule!
Ratsuksi sain sekä liinatunnille (vartin verkka + 20 min liinassa) että maastoon aamulta tutun Kinderin. Onneksi tallissa oli apua ratsun laittoon niin ehdin itse syödä.
Liinailut mentiin maneesissa. Aikataulu oli vähän venähtänyt. Olin kuitenkin itse lähes aikataulussa. Kävelin alle ja yritin saada ponia rennoksi. Ravissa taivutteluja. En tehnyt kovin ihmeitä. Vähän harjoitusravia. En ehtinyt laukatakaan kun meidät toivottiin välissä liinattaviksi.
Melko pian ponille viritettiin gramaanit ja vaikka olivat löysällä niin humma keskittyi eikä hätäillyt karkuun. Kuski sai jalkojen nostelua ja ns. reisihieronnan. Jalat alas, reisiä painaviksi. Jalkoja hieman taaksepäin. Jalkapohjan koputtelun piti tuntua ylös asti mutten huomannut.
Ravissa perusongelmani tulivat esiin. Jalat nousivat. Käsiä vähän rennommiksi. Yläkroppa oli menossa vasemmalle. Jaloilla oli hyviäkin hetkiä. Yläkropan kääntäminen oikealle oli hankalampaa.
Hetket liinassa menivät nopeasti mutta sen jäljiltä olo oli rentoutunut. Kuin olisi käynyt hierojalla.
Luulin että ollaan maastosta jo myöhässä mutta saatiinkin kävellä vielä pihaa ympäri ennen kuin loput 3 ratsukkoa olivat lähtökuopissa. Turvaliivi ei ollut pakollinen, joten jätin pois. Gramaanit jätettiin maastoon. Poni mainostettiin kiltiksi ja keli oli kuuma. Ohje oli että askellaji on vapaa kunhan pysyy perässä.
Mennessä oltiin letkassa kolmansina. Reipastahtista ravia ja pari laukkapätkää. Nätit maisemat ja vähän pieniä autoteitä. Ratsu vähän katseli postilaatikoita muttei säikkynyt. Laukassa edellä oleva ratsukko oli tukkeena. Lopulta kaipasin järjestystä uusiksi ja päästiin toisiksi. Otettiin vielä reippaampi laukkapätkä mutta rauhallista laukkaa tuli niin paljon alle ettei enää hirveästi jaksanut. Saatiin kuitenkin nelivaihde päälle mutta Kinderistä olisi irronnut vielä paljon lujempaakin vauhtia.
Poni rupesi puuskuttamaan ja mentiin pätkä käyntiä. Tallillepäin mentiin vielä reipasta ravia ja meidän oli helpompi mennä rauhallista laukkaa.
Ongelmia:
vähän katseli postilaatikoita
alkumatkasta maastossa oli vähän ahdasta kaverin perässä
ei menty kunnon haipakkaa
Parannusta:
sangen varma maastoratsu
hiekkapohjalla oli kiva laukata niin ei lentänyt kiviä
Ratsuksi sain sekä liinatunnille (vartin verkka + 20 min liinassa) että maastoon aamulta tutun Kinderin. Onneksi tallissa oli apua ratsun laittoon niin ehdin itse syödä.
Liinailut mentiin maneesissa. Aikataulu oli vähän venähtänyt. Olin kuitenkin itse lähes aikataulussa. Kävelin alle ja yritin saada ponia rennoksi. Ravissa taivutteluja. En tehnyt kovin ihmeitä. Vähän harjoitusravia. En ehtinyt laukatakaan kun meidät toivottiin välissä liinattaviksi.
Melko pian ponille viritettiin gramaanit ja vaikka olivat löysällä niin humma keskittyi eikä hätäillyt karkuun. Kuski sai jalkojen nostelua ja ns. reisihieronnan. Jalat alas, reisiä painaviksi. Jalkoja hieman taaksepäin. Jalkapohjan koputtelun piti tuntua ylös asti mutten huomannut.
Ravissa perusongelmani tulivat esiin. Jalat nousivat. Käsiä vähän rennommiksi. Yläkroppa oli menossa vasemmalle. Jaloilla oli hyviäkin hetkiä. Yläkropan kääntäminen oikealle oli hankalampaa.
Hetket liinassa menivät nopeasti mutta sen jäljiltä olo oli rentoutunut. Kuin olisi käynyt hierojalla.
Luulin että ollaan maastosta jo myöhässä mutta saatiinkin kävellä vielä pihaa ympäri ennen kuin loput 3 ratsukkoa olivat lähtökuopissa. Turvaliivi ei ollut pakollinen, joten jätin pois. Gramaanit jätettiin maastoon. Poni mainostettiin kiltiksi ja keli oli kuuma. Ohje oli että askellaji on vapaa kunhan pysyy perässä.
Mennessä oltiin letkassa kolmansina. Reipastahtista ravia ja pari laukkapätkää. Nätit maisemat ja vähän pieniä autoteitä. Ratsu vähän katseli postilaatikoita muttei säikkynyt. Laukassa edellä oleva ratsukko oli tukkeena. Lopulta kaipasin järjestystä uusiksi ja päästiin toisiksi. Otettiin vielä reippaampi laukkapätkä mutta rauhallista laukkaa tuli niin paljon alle ettei enää hirveästi jaksanut. Saatiin kuitenkin nelivaihde päälle mutta Kinderistä olisi irronnut vielä paljon lujempaakin vauhtia.
Poni rupesi puuskuttamaan ja mentiin pätkä käyntiä. Tallillepäin mentiin vielä reipasta ravia ja meidän oli helpompi mennä rauhallista laukkaa.
Ongelmia:
vähän katseli postilaatikoita
alkumatkasta maastossa oli vähän ahdasta kaverin perässä
ei menty kunnon haipakkaa
Parannusta:
sangen varma maastoratsu
hiekkapohjalla oli kiva laukata niin ei lentänyt kiviä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)