maanantai 29. heinäkuuta 2013

Vastalaukkoja mikinpäällä automaattiohjauksella


Aaltiksen vikan korttituntini kävin maanantaina rästinä kun perjantai jäi välistä. Olin vähän yllättynyt kun listassa luki Aksu. Ajattelin että hyvä näin että vika tunti menee kehnosti samaan tapaan kuin Raijalla etten jää niin ikävöimään. Hepan harjaus ja varustus meni ihan ok. Tunti oltiin pihalla ja tämän taisi pitää kesäope. Ratsukoita oli aika monta, en laskenut. Lämmintä oli +22.

Ope kyseli toiveita ja joku kaipasi vastalaukkoja, joku mikinpäätä. Nämä sitten yhdistettiin.

Aksu toimi aika kivasti oikeastaan heti kun otin ohjat käteen. Alkuverkassa tuli pientä säätötoivetta ratsun muodosta mutta osasin korjata aika näppärästi. Aksu oli sangen helppo. Yritin sitten ratsastaa ravia vähän eteen ja laatua askellukseen. Laukassa taas ajattelin kokoamista.

Itse tehtävässä mentiin vissiin ihan alkuun käynnissä kuviot selväksi. Sitten harjotusravia. Volteilla asetus sisään ja ympyrällä ulos. Ja melko pian sitten samaa laukassa. Volteilla myötälaukka, ympyrällä vastalaukka. Yhtään rikkoa ei tullut. Ope ehdotti että kun menee näin näppärästi niin voisin ruveta suoristamaan hevosta vastalaukassa ja jopa asettaa ympyrän sisään. Ainakin suoristin.

Toiseen suuntaan sama juttu. Kertaalleen levähdettiin reitiltä kun en tiedottanut tarpeeksi ajoissa. Mutta mentiin välillä koko ympyrä vastalaukassa ilman voltteja. Tuntui tosi helpolta. Sanoisin että vedettiin melkeen automaattiohjauksella.

Jottei tunti ois mennyt liian hyvin niin Aksu esitti loppuraveissa kaksi säikkyloikkaa. Omasta mielestäni pidin hepan edelleen hyvin töissä mutta yritin antaa pidempää ohjaa jotta venyttäisi. Ensimmäinen suuri peloke oli tietä pitkin tullut hevonen. En juuri reagoinut loikkaan vaan jatkettiin hommia samantien. Seuraavan loikan aiheutti heinäkontin takaa pyöräillyt lapsi. Huoh. Ja taas hommat jatkui. Onnistui lopulta sitten se venytyskin. Loppukäynneissä pidin sitten tarkkaan kiinni satulan kauhukahvasta. Enempää loikkia ei onneksi tullut ja pysyin kyydissä.

Ongelmia:
säikkyloikat loppuravista

Parannusta:
tuntui vähän turhan helpolta


Videoista kiitos tuntia seuranneille. Nämä kavaltaa ettei mennyt niin hyvin kuin kuvittelin.

Tämän jälkeen on sitten taas muutto etelään edessä ja luvassa uuden tallin etsiminen. Meinaan kyllä jatkossakin käydä viikonloppulomillani Aaltiksella mahdollisuuksien mukaan.

lauantai 27. heinäkuuta 2013

Koralla uudessa kodissa


Ratsutila Jarmin osti Koran. Ja koska luotettu ht.net mainostaa sitä hyvänä hyppypaikkana sekä Jarmin nettisivuillaan lupaili vielä uusille kävijöille tutustumistarjousta 20e hintaan niin tottakai lähdettiin Annen kanssa testaamaan. Plussat paikalle että vaikka sopivan tunnin löytymisessä meni useampi viikko niin silti muistivat meidät ja pitivät tilanteen tasalla. Ja luvattu ilmoitus vapaista tuntipaikoista tuli. Ajankohta ei ollut paras mahdollinen kesken Qstockin, mutta niin vaan lähdettiin hyppelemään.

Lämmintä oli lähemmäs hellerajan verran. Hepat oli valmiiksi tunnilla, joten päästiin vaan nautiskelemaan katselusta ja kentän pölinästä etukäteen. Koralla oli suussa paksuhko oliivikolmipala eikä martingaaleja. Ei loppassut alahuultaan aiemmalla kuskilla eikä mullakaan. Meidänkin tunnilla ratsukoita oli vaan 3. Kolmas oli menossa kisoihin, joten olin ihan luottavaisin mielin treenin suhteen. Ope kyseli toiveita ja kertoi samalla että alkuun tulee vähän istuntatreeniä. Itseäni houkutti erikoisesteet.

Alotettiin ravipuomeilla. Alkuun ihan keventäen. Pääosin Kora ravasi ihan hyvin mutta välillä kolisutteli puomeihin. Mulle tuli sanomista että ylävartalo pystympään. Myöhemmin esteillä ylävartalon piti taas olla enempi eteen. Käsien paikkaakin vähän säädettiin. Harjoteltiin myös kevyttä istuntaa ja sitten ravilähestymistä ristikolle. 1 laukan päässä oli seuraava este. En tykkää ravilähestymisistä enkä oo niissä kovin hyvä. Ekalla kerralla en päässyt yhtään mukaan ja myötäsin huonosti. Ekat kierrokset tultiin väli kahdella laukalla. Pikkuhiljaa sain juonesta kiinni ja myötäykset parani. Ristikko vähän nousi ja taaemmasta esteestä tuli okseri. Mekin päästiin jo yhdellä laukalla. Esteen jälkeen vaan tuli tosi paljon vääriä laukkoja. Yritin johtamalla korjata. Kulmissa oli alkeistyyliin kierrettävät tötsät. Vain kertaalleen menin väärältä puolelta kun yritin saada hypyn jälkeen myötälaukkaa tiukemmalla tiellä.

Katse oli kuulemma hyvin eikä jaloista tullut yhtään sanomista. Pelkäsin jo että hinkutetaan ravilähestymistä koko tunti. Onneksi olin väärässä. Seuraavaksi tultiin muistaakseni 20 metrin puomilinja laukassa. Ekalla kerralla sähelsin 5,5 askelta. Tokalla onnistui 5. Sit tultiin sama kavaleteilla ja siitä hitusen nousi. Tasaset 5 askelta eikä epäröintiä. Sitten lisättiin ekan esteen perään kaarre ja vesimatto. Alkuun pelkkä matto ilman puomia. Tultiin nyt kuudella. Ja taas oli ongelmia saada laukka vaihdettua. Uudella ulkopohkeella ihan napakasti muistutus ennen hyppyä toimi. Löysällä hepalla ei laukkakaan vaihtunut. Mutta vesimatosta Kora ei välittänyt. Astuipa kertaalleen päällekin. Ja taas tuli sanomista että johtaminen unohtui. Ois kiva kattoa videolta että mitäköhän käteni sitten kuvitteli tekevänsä. Mutta ei ollut kuvaajaa.

Lopuksi tultiin vielä muuria. Ensin pelkkä muuri, korkeutta ehkä 70 cm. Kuskia jännitti enemmän kuin hevosta. Hyvin yli. Ja olin mielissäni kun nosti. Ei tullut pelkäämiäni kommentteja että vain kisoihin menevä hyppää. Vaan että saa muutkin tulla mutta pakko ei ole. Ei tainnut tietää yleisöään. Hypättiin ensin 90. Taas tuli sanomista että pitäisi myödätä vielä enemmän ja ajatella rintamusta kohti harjaa. Este nousi vielä ja oli open sanojen mukaan metrin. Ekalla kerralla tultiin löysästi (vaikka vähän hipelsin raipalla), ponnistuspaikka tuli tosi juureen ja puomi putosi. Onneksi saatiin tulla uudestaan ja sain kaiken korjattua. Samoin Kora. Vaikka olihan se jo vähän pelottavan ison näkönen.

Tunnin lopuksi vasta sanoin että Kora on ennalta tuttu. Heppaa putsatessa ope tuli sit kyselemään että miten Kora toimii maastoesteillä.

Ongelmia:
alkuun tuli sanomista käsistä ja myötäämisestä
ravilähestymiset oli itelle tosi hankalia
Kora oli hetkittäin jopa laiska
linjojen jälkeen vääriä laukkoja

Parannusta:
Kora hyppäsi mukisematta kaiken
hepo oli kivan rento, ei kyttäillyt mitään
sain säädeltyä laukkaa
metrinen este ylittyi kivasti
ei pukkeja

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Kolmannella kerralla lämpenemistä Touhoon - vastalaukkoja


Mahduin tänäänkin aletunnille. Nyt tosin olin kytiksellä puhelimen kanssa heti kellon ollessa 13. Olin vihdoin tehokas ja menin tallille pyörällä. Listassa luki Touho enkä ollut kovin mielissäni. Onneksi meitä oli vaan 5. Karsinassa hepo oli tosi symppis.

Tällä kertaa Touho ei tuntunut ratsailla niin kovin kapealta kuin yleensä. Tänään taisin ratsastaa vähän tehokkaammin. Alkuverkoissa ope ohjeisti että pidempää raviaskelta ja asetus varsinkin oikealle läpi. Ja mieluusti nyt eikä kolmen ympyrän jälkeen. Yritin sitten vähän rohkeammin. Ravi meni aika tasasesti ja pienen alkutotuttelun jälkeen hepo kääntyikin ihan hyvin. Ei ollut aiemmilta kerroilta tuttua vauhdin heijaamista.

Laukat meni tolkusti. Vasemmassa kierroksessa meni hetki ennen kun saatiin nättejä ympyröitä. Päivän tehtävänä oli vastalaukat niin alkuverkan laukoissa asetettiin pitkillä sivuilla ulos. Siitä saatiin opelta kehuja. Toinen kierros oli vähän huonompi. Ja välillä nousi väärä laukka. Nyt olin kuitenkin tarkkana muistuttamassa kun vauhti hiipui että pysytäänpä laukassa.

Väliin kuunneltiin opastukset vastalaukasta, sitten mentiin tekemään. Ensin vasen laukka. Pitkän sivun loppuun täyskaarto, paluu uralle ja iso puoliympyrä vastalaukassa. Ekalla kerralla pysyi vastalaukassa mutta täyskaarron jälkeen ei käyty uralla ja puoliympyrä levähti kammotukseksi kun en saanut Touhoa kääntymään. Taputukset kuitenkin hienosta vastalaukasta. Kaksi vai 3 seuraavaa yritystä lopahti siihen kun hepo vaihtoi laukan edestä. Ope kommentoi että oli liian pitkänä. Sitten terästäydyin ja saatiin vielä aika hieno suoritus loppuun. Tie ois edelleen voinut olla hitusen parempi mutta muuten hieno.

Toiseen suuntaan loppui aika eikä ehditty ottaa kuin kerran. Alku meni hyvin mutta ympyrää päästiin vaan neljännes kun vaihtoi edestä. Oma keskittyminen taisi herpaantua kun edessä oli väistettäviä. Sain lopuksi ottaa toiveesta vielä yhden vastalaukannoston suoralle (uran sisäpuolelle kun muut meni eri kierroksessa). Hyvin nousi oikea laukka. Sitten nopeahkot loppuravit. Touho liikkui eteen, kääntyi ja taipui volteille. Nyt vasta rupean pikkuhiljaa tykästymään siihen. Oon tainnut ratsastaa sitä liian hellästi.

Ongelmia:
vastalaukat ei aina pysyneet
välillä nosti väärän laukan

Parannusta:
ohjautui paremmin kuin aikaisemmin
sain pidettyä tuntuman
parhaimmillaan teki hienot vastalaukat

tiistai 23. heinäkuuta 2013

Avoja Remulla


Tänäänkin tuli tallilta eioota kun kyselin aletuntia. Kolmas päivä putkeen. Mutta onneksi myöhemmin tuli viesti että tuli yksi sairaspoissaolo. Tahtoisinko tulla Remulla. Ja toki tahdoin. Lämpömittari näytti takatalven jälkeen ihanasti +24. Tunnilla meitä oli 6, pienryhmätunnin maksimimäärä.

Karsinassa Remu oli kiltisti. Mitä nyt etukavioitaan ei kovin innokkaasti nostanut. Päätin jättää kannukset pois ja rupesin katumaan sitä kentällä lähes samantien. Toki hepo kulki ilmankin eikä reippaudessa ollut vikaa. Pohkeilla piti vain saada pää ratsastettua ylös ja tämä oli erittäin työlästä. Alkuun hepo liikkui pitkänä ja raskaana kaikki 3 askellajia. Minä meinasin etukenottaa Remun mukana. Ekan kierroksen laukassa pudotteli raville omia aikojaan. Jälkimmäiseen (oikea?) kierros sain vähän piiskausta ratsastaa Remu lyhyemmäksi. Pieniä hetkiä onnistuinkin. Mutta tämän jälkeen hepo rupesi toimimaan käynnissä ja ravissa paremmin.

Alotettiin tunti kerrankin hyvissä ajoin ja tuntui että aikaa oli kivasti. Alkuverkkojen jälkeen käveltiin hetki ja sitten alotettiin tehtävä eli avot. Ensin oikea kierros ja käynnissä. Meni ihan ok. Jokunen pitkä sivu käynnissä, sitten ravissa. Pientä hienosäätöä oli eikä koko pitkä sivu pysynyt ihan samanlaisena. Muualla kevensin, tehtävällä istuin alas. Ope käski pitää käden eläväisenä etten jäisi vetämään. Tätä yritinkin. Eikä hepo onneksi pahasti painanut kädelle. Tulipa kyynärkulmistakin ainakin kerran kommenttia.

Toinen suunta (vasen) oli hitusen haastavampi. Osin sen takia että nyt tehtiin avot reilusti uran sisäpuolelle. Meille tämä aiheutti huojuntaa. Välillä hepo suoristui liikaa, välillä karkasi reitiltä. Taas pari kertaa käynnissä, sitten ravissa. Ravissa meni alkuun turhan loivasti (eli vaan suoraan) ja sen tunsin aika huonosti. Reitiltä karkaamisen kyllä huomasin. Piti pitää hepo vielä paremmin pohkeiden välissä. Taas tuli sanomista nousevasta kantapäästä. Hepoa piti myös taivuttaa paremmin.

Loppuverkassa Remu meni pitkänä ja matalana. Etupainoisuus ei varmaan ollut sitä mitä haettiin mutta eipä ope kommentoinut. Sekä ihan alkuun että loppuun hepo yski ravissa. Kenttä pölysi jonkun verran muttei häiritsevän pahasti. Veikkaan että koulutunnit Rusinan kanssa on auttaneet ratsastamaan tämäntyyppisiä hevosia. Tunnin päätteeksi totesin että Touhoon, Aksuun ja Töpöön en ois ainakaan halunnut vaihtaa. Mutta Eros ja Niilo ois saattaneet houkuttaakin testaamattomuutensa takia. Niilon kuriinlaittoa ei lasketa. Remu oli sangen kiva.

Ongelmia:
kädet tuli vähän kipeiksi eli hepo oli sittenkin edestä raskas
en huomannut kun avo loiveni liikaa

Parannusta:
avot meni suht ok
käynnissä keveni edestä

perjantai 19. heinäkuuta 2013

Tämän viikon maastoestekiintiö (sentään)


Perjantaina omalla tunnilla oli luvassa maastoesteitä. Etukäteen ehdin jo perua tunnin mutta kun ilosanoma kiiri korviini niin tuppauduin takas joukkoihin ja hoidin meidät leiriltä tarpeeksi ajoissa paluumatkalle. Ratsukoita oli kivasti vain 6. Listassa luki että menen Rusinalla. Ja että laitetaan pelhamit. Pelhamit oli lukkojen takana toimistossa, joten laitoin satulan valmiiksi. Epäilyttävän hyvin meni satulointi.

Kentällä kyytiin ja pääsin johtamaan joukkoja. Tässä vaiheessa paistoi aurinko. Maastossa käyntiä kolmion terävään kärkeen. Siitä lyhyt lenkki lammelle. Ensin ravia, jälkimmäisen risteyksen jälkeen laukassa. Eli sama kuin viimeksi. Rusina oli ihanan tolkku. Liikkui eteen, ei hötkyillyt, kyttäillyt tai vyörynyt. Laukkasi tasasesti ja tarpeeksi reippaasti.

Kun alotettiin hyppelyt rupesi satamaan. Keli vaihteli aurinkoisesta tihkun kautta keskikokoiseen kuurosateeseen. Kovin märäksi ei onneksi tullut. Päälläkin oli vaan t-paita (+ turvaliivi) eikä kelikään kovin lämmin. Ensin hypättiin 3 esteen minirata. Liikennemerkiltä liikkeelle, keltainen A, rengas, käännös ja rengas toiseen suuntaan. Ei mäkeä. Rusina laukkasi vähän turhan löysästi enkä uskaltanut päästellä kun en tiennyt saanko sen sit vielä kiinni. Kaikista päästiin yli mutta oli hiukka vaivalloista.

Ekalla kierroksella Remu riekkui sen verran että ope ehdotti ratsujen vaihtoa. Rusinalta Remulle. Mikäs tuossa. Nyt tuli elämään sopivasti jännitystä kun Remu oli meinannut kiihdytellä kavereista ohi ja pukitellut. Onneksi mun kanssani ei semmosta tehnyt. Hiukka hassua oli lähteä uuden hepan kanssa heti 3 hypyn kierrokselle ilman mitään tuntuman ottamista. Päätä toki nyki alas munkin kanssani. Alkuun en saanut juonesta kiinni vaan valahdin etukenoon. Samalla ohjauduttiin huonosti ja ekasta laavusta vedettiin kahdesti ohi ennen kuin päästiin yli. Kolmannella kerralla tultiin ovelasti eri reittiä. Muualla sai keskittyä omaan takakenoon että sain hepan pään pysymään tarpeeksi ylhäällä. Muut esteet selvitettiin ihan ok.

Nyt hypättiin samalla myös suhteutettua renkaalta keltaiselle, 7 laukkaa väliin. Ja nämä 7 saatiin joka kerta. Lopuksi hypättiin siihen perään vielä kukkulalla ollut halkopino. Tästäkin vetäistiin kaksi ekaa yritystä ohi. Osa meni ihan omaan piikkiin kun en tajunnut kääntää tarpeeksi tiukasti. Mutta kolmannella päästiin yli. Vikalla kierroksella tultiin sit enää pelkkä halkopino. Ja kerralla yli, jihuu. Olin mielissäni että osasin korjata. Hitusen tietty harmitti että omiin toilailuihin tuhlaantui aikaa. Kohti kavereita laukatessa Remu meinasi vähän kiihtyä mutta päästiin silti hyvissä ajoin käyntiin.

Lopuksi vielä ravia kolmion ympäri ja tallille. Ja sitten rupesi taas paistamaan aurinko. Ei oikeastaan haitannut yhtään tämä heppojen vaihto. Veikkaan että Remun kanssa sain suuremmat onnistumisen elämykset kuin mitä Rusinalla ois tullut. Itsevarmana palasin takas tallille. Luotin siihen että osaan ja niin osasinkin.

Ongelmia:
4 kieltoa
Remun raskas pää
en osaa hypätä Rusinalla

Parannusta:
päästiin lopulta kaikista yli
Remu ei pukitellut enää mulle


Ellalle kiitos videoinnista.

Toivetunnilla rataesteitä


Perjantaina ratsastettiin vaan kertaalleen ja saatiin 1,5 tunnin toivetunti. Haaveilin maastoesteistä mutta ei ne nyt tälläkään leirillä onnistuneet. Harmi! Menin sitten esteryhmään 4 muun kuskin kanssa. Heppaa en toivonut ja jaossa mulle osui Lassi. Esteet kasattiin kentälle, jumppasarja ja kaksi pystyä ympyrälle. Tämän tunnin piti esteitä kisaava tytär.

Alkuun tultiin jumppaa ravipuomeina. Oli aika kamalaa kun Lassin askeleet ei sopineet väleihin yhtään. Tasaisesti 2,5 askelta. Alkuun annoin vaan mennä. Ope ei tätä kommentoinut. Sanoi istunnasta että etukenoa on liikaa. Kun sitten yritin mennä 3 askeleella niin venytti ekaan väliin hienosti 2. Ei siitä hyvää tullut. Tätä kumpaankin suuntaan.

Sitten tultiin ravilähestymisellä jumppaan. Esteet taisi olla pikkuristikoita. Laukka ei alkuun kovin ketterästi noussut vaan vähän puskin. Taidettiin laukata väärääkin laukkaa. Tämän jälkeen vielä ympyrällä olleet esteet. Ympyrän kaarelle tuli tasaiset 3 laukkaa. Muilla kahdesta neljäpuoleen. Tätä mentiin tovi. Onneksi sitten päästiin myös laukkalähestymisiin. Sitten sujui jumppakin sujuvammin. Vaikka omasta mielestäni osasin kivasti matkustella kyydissä. Edelleen oli kuulemma liikaa etukenotusta. Kertaalleen mentiin ympyrän jälkimmäisestä esteestä ohi kun käänsin ekalle liian tiukasti ja tokalle lepsusti. Lassi-parka kopsautti päänsä tolppaan.

Kun suunta vaihdettiin vasemmaksi niin ympyrät jätettiin pois. Esteet oli edelleen hyvin maltillisen korkuisia. Ekalle puomille osuttiin joka kerta aika kivasti. Lassin laukkakin oli huomattavasti parempaa kuin koulutunnilla. Nyt päästiin jopa suht tasapainossa laukasta raville. Opelta tuli kommenttia että myötää hypyissä paremmin (varsinkin okserille) ja muista myös johtaa. Jotenkin jätin johtamisen huomioimatta kokonaan. Mutta tsemppasin sitten. Kun tuli kommenttia että ota vaikka harjasta kiinni ja myötää kunnolla niin tajusin että ei se ope huvikseen semmosta sano. Mutta koska pieni ääni pääni sisällä oli päässyt ylpistymään niin en ottanut harjasta vaan rupesin ylimyötäämään. Vaan eihän se videolta kovin kummoiselta näytä. Mutta sillä sai open hiljaiseksi. Ehkä vähän turhankin sillä lopputunnista ei kommentteja enää tullut.

Esteet nousi hyvin hiljakseen ja lopulta hypättiin ehkä okseri n. kasikympin korkeudessa. Kertaalleen aiemmin pelkäsin jo sössineeni yhdessä hypyssä kun hyppäsin hevosta enemmän. Pelkäsin että siihen loppui meidän esteiden nosto. Onneksi saatiin kuitenkin uusi mahdollisuus. Hyvin ope jaksoi okseria ratsukoiden välillä säätää ylös ja alas. Tultiin siis vaan jumppaa yksitellen suoraan. Ja varmasti menossani olisi edelleen ollut paljonkin korjattavaa. Koska esteet oli aika pieniä eikä kommenttia tullut oli tunti mielestäni aika tylsä. Mutta kivasti Lassi hyppäsi. Loppuraveissa jopa vähän yritti pyöristyä.

Ongelmia:
aika yksitoikkonen tunti
ei tullut kovin paljoa palautetta
kertaalleen mentiin ohi kun käänsin huonosti

Parannusta:
hepo oli tosi tasainen
ponnistuspaikat osui aika hyvin
opin myötäämään ja johtamaan
laukka oli paljon parempi kuin koulutunnilla

Leiristä:
yleisleiri ei tuntunut kovin yleiseltä kun mentiin 2 estetuntia ja loput koulua


Videoinnista kiitos Jennille.

torstai 18. heinäkuuta 2013

Ulko-ohjan tuella ulkokentällä


Iltapäivän tunnille sain taas Lassin. Näemmä oltiin open mielestä toisillemme sopiva pari. Haettiin hepat tarhasta ja nätisti taluttui ilman naruakin (ei ollut kuin yksi). Oli likaisempi kuin aamulla. Käyttäytyi karsinassa taas kivasti.

Tunti oltiin vesisateen uhasta huolimatta kentällä. Vihdoinkin! Muutama sadepisara alkutunnista tuli mutta ei satanut enempää. Lämpömittari näytti +18 mutta tuntui kylmemmältä. T-paidalla tarkeni kuitenkin hyvin. Mentiin alkuun isoja ympyröitä. Myöhemmin myös pikkuympyröitä. Pienemmillä piti ratsastaa tötsä kuvion keskellä. Käynnissä ja ravissa. Ja pienellä kuviolla pienennettiin vielä ennestään kuuden metrin voltille. Meinasi mennä pää pyörälle. Vähän piti ratsastaa käyntiä eteen ja ulkotakajalan liikettä pidemmäksi.

Vaan nytpä myös laukattiin. Vasenta laukkaa. Ympyröillä meni ihan kelvosti mutta pitkillä sivuilla venähti pitkäksi ja nelitahtiseksi. Ja kun yritin koota ja kohottaa niin pudotti raville. Välillä myös vaihtoi laukkaa vääräksi omia aikojaan. Laukassa tuli ihan kuuma. Vauhtia oli aika paljon eikä säädeltävyyttä juuri löytynyt. Loppukommenteissa ope sanoi että Lassin huono laukka johtuu sen voimattomasta takaosasta. Kun sain jalat pidettyä paremmin ympärillä niin laukka säilyi. Siirtymä raviin oli laaduton ja laukan jälkeinen ravi taisi olla tunnin ainoa etupainoinen hetki.

Laukan jälkeen vähän huilattiin ja vaihdettiin suunta oikeaan kierrokseen. Hetki käyntiä ja poni yritti taas pyöristyä. Harjotusravissa samat pikkuympyrät ja vielä niiden pienennykset. Rentouta oikea hartia, jalat kiinni, istu matalalle ponin ympärille, vahdi ratsun ulkojalat ja ratsasta niille pitkää askelta. Aika pitkään pyörittiin pikkuympyrää ja meinasi ruveta taas pyörimään päässä. Kun päästiin takas isolle ympyrälle niin otin muutaman kerran puoli kierrosta keventäen. Siinä hepo pyöristyi. Sisäohjasta opettelin myötäämään ja se auttoikin hetkittäin. Harjotusraviin en ollut ihan tyytyväinen mutta ope oli. En osannut ihan toimia että kuinka pitkään sisältä pitää myödätä ja koska taas jatkaa asettamista.

Ennen loppukäyntejä työstin käynnissä vielä asetuksen oikealle eli ulos läpi. Siihen meni noin kaksi kierrosta kentän ympäri. Ekan kierroksen jälkeen rupesi olemaan aika hyvä vasemmalle. Lopulta myötäsi oikeallekin ja sain tuntuman vasempaan ohjaan.

Ihan mukava tunti. Sain taas sitä kaipaamaani positiivista palautetta korjauskehotusten väliin. Kiva oli myös että oli vähän rankempaa eikä yhtä kevyttä kuin aamulla. Lassin pisteet valitettavasti vähän ropisi alas tuon laukan myötä. Ihan ok hepo mutta ei sydämeni valittu. Ravissa oli edelleen suht tasainen mutta ei aina ihan niin otteessa kuin olisin halunnut. Mutta epäilyttävän paljon säpäköiden pv-tammojen ratsastajana tykkään tuosta rauhallisesta suokkiruunasta. Mutta liikkuuhan se pohkeista eteen, ei ole liian etupainoinen eikä jyrää.

Ongelmia:
lopputunnista ravissa meinasi taas pudota jalustin jatkuvasti
edelleen luimi vastaantulevalle liikenteelle

Parannusta:
ope kehui että ravityö meni oikein kivasti

Suokilla kulmiin


Tämän aamun aiheena oli kulmien ratsastus. Ratsukoita tunnilla oli taas 7. Ratsukseni merkattiin alunperin Pili mutta suokki ei ollut ihan kunnossa, joten tuuraajaksi tuli Lassi. Lassi lienee ponikokoinen suokkiruuna. Tallissa oli oikein symppis. Sopivan eläväinen, ilonen ja positiivinen mutta kuitenkin tottelevainen.

Tunnilla käveltiin ensin pitkään pitkin ohjin ja ope samalla kertoi kulmien ratsastamisesta. Alkuun mentiin oikeassa kierroksessa käyntiä. Uran kulmat ratsastettiin kulmien sisältä eli iso ovaali. Päätyihin tehtiin ympyrä. Tätä myös ravissa. Lassia sai vähän ratsastaa eteen niin käynnissä kuin ravissakin.

Sitten jakauduttiin ympyröille ja hetken päästä ruvettiin ratsastamaan neliöitä ja huolellisia kulmia. En ihan huomannut koska meni hyvin ja koska ei. Välillä takaosa väisti, välillä päästin liikaa ulko-ohjasta ja välillä meni muuten vain kiireiseksi. Taisi olla suunnilleen tunnin ensimmäinen kommentti. Aika itsekseni sain tänään mennä. Tähän suuntaan en saanut asetusta rehellisesti läpi. Eli kun myötäsin niin hepo ei myödännyt.

Toiseen suuntaan eli vasempaan kierrokseen käynnissä Lassi vähän myötäsi. Mutta pohkeiden käyttö ei ollut ihan tarpeeksi aktiivista, joten raviin asti pyöreys ei säilynyt. Tähänkin suuntaan tehtiin alkuun ympyröitä, sitten myös kulmia. Tähän suuntaan tehtiin kulmat myös ravissa. Meni kai ihan ok (paitsi vähän turhan hitaasti) mutta itellä oli semmonen olo että en saa ratsastettua jokaista askelta.

Ei laukattu tälläkään tunnilla. Harmi, sillä ois ollut kiva testata Lassin laukka. Hirveää hiillostusta ei ollut vaan aika kevyt tunti. Olisi kiva saada vähän enemmän piiskausta. Pienemmät ryhmät ois kivat. Mutta nyt ope sai korjattua kaikki aiemmin kritisoimani asiat opetuksessa. Palaute oli positiivisempaa ja minuun keskityttiin kerrallaan vähän pidemmäksi aikaa että sain juonesta kiinni ja ehdin korjata asiat.

Ongelmia:
ei laukattu
en tuntenut koska kulma oli hyvä
en ollut suokkimoodissa
sain tosi vähän kommentteja tunnin aikana
vasen jalustin putoili taas ravissa

Parannusta:
hirveän symppis heppa hoitaa ja ratsastaa
meni aika tasaisesti
open kommentit oli kannustavia ja nyt keskittyi minuun aina vähän pidemmän hetken kerrallaan
ei ollut kuulemma etupainoinen
jäykkä hepo oli tunnin jälkeen vähemmän jäykkä

keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Volttailua


Keskiviikon iltapäivätunnille sain Tompan. Hepo meni aamulla kaksi estetuntia, joten nyt iltapäivällä vaan yhden. Karsinassa oli omaan tapaansa hyvin rauhallinen. Tämänkin tunnin piti aamuope.

Nyt ekaa kertaa koulutunnilla tehtiin täsmälleen samaa tehtävää kuin toinen ryhmä. Maneesiin oli laitettu 6 puomia rajaamaan volttien tekemistä. Alotettiin hyvin pian volteilla käynnissä. En jaksanut hinkuttaa ratsun muodon kanssa mutta Tomppa kulki suht nätisti. Aavistuksen sai pyytää hetkittäin lisää ytyä menoon. Vähän epäselväksi jäi kun ope kaipasi meiltä etuosan tarkempaa kääntöä kun kulki kuulemma etuset eri reittiä kuin takaset. Ulko-ohjasta paremmin kiinni ja välillä tuli hyviä askelia. Mutta en ihan hahmottanut ongelmaa enkä korjausta kun aiheet vaihteli niin nopeasti.

Ensin hetki käynnissä, sitten harjotusravissa. Myöhemmin laukassa. Laukat nostettiin oikeaan kierrokseen. Ravissa kuulin että oikea hartia on liian ylhäällä. Alkutunnista meni hermo jalustimiin kun vasen ei pysynyt millään jalassa. Pari kierrosta vetelin ilman jalustimia ja annoin niiden roikkua vieressä. Ei mainittavaa parannusta. Tämäkin ope puhui koko ajan ja sateli lähinnä korjauksia. Kaipaisin enemmän positiivista palautetta. Ja se, että korjausehdotuksia tuli jatkuvalla syötöllä sai minutkin jännittyneeksi kun en osannut arvata että mikä niistä koskee itseäni. Ohjia piti lyhentää monesti enkä ollut oikein motivoitunut siihen.

Laukkatehtävä alkoi vähän hapuillen. Taas tuli sanomista että höllennä sisäohjasta. En tunnusta että olisin ollut sisäohjassa kiinni. Ope ehdotti että taputtaisin välillä sisältä. Mielestäni ei mennyt ihan niin loistavasti enkä oikein keksinyt että koska olisin taputtanut. Kun samasta asiasta tuli ties kuinka monennen kerran sanomista niin nakkasin sisäkäden suoraksi eteen ja annoin sisäohjan lerpattaa kunnolla. Tämä kelpasi opelle vielä huonommin ja kommentti oli että tämä oli aika tarpeetonta eikä hyödyttänyt mitään. Minun mielestäni se esitti opelle että osaan myös löysätä sisältä. Laukkavoltit ei pyörineet ihan täydellisesti mutta hepo pysyi kuitenkin laukassa.

Loppuun pyöriteltiin ravissa vielä hetki harjotusravia. Sitten kevennettiin ekaa kertaa tälle tunnille. Sen jälkeen harjotusravista ennen käyntisiirtymää vähän kiihdytteli. Tunti meni suht kivasti mutta silti päällimmäiseksi jäi keljutus. Tarttisin tunnilla sitä positiivistakin palautetta. 35 korjausehdotusta on varmasti aiheesta ja paikallaan mutta voisi siitä keksiä jotain kivaakin ennen niitä loppukommenttejakin.  Tykkään enemmän semmosesta hyvän mielen ratsastuksesta että olisi niistä omista hyvistä yrityksistä edes iloinen mieli. Eikä näin että vaikka meni sangen hyvin niin ne muutamat huonosti menneet asiat kaihertavat enemmän kuin positiiviset lohduttavat.

Ongelmia:
olin kuulemma sisäohjassa kiinni
kantapäät nousi ja vasen jalustin putoili
ohjat oli liian pitkät
en saanut tarpeeksi positiivista palautetta vaan taas rupesi keljuttamaan

Parannusta:
hepo liikkui pääosin kivasti ite
pyöristyi aika automaatilla ilman että keskityin asiaan
laukat nousi

Tiina videoi mutta editointi on tekemättä. Videoita ehkä joskus tulossa.

Leirillä ponihyppelyä


Keskiviikon aamutunti oli hartaasti odotettu eka estetunti. Heppajako toi ratsukseni Ruudi-ponin. Hyvin pyöreämahainen liinakko eestiläinen. Säkäkorkeudeksi arvioin 143 cm. Omistaja kävi ponin kanssa maastossa ennen meidän tuntia, joten Ruudi oli valmiiksi varustettu ja lämmitelty ennen tuntia. Opena meillä oli nyt tallin nuorempi ope.

Kyytiin kiipesin tuolilta kun satula tuntui pyörivän herkästi. Kapusin samalla lailla kuin Aarteen kyytiin eli penkiltä oikea jalka suoraan selän yli ilman että laitoin vasenta jalkaa jalustimeen. Alkuverkoissa mentiin ravissa ja laukassa pääty-ympyrät ja toinen pitkä sivu eteen, toinen lyhentäen. Vähän sai usutella mutta liikkui kuitenkin eteen. Sisäohjasta piti olla elävämpi tai kevyempi, pitää kunnon ohjastuntuma ja painaa oikea kantapää alas.

Hyppytehtävä oli kääntötekniikkaa. Kiemuralla kolme pystyä. Ensimmäiset 4 kierrosta tehtiin voltit esteiden väleihin. Edelleen tuli sanomista että liikaa sisäohjaa, käännä ulkojalalla ja oikea kantapää alas. Joka kyllä parani keskittymisellä kuten ope sanoikin. Laukka ei vaihtunut kaikissa hypyissä mutta olipahan ainakin katse menosuuntaan ja maltoin odottaa hyppyjä. Poni kiihdytteli tosiaan hienosti pitkällä sivulla mutta kun käännettiin tehtävälle niin laukasta katosi se paras terä.

Volttikierrosten jälkeen tultiin kolme estettä suoraan ilman voltteja. Tokassa hypyssä piti vaihtua laukka. Hevoset meni välit 3 laukalla mutta otin suosiolla 4. Hyvä ratkaisu. Edelleen möngittiin ihan kelvosti yli. Sitten perään lisättiin vielä lävistäjäeste. Ekalla kerralla sain laukan taas aika isoksi ja loikattiin kaukaa. En ehtinyt hyppyyn ihan mukaan. Vikalla kierroksella räpelsin omiani taas jo alkutehtävästä ja ohjat puolipitkinä ristilaukassa ylitettiin esteet.

Kaikista päästiin kuitenkin yli. Estekorkeus oli muiden ryhmäläisten mielestä max 75 cm. Omaan silmääni näyttivät tosi pieniltä ja olisin väittänyt että max 65 cm. Poni oli hitusen pieni vaikkei liian pieneltä tuntunutkaan. Omaa moottoria olisin kaivannut paremmaksi. Välillä ei raipallekaan lotkauttanut korviaan. Loppuraveissa eteni edelleen ihan ok. Pitkin ohjin käynnissä sitten kulki kivan reippaasti.

Ongelmia:
ponin oma moottori ei käynyt täysillä

Parannusta:
kaikesta yli
ei taidettu pudottaakaan

Tiina videoi mutta editointi on tekemättä. Videoita mahdollisesti joskus tulossa.

tiistai 16. heinäkuuta 2013

Avotaivutuksia ja laukkatyöskentelyä


Tiistaina Sampalle oli jo 3 tuntia luvassa, joten ehkä myös siksi sain iltapäivätunnille Kamin. Ei haitannut. Hepo oli jo edellisellä tunnilla, joten pääsin suoraan lämmitellyn hepan kyytiin. Kami näytti edellisellä tunnilla niin kivalta, että tuli itelle paineita. Meidän tunnilla oli 7 ratsukkoa, ratsukot väheni loppua kohti ja laukkatehtävällä pyöri enää 5 hevosta.

Alotettiin tunti taas vasemmassa kierroksessa. Kivan pitkä käyntipätkä alkuun. Voltteja ja avoja pitkille sivuille. Käyntiavot oli ihan ok. Hepo oli edelleen aavistuksen raskas edestä mutta ei kiirehtinyt. Sitten vaihdettiin suuntaa ja tehtiin avoja ravissa. Olin vähän yllättynyt että päästiin tekemään ravissakin. Avot meni open mielestä hyvin, omasta mielestäni ois voineet mennä paremminkin. Ei ihan tasaista ja hitusen kiinni sisäohjassa. Piti yrittää saada hepan häntää alemmas. Hetkittäin sain vähän kokoamaan paremmin. Oli edelleen hitusen turhan raskas mielestäni edestä. Ravissa tuntui oikeassa kierroksessa ympyrällä puskevan vähän sisään.

Loppuun otettiin oikeaa laukkaa. Noston sai tehdä suoralla tai ympyrällä. Nosti suht ok ja laukkasi kivasti. Välillä tuntui nyökkäävän turhankin matalaksi mutta ainakin keveni samalla edestä. Laukassakin vasen jalustin putoili. Opelta tuli sanomista oikeastaan vaan oikeasta hartiasta ja ylävartalon kierrosta. Käski kurkkia muita ratsastajia enkä alkuun tajunnut yhtään mitä sillä haettiin. Vissiin sitä kun yleensä on käsketty katsoa hevosen häntää. Mulla pää pyöri ja nauratti että mitä häh.

Liikennesäännöt toimi aiempaa paremmin. Nyt sai ratsastaa aika omaan tahtiin eikä keskittyä väistelemään muita. Kivempi tunti Kamilla kuin eilisaamuinen. Pohdin miksen edelleenkään ole kovin ihastunut Kamiin. Se ei ole makuuni tarpeeksi kipakka. Pikemminkin vähän turhan tasainen ja luonteeton.

Tunnin jälkeen hepo oli hikinen (suurimmaksi osaksi varmaan ekan tunnin laukkapätkästä), joten pyyhin sen vielä sienellä.

Ongelmia:
oikea hartia eli vähän omiaan
vasen jalustin putoili lopputunnista ravissa ja laukassa
pidätteet ois voineet mennä paremminkin läpi

Parannusta:
kevyempi edestä kuin eilen
aika perustasaisesti ja siististi
ei keljuttanut kertaakaan koko tunnin aikana
ei kiiruhtanut

Tunnista on videoita mutta editointimotivaatio on hukassa. Ehkä lisään myöhemmin.

Pahan mielen tunti


Tänään aamutunnin teemana oli pohkeenväistöt. Sain Sampan, joka meni jo yhden tunnin alle. Etukäteen sain kuulla ratsusta että on tosi herkkä suusta. Samppa liikkui edellisellä tunnilla kivan näkösesti.

Korkautta hepalla oli aavistus enemmän kuin mistä tykkään. Lähempänä 170 cm jos ei jopa vähän ylikin. Rautias ruuna, alle 10v. Alkutunti meni aika kivasti, vasemmassa kierroksessa käyntiä ja ravia. Pääty-ympyröillä höystettynä. Huomasin toki että jos jään kuuntelemaan mitä ope puhuu mulle niin en osaa keskittyä samalla enää muuhun liikenteeseen ja kiilaan ympyrältä muiden eteen. Ja edelleen tuli sanomista pääty-ympyrän tieni ratsastamisesta. Näyttää kuulemma siltä että menisin huonosti kulmaan. Yritin sitten ratsastaa ympyräni salmiakkikuviolla. Jäin hyvin hämmentyneeksi tuosta.

Ravin aktiivisuudesta tuli muutaman kerran sanomista. Alkutunnista liikkui oikein kivasti. Ympyröiden sisään piti tehdä voltit harjoitusravissa. Yritin kahdesti ja koska meni hyvin pitkälti päin honkia niin tunnustan luovuttaneeni. Hepo kaatui sisälle, kiiruhti eikä taipunut kunnolla.

Oikea kierros oli tuskainen. En saanut Samppaa ulko-ohjan tuelle vaikka yritin mitä. Sisäohjasta ottamalla sain sen asettumaan (ope käski kattoa peilistä kun en ite uskonut että asettui), mutta ulko-ohjalle en tukea saanut. Kun yritin ottaa ulkoa paremman tuntuman, hepo vain vippasi turpansa ulos. Yritin käyttää pohkeita ja ratsastaa paremmin eteen mutta ei vaikutusta. Olisin kaivannut tähän vähän apuja. Sen sijaan palaute tuli sen verran tiukassa muodossa että pikemminkin keljuunnuin siitä. Jo toisen kerran tunnin aikana olin open kanssa ihan eri mieltä.

Oikeaan kierrokseen tehtiin käyntiväistöjä viimeisten 10 minuutin aikana. Väistöt meni tosi helposti, en tehnyt oikeastaan mitään. Mutta ulko-ohjan tuki oli edelleen olematon. Tämä oli kuulemma semmonen tehtävä, jossa se tuki saattaisi löytyä. Lopputunnista hepo rupesi tulkkaamaan pohkeeni raviavuiksi ja nosteli ravia.

Väistöjen jälkeen halusin testata että kääntyykö se hevosen pää yhtään sinne oikealle ja ylitaivutin hetkeksi. Omasta mielestäni siinä ei ollut mitään pahaa. Sain kuitenkin omasta mielestäni turhan kärkästä palautetta, suolapatsaannuin selässä ja hepo rupesi nykimään ohjia sekä viskomaan päätään. En saanut ohjia pidettyä käynnissä enää tuntumalla ilman päänviskelyä. Onneksi tunti loppui siihen niin sain vaan luovuttaa ja antaa pitkät ohjat.

Tähän tuntiin en ollut tyytyväinen. Oli toki hyviäkin hetkiä ja ope sanoi että ratsastus koostuu niistä hetkistä. Mutta harmitteluni ulko-ohjasta poiki vastauksen että maailma ei ole täydellinen, emme me eikä hevoset. Itseäni keljutti ihan hirmuisesti. Tässä vaiheessa pahiten se, että miksi suhtaudun itseeni niin tiukkapipoisen vakavasti. Ei tämä ole niin vakavaa eikä aina voi onnistua. Tämän sisäistämiseen meni pari tuntia että harmitus laski. Hepassa ei vikaa ollut. Hienosti peilasi kuskin ketutuksia päänviskonnalla. Mutta enpä kyllä ihastunut tähänkään ratsuun.

Ongelmia:
herkkänahkainen kuski
oikeassa kierroksessa ulko-ohjan tuki
en saanut omasta mielestäni tarpeeksi apua ongelmani ratkaisuun
etupainoisuudesta tuli hetkittäin sanomista
sanomista tuli aiheettomasti mielestäni myös teistä, välillä en olisi voinut tehdä toisin

Parannusta:
Samppa väisti tosi helposti
vasen kierros oli aika kiva


Videoista kiitos Helmille.

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Leirin toinen tunti taivuttelua


Iltapäivätunnille ope jakoi hepat. Sain Tompan. Alkuun kuulosti vähän pahalta: musta, rauhallinen, reilu 150 cm korkea ruuna. Näytti aika paljon Aaltiksen Ruuti-ponilta. Tallissa tämäkin oli superkiltti eikä aikonutkaan pakoon vaikka ovi oli auki. Tämä sai suuhunsa olympiat, ohjat kakkosrenkaissa.

Tämän tunnin aiheena oli taivutukset. Ope selitti alkuun että hevonen ei taivu rungostaan vaan taipuessa ulkopuolen jalat astuvat pidempää, sisäpuolen jalat korkeampaa askelta. Itellä tässäkin oleellista oli pitää hyvä ulkotuki. Tomppaa sai alkuun vähän ratsastaa liikkeelle mutta ihan hyvin reagoi pohkeisiin. Ope laittoi mikrofonin päälle ja ite hätkähdin tätä aika kovasti. Hepo oli moiseen tottunut.

Tunnin kuviona oli hyvin persoonallinen vähän apilamainen kolmikaarinen kiemura kumpaankin päätyyn lyhyen sivun suuntaisesti. Ensin ratsastettiin pitkän sivun loppuun hyvä kulma, sitten taivutettiin täyskaarron alkua suoristaen kohti pitkän sivun puoliväliä. Tässä oli puomi suuntamerkkinä. Puomin jälkeen käännettiinkin toiseen suuntaan ja tehtiin iso kaarre kohti toista pitkää sivua käyden lähes maneesin keskipisteessä. Toisella puolella oli puomi symmetrisesti, sen viereen suoristettiin kohti lyhyen sivun keskipistettä ja käännettiin lopuksi vielä vastakaarto päätyen seuraavan pitkän sivun alkuun.

Harjotusravissa mentiin tätä. Välillä meni hirmu pitkä aika etten saanut yhtään kommenttia. Tulkkasin että meni ihan hyvin. Lopulta tuli sanomista että aseta paremmin oikealle ja pidä suorillakin ulko-ohjan tuki. Hepo pyöristyi ja rupesi liikkumaan ihan mukavasti. Oli aika automaattiasetuksilla ja taipui kulmiin ihan itekseen. Välillä tosin veti päätä turhan paljon vasemmalle. Vasemmassa kierroksessa suorilla urilla oli helpompi asettaa ulos ja pitää vasemmalta tuki. Tehtävällä oikealle asettaminen oli alkuun hankalampaa mutta kun se rupesi toimimaan niin vasemmasta tuli hankalampi.

Loppuun otettiin vielä ympyröillä laukkaa. Eka nosto ei onnistunut, hepo valahti ulos, hyytyi ja rupesi kakkimaan. Vähän raippaa ja liikkeelle. Seuraava nosto onnistui hyvin ja polki kunnolla. Tulipa muun liikenteen takia vielä kolmaskin nosto. Laukka rullasi hyvin ja hetken päästä opin pitämään ulkotuen laukassakin. Sain myös ratsastaa vähän eteen kun kaveri oli reippaampi. Alassiirtymät oli paljon parempia kuin Kamilla.

Loppuraveissa yritin ratsastaa vähän eteen. Mutta menikin kiireiseksi. Tässä vaiheessa hepo liikkui jo kivan tasasesti edestä. Hetki ravia ja loppukäynnit. Loppupalautteet opelta oli sangen kivoja tällä kertaa. Ja olinkin mielissäni että nyt päästiin jo höykytyksen makuun ja tunti oli huomattavasti aamuista rankempi. Tomppa jatkoi vielä seuraavalle.

Ongelmia:
alkutunnista jäin sisäohjaan kiinni
en aina huomannut kun ulkolapa pullahteli

Parannusta:
meni sangen kivasti


Pätkiä alkutunnin menosta Tompan kanssa.

Sennuleirin aloitus kouluviilauksella


Heppahulluus jatkuu ja nyt luvassa on tämän kesän toinen heppaleiri. Sennuleiri Ylirannalla. Poppoomme saapui vasta nyt aamulla. Hepat oli jaettu jo valmiiksi, samoin ryhmät. Meidät oli laitettu ekaan ryhmään ja ryhmäjako oli sen perusteella että ei olla oltu Ullan opissa aiemmin. Meidän porukassa oli kivasti vain 4. Hepakseni sain Kamin, ruunikonkirjava pv-tamma, korkeutta hitusen päälle 160 cm. Kuulemma säpäkkä.

Hepat haettiin aamulla laitumelta. Pääsin jo siinä vaiheessa ratsaille. Ilman satulaa ja riimulla. Nätisti Kami käveli tallille. Ja superkiltisti oli hoitaessa ja varustaessa. Pelhamit suuhun, talvisin on kuulemma reippaampi.

Mentiin maneesissa, tunti alkoi kympiltä. Alkuun aika pitkään käynnissä. Uran sisäpuolella suoraan ja huolelliset kulmat. Sain aika pitkään olla omissa oloissani ilman kommentteja. Mutta kun niitä sit rupesi tulemaan niin tulikin kunnon liuta. Alkuun tuntui jo aika huonolta kuskilta. Sisältä ei saa jäädä kiinni, vatsalihakset käyttöön pidätteissä ym.

Sitten ruvettiin ratsastamaan pääty-ympyrät. En ihan hahmottanut oikeita reittejä ja siitä tuli sanomista että tulen liian aikaisin takas uralle. Ravi meni ihan ok. Helpointa oli mennä suoraan. Askeleet oli kivan tasaiset, joten harjotusravissakin oli helppo olla. Enempi reipas kuin laiska. Puolipidätteiden kanssa sai keskittyä. Ympyröillä oli hankaluuksia asettaa sisään.

Ensin mentiin pitkään oikeassa kierroksessa, sitten vasemmassa. Ei kovin monesti vaihdettu tunnin aikana suuntaa. Harjotusravista tehtiin pysähdyksiä. Alkuun oli vähän etupainosta mutta parani. Täydellistä ei tullut eikä aina malttanut seistä.

Loppuun otettiin muutamat laukannostot. Päästiin yrittämään kahdesti. Ekalla kerralla meinas nousta väärä mutta päädyttiin kuitenkin vasempaan. Saatiin laukattua noin puolisen kierrosta. Jälkimmäinen laukka nousi paremmin. Alaspäin siirtymät ei olleet kovin kehuttavia. Ois pitänyt valmistella paremmin mutta loppui tila ja aika kesken.

Sitten tunti jo loppuikin. Saatiin kaikki loppupalautteet. Nyt kommentit tuntuivat positiivisemmilta kuin tunnin aikana. Ei ollut kovin rankkaa mutta tarkkaa oli senkin edestä.

Ongelmia:
kumpaankin kierrokseen oli hankala asettaa sisään
pohkeiden käyttöni vois olla tehokkaampaa
vasen hartia meinas olla alempana

Parannusta:
pyöristyi hetkittäin, helpommin ravissa kuin käynnissä


Pätkiä koulutunnilta.

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Parempaa poniratsastusta esteratakurssin toisena päivänä


Esteratakurssin toiselle päivälle sain toivomani Ruutin. Näppärä hyppääjä, jolla en oo aiemmin loikkinut. Tälläkin oli omat ponivinkeensä. Tarhasta ei ois antanut kiinni (onneksi pieni ruohotupsu sai toisiin ajatuksiin). Karsinasta ois halunnut muille maille mutta olin ponia ovelampi ja olin sulkenut kulkutien jo etukäteen riimunnarulla. Ähäkutti!

Kelinä tänään oli puolipilvinen +15. Pistin varmuuden vuoksi pitkähihaisen mutta t-paidalla ois varmasti tarennut. Kenttä pölisi edelleen. Esteitä sinne kannettiin portin ja lainelankun linja (meille 6 laukkaa, muille 5), kaarevalle 2 pystyä (5 laukkaa, muille 4), suunnanvaihtopysty, päätyyn pysty vesimatolla, lävistäjille okserit ja tien viereen pitkälle sivulle pysty, portti ja pysty, (muille 3 laukkaa, meille 4).

Alkuverkan laukan kevyestä istunnasta tuli sanomista että lantiota eteenpäin. Tuntui aivan hullulta mutta onneksi tuomaritornin ikkunoista sai vähän peilattua ohi vilahtaessa. Tosiaan, lantio edempänä näytti paremmalta. Alkutunnista tultiin kaarevaa linjaa maapuomeina. Kummastakin suunnasta. 5 laukkaa onnistui suht kelvosti. En vaan aina huomannut jos ei osuttu puomeille oikein. Laukkaa sai ratsastaa eteen. Verkkahypyt tultiin kentän keskellä olleelle pystylle. Vasemmasta oikeaan laukkaan ensin, tokalla kierroksella kahdeksikko eli kummatkin vaihdot. Alkuun oli turhan löysä mutta toinen kierros meni paremmin. Myötäämisestä tuli sanomista, enemmän kohti korvia.

Sit tultiinkin jo radanpätkää. Alkuun sama kaari kun maapuomeilla. Meillä väliin tuli 5 askelta ja se oli kuulemma ihan ok. Ennen suunnanvaihtoestettä poni kompuroi mutta yli päästiin. Portin ja lainelankkujen linjalle tuli sopivat 6 laukkaa. Sanomista tuli että tähtää keskelle esteitä.

Seuraavalla kierroksella sama uusiksi mutta perään lisättiin okseri, kolmen esteen linja, toinen okseri ja vesi. Kun keskityin myötäämiseen paremmin niin johtaminen jäi. Ruuti päätyi ristilaukkaan ja omat yritykseni vaihtaa olivat turhan helliä. Ristilaukassa portille siis. Väli meni edelleen sujuvasti kuudella. Vääriä laukkoja kertyi tällä kierroksella enemmänkin. Kolmen esteen linjan eka väli oli vähän ahdas neljä ja toka väli venähti kolmella. En osannut päättää etukäteen ja sit kävi näin. Mutta yli mentiin. Loput meni paremmin eikä kytännyt vesimattoa yhtään (jos sitä hiekan seasta edes erotti).

Sitten esteet nostettiin noin kasikymppiin. Meille tuli vähän epätasaisempi kierros ja väärien laukkojen lisäksi Ruuti vetäisi kolmen esteen linjan vikasta oikealta ohi. Kolautin polveni ohimennessä tolppaan, auts. Yritin mennä neljällä mutta tuntui ettei vaan mahdu. Uusintalähestyminen ja yritin kolmella kummatkin välit. Nytpä poni päätti sit ite ottaa neljännet. Mutta yli mentiin. Pudotettiinpa sit vielä vika takasilla kun en malttanut suoristaa esteelle.

Hieman arvelin että hypyt ois saattaneet olla tässä. Mutta eipä olleet vaan osa vielä uusi ongelmakohtansa. Meillä se oli tuo 3 esteen linja. Nyt päätin tulla neljällä. Alku meni hyvin mutta sit jotenkin herpaannuin ja Ruuti veti vikasta taas oikealta ohi. Ei tainneet pohkeet olla kunnolla kiinni. Mutta ponnistuspaikka ois kyllä osunut. Nyt pääsi ope sanomaan että raippa toiseen käteen. Meinasipa ope mennä sinne esteen oikealle puolelle seisomaan mutta en kaivannut vielä helpotuksia. Päättäväisesti uudestaan, pidätteet läpi ja ratsastin loppuun asti. Eikä edes yrittänyt ohi. Mutta harmi että tuli tämä toinenkin ohiluikahdus.

Ruutilla oli kivempi ja helpompi hypätä kuin Aarteella. Hyvin myös opettaa olemaan tarkkana. Ehkäpä voisin tästä suunnitella seuraavaa kisakaveria kun Kora kerran muutti Muhokselle ja Karkki on toistaiseksi levossa.

Ongelmia:
kaksi ohimenoa
ainakin yksi pudotus (en suoristanut)
pitäisi myödätä paremmin harjaa pitkin eteen eikä alas

Parannusta:
helpompi ratsastaa Ruutilla kuin Aarteella


Kooste päivän hypyistä. Kuvaamisesta kiitos Elinalle.

lauantai 13. heinäkuuta 2013

Poninsäätelyongelmia esteratakurssilla


Viikonloppu näytti ikävän hevosettomalta ja pohdin esteratakurssia 50 - 60 cm. Kun sitten facebookissa tuli viesti että kurssi meinataan perua osallistujen puutteessa, en epäröinyt hetkeäkään. Lopulta meitä tuli 5 eli oikein kiva määrä. Heppatoiveeksi en keksinyt mitään fiksua niinpä toivoin Aarretta, koska en ole sillä koskaan mennyt. Ja ponin myös sain.

Ponivinkeitä ei ollut ikävä ja Aarteen pysähtely syömään matkalla tarhasta talliin oli enemmän viheliäistä kuin söpöä. Kaikin voimin sitä sai kiskoa ruohotupsuilta pois. Hoitaessa ja varustaessa oli nätisti. Vaan tosi pieneltähän se näytti. Säkä arviolta 145 cm. Kentällä astuin ponin kyytiin suoraan penkiltä laittamatta vasenta jalkaa jalustimeen. Enkä tuntenut itseäni kovin jätiksi kun sain säätää jalustimia lyhyemmiksi.

Esteet kasattiin kentälle ennen tuntia. Linja pysty-okseri, 24 metriä, 6 laukkaa. Kolmen esteen linja: pysty, portti ja lainelankut. Väleihin 3 ja 4 laukkaa. Kaareva linja portti-okseri, 6 laukkaa. Sekä suunnanvaihtoesteenä pysty, jonka alla oli vesimatto. Kelinä oli pilvinen +14. Tunnin jälkeen satoi.

Alkuverkassa jo huomasin että ihan erilaista mennä ponilla. Aarre on vielä suht kaponen. Käynnissä ja ravissa pohkeet pysy kyljissä, laukassa huonohkosti. Ravissa mentiin jatkuvasti turhan hitaasti tai löysästi. Enkä huomannut ite. Sen huomasin että ohjat ei pysy napakasti tuntumalla, samoin kuin Aapon kisavideolla. Yritin ratsastaa tiiviimmin kohti ohjastuntumaa. Ja heti perään ope huomautti samasta asiasta, aika huonosti taisi yritys siis toimia.

Laukassakin piti mennä energisemmin vaikka omasta mielestäni viipotettiin reippaasti. Oma paino valahti laukassa helposti vasemmalle jalustimelle kummassakin kierroksessa. Tunsin itseni myös etu- ja yläpainoiseksi. Yleensä kun edessä on vähän sitä kaulaa. Nyt koko poni tuntui olevan kaukana alhaalla. Laukkaaminen oli aika rankkaa, taisin puskea itekin.

Verkkahyppyjä tultiin ensin ristikolle. Ponnistuspaikat ei alkuun osuneet ja tuli sanomista että poni ei ole apujen välissä eikä tarpeeksi energinen. Saatiin aika monta sakkokierrosta. Sitten hypättiin vesimattoa. Samat ongelmat. Kaarteessa poni viipotti lujaa mutta hyytyi kohti estettä. Kertaalleen pomppasin eriaikaan, pudotin jalustimeni ja keikuin kyydissä esteen jälkeen. Tuli videolle. Mutta eipä Aarre vesimattoa kytännyt. Toisaalta kenttä pölisi sen verran että tuskin sieltä hiekan seasta sitä mattoa edes huomasi.

Tultiin myös linjaa pystyltä okserille. Nyt usvatin vähän paremmin ja päästiin se kuudella vaikka alla oli porukan ainoa poni. Hevosilla väliin tuli 6 - 8 laukkaa. Sitten 3 esteen linjaa, ekalle mentiin jo niin lujaa että poni veti tokasta vasemmalta ohi. Käännös oikealle takaisin portin eteen ja sitten koko homma uusiksi vähän lyhyemmällä laukalla. Laukkoja väleihin 4 ja (ahtaat) 5.

Sitten tultiin rataa. Suora linja, kolmen linja, vesimatto ja kaareva linja. Ponnistuspaikat ja laukan energisyys ei olleet ihan parhaimmistoa. Mutta kaikesta yli. Estekorkeus oli 60 sentin kieppeillä. Toiselle kierrokselle nostettiin noin 70 senttiin ja perään lisättiin vielä 3 estettä: laineet samaan hyppysuuntaan, kaarevan linjan portti toiseen suuntaan ja vesimatto toiseen suuntaan. Kummatkin 6 laukan linjat meni hyvin. 3 esteen vika väli jäi edelleen vähän ahtaaksi. Laukat vaihtui hyvin. Ite olin välillä vähän epävarma ja useammassa hypyssä nappasin harjasta kiinni kun esteet tuntui ponin kokoon nähden suurilta. Uusintaosan laineet putosi, tultiin vähän löysästi. Mutta muuten poni eteni kivasti ja muistin noin joka kolmannen esteen oikeasti ratsastaakin.

Loppuverkassa poni pyöristyi hetkittäin mutta enempi omia aikojaan kuin kuskin ansiosta. Kiva oli päästä Aarteen kyytiin. Tolkku poni, joka kyttäilemättä loikki erikoisesteetkin. Mutta ite oon enempi hevosmoodissa ja tykkään enempi vähän isommista ratsuista. Hyvä niin, sillä Aarre rupeaa olemaan kokonsa puolesta aika alarajoilla mun alleni. Ponivuodet meni jo.

Ongelmia:
yksi ohimeno ja yksi pudotus
ei ollut oikein hajua koska meno on sopivaa
laukassa oli hankala saada pohkeet pidettyä kiinni
pungin aika paljon kyydissä ja otti kunnon päälle
välillä vähän jäädyin ja unohdin ratsastaa esteille

Parannusta:
kivasti hyppäsi
liikkuikin
24 metrin linja päästiin joka kerta sujuvasti kuudella


Videokooste meidän menosta. Kiitos kuvauksesta kurssia seuranneelle neidolle.

perjantai 12. heinäkuuta 2013

Viilaamassa takaosakäännöksiä Valmalla


Perjantaina omalle tunnilleni sain hartaasti toivomani Valman. Tarhasta tuli huhuilemalla. Kunhan sain taas ponin hätisteltyä pois edestä. Karsinassa oli kiltisti. Satulan valinnassa oli ongelmia kun missään ei lukenut vihjeitä. Onneksi lopulta selvisi mikä penkki laitetaan.

Selkään nousussa malttoi seistä paremmin aloillaan kuin mitä muistelen aiemmin tehneen. En tiedä olenko oppinut pitämään pohkeeni paremmin kyljissä mutta hepo pyöristyi käynnissä heti kun otin ohjat tuntumalle. Ravissakaan ei kaahottanut yhtään. Siksi tulikin pikemminkin kommenttia ratsastaa ravia eteen. Mikä tuntui hullulta kun omasta mielestäni meno oli juuri sopivaa.

Alkuverkassa otettiin myös laukkapätkät, parhaimmillaan oli sellainen olo että sain ratsastettua jokaisen askeleen. Valitettavasti sitä ei kestänyt koko tuntia. Laukka oli nyt mielestäni rauhallista ja hallittua. Ope taas kaipasi lisää ytyä.

Tunnin tehtävänä mentiin takaosakäännöksiä. Oltiin siis hyvin paljon käynnissä. Nämä meni ihanasti viilauksen puolelle. Hienosäätöä, tykkään! Asetukset ois voineet olla paremmat, pullahduksesta tuli sanomista, samoin piti pidättää tarpeeksi. "Kuljeta käyntiä", takajalkojen pitää astua, kuvio ei saa olla liian suuri. Ja vielä kerran se asetus. Kyllähän ne siitä parani. Ja tunnista jäi kiva mieli.

Ongelmia:
käännöksissä oli paljon viilattavaa
muoto ei ollut tasanen läpi tunnin
ope kaipasi vähän energisempää menoa

Parannusta:
oli olo että hallitsen menoa
ei säikkynyt omiaan


Tiinalle kiitos videoinnista.

Kolmas kerta maastiksilla


Perjantaina päädyin kolmatta kertaa tälle kesälle maastoesteille. Tämän toteutuminen oli kyllä vähän vaakalaudalla kun ei meinannut löytyä kolmatta kuskia mukaan. Onneksi lopulta sitten löytyi ja päästiin hyppäämään. Mentiin jo ennen tunteja kun aikataulut passasi kaikille. Ratsukseni sain toiveideni mukaan Ellin. Ja taas harmitti tallissa että sen töhöharja oli edelleen siistimättä.

Taas oli uusi ope tähän puuhaan, nyt piti viikonloppuope. Verkkakierroksella mentiin taas edeltä. Eikä vauhtia meinannut löytyä sitäkään vähää mitä toissapäivänä. Ja taas hypättiin uusia esteitä. Tänään mentiin lammelle.

Mentiin vettä eikä Elli siitä juuri välittänyt. Sitten hypättiin lähistöllä ollutta lankkua ja keltaista A:n muotoista. Lopuksi myös ylöshyppyä vedestä ja portaat ylös. Hankalin oli ylöshyppy vedestä. Vesi oli vähän syvempää ja sameampaa esteen edestä eikä kukaan hepoista suoriutunut siitä kovin hyvin. Meille tuli ekalla kerralla kielto kun Elli liirasi hyvissä ajoin sivuun. Toisella yrityksellä käytiin esteen edessä katsomassa. Ja ennen kuin ehdin reagoida oli Elli siitä paikaltaan kömpinyt ylös. Onneksi se meni siististi.

Suht monta hyppyä tuli tänäänkin. Elli olisi voinut olla vähän energisempi mutta tasainen ja tolkku menijä se edelleen oli.

Ongelmia:
laukka ei oikeen rullannut
ponnistuspaikat löyty huonommin ku keskiviikkona
hyppäsin ennen hevosta
kantapäät ei pysy alhaalla
Elli ei edelleenkään hyppää aina suoraan
yksi kielto

Parannusta:
oli ihan tukeva olo kyydissä


Videolla kooste Tiinan kuvauksista ja kypäräkameran otoksista.

torstai 11. heinäkuuta 2013

Yhden tunnin treenillä huipputulos koulukisoista


Torstaina ABC:llä oli seurakoulukisat. Lähtijöiden määrä oli niin huima, että alotusaika siirrettiin kahdesta kahteentoista. Aapolla oli 3 rataa luvassa, itse olin kuskeista keskimmäinen. Luokkana helppo C:2 2000. Suunnitelmissa oli letittää ja puunata hepo kisakuntoon mutta aikatauluni taas petti ja olin paikalla juuri sopivasti näkemässä Aapon ekan kisasuorituksen. Suoritusten välissä oli noin tunteroinen, joten Aapo ehti käydä puolisen tuntia tallissa huilaamassa. En jaksanut ruveta väkertämään lettejä siinä välissä.

© Jenni Nisula


Puolisen tuntia varasin varustamiseen ja verkkailuun. Aikaa olikin aika passelisti. Verkkailin maneesissa vaikka kisoissa myöhemmin kuulutettiinkin että maneesi ei ole verryttelyaluetta. Pohja maneesissa oli parempi, eikä pölissytkään. Ekalta kuskilta tuli kommenttia että maneesissa Aapo oli liikkunut hyvin mutta kentällä hyytyi. Nyt osasin siis pitää hepan verkassa tarpeeksi reippaana että ois sit hyytymisvaraa. Taivuttelin vasempaan kunnolla ja tein peruutuksia. Keskiravit kumpaankin suuntaan ja laukkalävistäjiä. Ihan ok. Yritin ratsastaa myös erityisen huolelliset kulmat.

© Jenni Nisula


Kentälle menin verkkaamaan kun ekaa kertaa mut kuulutettiin valmistuvaksi. Lähtönumeroni oli alunperin 16, yksi jäi välistä pois. Aikataulukin piti aika hyvin ja suoritukseni oli vähän puoli kahden jälkeen. Meinasin olla jo vähän uuvuksissa ja käveltiin pitkin ohjin kun meitä edeltävä oli radalla. Mutta terästyin ja pyörittelin vielä vähän ravissa. Tämän päivän hankaluus oli epätasaiset jarrutusmatkat. Välillä pysähtyi ravista hyvinkin nopsaa, välillä jarrutusmatka oli pari metriä pidempi. Aiheuttaa radalla hankaluuksia.

© Jenni Nisula


Mutta rento ote ja asenteella voittamaan. Nyt muistin hymyillä radalla. Ei tullut rikkoja mutta vasen jalustin irtosi jalasta kun yritin asetella sitä paremmin jalkaan. Jossain täyskaartojen välissä. Ajattelin että pahus, tuomari näkee. Mutta ei ehkä nähnytkään. Aapo hoiti oman hommansa tasaisen varmasti. Liikkui mutta ei kiirehtinyt. Peruutus oli meidän heikoin lenkki. Siitä tuli vitonen. Harmi ettei ensimmäinen keskiravikaan oikein lähtenyt, Aapon bravuuri ja siitäkin vaan 5,5. Toinen onneksi parani ja siitä 6,5. Muuten numerot oli hyvin kilttejä. Vanhaan tapaan jälkimmäisestä laukkaympyrästä tuli kasi. Olin suoritukseen tyytyväinen. Tietysti viilattavaa aina on. Kulmat ois voineet olla vielä huolellisemmat. Alakerran numerot oli seiskaa ja oikeista teistä 8.

© Jenni Nisula


Radan jälkeen kuulutettiin että tulokseksi 68,409 % ja tässä vaiheessa luokkaa toiseksi. Olin aika täpinöissäni. Huh, mitkä prosentit! Vaikka totesin kyllä että jos kaikki menee ihan nappiin niin voisin saada yli 70 %. Mutta tämä oli yli odotusten. Loppukisaajista yksi kiilasi vielä puolella pisteellä ohi, joten jäätiin kolmansiksi. Open ihanan rehellinen kommentti oli että ei ois antanut mulle istunnasta seiskaa. Ehkä se hymyily auttoi jotain.

© Jenni Nisula


"Hyvin esitetty! Alastulosiirtymisten valmistelua tulee harjoitella lisää. Peruskuljettaminen mukavasti kohdillaan!" Ja hymyilevä aurinko.  Olen tuomarin kanssa ihan samoilla linjoilla. Vaikka kiltisti arvosteli. Taso oli tosiaan huima, sillä lähes kaikilla kisaajilla oli yli 60 % ja voittajalla reilu 71. Ope kommentoi että vähän ryhtiä lisää niin ollaan valmiita helpon B:n radoille. Ite taas olin mielissäni että tällä treenillä tämmönen tulos. Pikkuhiljaa rupean uskomaan että osaan jotain. Valkosen ruusukkeen kanssa kotiin.

© Jenni Nisula



Annelle kiitos kisahoitajuudesta ja radan kuvauksesta!

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Asetuksia ja taivutuksia Tihtalla


Maastoesteiden jälkeen luuhasin tallilla ja parturoin Assin ja Karkin harjat ratsumittaan. Elliä suunnittelin mutta se meni tunnille. Kävin kuvaamassa Annen estetuntia ja hinguin tietysti itekin taas ratsaille. Eihän se yksi tunti päivässä enää mihinkään riitä. Huomasin listasta että kasin koulutunnille oli vain 3 tulijaa, joten tuppauduin mukaan. Hepan sain valita muutaman joukosta ja nappasin sieltä Tihtan. Sillä kun olen mennyt vaihtoehdoista vähiten (vain kerran aiemmin). Myrskyä en kuulemma saa. Enkä ois kyllä halunnutkaan. Tämä oli Tihtalle jo kolmas tunti putkeen.

Selkä notkolla ja kantapäät nousee.
Etsi kuvasta kuudes jalka.

Alkuverkoissa huomasin jo, kuinka kivan tolkku heppa Tihta on. Mutta tykkäsinhän siitä edellisenkin kerran perusteella. Meni minne pyysin. Ja liikkui omalla moottorilla eteen kuitenkin vyörymättä. Alkuun mentiin aika pitkät laukkapätkät. Tihta toimi kivasti ja opekin kehui meidän menoa.

Tyypilliseen tapaan vasen hartia on alempana.
Kantapäätkin voisi olla taas paremmin alhaalla.

Tämän päivän tehtävänä mentiin asetuksia ja taivutuksia. Pääpiirteissään pitkillä sivuilla asetus ulos, pääty-ympyröillä sitten taivutettiin ulos. Aluksi tunsin hytkyväni harjotusravissa pahasti mutta onneksi joko opin rentoutumaan ja pompin vähemmän tai sit ei vaan enää tuntunut niin pahalta. Tehtävät ravissa ja laukassa. Toiseen suuntaan saatiin alottaa muistaakseni käynnissä. Tihta ei jyrännyt eikä vyörynyt. Muoto oli vähän avoin mutta ope kehui edelleen meidän menoa. Laukkapätkät oli tehtävälläkin aika pitkät.

Hienosti nousee Tihtalla jalka.

Loppuverkassa Tihta rupes vihdoin pyöristymään niskastaankin vähän paremmin. Mutta tolkku elukka. Pientä miinusta siitä kun talutin kentältä talliin eikä ois yhtään malttanut seurata missä menen. Pysähdyin, heppa valui eteenpäin. Pysäytin hevosen, pistin peruuttamaan. Jos sattuikin joskus pysähtymään omalle alueelleen niin kehuin. Mutta tästä ei tullut hyvää. Loppui aika ja kärsivällisyys. Tallissa uskaltauduin harjaamaan ja pesemään Tihtan selän sen syödessä irti. Eikä ollut liiskaamassa mua seinään vaan oli nätisti.

Vähän rennompaa menoa.



Lopuksi Tihta laski päätään jo kunnolla.
Ongelmia:
harjotusravissa oli aika hytkyvä olo
video kavaltaa nousevat kantapäät
taluttaessa ei malttanut kuunnella

Parannusta:
ohjautui tosi kivasti
laukkasi kivan kasassa
loppuverkassa pyöristyi
oli tallissa kiltisti tunnin jälkeen


Anne tuli oman tuntinsa jälkeen kuvaamaan meidän menoa. Valokuvatkin otti Anne.

Elli, luottoratsu maastoesteillä


Keskiviikkona pääsin vihdoin maastoesteille. Kuvittelin todellakin että niitä olisi hypätty myös viime viikolla Ypäjällä. Ratsukseni sain Ellin. Toivoin että se liikkuisi paremmin kuin maanantaina. Tämä oli siis toivottu privatunti, ratsukoita oli 3 ja tunnin piti perjantaiope. Kelinä oli aurinkoinen +18 eikä onneksi ötökät kiusanneet.

Verkkalenkki vedettiin keulilla. Elli oli sangen nahkea liikkumaan ja sai hoputella pohkeilla ja naputella raipalla. Laukkakin oli pikemminkin hidasta kuin lennokasta. Sai ratsastaa eteen. Ja ylipitkä harja haittasi elämää, raipankäytön jälkeen en meinannut löytää ohjia takaisin käteen harjapehkon joukosta.

Alotettiin heti tehtävillä. Tultiin useampi este kerrallaan putkeen. Nyt hyppäsin myös ekaa kertaa A:n muotoista isoa ruskeaa, jossa on risuja päällä. Korkeuttakin varmaan 80 cm. Lammelta kohti muita esteitä. Ekalla kerralla Elli meinasi pysähtyä mutta hyppäsi kuitenkin. Perään tukkipino ja tultiinkohan vielä joku muukin. Tokalla kerralla Elli oli vähän paremmin menossa mutta edelleen hyppäsi vinoon. Multa irtosi jalustin. Yritin saada vauhdissa takas muttei onnistunut. Mentiin sitten seuraava este yhdellä jalustimella. Sain vielä sakkokierroksen ja nyt osasin pitää Elli paremmin suorana hyppyyn asti. Mutta silti lähti vinoon heti hypyn jälkeen. Enkä edes huomannut, noloa.

Hypeltiin aika paljon mutta Elli ei kieltänyt kertaakaan. Muutenkin oli hirmu tolkku. Ei keittänyt mistään eikä haitannut jäädä yksin. Loppua kohti rupesi vähän kiihtymään ja päästiin turhasta tahmeudesta. Mutta meni niin varmasti että ehdin keskittyä itseeni. Kantapäät ei edelleenkään pysy alhaalla. Ope väitti että pudotin jalustimen kahdesti, itse en muista kuin yhden kerran.

Mutta kivaa oli!

Ongelmia:
ei oikein säätynyt pohkeista
hyppäsi vinoon

Parannusta:
kaikesta kieltämättä ja kopsumatta yli
vauhti oli hallittavissa


Anne videoi meidän hyppyjä.

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Koulukisatreeni kaapatulla tunnilla


Tiistai-illaksi löytyi vapaa paikka koulutunnilta Helin luota. Pääsin siis sittenkin treenaamaan Aapolla yhden tunnin alle ennen kisoja. Aapokin oli aikamoinen mutapaakku. Meinasi tulla vähän kiire mutta olin kuitenkin 2 vaille tasan maneesissa. Ratsukoita meidän tunnilla oli 3.

Kivasti tunnin aiheeksi valikoitui kouluratatreenaus ja muutkin houkuteltiin helppo C:2:n pariin. Ohjelma kerrattiin pari kertaa, joten osasin sen lopulta. Alkuverkassa Aapo liikkui mielestäni suht kivasti. Ope kaipasi taas monenmoisia viilauksia. Jalat alas oli yksi. Vinkkasi myös että Aapon kanssa kouluradalla ongelmat on kulmiin ratsastus; varsinkin laukassa, laukkalävistäjien jälkeinen ravi, takaosan poikitus sisään ja peruutukset. Näitä sit treenailtiin alkuverkassa. Peruuttihan se mutta meni vähän vinoon, turpa nousi ja askel oli vähän laahaava. Mutta keskiravit Aaposta kyllä irtoaa.

Ravissa meidän meno oli turhan kiireistä ja päädyttiin open eteen pääty-ympyrälle. Harjoitusravia siinä. Ope kommentoi että joidenkin kanssa Aapo hidastelee mutta mun kanssani se on aina pikemminkin turhan reipas. Nytkin saatiin tovi pyöriä siinä että ravin sai rauhalliseksi. Sain myös käskyjä hengittää. Vaikka en huomannutkaan pidätteleväni. Mutta rauhottuihan se meno lopulta, meinasi mennä jopa löysäksi. Siitä sitten yritettiin saada askelta venymään ilman että tahti kiihtyy. Hankalaa kun pieni ääni päässä huutaa että lujempaa. Naureskelin että voisin mennä kouluradan A.2.0. Lähimmät vaihtoehdot ois he A:2 tai A:0, huonoja semmosia.

Sitten vähän hengähdettiin ja mut laitettiin ekana tulemaan rata. Jätin raipan pois ja halusin tehdä jokusen siirtymän alle. Ope laittoi mut volttaamaan. Itseäni häiritsi että siirtymät alaspäin tuli enempi vetämällä kuin istunnalla. Mutta ei hepo halunnut kuunnella istuntaa. Alkutervehdys tuli vähän vinoon kun tuijottelin muka lamppulinjoja. Eivät ole kohdalla. Keskiympyränkin kanssa mokailin kun tein sen seuraavien kirjainten väliin asti. En tajua mikä ajatusbugi iski. 4 metriä kirjainten välistä on kääntöpiste. Jotenkin ajattelin että muuten ei tule pyöreä. Ratsastettiin leveyssuunnassa koko maneesia. Kuulemma n. 22 metriä leveä eli kouluaitoja ei mahdu kiertämään ulkopuolelta. Kisat on kuitenkin kentällä.

Pientä viilaamista oli ja hirmu hassua oli ratsastaa rataa kun ope ohjeisti samalla. Puolipidätteitä ravissa. Valahti silti lopussa pitkäksi. Askeleenpidennykset lähti vähän vaisusti mutta sit tajusin ratsastaa. Peruutus ei ollut laadukas mutta peruutti ilman kohtuutonta vetämistä ja meni suoraan. Keskikäyntiin ohje oli että älä tee mitään äläkä puske käyntiä, venyy ihan itsestään. Ohjeita kuunnellessa meinasin unohtaa lävistäjän. Laukat nousi ok, kulmiin voisi mennä vielä paremmin. Yritin pitää takaosankin uralla eikä hirmu pahasti karannut. Laukkojen välinen ravi oli kamalahko kuten ope arveli. Kamalahko siis oma tulkinta. Oikea laukka nasahti kohdilleen, pyöri kivasti ja rennosti valumatta pitkäksi. Eikä kiihtynyt lävistäjälläkään. Vielä yksi askel lisää laukkaa ennen uraa olisi pop. Loppukääntelyt meinasi mennä pitkiksi mutta vain lähes. Lisää tarkkuutta vielä ja ravi vähän paremmaksi. Ope arvioi laukkaosuuden raviohjelmaa vahvemmaksi.

Saatiin siis läksyksi mennä paljon harjotusravia ja peruutuksia toisessa päässä kun kaksi muuta ratsastivat radan. Harjotusravi sujui peruskelvosti. Muoto oli hetkittäin vähän avoin mutta ei se C:ssä haittaa. Enempi häiritsi se kun hetkittäin tuli tosi kivaa ravia ja seuraavassa hetkessä muoto venähti ja vauhti kiihtyi. Enkä tajunnut että mitä tein väärin tai jätin tekemättä. Ja edelleen hepo voisi olla ravissa vähän tasaisemmin kevyt edestä. Eli pohkeita.

Tunti hujahti supernopsaa. Oli vähän syyllinen olo kun tuppauduin toisten koulutunnille ja siellä tanssittiin mun toiveideni mukaan. Ope käski unohtaa moiset höpötykset. Loppukäynnit käveltiin tarhojen ympäri. Sitten hepolle mini-iltapala vihreää pihalla ja iltahoidot. Ylihuomenna sitten kisat. Aapo menee kolme rataa ja olen kuskeista keskimmäinen. Kaksi C:tä ja yhden B:n.

Ongelmia:
asettuu huonosti vasemmalle
takaosa saattaa liirata sisään
tahti ei pysy tasaisena

Parannusta:
suht tasaista kaikesta huolimatta

Puoli-itsenäisesti lasten alkeistunnilla


Tiistaille yksi innoke aletunnille tuppautumiseen oli tieto, että Valma tekee tunteja. Laitoin sen heppatoiveekseni ja tuppauduin lasten alkeistunnille neljänneksi. Mutta tulikin ihan väärä ratsu, Touho. En ollut kovin mielissäni ja ajattelin jo että mieluummin Töpökin. Hepo oli kaiken lisäksi kunnon mutapaakku, joten harjaamiseen meni aikaa.

Mentiin maneesiin. Siellä vasta tajusin että alkeislapset on oikeasti aika pieniä eikä mitään semmosia 12 - 15 -vuotiaita, joiden joukossa oon monesti aiemmin ratsinut. Yhdellä oli taluttajakin. Tunnin piti kesäope. Ihan taktisesti sitten jätti lapset omalle puolelleen ja hääti mut ja Touhon ovipäätyyn.

Touho oli tänään entistä epätasaisempi edestä. Kun otin ohjat tuntumalle niin hepo meni ihan mutkalle. Tajusin jossain vaiheessa että mutkittelu johtuu liian huonosta etenemisestä. Tuntumaakaan hepo ei oikeen hyväksynyt vaikka yritin olla käden kanssa tosi hellä. Lopputunnista hokasin että kuten Reino niin tämäkin toimii paremmin vähän napakammalla tuntumalla. Mutta eipä pyöristellyt. Ravissa tempo heijasi taas hyytymisestä altajuoksuun. 10 metrin voltitkin oli vain etäisiä yrityksiä, 15 m oli lähempänä totuutta. Estekulmaa lisäksi kyttäili oikeassa kierroksessa, pikkusen oven nurkkiakin.

Ope ehdotti laukkaa mutta halusin hepan vähän paremmin kuulolle sitä ennen. Tein vähän siirtymiä ja ravityötä vielä. Päädyttiin siis siihen että saan pyöriä aika itsenäisesti ja ope voi välillä huikkailla kommentteja. Laukkaa Touho ei oikeastaan nostanut vaan ravikiihdyttämisen jälkeen päätyi laukkaan. Mutta löytyi sekä vasen että oikea. Ja mikä mukavaa niin nyt ohjautui laukassa paljon edelliskertaa paremmin. Ope lisäsi haastetta ja käski tehdä laukkavoltteja. Kääntyi huonohkosti (mikä ihme kun ei ravissakaan kääntynyt). Ite piti huolehtia että oma paino pysyy keskellä. Hepan piti taas olla tarpeeksi aktiivinen eteen.

Loppuraveissa vasta rupesin saamaan juonesta kiinni. Oma paino tarpeeksi taa ja jalat kiinni. Nyt rupesi jalkojenkin asento löytymään. Ja ohjat tarpeeksi napakalla tuella. Rauhottui päänsä kanssa ja liikkui muutenkin tasasemmin eteen. Tunnin aikana huomasin että on myös suht herkkä raipalle. Pieni kosketus (enempi hipaisu) sai aika ison reaktion aikaan. Muutaman kerran piti pyytää enemmän ravia. Pohkeilla toimi aika huonosti.

Meni vähän humputteluksi. Mutta sallitaan se välillä. Matkalla talliin treenattiin taluttautumista. Meni aika pitkään ennen kuin hepo tajusi. Ja senkin jälkeen aina unohti että mitenkäs se menikään. Yritin olla säikyttelemättä mutta viesti meni välillä aika huonosti perille. Pohdin jo että onkohan Touho vaan vähän pöljä.

Ongelmia:
kiemurteleva hepo
tuntui että Touho ei ymmärrä mitä tahdon

Parannusta:
ohjautui laukassa

maanantai 8. heinäkuuta 2013

Kuuroutta pohkeille estetunnilla


Maanantaina pääsin jälleen kahden hepattoman päivän jälkeen ratsaille. Kävin rästimässä perjantain tuntini ja toivoin esteitä. Klo 19 tunnille päädyin siis hyppelemään. Listassa luki Elli. Enpä sillä ollutkaan estekurssin jälkeen mennyt eli kolmatta kertaa kyytiin. Tallissa narskutteli hampaita mutta oli muuten suht asiallisesti varustaessa. Kuolaimetkin otti hyvin.

Oltiin kentällä. Keli oli puolipilvinen +18 ja ratsukoita oli 6. Esteitä kasattiin linjalle kaksi pystyä ja okseri, väleinä 17 metriä.

Heti alkuverkassa Elli liikkui pohkeista tosi huonosti eteen. Yritin keskittyä pitämään kantapäät alhaalla ja itseni estemoodissa. Heppaa joutui raipalla muistuttelemaan liikkumisesta. Ja ope sanoi vielä että lisää ravia, joten ihan napakasti sai komentaa. Tultiin ravissa maapuomien yli. Puomit meni ihan ok kunhan ratsu liikkui. Tuntui että huhkin kyydissä enempi kuin Elli alla.

Laukassa tultiin kans puomeja. 5 laukkaa väleihin. Taisi yhtä kertaa lukuunottamatta tulla oikein. Jokusen kerran laukka vaihtui matkalla mutta monesti päästiin ihan oikeinkin. Takapuolta lähemmäs etukaarta ja muista kyynärkulma oli ohjeet. Laukkakin valui helposti löysähköksi. Sisäpohjetta kuunteli huonosti kumpaankin suuntaan eikä edelleenkään liikkunut pohkeista eteen. Tultiin kummastakin suunnasta.

Esteet nousi pikkuhiljaa. Ensin pysty vikaksi. Sitten ristikkokin keskelle. Kun kaikki oli ylhäällä niin ruvettiin tulemaan 4 askeleella. Vähän huoletti että miten tahmajalka niihin venyy mutta venyihän se. Itellä toki oli edelleen olo ettei pohkeeni tarkoita sille mitään vaan kaiken lisävauhdin sai hakea raipalla naputtamalla. Kurjaa. Mutta neljällä päästiin joka kerta. Piti muistaa välillä jopa vähän pidättää ettei veny liian laakaiseksi.

Näitä tultiin jokunen kierros. Meni ihan ok. Lopuksi nosti meille vielä n. 80 senttiin. Siististi yli niistäkin. Vikasta kierroksesta on todistusaineistoa (video alla). Yritin vielä erityisen paljon keskittyä kantapäihini.

Loppuverkoissa Elli tahtoi alkuun mennä vauhdilla. En päästänyt edes raville omin lupinensa ja nopeasti rauhottui kun sain pohkeet pidettyä kiinni. Nopeasti meni takas siihen tahmailumoodiin että sai taas naputella raipalla. Mutta kaiken narskuttelun joukosta myös muutaman pienen hetken sain ratsua käynnissä pyöreämmäksi.

Ongelmia:
Elli ei liikkunut pohkeistani eteen
hepan harja oli edessä kun raipankäytön jälkeen yritin etsiä ohjia takas käteen

Parannusta:
ei kieltoja, ei pudotuksia
käynnissä sain hitusen pyöristymään


Meri kuvasi meidän vikat hypyt.

perjantai 5. heinäkuuta 2013

Leirikisoissa 95 cm Robinetalla


Haaveilin etukäteen että saisin leirikisoissa hypätä metriä. Haaveeksi jäi, sillä suurin luokka oli 95 cm. Meiltä otettiin kirjalliset luokka- ja hevostoiveet. Laitoin listaan Robinetta 95 cm ja läpi meni. Radat oli osittain ite suunniteltuja. Sarja jätettiin tosin pois kun joukossa oli poneja sikinsokin. Luokkia oli siis 4 ja minä vikassa. Radanrakennuksessa puhuin että kiva on olla ekana ja ekaksi sit päädyinkin. Heppani meni uudestaan vielä vikana. Ratsukoita luokassa yhteensä 8.

Annen piirtämä kisaratapiirros.


Huoltotauko verkassa. Tunnistaako letistä?


Laitettiin toisen kuskin kanssa ratsu yhdessä kuntoon. Oli taas hitusen häijy mutta nyt ajattelin sen vaan hyväksi asiaksi. Ihanan nopea hoito ja varustus. Pihalla oli kuuma ja paheni vaan. Onneksi ei povattua sadetta ja ukkosta näkynyt. Olin aika väsyksissä verkassa ja nukutti. Mieluummin olisin kävellyt pitkin ohjin kuin ravannut. Tein taas vähän aiempaan tyyliin pitkillä sivuilla eteen ja lyhyille kiinni ja voltti. Hepo oli enempi löysähkö.

Rottakin olisi kaivannut päiväunia.
© Tuomas Jaakkola

Arvelin ihan oikein että muitakin heppoja pelottanut kulma jännäsi myös Robinettaa. Ite en tajua että mikä siinä oli, johteet jotenkin eri asennossa kuin yleensä? Aika vahvasti yritti luistaa päätyyn menemisestä. Ravissa päästiin jotenkuten, laukassa huonommin. Muutaman kerran kun sinne oikein hinkutin niin päästiin paremmin. Ois pitänyt ottaa joku varma vetoheppa ja mennä perässä. Aika moni hepo sitä vähän säikkyi.

Ilmeillä mentiin.
© Tuomas Jaakkola


Verkkahypyt hypättiin ykköselle ja neloselle. Ykkönen oli ensin ehkä 60 cm, sitten ehkä 80. Okseri oli 85 cm. Eikä mun mielestäni muutkaan esteet oikeen kisakorkeudessa olleet. Okserit oli ainakin hyvin lyhkäsiä. Ennen verkkahyppyä neloselle piti tehdä laukkaympyrä päätyyn. Eipä siitä oikein ympyrää tullut vaan joku soikea puikula kun heppaa kauhistutti. Ajattelin vaan että radalla ei tarvi mennä päätyyn asti. Väärin.

© Matti Kallio


© Tuomas Jaakkola

Neloseste.
© Tuomas Jaakkola
Vähän vesihuikkaa alle (kuva 2) ja sitten liikkeelle. Mentiin tosiaan aika kaukana päädystä lähestymisemme ekalle. Kierrettiin uralta kolmosen takaa. Pelkäsin että hepo on liian löysä mutta ei ollut. Hyvin yli ja hepo nosti koipensa. Kaarre oikeaan kuten jo verkkahypyillä harjoteltiin. Kakkonenkin hyvin yli. 5 askeleen linja kans jännitti etukäteen koska aiemmissa treeneissä oli siinä ongelmia. Nyt oli ihan uudenlaisia ongelmia kun parin laukan jälkeen heppa pisti jarrut päälle ja loikki sivuun. En vielä luovuttanut vaan ajattelin että yli pääsee. Patistelin esteelle ihan siihen viimeiseen askeleeseen asti. Vasta kun pysähdyttiin esteen eteen oli pakko todeta että tuli kielto. Eihän siinä itse esteessä mitään ollut mutta kun piti hypätä suoraan kohti pelottavaa kulmaa. Oma moka kun unohdin tämän.

Kakkoseste.
© Matti Kallio


Kakkoseste toisesta kuvakulmasta.
© Tuomas Jaakkola
Eipä muuta kuin lyhyt uusi vauhti ja tarmolla yli. Menihän se. Ja esteen jälkeen liirasi heti oikealle kauas möröistä. Meinasi tulla kiire kääntää okserille. Mutta totesin että nyt pitää mennä entistä lujempaa. Alunperinkin oli aikomus ratsastaa aikaa. Arvosteluna kun oli A.2.0. Nelosen jälkeen oikaisin kakkosen sisäpuolelta vitoselle. Laukka meinasi useampaan kertaan sammua kaarteissa kokonaan. En ollut tasasuuteen kovin tyytyväinen. Ponnistuspaikat sentäs oli suht ok. Kutoselle roikastiin vähän kauempaa mutta menipä nyt yli (sama kun 3). Seiskalle vähän kiihtyi ja vikassa kaarteessa käänsin taas laukan pois. Mutta puomit pysyi ylhäällä. Korkeus ei ollut mikään ongelma.

Veikkaan kolmoshyppyä.
© Matti Kallio


Nelonen.
© Matti Kallio


Hitusen harmitti että jälkimmäisellä radallaan hepo tuijotteli kulmaa sit jo sen verran vähemmän että pääsi esteistä kerralla yli. Meille tuli se 4 vp. Ois ehkä sittenkin kannattanut olla jälkimmäinen kuski. Video kertoo että kieltoon tuhrautui 15 sekuntia. 14 sekuntia nopeammalla puhtaalla ois kiitänyt voittoon. Mutta enpä voi silti tuohon tyyliin olla tyytyväinen. Toki hepo oli edelleen yhtä kulmaa lukuunottamatta aika rento ja rauhallinen. Ja tuli meille sentäs hyväksytty tulos. Lopulta tuli kolme puhdasta ja olin nopein nelonen (vaikka osa vaan pudotti), eli tuloksissa kuitenkin puolen välin paremmalle puolelle, neloseksi. Ensimmäinen ilman ruusuketta (kun tuolla palkittiin 3).

Vitonen.
© Matti Kallio

Tämä voisi olla kutonen. Eli toinen ylihyppy.
© Matti Kallio

Leirikisarata.