keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Liinaus ja maasto

Keskiviikon päivätunti oli merkattu vauhtimaastoksi. Kun tajusin että toinen porukka pääsee yksitellen istuntasyyniin liinaan niin hinguin tietysti mukaan. Ei tällaisia tilaisuuksia liikaa tule!

Ratsuksi sain sekä liinatunnille (vartin verkka + 20 min liinassa) että maastoon aamulta tutun Kinderin. Onneksi tallissa oli apua ratsun laittoon niin ehdin itse syödä.

Liinailut mentiin maneesissa. Aikataulu oli vähän venähtänyt. Olin kuitenkin itse lähes aikataulussa. Kävelin alle ja yritin saada ponia rennoksi. Ravissa taivutteluja. En tehnyt kovin ihmeitä. Vähän harjoitusravia. En ehtinyt laukatakaan kun meidät toivottiin välissä liinattaviksi.

Melko pian ponille viritettiin gramaanit ja vaikka olivat löysällä niin humma keskittyi eikä hätäillyt karkuun. Kuski sai jalkojen nostelua ja ns. reisihieronnan. Jalat alas, reisiä painaviksi. Jalkoja hieman taaksepäin. Jalkapohjan koputtelun piti tuntua ylös asti mutten huomannut.

Ravissa perusongelmani tulivat esiin. Jalat nousivat. Käsiä vähän rennommiksi. Yläkroppa oli menossa vasemmalle. Jaloilla oli hyviäkin hetkiä. Yläkropan kääntäminen oikealle oli hankalampaa.

Hetket liinassa menivät nopeasti mutta sen jäljiltä olo oli rentoutunut. Kuin olisi käynyt hierojalla.

Luulin että ollaan maastosta jo myöhässä mutta saatiinkin kävellä vielä pihaa ympäri ennen kuin loput 3 ratsukkoa olivat lähtökuopissa. Turvaliivi ei ollut pakollinen, joten jätin pois. Gramaanit jätettiin maastoon. Poni mainostettiin kiltiksi ja keli oli kuuma. Ohje oli että askellaji on vapaa kunhan pysyy perässä.

Mennessä oltiin letkassa kolmansina. Reipastahtista ravia ja pari laukkapätkää. Nätit maisemat ja vähän pieniä autoteitä. Ratsu vähän katseli postilaatikoita muttei säikkynyt. Laukassa edellä oleva ratsukko oli tukkeena. Lopulta kaipasin järjestystä uusiksi ja päästiin toisiksi. Otettiin vielä reippaampi laukkapätkä mutta rauhallista laukkaa tuli niin paljon alle ettei enää hirveästi jaksanut. Saatiin kuitenkin nelivaihde päälle mutta Kinderistä olisi irronnut vielä paljon lujempaakin vauhtia.

Poni rupesi puuskuttamaan ja mentiin pätkä käyntiä. Tallillepäin mentiin vielä reipasta ravia ja meidän oli helpompi mennä rauhallista laukkaa.

Ongelmia:
vähän katseli postilaatikoita
alkumatkasta maastossa oli vähän ahdasta kaverin perässä
ei menty kunnon haipakkaa

Parannusta:
sangen varma maastoratsu
hiekkapohjalla oli kiva laukata niin ei lentänyt kiviä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora