Tiistaina alkuperäinen ajatus oli käydä vielä pyörähtämässä uiton jälkeen kentällä ja pohtia perjantain koulukisaohjelmaa. Tuntikaveri vinkkasi kokeilemaan suoraa kumikuolainta ja Micklemeitä, joten virittelin eri suitset päähän. Sopi käsittämättömän hyvin säätämättä.
Ravissa alkuun oli yhä vain sama juttu että humma tuntui huonolta. Töpötti menemään ja tänään eteenpäinpyrkimyskin tuntui huonolta. Ei ainakaan rodeomoodista ollut enää tietoakaan, hyvä juttu. Mutta koska Hemppa ei innostunut liikkumaan reippaasti niin päätin vain pyöritellä askellajit läpi ja taivutella.
Ravissa tuntui vähän tavallista kankeammalta ja arvelin kuolainta syyksi. Sain kuitenkin lopulta tasoittumaan tuntumalle.
Vasen laukka oli vähän hidasta mutta sain siinäkin rauhoittumaan tuntumalle. Yhä olisi voinut rullata paremmin. Oikea meni helpommin. Kunnolla syvään istuminen paransi molempia.
Lopun ravitaivuttelut eli eiliset kotiläksyt jäivät tekemättä kun omistaja tuli ihmettelemään että taasko ratsastan. Omasta mielestäni sovimme juuri näin ja että huomenna on vapaa. Mutta koska kommentti oli että rasitan ratsua liikaa niin lopetin sitten siihen. Työstöaikaa tuli reilu vartti. Alkuverkkojen verran.
Tein vielä pari peruutusta ja jälkimmäisellä Hemppa ei enää nostanut päätään jännittyneenä ylös. Siitä oli hyvä palkita pitkin ohjin. Loppukäynnit käytiin peltolenkin kautta. Siellä humma taas väisteli vesilätäköt ja vähän sisuunnuin ja otettiin uusi lähestyminen lätäköille niin että lampsittiin niistä läpi. Onnistuihan sekin. Voisi vähentyä se turha mutkittelu.
Enkä siis huomannut suurempaa eroa tällä kuolaimella.
Ongelmia:
alkuun yhä ravissa töpöttävä
vähän hidas
ei notkeimmillaan
Parannusta:
ei ollut enää yhtään pomppuisa
tasoittui tuntumalle
sain kävelemään lätäköistä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora