maanantai 31. joulukuuta 2012

Reagointitreeniä hangessa


Uudenvuodenaatolle oli vielä toinen hevostelu luvassa. Valtava lumimäärä sotki omat aikataulut ja tulin paikalle hitusen myöhässä. Luvassa siis Easyn kanssa Mintin kaksituistunti toisen ratsukon kanssa. Lumimäärästä huolimatta jäätiin kentälle. Tehtiin sitten vähän kevyemmin. Keli oli nollassa.

Tänään oltiin taas perusasioiden kimpussa. Aktiivisuus, tasapaino (ja mikäs se kolmas olikaan). Näitä haettiin pohkeella, pidätteellä ja asetuksella. Tunti pyörittiin lähinnä pääty-ympyrällä. Easy oli tasaisempi kuin eilen. Mutta yleensä se muutenkin kulkee Mintin silmien alla paremmin. Vähän viskoi päätään tänäänkin. Mutta oli huippua että käynnissä saatiin pätkiä, jolloin hepo oli hiljaa suunsa kanssa. Yleensä kun tuntuu purevan kuolaimeen ja vetävän ohjia.

Kuski kenotti tänään taas liikaa edessä tai takana. Korjaukset oli siis pieniä. Harjoteltiin lantiolla pukkaamista. Laukat nousi hyvin mutta alaspäin siirtymät ei olleet taas kovin hyviä. Asetusta kaipasi ope ja välillä rauhallisempaa laukkaa. Laukat nousi ilman pohjetta. Oikea lapa valui sisään. Ope sanoi että korjasin hyvin mutta Easyn ilme oli silti epämukava. Vähän arveli että onkohan hepalla kaikki hyvin.

Käynti-ravisiirtymät onnistui vaihtelevasti. Tuli hyviäkin. Laukka-ravisiirtymiä olisin halunnut tehdä enemmänkin. Oikeaan kierrokseen niitä tuli vain muutama. Ympyrällä piti huolehtiä myös riittävästä etäisyydestä kaveriin, joka omalta osaltaan rajoitti omien siirtymien määrää.

Treenattiin myös raippaan reagoimista, ilman pohjetta ratsastamista ja lopuksi yhden ohjan pysäytystä. Raipasta lähti hyvin liikkeelle, ohjausongelmia tosin oli. Siirtyi suht helposti myös pelkällä raipalla raviin. Kaksi sekuntia sai reagointiaikaa. Kosketeltiin siis raipalla, ensin hipoen, sitten naputellen, kahden sekunnin päästä apu aina voimistui ja lakkasi samantien kun tuli reaktio. Eipä siihen Easyn kanssa paljoa tarvittu, oppi nopeasti pienestä kuiskaushipauksesta liikkeelle.

Tämä oli myös itelle eka kerta kun oikeasti harjoittelin yhden ohjan pysähdystä. Sitä pitäisikin hepalle opettaa stressittömässä ympäristössä että osaa sitten hätätilanteessa reagoida siihen oikein. Eli alotettiin käynnissä. Toiseen ohjaan ei koskettu, toisella vedettiin hepan kaula mutkalle kohti omaa jalkaa, tasaisesti pidettiin siinä kunnes heppa pysähtyi, sitten heti myötäys ja kiitos. Tovi pyörittiin paikallamme ennen kuin pysähtyi. Taisi olla myös puolieroja. Sitten pari kertaa testattiin ravissakin. Hyvin hyödyllistä!

Easy ei pahasti kaahaillut vaikka sekä laukassa että ravissa tulikin sanomista että rauhota tahtia ja hitaammin. Saatiin tunnista taas muistilaput mukaan.

Ongelmia:
vähän haluton liikkumaan
siirtymät ei ihan parhaimmasta päästä tänään

Parannusta:
kuulemma meno paranee
ei pukkeja eikä säikkyjä

Kadonneiden jarrujen metsästys (huonosti löytyi)


Maanantaina talli oli kiinni uudenvuodenaaton takia. Päädyin kuitenkin houkutelluksi extra-pienryhmätunnille aamusta. Olisin ehkä jo haaveillut jostain muusta ratsusta mutta Valma tuli. Hepo taisi olla vähän hyydyksissä kankikurssin jälkeen. Teemana oli arvelujeni mukaan KN:n tehtävät. Keli oli nollassa ja ratsukoita oli tunnilla 4. Pihalla pyrytti lunta.

Alkuun tehtiin käyntivoltteja, tässä vaiheessa vaikutti vielä ihan lupaavalta ja voltit meni ok. Ravissa Valma juoksi alta ja kaahotti menemään vaikka tein mitä. Kiemuraurat ei menneet edes siedettävästi. Unohdin vaihtaa kevennyksenkin. Kun käänsin pois uralta (huonosti irtosi) niin vauhti kiihtyi. Asetuksien kanssa oli kiire, teissä oli viilaamista. Opin että keskelläkin (I:ssä) pitäisi kuulemma suoristaa, ei saa tehdä kolmiota. En ole ihan varma että uskonko. Valma kyttäsi auki olevaa ovea, tai kuski ainakin. Päätyihin piti tehdä voltit. Liian isoja tuli ja oven eteen myös levottomia ja epämuodostuneita. Ope käski tehdä enemmänkin voltteja jos heppa juoksee.

Tuntui että ope ajatteli Valman kiihdyttelyn johtuvan ratsastuksestani. Mutta ihan samalla lailla sitä olen ennenkin ratsastanut. Raipan tiputin neuvosta pois. Kaipasin kankia jarruttamaan menoa.

Sitten laukattiin pääty-ympyrällä. Se onnistui suht hyvin. Laukasta käyntiinkin päästiin kelvosti. Mutta muuten kuuluikin sitten: jalat alas, pohkeet kiinni, käytä vatsalihaksia, kanna kädet, kyynärkulma, ranteet suoraksi, älä jää vetämään, pohkeet, jne.

Tämän jälkeen tehtiin omasta mielestäni yhtä KN:n vaikeimmista kohdista eli laukannostoja kentän poikki. Nostettiin vuorotellen eri suuntiin. Tässä vaiheessa meno kamaloitui vielä entisestään. Alkuun nostettiin käynnistä, sitten ravista. Valma joko kiihdytti laukkaan ravin kautta tai sitten sinkosi. Oikea laukka nousi helpommin, vasempaan tuli vääriä. Ja vaikka nosti vasemman niin saattoi silti liirata uralla oikealle. En saanut vauhtia hidastumaan. Lopulta ei pysytty enää käynnissä. Valma hyppi itekseen raville ja laukallekin. Enkä saanut sitä hidastamaan käynnille. Alkeisongelmia! Ja ope sanoi että älä nosta käsiä, älä jää vetämään, pohkeet kiinni. Omasta mielestä ratsastin kuten yleensä. Tästä ei kuitenkaan hyvää tullut. Eikä me Valman kanssa tästä yhtään mitään opittu. Ainakaan mitään hyvää.

Loppuraveissa Valma lopulta vihdoin rauhottui vähän pidemmälle kaulalle ja alemmas. Ravista käyntiin sain siirrettyä pitkin ohjin. Ope totesi että ei hidastamiseen ohjia tarvi ja miksen aiemmin ratsastanut näin. En tosiaan tiedä mitä välinollauksia oltaisiin Valman kanssa tarvittu. Vatsalihakset löytyy kyllä mutten osaa niitä käyttää. Sama juttu pohkeiden kanssa etten vain osaa pitää niitä kiinni. En tiedä voinko kaahotuksesta syyttää vain itseäni. Tietysti pitäisi osata ratsastaa paremmin. Mutta nyt olisin ollut onnellisempi jos olisin jättänyt tämän välistä.

Ongelmia:
lähes kaikki
huonommin meni ku ikinä
hepo ois vissiin ollut jo vapaapäivän tarpeessa

Parannusta:
rauhottui lopuksi

sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Talvista päänviskelyä

Kankikurssin jälkeen kävin vielä Easyilemassa. Annen sain houkuteltua jatkamaan videointia. Kentällä oli suht paljon lunta mutta mentiin siinä sitten hankitreeniä. Kerrankin oli vielä valoisaa, loppua kohti hämärtyi. Pakkasta oli kolmisen astetta.

En tiedä oliko irtolumi vai mikä (takaisin tullut turparemmi?) ärsytti Easya mutta alkuun viskeli päätään ihan hulluna. Pahemmin kuin koskaan kesällä ötökkäaikaan. Ja tätä tapahtui myös pitkin ohjin eli tuntumasta ei ollut kyse. Huomasin kuitenkin että meno tasottui kun saatiin tampattua meille keskiympyrä. Lumen pölinä siis väheni.

Ohjelmassa oli tänään saada aiemmin hehkuttamiani hienoja ja tasaisia siirtymiä videolle. Vaan sepä oli taas helpommin suunniteltu kuin toteutettu. Ei pelkkä pään viskely haitannut vaan muutenkin oli epätasaisempaa. Ehkä 10 % siirtymistä onnistui jotenkin sinnepäin mutta meno oli harmittavan epätasaista. Ehkä menin itekin taas kipsimoodiin kun joku osoitteli kameralla. Siirtymiä siis tehtiin eikä kuski ollut kovin tyytyväinen. Vähän temponmuutoksia väliin mutta eipä se juuri parantunut.

Loppua kohti pään viskominen tosiaan väheni ja sain heppaa hetkittäin kulkemaan kelvosti. Vaan heti kun poistuttiin tampatulta ympyrältä niin viskely palasi. Lopuksi otin vielä pari peruutusta. Vähän meni vinoon mutta peruuttipa jo turpa alempana.

Ongelmia:
pään viskely
siirtymät huonommin kuin viimeaikoina

Parannusta:
peruutti ihan kelvosti

Videokooste meidän menosta, Anne kuvasi ja editoi. Suuret kiitokset!

Toinen päivä kankikurssia Valmalla


Sunnuntaina oli kankikurssin toinen päivä. Koska tänään ei ollut enää Valmapäiväni niin hepo jatkoi tämän jälkeen vielä tunneille. Tänään meno oli alusta asti eilistä tasaisempaa eikä hepo onneksi vaikuttanut olevan hyydyksissä.

Se olikin tämän päivän eikä eilisen tehtävä se 5-kaarinen. Asetus oikealle takkusi. Kovin lujaa ei onneksi menty. Kuski oli taas liikaa etukenossa. Ja tätä mentiin tosi pitkään.

Sitten vaihdettiin avoihin. Ensin vasen kierros käynnissä ja ravissa, tuli kivojakin pätkiä ja meidän parhaat avot tähän asti. Paljonhan ei niitäkään oo tehty. Kesällä siitä ei tullut juuri mitään. Oikeaan kierrokseen hepo rupesi väsymään. Tämän päivän erikoisuus oli että kun hepo väsyi se nosti päänsä ylös, vauhtikin meinasi hyytyä. Ihan uusia piirteitä. Mutkiteltiin ja seilattiin linjalla, varsinkin jälkimmäiseen suuntaan. Itelle tämä oli aika vaikeaa mutta yllättävän kelpoja tosiaan tuli.

Laukat otettiin tänään pääty-ympyröillä eikä meitä väsytetty uuvuksiin millään pikkutarkalla puurtamisella. Tolkusti meni. Muutamat siirtymät käyntiin ja väistätettiinköhän takaosaa vähän ulos käynnissä?

Tänään oli vielä pikaisempi versio kurssista, sillä olin ratsailla alle tunnin. Valma jatkoi tästä suoraan maastoon (hikimärkänä, raasu). Myöhemmin meni vielä koulutunnin.

Ongelmia:
omat jalat ei pysy alhaalla
hepo jopa jäkitti välillä eikä liikkunut kunnolla eteen

Parannusta:
tasaisempi ku eilen

Anne oli taas videoimassa ja editoikin koosteen. Kiitos!

lauantai 29. joulukuuta 2012

Valma ekaa kertaa kangilla


Pohdin pitkään että onko kuinka hullua haaveilla kankikurssista Valmalla. Ope totesi ettei yhtään ja sanoi että on miettinyt että pitäisi mennä Valmalla joskus kangilla. Sitä ei kuitenkaan tätä ennen ollut ehtinyt tehdä. Kurssilaisia oli niin monta että meidät jaettiin kahteen ryhmään. Oltiin jälkimmäisessä ja saatiin kanget Meriltä. Kovin on samankokoiset päät hepoilla kun samoilla säädöillä istui kanget Valmallekin. Maneesissa vielä varmistin että onko Valmalla ollut aiemmin kankia. Vastaus oli ei.

Hepo kulki nätisti kangillakin. Ajoittain oli pään ravistelua mutta muuten oli tasaisempi kuin nivelellä. Ratsukoita meidän ryhmässä oli siis 4. Pakkasta pihalla oli -10, maneesissa -5.

Monesti sain kommenttia että lyhennä niveltä ja päästä kankea pidemmäksi. Omasta mielestäni en välillä mitään muuttanut mutta jotenkin bridong valui aina löysemmälle tuntumalle. Alkuhumputtelun jälkeen tultiin 5-kaarista kiemuraa. Paljon oli pientä viilausta enkä ollut ihan varma miten kuvio piti lopettaa. Tätä tahkottiin niin kauan että kuski rupesi turhautumaan eikä meno enää parantunut vaan pikemminkin meni huolimattomammaksi.

Väliin taidettiin vähän kävellä ja sitten otettiin laukkaa ympyröillä. Samoja ongelmia kuin aiemminkin eli vähän valuttiin seinille. Kumpaankin suuntaan laukasta piti siirtyä käyntiin. Ekalla kerralla tuli mielestäni aika hieno siirtymä mutta se jäi tallentamatta. Laukannosto käynnistä oli vähän ampaisu (videolla kuuluu kikattelua). Valman kanssa nostot on tasapainottelua. Jos ei ole napakkana niin voi tulla ravia, jos on liian napakka niin singotaan. Keskitie on edelleen hukassa.

Sitten alotettiinkin jo lopputunnin kuvio. Maneesissa ratsastettiin vähän kuin isoa kahdeksikkoa eli keskellä vaihtui suunta. Toki tehtiin kulmat. Kumpaankin suuntaan pitkille sivuille voltit (max keskihalkaisijalle asti). Ravissa vähän pompotti ja siinä oli jo pientä epätarkkuutta. Tätä pyörittiin siis sietämättömän kauan. Ja sitten sama vielä laukassa. Ravin kautta piti vaihtaa suuntaa. Ensin väsähti Valma, sitten minä. Hepo oli ihan hikimärkä ja kuskin vatsalihakset pitkästä aikaa hellinä. Yhdessä vaiheessa tuntui ettei henkikään kulje, pihisin ja korisin ja se meinasi vähän ahdistaa. Laukassa levähdeltiin volteilta ulos, raville siirtymät oli huonoja, suoristus epätarkka ja laukannostot ampuvia. Hitusen volteilla myös kavahdeltiin kohtaavaa liikennettä. Plussat Valmalle että vain vähän väisti eikä ollut lähdössä pakoon. Omasta mielestäni meno oli aivan kaameaa mutta ei se videolla ihan niin pahalta näytä.

Tämän ylipitkän laukkatehtävän takia tunnista jäi vähän huono fiilis. Meille olisi riittänyt n. 40 minuuttia työskentelyä. Kurssin pituus oli 75 min (x2). Vaikken edes ihan niin kauaa ollut ratsailla niin vähän tarpeettoman rankkaa oli meille. Lyhyemmät pätkät töitä ja vähän enempi huilaustaukoja väliin niin olisi tullut parempi. Minäkin olisin saattanut skarpata jos olisi sanottu että nyt kaksi kierrosta kunnolla ja sitten riittää. Kun Valma väsyi se painui entistä pahemmin kuolaimen alle ja kiihdytti vauhtia. Veteli omia rollkurejaan. Pohkeella piti korjata eteen noissa mutta vähän huonosti jaksoin enää toimia. Neuvosta pudotin raipankin pois. Kuskille jäi mysteeriksi miksi hepo välillä viskoi päätään ja välillä meni ravia rauhallisesti, välillä juoksi menemään. Puuhaileeko se omiaan vai käskeekö istuntani juosta? Otinko liian kovaa ohjista että viskoi päätä? Vai kyllästyikö se vain saman tehtävän pyörimiseen?

Lopuksi päästettiin hepat sitten pidemmälle ohjalle venyttämään. Meillä taisi mennä vähän väärään suuntaan. Loppuraveissa oli edelleen vauhtia. Eli ei ainakaan menohalut hyytyneet.

Ongelmia:
ajoittainen pään viskely
kuskin jalat ei pysy alhaalla ja jalustin varpailla
asetus oikealle
ensin hyytyi Valma, sitten kuski
lopputunti oli aika leviämistä
tuli niin paljon piiskausta että mahaan sattui (ihanaa!)

Parannusta:
Valma oli sangen tasainen kangilla



Anne kuvasi ja editoi. Suuret kiitokset!

Annen kanssa maastossa


Lauantaina oli viimeinen mahdollisuuteni päästä Valmalla valoisaan aikaan todistetusti maastoon. Samalla viimeinen Valmapäiväni. Sniif! Pakkasta piti olla -17 mutta ennustukset oli taas pielessä eikä mittari näyttänyt kuin -12. Omasta viivästyneestä aikataulusta johtuen saatiin myös seuraa. Easy kaipasi liikuttajaa enkä tälle päivälle ehtinyt enää toista heppaa, joten Anne pyydettiin hätiin.

Valman kanssa aloitettiin taas maneesissa käymällä askellajit läpi. Hepo meni jälleen sangen lujaa. Käynti oli hallittua mutta ravista ei eteenpäinpyrkimystä puuttunut. Jotain vähän yritin mutta aikaa ei hirmuisesti ollut. Pienet pätkät laukkaakin kumpaankin suuntaan. Nekin reippaasti.

Maastoon lähdettiin pienen pyörimisen jälkeen varmoin liikkein. Ennen sovittua tapaamisaikaa ehdin vähän käydä pyörimässä lähistöllä. Mentiin yläreittiä lammelle ravissa. Takaisinpäin Valma nosti itekseen laukan mutta koska meni ihan rauhallisesti niin annoin laukata. Sitten vielä pikkupätkä ravia keskikolmiolla ennen kuin lähdin seuraa vastaan. Mentiin käyntiä pitkin ohjin ja suht alkumatkasta Valma taisi jotain vähän pelästyä ja nosti itekseen ravin. Siinä sitten keräilin ohjia. Nopeasti kuitenkin hidasti. Tämän jälkeen hepo meinasi kompastua. Kun edessä näkyi tarhaavia heppoja niin meidän vauhti hidastui. Jatkettiin kuitenkin matkaa autotielle asti. Siellä liittyi Anne ja Easy seurueeseen.

Maastossa ekaa kertaa kaksin Annen kanssa. Hölpöteltiin menemään. Alkuun mentiin käyntiä, sitten ravia. Valmalla oli edelleen vauhtia eikä Easy alkuun meinannut pysyä mukana. Takakaarteessa tuli meidän tuntilaiset vastaan. Vähän ennen takareitin loppua laukattiin, tosi rauhassa meni. Easy edeltä. Sitten uusiksi takalenkille ja ravia alkuun kunnes oli varmaa ettei tuntilaisia siellä enää ole. Sitten taas laukkaa. Easy sai edelleen johtaa. Taisi laukka meilläkin vaihtua mutta muuten oli hallittua. Eikä ihan matelua, gps väitti huipuiksi 40,2 km/h.

Mentiin lenkki käynnillä ja ravilla ympäri. Risteyksestä Valma ei ois halunnut enää jatkaa. Siinä vähän änkyröi. Mutta muutama napautus raipalla sai hepan muistamaan että kuuluu totella. Hinguin vielä laukkapätkää, jossa saan mennä edeltä. Alkumatka mentiin ravilla. Meillä oli taas turbovaihde päällä ja Easy totesi että helpompi seurata laukassa. Mentiin takalenkki nyt toiseen suuntaan. Valma nosti laukan nätisti eikä taaskaan kiihdytellyt kun sai mennä edeltä. Saattoi jopa laukata rauhallisemmin kuin maneesissa. Patistelin sitä vähän reippaampaakin muttei ihan neljäänkymppiin ylletty. Takakurveissa raville ja ravia ja käyntiä loppumatka.

Käytiin loppuun minimäkitreenit ja erottiin kukkulan juurella. Kumpikin lähti omaa talliansa kohti. Siinä tuli seuraavan tunnin maastoryhmä vastaan. Valma kulki nätisti takaisin. Meinasin tulla jo maneesin nurkalla alas mutta hepo ei malttanut seistä aloillaan satulavyön löysäämisen verran. Jatkettiin sitten Hirsitallin eteen asti. Valmalle tuli taas kuuma.

Ongelmia:
änkyröi risteyksessä ennen vikaa kierrosta

Parannusta:
ei pukkeja

Annen editoimat pätkät kypäräkamerani laukkapätkistä.

perjantai 28. joulukuuta 2012

Takaosan väistätystä ympyrällä, osa 2


Perjantaina vuorossa oli koulutunti ja arvelin ihan oikein että omistaja pitää sen. Valma esitti ennen tuntia taas uutta metkuaan eli tallin pihalle oven eteen juurtumista. Ope käveli samalla ohi ja käski raipata. Ratsukoita tunnilla oli 6 ja pihalla -8. Me maneesissa. Ennen tuntia oli suunnitelmissa käydä maastossa mutta hoidinkin hepan niin huolella etten ehtinyt.

Ennen selkään nousua pyörittelin Valmaa maastakäsin länkkätyylillä. Väistihän ne takajalatkin. Hyvä että tuli tehtyä tämä, sillä tunnin aiheena oli takaosan väistätystä ympyrällä. Hyvin samanlaisen tunnin olen mennyt Valmalla aiemminkin (osa 1).

Alkuverkassa hepo oli hetkittäin reipas, hain asetuksia läpi. Kommentit oli taas tyypillisiä: kädet hiljaa, ei yhtään kovempaa, vähän rauhallisemmin. Hetkittäin menikin hyvin ja tasaisesti. Kun sain pohkeet ratsun ympäri niin tasottui.

Ympyrällä väistätettiin takapäätä käynnissä ja ravissa ulos. Kumpaankin suuntaan. Aluksi hepo nosteli ravia itekseen. Ope sanoi etten saa lakata pyytämästä väistöä vaikka Valma tapaileekin ravia. Ja saatiin aika kivojakin väistöpätkiä. Alkuun Valmalla oli tosiaan turhan paljon vauhtia. Käynnistä halusi raville ja ravissa meni tosi lujaa. Pidätin niin että käsiin sattui. Määrätietoisuus kuitenkin auttoi ja lopulta hepo hiljensi ja kulki nätisti hitaasti. Sitten saatiin oikeasti kontrolloitua menoa ja hienoja väistöjä. Ehkä itse väistämisellä ja pohkeiden läpimenollakin oli jotain tekemistä asian kanssa.

Laukkaa mentiin tänään vain vasempaan kierrokseen. Arvelen että opella meni suunnat sekaisin. Yksi ylimääräinen pomppu Valmalta tuli ja sekin oli täysin ennakoitavissa. Edellä menevä nosti laukan enkä päästänyt Valmaa perään. Aiemmin oltiin jo laukattu. Seuraavalla kerralla vastaavassa tilanteessa käänsin käynnissä pois ja vältyin uudelta poukkaisulta. Laukatkin mentiin ympyrällä ja ohjeena oli säädellä menoa. Välillä lyhennettiin, välillä mentiin vähän eteen. Valma laukkasi open mielestä hyvin ja kuskille ohjeeksi tuli istua alas satulaan. Taas hyvin tyypillistä. Laukasta piti siirtyä suoraan käyntiin. Helpotin joka kerta kääntämällä voltille ennen siirtymää. Open mielestä siirtymät meni hyvin. Mutta pitäisi ajatella takaosaa sisään eikä ulos. Ite olin n. 80 % tyytyväinen siirtymiin.

Loppuravit Valma aloitti hirmuvauhdilla. Kuunteli kuitenkin edelleen istuntaa. Hepo ei tästä tunnista hionnut pahasti. Tunnin jälkeen Valma pääsi kampaajalle ja trimmasin harjan ja hännän siisteiksi. Hännästä tuli oikein hieno, harja voisi edelleen olla vähän lyhyempi mutta muuten tuli hyvännäköinen siitäkin. Ja hienosti Valma malttoi olla aloillaan saksittavana.

Ongelmia:
välillä kiihdytteli ravissa
yksi pomppu

Parannusta:
meidän ehkä parhaat raviväistöt tähän asti
jarrut löytyi raviin
hiljensi myös pidemmällä ohjalla

torstai 27. joulukuuta 2012

Juoksutus + kevyt ratsastus vapaiden jälkeen


Valma rokotettiin sunnuntaina. Sai sitten pitää alkuviikon ihan vapaana eikä käynyt irtojuoksemassakaan kuten muut. Omistajan ohjeesta torstaina alotin juoksutuksella kentällä. Pakkasta oli -6. Juoksutusvyö avuksi, sivuohjat siinä oli kiinni. Tein ohjeiden mukaan ja alotin juoksutuksen kiinnittämättä sivuohjia. Pyysin käyntiä mutta Valma ei malttanut kävellä. Pomppasi raville ja melko pian laukkaan. Eikä edes kiihdytellyt pahasti saati pukitellut. Meni kylläkin ristilaukkaa. Annoin tohista hetken ennen kuin pyysin hidastamaan. Aika kauan meni ennen kuin malttoi siirtyä käyntiin.

Laitoin sivuohjat sitten kiinni. Aika löysällä olivat. Hepo oli edelleen reipas ja vaihteli itsekseen ravia ja laukkaa. Omistaja huikkasi että sivareita voi kiristää. Kysyin että paljonko ja vastaus oli että n. 4 reikää. Näin sitten tein. Tämän jälkeen minä sain jo määrättyä askellajin. Ravissa ja laukassa hepo ei kovin nätisti pyöreänä mennyt mutta käynnissä kantoi itsensä kivasti. Loppuun otin vielä liudan siirtymiä. Hepo oli selvästi saanut liiat virtansa pois kun laukkaan sai patistella. Nyt nousi myötälaukat. Ei kekkuloinut mitään ylimääräistä ja kun pyysin pysähtymään niin jäi nätisti aloilleen tönöttämään. Koulutuksellisesti ei tainnut olla kovin tehokasta.

Halutti kovasti myös ratsaille, joten pikaisesti satula selkään, ohjat takaisin kiinni ja maneesiin vikan tunnin joukkoon. Sangen maltillisesti tehtiin siirtymiä ja vähän ravailtiin. Eikä edes mennyt mitenkään erityisen lujaa. Hetkittäin tosin vähän kiihtyi. Käyttäytyi hyvin eikä edelleenkään vaikuttanut lomapäivien jälkeen ylivirtaisalta. Päädyssä mahduin laukkaamaan ympyrällä muiden tehdessä samaa kuviota ravissa. Laukka oli hetkittäin hyvin rauhallista. Toiseen suuntaan laukkaamista jouduin odottamaan niin kauan että tuntilaiset vaihtoivat loppuravissa suuntaa. Hyvin lyhyt laukkapätkä ympyrällä tähän suuntaan.

Lopetettiin samalla kuin muutin. Parikymmentä minuuttia oli tämän päivän ratsastus. Aika kevyesti mentiin mutta hepo hikosi silti hieman. Ei kyllä ollut tarkotus.

Ongelmia:
asetus oikealle

Parannusta:
ei yhtään pöllövirtaa

lauantai 22. joulukuuta 2012

Ekaa kertaa kaksin maastossa Valman kanssa


Tänään suunnittelin alunperin hinkuttavani kouluratsastusta Valman kanssa. Oma aikatauluni meni kuitenkin vähän kiireiseksi ja rupesin hinkumaan vihdoin testaamaan Valman maastokäyttäytymistä ilman seuraa. Toppasin siis itseni parinkympin pakkasta kestäväksi ja lähdin maneesiin kipuamaan ratsaille. Ajattelin testata maneesissa askellajit läpi ja kuulostella mimmonen päivä Valmalla on tänään.

Vasemmassa kierroksessa meni kivasti ja rauhallisesti, oikeassa oli edelleen asetukset vähän hukassa. Eilisen jälkeen päätin tänään laittaa kannukset jalkaan. Ressu kuvitteli taas että tahdon lisää vauhtia vaikka halusinkin asetusta. Hetkittäin meni paremminkin mutten kovin pahasti hiillostanut. Vähän siirtymiä ravista käyntiin ja takaisin. Ei ihan kauneimpia. Sitten pääty-ympyrällä kumpaankin suuntaan laukkaa. Laukat nousi hyvin ja meni tosi nätisti ja rauhallisesti.

Sitten oli aika pyytää yleisöä päästämään meidät ulos. Valma poistui hyvin ulos ja mukisematta suuntasi maastoon. Alkumatka ohjat kädessä mutta suht leppoisasti kävellen. Jälkimmäisessä risteyksessä tuli naapuritallin tuntiratsuletka ohi. Valma ei käynnissä olevista hepoista pahemmin välittänyt. Lähtivät sitten ravilla pois näköpiiristä ja me otettiin raville vasta sen jälkeen. Valma tosin yritti tarjota ravia jo aiemminkin.

Valma oli aika pöhinöissään ja alkuun vähän kiihdytteli. Otin takaisin käytiin ja testasin jarrujen toimivuuden. Hidasti nätisti, joten jatkettiin ravissa. Suht reippaasti mutta kuitenkin hallitusti. Yritti tosin väliin tarjota laukkaakin mutta päättäväisesti siirsin takaisin raville. Kun oltiin tovi ravattu niin uskalsin sitten kokeilla laukkaakin. Nousi hyvin ja rauhallisesti. Vauhtikin pysyi hallinnassa. Vähän jännäsin mahdollista vastaantulevaa liikennettä ja pidin vauhdin niin maltillisena että ehdin reagoida hyvissä ajoin. Vastaan laukkaava heppa kun saattaisi melko etäältäkin saada Valman loikkimaan puskiin.

Laukattiin takalenkki. Valma vipsautti laukan yhdessä kaarteessa oikeaksi, siinä kohdassa vastalaukaksi. Lopun suorilla uskalsin jo vähän pyytää eteen. Ei kyllä kovin isosti kiihdytelty. Maksiminopeus 36,4 km/h. Ravipyynnöt taisi olla vähän vaisuja kun jatkettiin risteyksen ohi vielä vähän kootumpaa laukkaa. Siitä sitten raville ja edelleen aika vauhdikasta jolkottelua lähes lammelle asti. Siellä käyntiin ja pitkin ohjin takaisin tallille. Loppumatkasta meinasi vauhti vähän hidastua, hassu heppa. Käytiin vielä minimäkitreeni ja loppumatkasta käveltiin pientä polkua. Mutta erittäin hyvin meni! Osasin myös hommani ja heppa ei hionnut yhtään. Eipä tarvinnut loimittaa talliin.

Ongelmia:
kuskin korvia vähän paleli

Parannusta:
ei säikkyjä
ei pukkeja
laukat nousi hyvin
kaasu ja ohjaus toimi

perjantai 21. joulukuuta 2012

Paniikinhallintaa puomeilla


Perjantaina tuli taas tallilta kyselyä että ehtisinkö jo pari tuntia aiemmin ratsaille. Illan viimeiset tunnit yhdistettiin. Ite olin valmiiksi aika jäässä ja Valmakin edellisestä vielä hikinen. Alkukäyntien ajaksi piti hakea hepalle loimi niskaan.

Lämpömittari näytti pihalla jo -26 ja Aaltiksenkin maneesissa -14. Ratsukoita tunnilla oli 8. Alkuverkassa Valma meni melko reippaasti. Edelleen oli asetus oikealle vähän hukassa eikä meno ollut kaikista tasaisinta. Enkä jaksanut vaatia ihan 100 %. Ope kaipasi meiltä parempia asetuksia. Alkuraveissa Valma sai jonkun ulkopuolelta tulleen säikyn. Loikkasi laukassa etuviistoon. Olin kuitenkin rauhallinen ja hommat jatkui ravissa. Sangen pian pääsin toteuttamaan tunteroista aiemmin letkauttamaani "lisää harjoitusravia" kun nostettiin jalustimet kaulalle. En ollut kovin mielissäni mutta ajattelin että tästä kyllä selvitään kun olen tänään jo treenannut. Valitettavasti meno ei ollut aiemmasta yhtään parantunut.

Kuviona oli mennä metsänpuolen pitkä sivu suoraan. Toisella pitkällä sivulla oli puomeja, joiden jälkeen tehtiin iso ympyrä. Ympyrän kaarella oli 3 puomia. Näitä 3 pitkälle sivulle. Valma meni ravissa lujaa. Open kommentit oli että kädet alas ja älä jää vetämään. Meidän meno oli aavistuksen kaoottista. Koska ennen tuntia oli kylmä, olin jättänyt toppahousut jalkaan. Ilman jalustimia toppikset kuitenkin heiluivat ja jäivät lopulta puristamaan polvia. Polvet ei tykänneet yhtään. Suunnan vaihdon aikana loikkasin alas kyydistä ja vetäisin toppahousut päältä. Vaihdoin samalla hanskat kevyempiin. Oikeaan kierrokseen piti mennä 2 kierrosta tehtävää ympäri, ehdin mennä vain yhden.

Pienen huilauksen jälkeen sama laukassa. Olin jo valmiiksi vähän kauhuissani. Alotettiin oikeaan kierrokseen ja meidän meno oli edelleen kaoottista. Ope käski olemaan kallistelematta kohti puomeja. Välillä meni myös ihan ok. Huonoimmillaan taas lähes jyrättiin yksi poni. Onneksi Valma ei potki. Vastaantulijoitakin tietysti säikyttiin. Ja kyydissä oli kiikkerä olo.

Vasen kierros laukassa alkoi vielä huonommin. Ei millään meinannut löytyä meille sopivaa koloa sujahtaa tehtävälle. Pyörittiin siis kierrostolkulla ekalla ympyrällä. Siinä kun ei askel osunut puomille niin Valma pudotteli kerta toisensa jälkeen raviin. Lopulta suivaannuin ja jatkoin puomeille suoraan. Jarrut oli taas epäkunnossa ja kiilattiin saman ponin eteen. Opelta tuli sanomista että vähän pitää kattoa minne on menossa. Pahoittelen. Hetkittäin piti käydä ympyröiden keskellä käynnissä puhaltelemassa pahimpia paniikkeja pois. Sekä kuskin että ratsun mielentila oli totaalisen väärä hyviin suorituksiin. Lopulta kuitenkin riitti. Pysyin kyydissäkin. Vain yksi kuski putosi.

Loppuraveja pyörittelin vauhdin säätelyn takia melko pienillä kuvioilla kuten aiemmin tänään estevalkassa opin. Valma tosiaan kaahotti volteilla vähemmän kuin suoralla. Heppa taisi olla tämän jälkeen aika poikki. Omistaja huikkasikin että huomenna sit hyvin kevyesti. Minä vähän mielessäni jurputin että maksan kolmesta tunnista päivässä (vaikka totesinkin ettei heppa niin paljoa jaksa). Ei jaksa näemmä edes kahta ja huomenna mennään sitten vielä vähemmän. Loppukäyntien ajaksi Valma sai loimen niskaan ja talutin.

Ongelmia:
oli aika pelottavaa
selkä tuli kipeäksi

Parannusta:
pysyin kyydissä

Estevalkassa naapurihallissa


Perjantaina tuli tyrkylle kahden ratsukon estevalkka naapurihallissa. Rupesi houkuttamaan niin pahasti että tein oharit sovitulle Hööksin reissulle. Erittäin mielenkiintoista nähdä miten Valma käyttäytyy siellä kun on vähemmän väkeä, miten se hyppää vieraamman näköisiä esteitä ja miten kekkuloidaan takaisin omalle pihalle. Pakkasta oli -21.

Nätisti päästiin perille ja hepo malttoi odottaa rauhassa kun poistin päällimmäiset vaatekerrokseni. Aloitin kolmisormihanskoilla. Melko pian piti kuitenkin vaihtaa kevyempiin. Ehdittiin kävellä hyvä tovi ennen kuin ope saapui. Verkkaravissa oli aika reippaasti vauhtia. Kuvittelin että alotetaan ravilla ja laukalla puomien kanssa mutta väärin meni. Käsky kävi että jalustimet kaulalle. Kauhistuin jo että meinaa hyppyyttää meitä ilman jalustimia. Mutta mentiinkin pääty-ympyrälle.

Harjoitusravia ja sitten laukkaa kumpaankin kierrokseen. Siinä viilattiin aika tovi. Asetukset piti saada läpi ja oikea oli taas tosi vaikea. Ei ollut kovin ihanaa, Valma meni aika lujaa ja ravissa oli hyvin pomppuisa olo. Ekaan kierrokseen meno tasottui ravissa loppua kohti. Laukassa meinattiin taas levitä seinille. Ope käski pitkien sivujen kohdalla tulla reilummin uran sisäpuolelta ja se auttoikin seinille valumiseen. Jälkimmäisessä kierroksessa ravissa vauhtia oli taas liikaa. Ope käski tehdä voltteja rauhoittamaan menoa. Pienempi kuvio auttoikin. Lopulta laukattiin hetki toiseenkin suuntaan.

Hypyt alotettiin neljällä pituushalkaisijalla olevalla kavaletilla suoraan. Välit oli ihan reilut, joten ei auttanut tulla pienesti. Kuskia vähän hirvitti vauhti mutta kuulemma hyvin meni. Valma vähän säikkyi toista heppaa mutta pysyi hanskassa. Tätä siis ensin useampi kierros putkeen suuntaa vaihtaen.

Tämän jälkeen kavalettien perään lisättiin 3 laukan kaarevan tien päähän pysty, peilipäädyssä lenkki ympäri, toinen pysty, 3 laukkaa ja kavaletit takaisinpäin. Ei edelleenkään kovin rauhallista. Mutta isosti sai mennä että kolmella laukalla venyi pystylle. Kertaalleen ainakin tuli vähän hyydyntää välillä ja puomi lähti sitten mukaan.

Kun esteet nousi niin tehtävää vähän helpotettiin meille. Jälkimmäisen pystyn jälkeen jatkettiin suoraan ja tultiin kavaletit taas ovelta kuten tehtävän alussa. Kertaalleen mentiin kavaleteista ohi kun en saanut käännettyä keskilinjalle. Vähän reunoja hipoen mentiin välillä muutenkin. Esteet ei meille kovin korkeiksi nousset, ehkä 70 cm. Valma esitti taas muutamia omia loikkia kun muka säikkyi kaveria. Vähän kavahti sitäkin kun katolta putosi lumia. Laukka ei omasta mielestäni ollut aina hallussa mutta selviydyttiin silti. On mennyt paremminkin. Esteetkin oli tavallisia puomiesteitä, joten pelottavat erikoisesteet jäi testaamatta.

Lopuksi sain vielä henkilökohtaista opetusta alavatsan kääntöön. Tuntui ihan erilailla helpolta. Heitinkin että nyt pitäisi jatkaa harjotusravia. Toiveeni toteutui sitten muutaman tunnin päästä.

Jäätiin vielä Valman kanssa kaksin keräämään loput esteet pois. Valma oli nätisti ja rauhassa. Paluumatka tallillekin meni riekkumatta taluttaen. Vartin ehti Valma huilata ja syödä karsinassa ilman varusteita ennen kuin hommat jatkui.

Ongelmia:
kuskin mielestä meni liian lujaa

Parannusta:
kaikesta yli (paitsi kertaalleen ohjausvirhe)
käyttäytyi hyvin maneesissa ja palatessa

torstai 20. joulukuuta 2012

Herkkisruunan kyydissä


Torstaille oli ratsastustunti luvassa yllätysratsulla. Haaveilin salaa open jalkaansa poteneesta Sannista. Listassa luki kuitenkin Reino. Eipä yhtään pöllömpi vaihtoehto sekään. Tuli tallille tässä syksyllä. Kuulemma herkkis. Alkusyksystä listalla luki että ei raippaa eikä kannuksia. Päätin minäkin suosiolla jättää apuvälineet pois. Tallissa oli totaalisen kiltti, seisoi aloillaan.

Selkään pääsin helposti eikä ensivaikutelma ollut kovin herkkis. Käynnissä en osannut ratsastaa Reinoa pyöreäksi. Enkä sitten yllättäen ravissakaan. Ope huusi moneen otteeseen että liian pitkät ohjat. Ravissa meni reippaasti muttei ollut yhtään hallitsematon olo.

Tehtävänä ratsastettiin keskilinjaa suorana kohti ovea ja käännettiin vuorotellen eri suuntiin. Ensin ravissa kulmavolttien kera, sitten laukassa ilman voltteja (tai yksillä volteilla). Laukat mentiin yksi suunta kerrallaan. Alkuun piti istua paremmin laukkaan. En tiedä mitä tein mutta meno parani ja opekin sanoi että ihan eri näköistä. Suoraan tulemisessa oli pieniä viilauksia mutta omasta mielestäni pääsin huolellisella ratsastuksella ihan kelvosti suoraan.

Jalustimet nostettiin jossain välissä kaulalle. Taisi olla vasta laukan jälkeen. Sitten heti raviväistöt. Olisin tarvinnut pari treenikertaa käynnissä alle. Väistöt meni nimittäin huonosti. Hepo kiiruhti ja meni lapa edellä. Enkä saanut suoristettua. Oikeaan kierrokseen siis alotettiin. Jos pidätin niin pudotti käyntiin. Ravissa vauhtia taas oli liikaa.

Sitten loppui aika ja vasemmalle väistöt mentiin keventäen. Hitusen paremmin meni tähän suuntaan. Ope kommentoi että jos ratsu pudottaa ennemmin käyntiin kuin hidastaa ravia niin se kertoo huonoista takaosan lihaksista. Väistöihin en ollut silti yhtään tyytyväinen. Oma rima on aika korkealla. Vähintään kutosta pitäisi tulla helpon B:n kouluradalla. Näistä ei olisi varmasti nelosta parempaa ropissut. En taida itse osata kunnolla ratsastaa väistöjä. Lisää treeniä tarvitsisin. Näitäkin kun tehdään suht vähän.

Ihan lopuksi Reino yritti vähän pyöristyä. Omasta mielestäni en saanut sitä tarpeeksi pyöreäksi koko tunnin aikana vaikka laukassakin oli vähän yritystä. Hepan sai kyllä ratsastettua nippuun mutta rennoksi en sitä saanut.

Kannusten tarpeettomuuden huomasin alkutunnista. Omasta mielestäni pohje ei mennyt läpi enkä saanut Reinoa muistaakseni asettumaan. Kopautin pohkeella kylkeen. Hepo hätkähti samalla lailla kuin herkempi heppa, jota napauttaa liian lujaa raipalla. Kyseessä taisi siis olla kommunikaatio-ongelma. Mutta mitään pohkeista eteenpäinsinkoiluja en saanut aikaan. Ihan ok ratsu mutta ei läheskään yhtä ihana kuin Valma.

Ongelmia:
en saanut pyöreäksi enkä rennoksi
väistöt

Parannusta:
liikkui kivasti ite eteen

Vastalaukkoja ja kiihdyttelyjä


Torstain aloitin Easyn liikutuksella. Pakkasta pihalla oli -16 ja kuski hyvin topattu. Ohjat ei kunnolla pysyneet 3-sormihanskoissa käsissä, joten olisikohan ratsu siksi ollut epätasainen. Alkuun meno oli taas melko halutonta.

Mentiin taas melko peruspyörittelyä alkuun. Päivän teemaksi otin pitkästä aikaa vastalaukat (kun niitä kerta Valmallakin on treenattu). Meinasin alkuun ratsastaa vain pitkät sivut vastalaukassa mutta kun heti alkuun tuntui suht tasapainoiselta niin tein sivun loppuun vielä kaarron seuraavan pitkän sivun alkuun. Siinä raville ja ravissa seuraavan pitkän sivun alkuun. Kertaalleen taisi tiputtaa raville ja vaihtaa ja max kerran nousi myötälaukka. Vastalaukat nousi helposti ja kaarteetkin meni ilman hirmuista kiihdyttelyä. Työläintä oli saada ratsu raville seuraavan pitkän sivun alussa.

Tänään Easy ei esittänyt pukkeja eikä säikkyjä. Uutta oli sen sijaan lähdöt. Parkkipaikan kulmasta kahdesti tunnin aikana sinkosi melko vauhdilla. Ekalla kerralla onneksi suoraan eteenpäin eikä kyydissä ollut mitään hätää. Jälkimmäinen sinkous oli aavistuksen takaviistoon eikä ihan niin lennokas. Hyvin pysyin edelleen kyydissä ja sain pakomatkan nopeasti hallintaan. Työt jatkui.

Ravissa tein kolmikaarisia apuvolteilla. Ei ihan tasaisimmasta päästä. Siirtymät olivat tänään pitkästä aikaa huomattavasti aiempaa huonompia. Mutten jaksanut niitä hinkuttaa.

Ongelmia:
epätasainen ratsu
alkuun haluton
pari kiihdytystä
ei kovin hyviä siirtymiä

Parannusta:
vastalaukat meni sangen hyvin
ei tullut kylmä

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Kaarevia teitä ja pakkasmaasto


Keskiviikon estevalkassa oli taas 6 ratsukkoa. Pihalla pakkasta oli -18. Vähän jännäsin kun yksi osallistujista oli virkku nuori heppa. Kertaalleen Valma säikkyikin kun kaverikin säikkyi. Muuten Valma oli taas rauhallisella tuulella eikä tänään säikkynyt muita hevosia. Hassusti tuulella käyvä. Omistaja kertoi treenanneensa viimepäivänä vastalaukkoja.

Verkkahypyt hypättiin maneesin keskellä olleelle ristikolle. Oikeaan kierrokseen jokunen hyppy. Kaksi hyppyä taisi olla ohje mutta hypättiin kunnes kuului että riittää. Meillä se taisi vaatia 3 hyppyä. Olikohan ekassa vikana liian kaukainen ponnistuspaikka. Kakkoshyppy oli mielestäni oikein kelpo mutta niin oli sitten kolmaskin.

Seuraava tehtävä oli portti ravilähestymisellä. Edessä oli vielä ponnistuspuomi auttamassa. Ravi sai olla tarmokasta kohti estettä. Valma olisi halunnut mennä vielä aavistuksen lujempaa. Ekalla kerralla ei malttanut ravata loppuun asti vaan otti laukalle jo ponnistuspuomilta. Katsoi myös porttia kaula pitkänä. Meni kuitenkin yli vaikka ope taisi vielä huutaa että pohkeet kiinni. Seuraavalla kerralla malttoi pysyä ravissa loppuun asti ja hyppäsi paljon varmemmin. Meille taisi riittää jo tämän jälkeen kun parannettiin niin hyvin.

Seuraavana tehtävänä oli laukata ympyrällä vasempaan kierrokseen ja hypätä kaarella olleet 3 estettä. Esteet oli noin kolmannesympyrän välein. Yksi keskilinjalla mutta kahta muuta ei kuulemma oltu linjattu. Väleihin jotain 7 askeleen suuntaista. Alkuun olin taas omissa tohinoissani enkä malttanut rentoutua ja keskittyä kunnolla. Huideltiin menemään vähän sinnepäin. Ainakin yksi kaarre mentiin väärässä laukassakin. Ope kaipasi meiltä pienempiä hyppyjä eikä tykittelyä kohti esteitä. Jalkojakin piti saada paremmin alas. Kun sitten lopulta rentouduin niin meno parani. Sanomista tuli että siihen meni aika kauan.

Sitten lähdettiin hyppäämään kaarevia linjoja. Alkuun yksi ympyrän taaemmista esteistä, sitten keskimmäinen este suunnanvaihtoesteenä ja lopuksi 18 metrin päässä kaarevalla linjalla ollut portti. Viittä laukkaa toivottiin kaarteeseen. Se onnistuikin kummallakin kerralla. Sitten vaihdettiin tehtävää ja tultiin portin jälkeen katsomon kautta lainelaudat. Siihen ei tullut ihan paras hyppy vaan vähän lujaa ja vähän kaukaa. Lopuksi tultiin vielä toisesta suunnasta s-mutka. Meillä vähän kiihtyi ja suunnanvaihtoesteeltä 18 metriä laineelle meni neljällä laukalla. Ope sanoi että ihan hyvin meni näinkin mutta halusi että tullaan vielä uudestaan viidellä. Näin tehtiin ja hyvin meni.

Enempiä ei hypätty vaan loppuravit ja esteiden purku. Porukasta löytyi tarpeeksi innokasta maastoseuraa pakkasesta huolimatta, joten lähdettiin suorilta vielä maastoon. Heppakaan ei säälittänyt kun ei ollut juurikaan hionnut. Enempi kauhistelin miten tarkenen itse ilman toppahousuja. Seurana siis Aarre ja Hero.

Alkumatka mentiin lähinnä ravia. Takapätkä laukattiin suht reippaasti. Oltiin Valman kanssa porukan hännillä. Tämän päivän huippunopeus oli 36,3 km/h. Ei pukkeja mutta kun hidastettiin raville niin vähän sivuliirattiin puskan puolelle. Valma oli koko reissun rauhallinen. Yksi kierros vaan mentiin kun enempää ei tarennut.

Tunnin jälkeen tallissa odotti yllätys kun Valman karsinassa oli uusi tulokas Elli. Valma muutti Eemelin karsinaan ja Eemeli ulkokarsinaan. Ellin kanssa samalla tuli Karkki (ent. Meeri, jolla menin Muhoksella).

Ongelmia:
pieniä keskittymis- ja laukansäätelyongelmia

Parannusta:
ei pukkeja
parhaimmillaan tosi rauhallinen
jännästäkin porttiesteestä mukisematta yli
paransi joka tehtävällä

Tunnilla oli kypäräkamera, joten mahdollisesti kuvamateriaalia tulossa.

maanantai 17. joulukuuta 2012

Siirtymisiä ja hyvää ravia


Maanantaina kävin taas ratsastamassa Easylla. Pakkasta oli n. -8 ja alkuun satoi lunta. Nyt olen jo tallissa oppinut Easyn oikkuihin ja osaan reagoida oikean kankun kiukutteluun. Olikohan tänään kun nosti kaviot taas poikkeuksellisen nätisti putsattaviksi.

Ratsastaessa tuli taas pimeää. Päivän ohjelmassa oli taas tuttuun tapaan siirtymiä. Mentiin ihan peruspyörittelyä keskiympyrällä. Alkuun käynti oli aika halutonta enkä taas ihmeitä vaatinutkaan. Ja välillä piti kuskin lämmitellä näppejään.

Pukkeja tuli tänään kaksi. Oikeassa laukassa hyvin pieni, vasemmassa isompi. Mutta itseluottamukseni on palannut enkä niistä enää hetku. Tiedän että pysyn kyydissä, joten heppa vain komennetaan ruotuun. Tänään Easy ei säikkynyt. Muut hepat taisi taas rallata vieressä tarhoissa muttei niistäkään välitetty.

Hinkutin taas aiemmilta kerroilta tuttuja laukka-ravisiirtymiä. Parhaimmillaan oli tosi tasaisia. Nyt ei voi enää puhua sattumasta kun kolmatta kertaa putkeen saan tasaisia siirtymiä. Välillä Easy innostui kiihdyttelemään ja tehtiin sitten vähän kontrollisiirtymiä väliin. Ja välissä kuski innostui viilaamaan ravia oikein kunnolla. Kun ajattelin piffiä ja paffia niin tuli aika kivoja pätkiä. Kauashan me niistä jäätiin mutta ratsu kulki tasaisena, vähän ilmavammin ja kantoi itsensä paremmin kuin yleensä.

Tämän päivän plussa oli loppuraveissa erityisen tasainen ratsu. Koska koko tunnin pyörin keskiympyrää kumpaankin suuntaan niin loppuravit mentiin uraa pitkin. Easy meni aika reippaasti mutta hyvin paljon tasaisemmin kuin yleensä. Ei noussut turpa suoralla. Sangen pop!

Ongelmia:
käynti oli alkuun aika halutonta

Parannusta:
kolmas kerta putkeen kun laukka-ravisiirtymät onnistui tasaisesti
loppuraveissa oli tosi tasainen

lauantai 15. joulukuuta 2012

Valman eka kisamatka ja eka ruusuke


Lauantaina oli jännittävä kisapäivä. Ensimmäinen jännäilyn aihe oli Valman käyttäytyminen kisapaikalla. Seuraavaksi pelottavinta oli vinkan veto talvikelillä. Oltiin kuitenkin hyvissä ajoin liikkeellä ja tekemäni aikataulu oli juuri sopivan väljä. Apuna oli siis kisahoitajana toiminut Anne. Suuret kiitokset avusta!

Valma sai häntäänsä taas punaisen rusetin varmuuden vuoksi. Vinkkaan meni nätisti kyytiin ja matkusti ihan hissukseen. Ekassa purussa tuli aika vauhdilla vinkasta ulos. Kisapaikan pihalla vähän häselsi mutta saatiin kuitenkin satuloitua hyvin. Tätä ennen oli siis odoteltu että saan maksaa, kasattu esteitä ja opeteltu rataa. Arvosteluna oli 367.2 ja olin mielissäni että kummassakin luokassa (50 ja 60-70) oli sama rata. Ekassa vaiheessa esteet 1 - 7, tokassa 8 - 13. Eikä erikoisesteitä. Puomeja, sokeripaloja ja ämpäreitä vain. Käveltiin rata läpi ennen ristikkoluokkaa.

Annen ottama kuva ratapiirroksesta.


Päätin sitten hypätä ratsaille kun arvelin Valman olevan rauhallisempi ratsastajan kanssa. Ja niin se olikin. Kentällä saatiin kävellä ja parin kierroksen puhkumisen jälkeen rauhottui. Kentällä olleet roihukynttilät ei heppaa kiinnostaneet ja pikemminkin sain olla varuillani ettei Valma kävellyt ihan niistä yli.

Melko pitkät alkukäynnit lopulta oli ennen kuin päästiin maneesiin verkkaamaan. Onneksi pakkasta oli vain viitisen astetta. Ekana luokkana meillä siis hyvin turvallisesti 50 cm. Ekalla kerralla uuteen maneesiin Valma käveli rohkeasti ekana. Mentiin käynnissä uraa pitkin kumpaankin kierrokseen ympäri. Pikkusen katseli ympärilleen muttei vaikuttanut pelokkaalta. Sitten ravi päälle ja kuten arvelin niin vauhdikasta oli. Hepo oli kuitenkin kuulolla ja jarrut toimi. Yllättävän vähän säikkyi muita ratsukoita. Sitten laukkaa, joka sekin oli reipasta. Valma tohotti itsensä jo tässä vaiheessa kuumuksiin.

Verkkaesteenä hypättiin ensin kakkosta oikeassa kierroksessa, sitten vitosta vasemmassa. Vähän kyttäsi kakkosen alla olleita ämpäreitä ja hyppäsi turpa alhaalla. Mutta joka kerta yli. Hypättiin pysty neljästi, okseri kahdesti.

Oma hyppyvuoro oli viidentenä, joten taas pihalle kävelemään. Pitkältä tuntui tämäkin aika. Nätisti Valma meni toisenkin kerran maneesiin sisälle. Sisällä saatiin siis olla jo edellisen hypätessä. Oman vuoron koittaessa tein laukkaympyrän alle. Hepo oli radalla rauhallisempi kuin yleensä estevalkoissa. Keskittyi puuhaansa eikä katellut ympäriinsä. Puhdas eka vaihe ja käyntiin odottamaan uutta lähtömerkkiä. Melko viimetippaan meni päätös tiukasta tiestä mutta käänsin esteen 11 jälkeen vasemmalle kiertämättä muita. Siihen kolahti mutta onneksi oli sokeripaloista kasattu niin puomi pysyi ylhäällä. Vikaankin vielä kopsahti mutta sama juttu, pysyi paikallaan.

Meidän 50-rata, Anne kuvasi.

Tällä suorituksilla oltiin toiseksi nopeimpia. Sijoitus säilyi luokan loppuun asti ja päästiin palkintojenjakoon. Kolmatta kertaa Valma ei ois enää tahtonut maneesiin. Osasi kuitenkin käyttäytyä ja lopulta malttoi myös seistä aloillaan palkintojenjaossa. Ruusuke olikin vaaleanpunainen eikä sininen. Ja kunniakierroksellekin päästiin. Meidän eka ruusuke!

Valma, ruusuke ja onnellinen kuski.


Tässä välissä en tullut ratsailta kun hetken päästä oli kuitenkin seuraavan luokan verkka. Pitkältä tuntui tämäkin odotteluaika. Lopulta päästiin taas maneesiin ja nytkin piti mennä muiden vanavedessä sisään. Ravasin ja laukkasin, ristikkoa en hypännyt. Verkkaesteitä otettiin muihin verrattuna sangen maltillisesti. Pysty kahdesti. Ekalla kerralla tippui. Edelleen katsoi pitkään esteen alla olleitä ämpäreitä. Okserikin kahdesti.

Tässä luokassa oltiin ekana, joten ei tarvinnut odotella enempää. Taas laukkaympyrä alle. Nyt Valma meni lujempaa kuin edellisessä luokassa ja taisin päästää sen vähän turhan pitkäksi. Se kostautui nopeasti ja heti kakkoseste putosi. Se vielä kun oli aika heppoisesti pystyssä. Ratsastin sitten koko perusradan suht reippaasti. Kolmen laukan linja meni vähän hassuksi kun tultiin isolla hypyllä sisään enkä pidättänyt. Valma päätti ottaa kuitenkin vielä kolmanneen pienen askeleen eikä hypätä kaukaa. Tunnustan että jätin ratkaisun hevoselle. Ekan vaiheen jälkeen tuli siis vihellys ja meidän rata loppui seiskaesteeseen.

Kisasuoritus korkeudella 60-70, Anne kuvasi tämänkin.

Kävelin pihalla hetken. Sitten ratsun purku ja loimitus, kopin peruutus tielle ja hepan lastaus. Nyt ei ihan yhtä mukisematta mennyt kyytiin mutta suht nopeasti kuitenkin. Meinattiin käydä vielä kurkkaamassa miten luokka etenee mutta siellä olikin saatu jo palkintojenjakokin suoritettua. Kahdeksan ratsukkoa oli tässäkin luokassa. Oma tulos oli kuudes.

Paluumatka meni hyvin ja nyt heppa tuli nätimmin kopista ulos. Hepan purku ja kopin palautus. Ehdottomasti kannatti käydä. Meni paljon paremmin kuin uskalsin kuvitellakaan. Valma ei säikkynyt muita, ei pukitellut eikä riekkunut ja saatiin vielä ruusukekin!

Annelle kiitos myös valokuvista.

Valma ja ruusuke. Taustalta
pyyhitty yksi poni.


Valma silmät kiinni.

Kuski silmät kiinni.

perjantai 14. joulukuuta 2012

Vauhtimaastossa Valmalla


Estetunnin jälkeen oli päivän pikainen ratsunlaitto numero 2. Koran sain jätettyä muiden huomaan, joten ripeästi Valmalle kamppeet takaisin niskaan ja maastoon. Seuraksi lähti Aarre.

Tallin pihalla Valma taas hyöri eikä malttanut millään seistä aloillaan. Vyötä kiristäessä pullisteli oikein kunnolla. Siitä sitten suunnattiin ponin kanssa lumisateeseen. Sen verta pimeää oli että kypäräkameran kuvausyritelmä näytti pelkkää mustaa. Ihmissilmällä näki ihan hyvin. Toivottavasti hepatkin näki.

Pysyttiin ratsastusreitillä. Eka kierros mentiin käyntiä ja ravia, ei mitään ongelmia. Välillä rinnakkain, välillä jompikumpi edeltä. Seuraavalla kierroksella otettiin laukkaa. Alkuun nössöilin ja halusin tulla perästä. Seura ois halunnut mennä täysiä, alkuun himmailtiin. Valma pukitti kahdesti, onneksi ei pahoja. Lopussa laukattiin jo suht reippaasti ja Valma lähti vielä kiihdyttelemään. Semmonen olo että jarrut meni rikki ja kyydissä oli vähän avuton olo. Päästiin kuitenkin takaisin raville. Seuraavalla laukapätkällä halusin kokeilla mennä edeltä. Valma kulki fiksusti eikä enää halunnutkaan ampailla menemään. Hepan tarjoama vauhti oli jopa rauhallista. Loppumatkasta pyysin sitten eteen ja kyllähän sitä vauhtia irtosi. Gps sanoi huippunopeudeksi 40,1 km/h. Maastoseurallekin vauhti kelpasi. Ja myös jarrut toimi eikä yrittänyt mitään. Ei pukitellutkaan.

Palatessa unohtui lammen vieressä polun alla ollut jää ja siinä meinasi vähän lipsua ravissa. Käynnissä ei ollut mitään pito-ongelmia. Käynnissä hepo oli niin rauhallinen että pystyttiin menemään pitkin ohjin. Ei säikkynyt mitään. Lopuksi piti vielä Valmankin kanssa testata ylämäkeen peruutus. Siinä tuli reissun pahimmat (lievät) änkyröinnit. Taisi hepo luulla että lähdetään vielä uudelle kierrokselle kun yritin kääntää tulosuuntaan. Lopulta sain kuitenkin käännettyä ja itse peruutus onnistui paremmin kuin olin aavistellut. Pientä mutkailua mutta ihan hyvin liikkui myös taaksepäin.

Halusin vielä kiertää Saaran parkkipaikan kautta, jotta näkisin miten hepo kaverin kanssa ja ratsailta käyttäytyy. Ei mitään ongelmia.

Ongelmia:
pari pukkia
kiihdytys laukassa

Parannusta:
laukkasi nätisti ekana
oli tosi fiksusti
voitiin mennä ponin kanssa rinnakkainkin, eivät kiukutelleet toisilleen

Helppoa hyppäämistä ja oikeaa ratsastamista


Perjantain estetunnille sain toiveestani vaihtaa ratsun. Valmalla hyppäsin keskiviikon estevalkassa ja seuraavana päivänä olisi kisat luvassa, joten sekä omasta että valkun mielestäni oli järkevää olla hyppäämättä enää kolmatta päivää. Toivoin Koraa ja sen myös sain. Edellisestä kerrastani sillä olikin mennyt hirmu kauan (syyskuusta).

Aika vauhdilla laitoin Koran kuntoon. Tuntui että koska olin hyvin jämäkkänä ja määrätietoisena niin heppakin käyttäytyi nätisti. Pientä nyrpistelyä oli tallissa muttei pahempaa protestointia mistään. Maneesille heppa tuli vähän perässä vetäen. Ratsukoita tunnilla oli 5. Tunnin piti punatukkainen kesäope.

Selkään kun pääsin niin ensimmäinen havainto oli taas kuinka kapoinen ratsu Kora onkaan. Ravi tuntui Hassen tapaan poniravilta ja laukka oli hirveän kulmikas. Mutta koska Valman kanssa olen tottunut hepan omiin loikkiin ja tiesin ettei Kora moista tee niin kerrankin uskalsin ratsastaa ihan kunnolla. Ja jösses sentään, se tuotti myös tulosta. Kora ei säikkynyt eikä pahemmin kyttäillyt mitään. Ovipäädyssä yritti hienovaraisesti kiertää pari metriä uran sisäpuolelta. Muttei mitään muuta. Ja heppa jopa hetkittäin pyöristyi! Eipä ole moista käynyt kunnolla sitten ensimmäisen kertani Koralla.

Toki tänäänkään ei täydellisesti mennyt, muutaman kerran taisi nousta väärä laukka. Mutta laukassakin oli kulmikkuudessaan suht helppoa. Vauhti säätyi juuri kuten halusin. Aika paljon kyllä laukassakin sai tehdä töitä mutta eipä heppa juossut tyypilliseen tapaansa jatkuvasti turpa ylhäällä.

Tämän päivän estetehtävänä oli kolme pystyä 17 metrin välein. Ope sanoi että hypyissä Kora saattaa vähän kiihtyä. Ensin hypättiin vain kaksi ekaa vasemmasta kierroksesta. Päätin ottaa väliin 5 laukkaa ja niin myös tein. Helposti ja tasaisesti. Sitten hypättiin kaikkia kolmea. Ensin vasemmasta, sitten oikeasta ja taas vasemmasta kierroksesta. Esteet nousi pikkuhiljaa. Ainoa parannusehdotus taisi olla että vähemmän etukenoa esteiden välissä. Alkuun mentiin välit viidellä askeleella, sitten päätin vaihtaa neljään. Siinä sai ratsastaa eteen ja siis oikeasti pyytää Koraa eteen mutta tasaisesti onnistui neljälläkin. Ja matkan varrella meni pidätteet läpi, joten jälkimmäinenkin väli onnistui joka kerta samalla askelmäärällä ilman että kävi ahtaaksi. Pientä viilaamista jos olisi kaivannut niin eka este hypättiin monesti vähän oikeasta reunasta.

Mitään erikoisempaa ei tunnin aikana tehty. Kaikilla meni melko hyvin, joten päästiin hyppäämään aika paljon. Meille tuli päivän hassuimmat hypyt toiseksi viimeisellä kierroksella, estekorkeus oli jossain 80 cm hujakoilla. Askel ei ihan sopinut ekalle enkä osannut korjata oikein. Vähän kengurutyyliin tasajalkapompuilla hypättiin esteet. Kuski vain käkätteli kyydissä. Koska meno oli open mielestä kuitenkin suht tyylikästä niin meille vielä nostettiin. Vikalla kierroksella korkein este oli 95 cm, muut taisi olla 90 ja 80. Open kommentti siitä kierroksesta oli että "tässä oli mallisuoritus". Kora hyppäsi hyvin ja empimättä ja edelleen meno oli tasaista.

Loppuraveissa olin aika mielissäni kun Kora edelleen kulki enempi pyöreänä kuin pitkänä. Näemmä tarpeeksi jämynä olo kannatti. Enkä usko että kannuksistakaan oli haittaa. Kerrankin ratsastin kunnolla. Todistusaineistoa tästä pyöreydestä ei harmi kyllä taida olla. Meidän jotkut hypyt on kuvattu maneesin keskeltä, muu tunti kypäräkameralla (hepasta näkyy vain korvat jos sitäkään). Katsotaan taas tuleeko jossain vaiheessa videoita tännekin.

Ongelmia:
vääriä laukkoja linjan jälkeen
kuski vähän etukenossa esteiden välissä

Parannusta:
ei kieltoja, ei pudotuksia
laukka säätyi hyvin
pyöristyi niskasta

Pörisemässä kentällä


Perjantaina Valman kanssa mentiin itsenäisesti ennen tuntia. Pihalla satoi lunta mutta koska kenttä oli vihdoin ratsastettavassa kunnossa niin halusin mennä sinne. Pakkasta oli n. -4. Pimeääkin oli mutta onneksi kentällä on valot.

Arvelin ihan oikein että alkuun heppa on vähän levoton. Mutta juuri siksi tällaisia treenataan että niihin tottuu. Huomenna on taas paljon jännempää luvassa kisoissa. Satulavyötä kentällä kiristäessä Valma vähän hyöri. Alkukäynneissäkin vähän pärisi. Taisi Valma vähän jännätä omaa varjoaan kun sitä kohti oli takkuisempaa menoa.

Ravissa vauhtia oli paljon. Otin muutamat kontrollisiirtymät mutta ravi ei siitä paljoa hidastunut. Tuntui kuitenkin siltä että hepo on hanskassa. Muutamat säikyt otti kentän mörkökulmasta. Kertaalleen yritti kiihdytellä pakoon. Yllättävän vähän reagoi naapureiden ääniin ja ohi ajaviin autoihin. Autoja taisi kuski jännätä enemmän.

Heppa kuitenkin rauhottui alkutäpinöistään, joten uskalsin laukatakin. Laukat meni kumpaankin suuntaan hyvin, ei pukkeja mutta laukassakin vauhti oli suht reipas. Päätin että tänään enempi tutustellaan yksin kentällä olemiseen kuin erityisemmin väännellään mitään. Onneksi meille löytyi sitten vielä myöhemmälle illalle maastoseuraa. Sinne kun vähän himotti.

Loppuverkoissakin ravi oli reipasta. Mutta hepo oli selvästi jo tottuneempi ympäristöön. Ihan lopuksi saatiin vielä seuraakin.

Ongelmia:
vähän säikkyi mörkökulmaa alkuun

Parannusta:
ei pukitellut
laukat meni hyvin

Kypäräkamera oli päässä. Pimeäähän siellä oli mutta jos saan editoitua niin jotain pientä videopätkää saattaa joskus tulla näkyviin.

torstai 13. joulukuuta 2012

Siirtymiä lumituiskussa


Kuluva viikko on Easylla rankahko, joten luvassa oli kevyt liikutus. En taaskaan ehtinyt ihan valoisalla, vaan hämärsi jo kun pääsin ratsaille. Pakkasta oli viitisen astetta ja melko pian rupesi tuiskuamaan lunta. Easy oli alkuun vähän haluttoman olonen, mateli menemään ja takaosa poikitteli ihan omiaan. Ravissa oli suht tasainen muttei kovin innokas. Annoin sitten jolkotella matalampana enkä hirmuisesti vaatinut. Kiva oli taas huomata että vaikka tarhassa yksi hepo rallaili laukassa kohti niin siitä Easy ei hätkyillyt. Mutta tuulen heilutus puomien päällä olevassa pressussa sen sijaan kirvoitti sinkauksen laukkaan. Onneksi olin hereillä ja pako loppui lyhyeen.

Laukkaa mentiin alkuun keskiympyrällä kumpaankin suuntaan. Vasempaan kierrokseen tuli yksi kierrepukki väliin. Kivasti on oma itseluottamus kyydissä pysymiseen parantunut. Nyt vain komensin heppaa olemaan asiallisesti. Ei pelkoakaan kinostautumisesta. Lumisella kentällä pörrättiin siis. Laukan jälkeen vuorossa oli siirtymät. Kivan herkästi tuli taas käyntiin ja pysähdyksiin. Eikä liikoja töksinyt. Pysähdyksestä raville olisi voinut lähteä lennokkaamminkin. Tein siirtymiä melko tiuhaan. Yritinpä väliin laukassa kolmikaarista. Vaihdot käynnin kautta. Siitä keräsi sen verran kierroksia ja jarrutusmatkat venyi että siirryttiin takaisin käynnin ja ravin pariin.

Lopulta tehtiin taas ravi-laukka-ravi-siirtymiäkin kumpaankin suuntaan. Laukannostoissa takaosa yritti taas pullistua sisään. Yritin miettiä omaa ulkojalkaani etten sillä ainakaan aiheuttaisi sitä. Tämän päivän ahaa-elämykset tuli siitä että sain laukan nousemaan lähes olemattomilla pohjeavuilla. Jotenkin heilautin ratsun lantiollani laukkaan. Tätä on joskus ammoisina aikoina yritetty tunnillakin ja joidenkin heppojen kanssa laukka pitäisi nostaa juurikin lantiolla. Epäilen silti ettei ehkä vielä toimisi muilla ratsuilla. Pitää testata. Mutta noin pysyi nostoissa suorempana. Ja edelliskerran tasaiset siirtymät ei olleet pelkkää sattumaa. Taas saatiin muutamia oikein kelvollisia laukasta raville siirtymiä. Easy laukkasi rauhassa ja laskeutui raviin. Edelleen toki olisi paljon viilattavaa esim. liian matalassa muodossa ja kuolaimen puremisessa. Taisi aukoa suutaankin mutten sitä selästä tiedä.

Tehtiin muutamia kontrolliperuutuksia välissä kun jarrutehostin huononi. Peruutti ihan ok ja nykyään ei enää nosta turpaansa taivaisiin. Yksi peruutus oli jo lähes pyöreä ja sain vaikutettua muotoon peruutuksen aikana. Loppuun pyörittelin ympyräkahdeksikkoa ja oli sangen tasainen. Ei polkenut takaa ihan parhaiten alle mutta edestä oli suht kelpo. Vähän turhan matala mutta loppuverkassa annetaan anteeksi. Käynnissäkin vähän houkuttelin eteen tuntumalla. Toimii paremmin kuin muinoin mutta edelleen tuntuma vähän karkailee.

Loppukäynnit käytiin kävelemässä maastossa. Ulutuksen blogista nappasin vinkin ylämäkeen peruuttamisesta. Pitihän se testata. Selässä tuntui alkuun vähän hassulta mutta pienen empimisen jälkeen Easy peruutti siihen pienelle kummulle, jossa on maastoesteitä. Ensin vähän loivempaa, sitten jyrkempää kohtaa ylös. Paluumatkalla käyntiaskel venyikin ihan eri lailla. Takaisin tallille tuli aika luminen heppa ja kuski.

Ongelmia:
yksi pukki ja säikkyloikka
alkuun oli vähän haluton

Parannusta:
siirtymät parhaimmillaan tasaisia

Lisää juonipaljastuksia: Joudun lopettamaan Easyn vuokrauksen ja muutkin heppakuviot menevät ihan uusiksi. Muutan pois Oulusta.

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Kuumumista estevalkassa


Keskiviikkona oli taas estevalkkapäivä. Tallireissu alkoi lupaavasti, sillä ekaa kertaa Valma tuli tarhasta portille vastaan. Estevalkassa meitä oli tällä kertaa neljästä viiteen ratsukkoa. Viides tuli vähän myöhemmin ja lopetti ekana. Pakkasta pihalla oli -2 ja maneesissa tarkenin hyvin ilman takkia. Viritin myös kypäräkameran mutta joku epäsymmetria iski väliin ja se kuvasi videon sijasta sarjakuvausta. Eipä siitä oikein käyttistä tullut.

Valma säikkyi taas muita. Vaikka yritin olla varovainen. Silti tuli useampi tilanne, jolloin hepo olisi tahtonut poistua takaviistoon. Käynnissä ongelmia ei onneksi ole. Hepalla oli tänään myös keveä peräpää. Vähän innostui.

Alkuun mentiin puomeja oikeassa kierroksessa. Kuski ei taas edes tajunnut että väärin menee. Mikäköhän siinä on etten osaa? Kolmannella kierroksella vasta malttoi ope huomauttaa asiasta. Kuvittelin meneväni kahdella laukalla mutta puomi jäikin väärään väliin. Sitten vaihdettiin yritykset kolmeen laukkaan. Kai se siitä vähän parani. Vasempaan kierrokseen väli oli sama mutta kaarre puomien väliin oli tiukempi. Välillä liirattiin ulkoreunaan. Tiputeltiin ravillekin. En jotenkin saanut itsestäni parasta irti. Aika vähän kommenttiakin tuli alkuun.

Sitten hypättiin pitkällä sivulla olleet kolme estettä toiselta sivulta tehden aina ympyrät niille. Oikea kierros meni paremmin. Tunnustan etten kyllä ite huomannut suurta eroa. Alkuun kuulemma piti saada energisempi laukka ja lopussa vahtia ettei kiihdy. Huomasin kummatkin kun sanottiin. Kumpaankin suuntaan tuli yksi sakkoympyrä.

Tämän jälkeen hypättiin lävistäjällä ollutta jumppasarjaa: kavaletti, pieni pysty ja kavaletti. Väleihin yhdet laukat. Ekalla kerralla Valma kiihtyi ja jälkimmäinen väli meni innarina. Mutta hepo paransi ja kuski opetteli olemaan vähäeleisemmin mukana. Saatiin siihen heti toisesta yrityksestä alkaen jälkimmäinenkin laukka-askel mahtumaan. Valma oli muuten ihan täpinöissään ja kun keräilin ohjia niin kiihdytteli itekseen laukkaan. Poukkoilipa vähän muutenkin aina ennen omaa vuoroa. Kun tätä poukkoilua sitten yritettiin tallentaa videolle niin hepo huomasi hämäyksen heti ja oli ihan rauhallinen.

Sitten tultiin vasemmasta kierroksesta eka pysty, ympyrä, eka uudestaan, okserikin kahdesti ympyrällä, sitten suoraan ja päädyn kautta vielä jumppa toiseen suuntaan. Yritin muka ekalla hypyllä johtaa hyvin ja olla vetämättä sisältä. Valma heittäytyi hypyssä vasemmalle, puomi putosi ja tammaa ärsytti. Uudestaan huusi ope. Edelleen vähän valuttiin kummallakin hypyllä vasempaan reunaan. Alkupään esteet melko juureen, linjan viimeinen kaukaa. Muuten ihan ok. Välissä vähän kiihtyi ja ennen jumppaa piti pidättää reilummin. Jumpan vika sohotettiin ravilla.

Lopuksi kaikki tuli vielä omat hankalimmat kohtansa uudestaan. Me hypättiin siis linjaa suoraan vasemmassa kierroksessa. Väleihin piti saada 6 laukkaa. Ensin viipaistiin kuudella ja viidellä. Tulipa toinen pudotuskin. Sitten esitettiin pieniä ja vähän isompiakin kiemuroita ekan esteen jälkeen. Edelleen ekalta esteeltä heittäydyttiin vasemmalle. Lopuksi sain ulko-ohjan pysymään tarpeeksi tiukalla ja tajusin jälkimmäisessä välissä hidastaa vauhtia hengittämällä rauhallisesti ulos ja myötäämällä (enkä vetämällä ohjista) niin päästiin siistiin suoritukseen.

Loppuraveissa heppa oli reipas. Muut ehti purkaa esteet kun loppuverkattiin, kiitos. Harmittelin edelleen vesimaton puuttumista. Kannattaahan sitä toki esittää toiveita jos niiden toteutuminen menee niin hamaan tulevaisuuteen että jää iteltä kokonaan välistä. Pah!

Anne kuvasi meidän menoa.

Lauantaina lähdetään Ponipihalle estekisoihin hyppäämään 50 ja 60-70. Eniten taas jännitän hepan käyttäytymistä.

Ongelmia:
pukittelu
turha intoilu
puomitehtävät edelleen
muutama pudotus
liika vauhti
kiemurtelu

Parannusta:
ei kieltoja
käynnissä ei säiky muita
pysyin kyydissä loikista huolimatta

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Siistejä siirtymiä ja säikkyilyä


Tämän viikon Easyilyni jäi sunnuntaille. Hepalle on seuraavasta viikosta tulossa rankahko, joten toive oli ettei mentäisi kouluvalkkaan vaikka semmonenkin mahdollisuus olisi ollut. Pahimmat pakkaset oli onneksi jo hiipuneet, olisikohan nyt ollut n. -7. En tälläkään kertaa hirmu innokkaana lähtenyt tallille ja siksi ehti hämärä painua päälle. Aurinkohan laskee siis jo kahden jälkeen.

Easyn turvassa on jotain häikkää, ehkä riviä tai kurarupea. Turpahihna on sen aikaa pois käytöstä että paranee ennalleen. Laitoin pihavalot päälle kun alotettiin, pian sitten pimenikin. Kentällä oli sen verran lunta että siinä pystyi nyt menemään ihan hyvin. Tämän päivän ohjelmassa oli taas peruspyörittelyä. Eli ei ihmeempää ohjelmaa. Heppa sai tasaisesti n. 10 - 15 minuutin välein levähdystaukoja pitkin ohjin kun kuskin piti lämmitellä sormiaan.

Tänään koko ratsastuksen ajan Easy kulki sangen matalana. Yritin houkutella niskaa korkeimmaksi kohdaksi mutta muoto oli enempi ranchille sopiva. Arvelin että turpahihnan puuttuessa ratsu aukoo suutaan. Niin se kuulemma tekikin. Mutta pysyi tasaisemmin matalana. Käynnissä puri kuolaimeen ja ravissakin vähän nyki ohjia. Mutta muuten tuntui jopa tavallista herkemmältä. Hassua tänään oli hepan säikkyilyt. Yleensä kun ei paljoa hätkähtelyä enempää kavahda. Tänään otti pihan perällä rapistelevasta tallinpitäjästä kahdet laukkapoistumisyritykset.

Alkuun mentiin kolmikaarista, sitten vähän siirtymiä. Hitusen takaosan väistätystä. Pysähdyskin tuli kivasti turvan pahasti nousematta. Kyllä meidän meno taitaa kaikesta huolimatta parantua. Lopuksi innostuin hinkuttelemaan meille vaikeimpia eli laukka-ravi-siirtymiä. Laukat nousi hyvin, tosin takaosa vähän pullahti sisään nostoissa. Parhaimmillaan sain hepon istunnalla turvan nousematta takaisin raville. Parhaat siirtymät tähän mennessä. Tosin tuli sinne huonompiakin väliin. Kertaalleen tuli pieni kierrepukki vasemman laukan nostossa. Muuten oli asiallisesti. Kun meinasi ruveta kiihdyttelemään ravissa niin otin muutaman kerran seis. Laukannostoja yritin suoristaa väistämällä takaosaa ulos ennen nostoa. Huomasin että Easykin väistää oikeastaan jo sillä että ajattelen väistöä takapuolellani. Pohdin samalla että aiheutankohan myös nostojen makaronikäyryyden itse jalkojani ja keskivartaloani kiertämällä.

Mentiin myös temponmuutoksia. Hyvin oli heppa kuulolla.

Ongelmia:
säikkyloikat
pukki laukannostossa

Parannusta:
ihanan herkkä ratsu
tuntui jopa herkemmältä nyt ilman turpahihnaa
ei kyttäillyt kentän takareunaa
ei hermostunut muiden tarharallista

lauantai 8. joulukuuta 2012

Siirtymiä, temponmuutoksia ja kaarevia uria


Lauantain ratsastus piti muusta elämästä johtuen hoitaa sietämättömän aikaisin lauantaiaamuna. Aamutallintekijä oli kuitenkin jo paikalla kun seitsemän jälkeen olin tallilla. Valma joutui aamuheiniltään hommiin. Tuttuun tapaan tuli taas äksyilyä satulavyön kiristykselle. Satoi lunta ja pakkasta oli pihalla -6. Maneesissa saatiin olla ihan yksin. Ennen selkään nousua vähän pyörittelin Valmaa länkkätekniikalla ja hain takajalkoja astumaan ristiin.

Ratsastus meni ihan hyvin. Vähän hepo hätkyi pihalta kuulunutta traktorin ääntä. Kuski taas hätkähti maneesissa ollutta pikkulintua. Jatkoin tämän viikon teemaa eli kaarevia uria. Pitihän se testata että montako niitä meidän maneesiin mahtuu. Alkuverkkailin ravissa aloittaen 2-kaarisesta ja joka kierroksella lisäsin yhden kaaren. Samalla taivutukset lisääntyivät pikkuhiljaa. 7-kaariseen pääsin eli oman arvelun mukaan vähän alle 10-metrisiä voltinpuolikkaita suoristuksineen.

Laukat nousi hyvin mutta kahdesti hepo pudotti itekseen raville. Tein siis ravi- ja laukkasäätelyä. Ravi säätyi ihan hyvin. Laukassa testasin tällä kertaa ilman satulaa -pyörittelyn vastapainoksi että kuinka monta laukka-askelta saan pitkälle sivulle. Vastaus oli 26. Oikeaa laukkaa sain lyhennettyä paremmin, vasemmassa meni lujempaa. Laukka-askeleen pituudeksi tuli n. 2,7 metriä. No, onhan tämäkin jo jotain.

Laukassa tein pari 3-kaarista käynnin kautta vaihtaen. Vähän rupesi jarrutusmatkat venymään ja hepalla vauhti kiihtymään. Tulipa laukassa yksi pukkikin. Loppuun tein vielä siirtymiä vähän samaan tapaan kuin Easylla Saaran hallissa. Joka kirjaimen kohdalla siirtymä. Ei ollut yhtä täsmällistä kuin Easyn kanssa. Harjoitusravissa en antanut juosta alta ja meni sitten ihan nätisti. Oikealle oli hankalampi saada asetus läpi.

Ratsastukseen meni noin kolme varttia. Sitten vielä jälkien siivous maneesista. Valma seurasi nätisti perässä kohti ovea mutta poispäin ei enää kiinnostanut.

Ongelmia:
äksyili tallissa satulavyön kiristykselle
1 pukki laukassa
kahdesti pudotti raville
turpa nousee herkästi suuntaa vaihdettaessa

Parannusta:
oli fiksusti yksin
yllättävän rauhallinen
laukat toimi kivasti

perjantai 7. joulukuuta 2012

Parantamassa kaarilla


Perjantaina tuli viestiä että aiemmalla tunnilla olisi paremmin tilaa. Mikäs siinä, vaihdoin ryhmää ihan mielelläni. Joskus näistä olen jupissutkin että miksei tasoiteta ryhmien kokoja. Ratsukoita tunnilla oli siis 7. Pakkasta oli pihalla -9 ja maneesissa -7. Valma ehti lähes kuivua maastolenkin jäljiltä. Luvassa oli esteitä ja ohje oli rakentaa sama kuin keskiviikkona. 5-kaarista siis.

Alkuun mentiin 5-kaarista ravissa ja tehtiin kaarteisiin voltit. Taipui huonohkosti. Enkä varmasti muistanut taaskaan keskittyä miten askeleet osuu puomeille. Alkuun otin tarkoituksella käyntiin kun vastaan tuli kohtaavaa liikennettä ravissa. Eikä Valma sitten niistä hötkyillytkään. Edes lopputunnista!

Verkkahypyt hypättiin isolla ympyrällä. Ensin oikeaan kierrokseen kahta (ei vierekkäistä) estettä, pystyjä. Meni ihan hyvin ja meno jopa oikeasti rauhottui. Vasempaan kierrokseen hypättiin sitten niitä kahta muuta estettä. Vasen kierros oli kiireisempi enkä ollut ihan tyytyväinen. Okserille ponnistuspaikat tulivat muistaakseni turhan juureen.

Sitten hypättiin kahteen kertaan 4 hyppyä eli kaaret. Tänään jopa saatiin kaarevia kaarteita ilman kulmia ja seinille valumista. Ei pukkeja eikä pudotuksia ja olin ite rauhallinen. Opeltakin tuli kehuja että ei Valma tyhmä ole vaan parantaa suorituksia. Kehui siitä että hepo odotti kuskia.

Ongelmia:
ponnistuspaikat okserille

Parannusta:
kaarteet meni paremmin
ei pudotuksia
ei pukkeja
ei säikkynyt muita

Ilottelemassa maastossa


Perjantaina suunnittelin ennen tuntia käyväni Valman kanssa maastossa. Easy lähti onneksi seuraksi. Päivä alkoi vaiheikkaasti kun Valmaa tarhasta hakiessani tarhakaverina oleva poni livahti karkuun. Hätistelin sitä pois portin edestä niin se livahtikin ylemmän ketjun ali vapauteen. En edes tajunnut että mahtuisi siitä alta. Onneksi ei poistunut paikalta vaan antoi kiinni. Vähän kyllä meinasi juurtua aloilleen ja lähinnä työnsin ja kampesin sen takaisin tarhaan. Onneksi Valma käyttäytyi narun päässä fiksusti.

Pakkasta oli -12 niin toppasin itseni kunnolla. Matkaan virittelin kypäräkameran. Ratsaille kiipesin maneesissa. Sitä ennen ehdin vähän pyöritellä ja peruutella maasta käsin. Valma käyttäytyi hämärässä yksin ihan fiksusti. Lopulta päätin vielä kampeutua alas keräämään kakat. Samalla tuli maastoseura paikalle. Pihalla takaisin kyytiin, onneksi oli apukäsiä paikalla satulavyön kiristykseen. Tällä kertaa Valma seisoi ihan rauhassa.

Matkaa taitettiin joko me tai Easy edeltä tai rinnakkain. Hepat ei pahemmin toisistaan välittäneet. Alkuun mentiin ravissa ja Valma käyttäytyi hienosti. Ei kaahotellut menemään. Takakaarteessa saatiin kolmas ratsukko seurueeseen. Ravailtiin me edellä. Joku säikky siinä tuli ja pari sivuaskelta mutta siitä päästiin nopeasti yli. Laukassa en halunnut olla ekana. Vähän jännitti mukana ollut kolmas heppa, joka ei aiemmin kokemani perusteella kaikista rauhallisin ole. Easyn kanssa kekkuloi maneesissa sillon kun putosin Easylta. Laukassa oltiin Valman kanssa porukan keskellä. Laukkasi juu mutta pukitteli matkalla aika monesti. Nyt onneksi osasin jo reagoida, toruin äänellä ja nyin päätä ylös. Onneksi ei tullut kuin korkeintaan kaksi pukkia putkeen, joten pysyin kyydissä.

Risteyksen jälkeen jatkettiin ravissa ja siinä oli taas asiallisesti. Mentiin vielä toinenkin kierros. Nyt laukattiin takalenkki toiseen suuntaan ja ratsukoita oli enää alkuperäiset 2. Pukkeja tuli enää yksi ja laukka vaihtui samalla, joten kehitystä tapahtui. Lopuksi vielä jolkoteltiin ravia. Hepat oli tosin eri mieltä jolkottelusta ja kummatkin viipotti kunnon ravurimenoa. Hikihän siinä hepalle tuli. Lopuksi piti testata miten meillä yksin kulkeminen onnistuu. Erottiin Easysta risteyksellä, josta kumpikin lähti eri suuntiin kotitallille. Vähän Valma kuikuili perään mutta päästiin kuitenkin rauhassa käynnissä omalle tallille.

Ongelmia:
pukittelu laukassa

Parannusta:
oli ihan rauhallinen
pukittelu väheni loppua kohti
päästiin loppumatka yksin tallille ongelmitta

Ehkä jotain videopätkää tulossa joskus jos saan editoitua.

keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Säikkyilyä ja holtittomia kaarteita


Keskiviikon estevalkassa ei vieläkään ollut luvassa vesimattoja. Keskilinjalle kasattiin 3 pystyä ja okseri siten, että niitä hypättiin 5-kaarisella. Olin omaan tapaani viimetipassa paikalla. Vähän tuli sanomista kun olin 2 minuuttia myöhässä. En ollut kuitenkaan vikana. Suht lyhyiden alkukäyntien jälkeen ehdin ottaa vain puoli ympyrällistä ravia, ennen kuin aloitettiin raviverkka puomeilla. 5-kaarista ravipuomien yli, kaarien keskelle voltit sisään. Ei kaikista tasaisinta. Valma hidasteli ennen puomeja ja tuli siksi tahtirikkoja. Enkä oikein muistanut keskittyä taivuttamiseen ja ponnistuspaikkoihin. Ope käski ajatella uutta suuntaa ja suoristamista vielä vähän aikaisemmin.

Ratsukoita valkassa oli taas 6. Tuntui paljolta. Valma oli lisäksi tosi säikyllä tuulella ja säpsyi muita hevosia useamman kerran. Laukkaverkkaa mentiin takapäädyssä kahdella erikokoisella ympyrällä ekan ja tokan esteen puomien yli. Ekaan suuntaan ei saatu pahemmin piiskausta mutta jälkimmäiseen piti viilata ennen kuin kelpasi. Liian lujaa, vähän holtittomasti, pari väärää laukkaa, huonoja teitä. Ylävartaloni kuulemma heilui lisää vauhtia.

Hypyt alotettiin takapäädyn esteistä vasempaan kierrokseen. Ensin pienempi voltti ekan yli, sitten suurempi ympyrä tokan yli, josta käännettiin tiukasti vasempaan ekalle, siitä oikealle ja taidettiin hypätä se vielä ympyrällä neljänneksi, jonka jälkeen vasemmalle. Ei mennyt kovin hyvin. Taisi tulla vääriä laukkojakin mutta suurin ongelma oli käännökset. Esteen jälkeen valuttiin vaan suoraan ja melko kulmikkaita kaarteita tuli. Sama vika kumpaankin suuntaan. Ope taas huusi että ylävartalo suoraan ja odota hyppyä. Kysyin että vähemmän etukenoonko (kuvittelin siis olevani jo suorassa enkä tiennyt mihin suuntaan korjaus pitää tehdä). Vastaus oli ei. Takapuoli penkkiin. Jotain taisin sitten tehdä oikein vaikken oikein tajunnut mitä.

Seuraavalla kierroksella jätettiin ekan kierroksen ykkönen pois, muuten oli samat 2, 3 ja 4. Perään lisättiin vielä kaarre vasemmalta kakkoselle (toiseksi kauimmaiselle) ja sen jälkeen piti ajatella oikealle kohti okseria. Eli vähän sitä viisikaarisen linjaa. Samoja ongelmia edelleen. Ope kuitenkin sanoi että tärkeintä on osua esteille ja päästä maaliin. Siinä onnistuttiin. Tarpeetonta kiemuraa kyllä tuli ja jotain taidettiin keilatakin.

Taidettiin hypätä välissä kaikki esteet 5-kaarisella. Saatiin vähän sakkoja päälle ja okseri piti hypätä uusiksi. Taidettiin hypätä se pariinkin kertaan. Pohkeet kiinni, ei saanut liiaksi hyytyä ennen sitä. Sen Valma taisi kertaalleen pudottaa ja tulistui siitä. Kaarteen kulmassa poukkoili. Keulikin vähän. Pysyin tasapainossa ja pyysin eteen. Hyvin saatiin jatkettua seuraavalle esteelle. Kysyin vielä opelta että tulisiko tommosesta 4 vp kisoissa. Ei kuulemma, koska edettiin koko ajan.

Ainakin lopuksi hypättiin koko höskä katsomopäädystä vasemmassa kierroksessa aloittaen eestaas eli kahdeksan hyppyä. Meidän meno onneksi parani loppua kohti. Tämän päivän mantra oli "istu pystyssä ja odota hyppyä". Kun rauhotuin ite niin Valmakin rauhottui. Ei kyllä ollut parhaasta päästä meidän meno tänään. Harmitti se muiden säikkyily kovasti. Ope totesi siihen että tämmönen kaarretehtävä aiheuttaa kohtaamisia. Ja niistä se oppii kun siedättyy. Porukkaakin oli enemmän.

Pakkasta oli kotoa lähtiessä -14, palatessa -17 ja maneesin mittari näytti -7.

Ongelmia:
säikkyi muita hevosia
välillä tuli aika eksoottisia teitä ja lähestymisiä

Parannusta:
ei kieltoja

maanantai 3. joulukuuta 2012

Muhoksella testireissulla


Pitkään oltiin pohdittu että Muhoksellakin pitäisi käydä kokeilemassa. Paikkana siis entinen Jarmin, nykyinen Lehtoselän ratsutilaAnne sai lopulta houkuteltua mut mukaansa koulutunnille. Maanantai sattui sitten olemaan alkutalven kylmin päivä, mennessä auton mittari näytti -25 ja pohdittiin jo että mihin hulluuteen ollaan menossa. Katuvalotkin loppuivat ennen tallia.

Tallista löytyi lista, jossa luki ratsukseni Meeri. Se taisi olla yksi etukäteen toivomistani. Annelle osui Elli. Juonipaljastuksina saatiin että juurikin nämä hepat muuttavat joulun aikoihin Aaltikselle. Meeri oli tallissa aivan unelma. Seistä nökötti täysin aloillaan, nosti kaviot nätisti eikä korvaansa lotkauttanut satulavyön kiristykselle. Tosin kuolaimia sai vähän houkutella yhteen puristettujen hampaiden välistä suuhun. Kyseessä siis punaruunikko tähtipäinen tamma, ikää 6v (olisin arvellut ehkä 10v). Etusissa vähän valkoista ruununrajassa. Kaltereiden välistä näytti muhkulta mutta lähempi tarkastelu paljasti aika laiheliiniksi. Aiemmin oli kuulemma suuongelmia, nyt on paino taas nousussa. Säkäkorkeudeksi arvioisin 165+.

Tunnille mentiin pihan poikki maneesiin. Mennessä maneesin mittari näytti -9, tunnin jälkeen -7. Tunnilla meitä oli 5 ratsukkoa. Ope on mua aiemminkin opettanut. Tämä markkinoitiin B-tuntina. Meeri oli selästä tosi kaponen. Mutta nyt olin oppinut että kun lonkkia vähän kääntelee auki niin jalat asettuu paremmin. Ja sainkin jalkani ratsun ympäri. Alkukäyntien jälkeen otettiin heti ohjat tuntumalle ja aloitettiin ravissa. Mieluusti olisin hetken tutustunut käynnissä. Ravissa nimittäin mentiin aika Koramoodissa pää ylhäällä. Martingaalit tästä tosin vähän jo vihjasivat. Ope lohdutti että kyllä se siitä pyöristyy kunhan keksin kuinka se toimii. Sanoi tamman olevan edestä herkkä, joten hellästi mentiin. Kolmisormihanskoillani oli tosin turhauttava ratsastaa. Puristin käsiä hullusti nyrkkiin mutta ohjat vaan valui välistä. Noin vartin jälkeen vaihdoinkin kevyemmät hanskat

Alkuun ravattiin päätyihin voltit. Meeri meni alkuun vähän turhan rauhallisesti. Ope sanoi että se on kuumuvaa sorttia. Sitten vaihdettiin tehtäväksi ratsastaa isoa kahdeksikkoa, lävistäjillä suuntaa vaihtaen. Lyhyelle sivulle ei kuulemma tarvinut tehdä kulmia. Reitti jäi aavistuksen epäselväksi että kuuluuko lyhyt sivukin pyöristää. Alkuun mentiin lävistäjät harjoitusravissa, lopulta kehoitti mua istumaan muuallakin alas. Sitten otettiin lävistäjille käyntiin siirtymät mukaan. Meeri halusi alkuun huonosti käyntiin. Toiseen suuntaan onnistui helpommin, toiseen suuntaan puski sivulle ja heitteli päätä. Kun sain istuttua tarpeeksi tiiviisti niin parani. Opelta tuli alkuun kommenttia etukenosta ja liian alas painuvista käsistä. Parempia taivutuksiakin kaivattiin.

Sitten kuvioon lisättiin vielä takapäätyyn laukkaympyrä (vasemmalle). Meeri nosti laukat täsmällisesti eikä yhtään kiihdytellyt. Vähän yllätti jopa. Ravillekin tuli helposti. Kertaalleen nosti laukan pari metriä liian aikasin mutta sain hyvin korjattua takaisin raville ennen nostoa.

Välissä vähän huilattiin. Sitten laukattiin ympyrällä oikeaa laukkaa. Oltiin Annen kanssa ovipäädyssä. Loput 3 ratsukkoa oli toisessa päässä eikä meno siellä ollut kovin helpon näköistä. Siinä sitten laukkailimme menemään. Meeri tuntui jopa vähän löysältä. Ope suositteli raipalla koskettamaan takaosaan lisää aktiivisuutta. Se auttoi. Kehui myös pyöreästä muodosta. Sitä en kyllä itse ollut huomannut. Ohjeisti istumaan vasemman takasen päälle. Sitten mentiin ympyrällä vielä harjotusravia. Melko pitkäksi jäi myös ravipätkä. Rupesin siinä sitten itekseni tekemään temponmuutoksia. Tässä vaiheessa oli semmonen olo että hevonen kuuntelee istuntaani.

Väliin otettiin taas pätkä käyntiä. Sitten väistettiin pitkillä sivuilla vähän sisään ja takaisin. Ensin käynnissä. Hyvin väisti sisään (oikealle) mutta takaisinpäin tahtoi takaosa unohtua matkasta. Sitten sama kevyessä ravissa. Tosin ekan sivun jälkeen kysyin että saanko tehdä harjotusravissa. Keksin että hepo väistää kun ajattelen takapuolellani väistöä. Eikä sitten tarvinnut ohjillakaan pahemmin pidättää. Alkuun se nakkeli niskojaan kun vetämällä yritin himmata vauhtia. Oikein kelpo menoa saatiin. Tosin pyöreys oli taas hetkittäin jossain ihan hakoteillä. Mutten jaksanut stressata siitä.

Siihen sitten loppuikin. Meeri tuntui ihanan rauhalliselta. Jos tulisi maailmanloppu ja taivas tippuisi niskaan niin hankala uskoa että siitäkään hätkähtäisi. Ope tosin totesi että ei kestä tulla letkan vikana vaan jänöhyppelee ja jos joku sinkoilee niin Meeri on varmasti mukana sinkoilussa. Hankala uskoa. Loppuun talutettiin vielä hetki maneesissa. Sitten hepat talliin ja niillä hommat loppuikin jo tämän tunnin jälkeen.

Ongelmia:
hankala saada pyöreäksi

Parannusta:
ihanan tasainen ravi istua
tallissa superkiltti
kivan lämmin maneesi

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Koulukurssilla, osa 2


Sunnuntaina Heidin kouluvalkka jatkui heti aamusta. Oltiin ekassa ryhmässä ja herätyskelloni soi jo 6.40. Yyh. Silti tuli kiire tallille enkä ollut paikalla ennen kahdeksaa kuten suunnitelma oli. Valma oli onneksi sisällä mutta oli hieman levoton kun kaverit pääsi ulos. Rivakka harjaus hepalle, hännän siistimistä unohtamatta. Varusteet puuttui vielä siinä vaiheessa kun Anne huikkasi ovelta että muut menee jo maneesiin. Mutta olinpa minäkin selässä ennen puolta kävelemässä. Pakkasta pihalla oli -10 ja ratsukoita samat 5 kuin eilenkin.

Tänäänkin alotettiin käynnissä pohtimalla oma istunta kuntoon. Nyt en tajunnut käännellä lonkkiani auki. Ehkä siitä johtui että jalat tuntui olevan tänään yhtä huonosti kippuralla kuin yleensä. Kantapäät nousi eikä pohkeet pysyneet yhtä hyvin tuntumalla. Tunti aloitettiin käynnissä keskiympyrällä. Taivutettiin sisään. Valman kanssa oli jopa epäilyttävän helppoa. Turpa sinne, minne sisäetujalka astuu. Ehkä näennäisen helppouden takia en aidosti tänään keskittynyt taivutuksiin. Suurempia puolieroja en käynnissä huomannut.

Samaa tehtiin myös harjoitusravissa. Tänäänkin Valma aloitti kaahailemalla. Ehkä en tänään yhtä kovasti yrittänyt hillitä menoa, sillä nyt opelta tuli aiheesta kommenttia. Tänään valitettavasti hetkittäistä kiiruhtamista esiintyi ravissa alusta loppuun asti. Välillä oli onneksi rauhallisempiakin pätkiä. Ope ohjeisti että tahdin pitäisi tulla mun päästäni istuntaani ja siitä hevoselle. Ei saa jäädä vetämään vaan pidätteitä aina kun meinaa kiihdyttää. Kyllä se siitä sitten oppii kun aina sanotaan. Kuulemma ravissa saa myös pomppia. Mutta tämä kohta ei tarkemmin tallentunut muistiini. Valma onneksi pääosin juoksi kastelukannumuodossa. Kyydissä oli silti pomppuisaa. Käyntipätkien aikana ope käski ajatella napaa kiinni selkärankaan ja sitä vakaata asentoa myös raviin. Helpommin taas sanottu kuin tehty. Kun Valma malttaa olla kaahaamatta niin saan mielestäni istuttua ihan kelvollisesti. Mutta vauhtiravissa en.

Päivän eksoottinen tapaus oli kun verkkaravissa pyysin Valmaa pysymään ympyrällä eikä kaatumaan sisälle niin hepo tulkitsi sisäpohkeeni tyrkkimisen laukka-avuiksi. Nosti sitten oikean laukan siitä.

Laukassakin taivutettiin ympyrällä. Vasempaan kierrokseen olin taas alkuun saman ongelman edessä että avonaisen ympyräpuoliskon jälkeen Valma heittäytyy ulos sivulle. Muutama kerta jatkettiin ympyrää melkoisella kulmalla ja lähes seinällä käyden. Tähän keksin tänään loistavan ratkaisun. Hevonen seuraa katsettani. Kun katsoin edellä menevää ratsukkoa niin ulos puskeminen väheni. Alkuun yritin tietysti ulko-ohjaa ja kannuksella naputtelua. Katseella toimi paljon paremmin. Ope ohjeisti meitä lujempaa meneviä tekemään isompaa ympyrää. Yritin hillitä vauhtia mutta reippaastihan me mentiin.

Ravissa tuli taas sanomista että pitää nojata taaemmas ja siirtää hartioitakin taaemmas. Käsistä ja jaloista ei tainnut tulla pahemmin sanomista. Oikea jalkani nousi taas tuttuun tapaan. Pohkeet ei pysyneet yhtä hyvin kiinni. Oikeassa laukassa tuli kommenttia että ulkopohje on irti. Loppuraveissakin Valma taisi yrittää vielä kiihdytellä. Väistöjä ei tänään tehty. Vähän jäi semmonen olo että meni huonommin. Lähinnä tuo liika vauhti ja huono vauhdinsäätely tänään. Ehkä hepo oli eilisestä väsynyt? Osaa kuitenkin mennä niin paljon paremminkin. Valma hikosi taas ihan litimäräksi. Kommentteja saatiin kuitenkin enemmän.

Loppukäyntien aikana kysyin opelta että mikä meni hyvin ja mikä kaipaisi kehittämistä. Vastasi että paljon on hyvin. Puhui tuosta vauhdin säätelystä ja siitä, miten ratsun tulisi kuunnella istunnan tahtia. Pidätteitä jatkuvasti.

Tänään vihdoin muistin testata Valman kanssa länkkäpyörityksen tunnin jälkeen. Tosin tilaa siihen oli vasta pihalla tallin edessä. Valma oli hyvin nopeasti jyvällä mitä tehdään. Vasemmalle meni niin helposti että voisi kuvitella hepan sitä tehneen ennenkin. Oikea oli vähän hankalampi. Ensin astui taakse ristiin. Pikkusen houkuttelin eteenpäin niin löytyi myös tähän suuntaan ihan kunnon ristiaskeleet takajaloilla. Olisi varmaan hyvä treeni hepalle ennen selkäännousua. Kun vaan muistaisin.

Tallissa loimi päälle ja hepo joutui jäämään sisälle kuivattelemaan. Mahtoikohan raasu ehtiä koko päivänä ulos? Kuskikin hikosi tuosta treenistä ihan kunnolla ja melko vilu ehti tulla ennen kuin ehdin kotiin.

Ongelmia:
hetkittäinen kaahotus, mentiin lujempaa kuin eilen
jalat nousi enemmän ku eilen
ylävartalo ei tarpeeksi suorana ja pystyssä

Parannusta:
sain Valman pysymään katseella ympyrän kaarella laukassa
saatiin eilistä enemmän kommenttia

lauantai 1. joulukuuta 2012

Olympiaratsastajan koulukurssilla


Maastoreissun jälkeen Valma ehti huilata reilut 4 tuntia ennen kuin alkoi tämän päivän hommat. Omistajan kouluvalmentaja Heidi Svanborg-Lodman, olympialaisissakin edustanut, tuli pitämään meille kouluvalkkaa. Ratsukseni toivoin Valmaa, nyt valmentaudutaan jo ratsukkona. Kiva oli että Valma luvattiin mulle myös huomiselle. Ohje oli kävellä alkuverkat hyvissä ajoin. Katselin kun toiset venytteli selässä ja itekin keksin käännellä lonkkiani auki. Ratsukoita valkassa oli 5. Pihalla -9, maneesissa n. -7.

Tunti alotettiin käynnissä. Siinä piti kävellä aktiivisesti ja pohtia oma istuntansa kuntoon. Kanna kädet, kyynärkulma, jalat rennoiksi, kantapäät alas. Jotenkin noin meni oma muistilistani. Selkää ja hartioita siihen ei tänään kuulunut. Valma käveli kivasti, kevyenä ja pyöreänä. Ravissa tuli sanomista että pitäisi pitää ylävartalo suorempana (liikaa etukenotusta vissiin) ja hartiat taaempana. Alkuun pyöriteltiin itsenäisesti ympyröitä ja voltteja.

Olikohan ennen väistöjä kun mentiin harjoitusravia. Voi kammotus sitä Valman juoksemista. Olin jopa vähän ihmeissäni ettei siitä tullut sanomista. Kierrostolkulla mentiin sangen lujaa. Mutta hepo oli kyllä edestä turpa oikeinpäin. Käytännössä se ei paljoa kuunnellut. Mutta sitten tapahtui ihme ja lopulta meno rauhottui. Sitten kyydissä pystyi jo istumaankin ilman että tuntui kamalalta.

Väistöjä mentiin käynnissä. Takapäädyn lyhyen sivun keskeltä käännettiin keskilinjalle. Hetki suoraan ja sitten ensin väistettiin oikealle, myöhemmin vasemmalle. Itseäni auttoi suuresti se, että omistaja oli aiemmin kommentoinut että Valma väistää nykyään jo helposti ravissakin. Päätin siis vain että nyt väistetään. Tulihan niitä väistöaskelia. Oikealle väistö oli meidän helpompi suunta. Ohjeita tuli että huolehdi myös ulkopuolesta. Ulkopohje tuntumalla ja ulko-ohja pitää vastaan ja huolehtii suoruudesta. Vasemmalle väistössä nämä vielä korostui kun Valma yritti jättää takaosansa matkasta. Vähän meinasi käynnissä kiiruhtaa mutta ihan oli väistöiksi tunnistettavissa.

Väistöjen jälkeen taidettiin jatkaa harjoitusravissa. Sattuipa matkan varrella sellaistakin että oven luona kuului prööt (mikä lie?), Valma säikähti ja loikkasi isosti sivulle. Jalustimet putosi ja keikahdin ihan kunnolla. Onneksi hepo ei poistunut paikalta ja sain koottua itseni. Olisihan se ollut vähän noloa pudota kouluvalkassa. Ope oli onneksi selin, en tiedä mitä huomasi. Ravissa ei tainnut enää aiempaa pahaa kaahotusta esiintyä.

Sitten oli laukan vuoro. Nostoista tuli kommenttia että näyttää nostavan helposti. Totesin ettei aina nosta. Ei tarvitsisi kuulemma ihan niin ampumalla päätyä laukkaan. Avut läpi, hyvä valmistelu ja rauhallisempia nostoja. Laukassa tehtiin ympyröitä. Tunnustan että välillä jätin vähän väistämättä muita, paha minä. Päätyihin tehtiin ympyröitä. Laukassa yritin ajatella avoa ja pitää ratsua suorana. Vauhtia oli taas ihan reippaasti, sitäkin yritin hillitä. Jälkimmäiseen suuntaan väistelin sitten muita paremmin ja meille tuli siksi ravipätkiä. Onneksi jarrut toimi kuitenkin jotenkuten. Takaisin laukkaan päästiin helposti ja melko singoten. Laukasta ope päästi ratsukot yksitellen raviin kun meno näytti hyvältä. Oltiin melko alkupäässä.

Loppuraveissa ei kovin pitkään mennyt. Käyntiäkin yritin vielä vähän työstää mutta ope kehotti antamaan pitkät ohjat. Tunnin aikana sain omasta mielestäni tosi vähän kommentteja. Muutaman kerran sanoi että hyvä. Meidän turbovauhdeista ei tainnut sanoa mitään. Väistöjä kommentoi kivasti. Ihan aina en kuullut opetusta.

Ongelmia:
sivuloikka
alkuun harjoitusravi oli kaahotusta
pompotti niin paljon että selässäni tuntui
en kuullut ihan kaikkea opetusta

Parannusta:
tuntui että ratsastin paremmin kuin yleensä
jalat ei nousseet ihan niin pahasti ku yleensä

Susanna ja Satu kuvasivat pätkiä valkasta, kiitos.