Suokkiraakileella tolkkuhyppyjä katsetta käyttäen

Lauantaina menin taas estetunnille. Tällä kertaa ihanasti vain 3 ratsukon voimin. Hevostoiveita en etukäteen ilmoittanut. Enkä ollut yhtään mielissäni kun listassa luki Jatsi. Tästä tosin eilen jo uhkailtiin mutta en osannut ottaa uhkailuja tosissani. Apuohjat pois suitsista. Ja suitset olivatkin ties millä makkaralla. Totesin että kunhan en auo solkia niin pyörittelemällä tullee hyvä. Turpahihna oli väärässä välissä ja ohjat kahdesti pyöräytetyt. Vaan lopulta suoristui. Hepolla vatsa kurnasi kovaa, kuulemma tälle ihan normaalia ja johtuu imppaamisesta.

Esteitä kasattiin maneesiin jumppasarja 3, 19 ja 6 metrin väleillä sekä päätyyn ympyrälle 24 metrin halkaisijalle kavaletti ja ristikko.

Hepo oli kaikin puolin tolkku. Käynnissä ei ihan reippain tapaus, ravissa puksutti tasaisesti. Ope käski käyttää sisäpohjetta enemmän. Mutta vaikutus ei ollut kovin huomattava. Laukka oli vähän nelitahtinen vauhdista riippumatta. Kaasu ja ratti toimi.

Alkuun tultiin ympyrää maapuomeina. Päivän teemana oli katse. Hepo ei puomeista kauhistunut vaan pikemminkin loikki ne kunnon askeleella yli. Siinä tuli kommenttia myödätä vähän paremmin. Sitten sama kavalettina ja ristikkona kumpaankin suuntaan. 3 hyppyä per kierros. Mentiin aika reippaasti mutta hommat hoitui ilman mutinoita.

Jumppasarja jännitti vähän enemmän mutta hyvin selvittiin siitäkin innarina, 4 askeleella ja 1 askeleella. Laukka saattoi vaihtua ja matkalle tuli pientä kiemuraa. Toiseen suuntaan (oikea kierros) onneksi 3 metrin väliä vähän pidennettiin meille. Vietti vahvasti toiseen reunaan mutta osuttiin kuitenkin esteille. Parhaimmillaan tultiin jopa myötälaukassa alas.

Lopuksi tultiin kääntötehtävä alle ja kummallakin kerralla taisi kakkosella laukka vaihtua toivotusti.

Estekorkeus oli tänään ristikkoa, max 50 cm. Mutta tolkusti Jatsi esteet selvitti. Välillä meinasi vähän innostua omaa vuoroa odotellessa ja meinasi ampailla raville. Vaan jarrut onneksi toimi. Laukannosto ihan suoralla oli hankalahkoa, joten yleensä nostettiin joko voltilta tai kulmasta. Mutta tolkku ratsu! Mieluusti menen toistekin. Kuten niin monesti aiemminkin niin kivoimmat tunnit tulee kun etukäteen on semmonen olo että miksi joudun menemään tällä.

Ongelmia:
pientä mutkaa linjoille
laukannostot ei ihan aina onnistuneet

Parannusta:
laukat vaihtui
hirmu tolkku
kaikesta mukisematta yli

Uudempaa Ponipihaa testissä

Perjantaina kävin tutustumistarjouksen houkuttamana Ponipihalla. Pitkään olin muutenkin suunnitellut meneväni sinne mutta 15e uusille asiakkaille toukokuun ajan oli hyvä lisäkannuste. Varasin tunnin hyvissä ajoin etukäteen ja päädyin sennujen koulutunnille (listassa taisi lukea he B-A). Ratsukoita tunnilla oli 5 (kuudella olisi maneesissa ollut jo ahdasta). Minä sain ratsukseni Kustin eli Kuutin. Karsinassa oli jo vähän hapannaama. Avulias tallityttö laittoi sen kanssani. Jutuista tulkkasin että Kustin voisi hoitaa myös irti mutta ratsun käytöksen nähneenä en niin tekisi.

Satula oli valmiiksi maneesissa. Satuloinnista hepo ei tykännyt yhtään ja nappasi hampailla ihan kunnolla hihastani kiinni. Pitkä miinus. Ajattelin että takki on liikaa jos meitä höykytetään ja menin t-paidalla. Väärin meni ja tuli vilu ja kurkkukipu. Lämmintä oli kuitenkin vain +11°C.

Alkukäynnit oli pitkähköt ja sen jälkeen alotettiin käyntityöllä. Heppa jatkoi hapannaamailuaan. Pari kertaa kierroksen aikana laittoi korvat luimuun ja jumitti angstaamaan. Ei onneksi potkinut vaikka näytti tekevän näitä muiden ollessa liian lähellä tai minun pohjeavuistani. Muuten hepo oli tosi kevyt edestä, meni heti pyöreäksi kun otin ohjat tuntumalle ja ravikin oli tosi helppoa istua.

Tunnin ohjelma oli kaikissa askellajeissa "temppurata". Toiselle pitkälle sivulle seis, peruutus, seis ja liikkeelle, päätyyn mahdollisesti ympyrä, toisen pitkän sivun alkupuoliskolle avo, sen jälkeen voltti ja toiseen päätyyn pääty-ympyrä. Ensin kaikki käynnissä ja voltti ravissa. Sitten ravissa muu paitsi avo, lopulta sekin ravissa. Ja loppuun vielä peruutuksen jälkeen laukka, I:ssä pari askelta ravia ja uusi laukka lyhyen sivun puoleen väliin sekä toisessa päässä myös ympyrä kahdessa osassa laukassa, josta toisesta käyntiin. Tai jotenkin noin.

Hepan kanssa suoritettiin muuten ihan siististi paitsi edelleen kiukutteli ja jumitteli. Minä sain koko tunnin lähinnä samoja kommentteja. Kädet lähemmäs toisiaan, olkapäät rennoiksi, jalat rennoiksi, kantapäät alas sekä lonkat auki. Selvästi on tullut viime aikoina johdettua sivulle sillä sisäkäsi ei millään halunnut pysyä omalla paikallaan vaan karkaili sisään. Nousevat kantapäät on myös tunnettuja yleisiä ongelmiani. Mutta taisin saada näitä kuitenkin korjattuakin. Avossa kaivattiin parempaa asetusta. Vähän enemmän kehujakin olisin voinut ottaa.

Pari ensimmäistä laukannostoa oli hankalia. Ehkä kolmesti tunnin aikana en meinannut saada Kustia laukkaan. Mutta onneksi se sitten tajusi mitä haen ja ravin kautta uusi nostokin rupesi sujumaan helposti. Jotain hienosäätökommentteja tuli myös kun rupesin pysähdyksissä nojaamaan liikaa taakse.

Loppuraveissa hepan ilme muuttui ja rupesi vihdoin liikkumaan kunnolla eteen. Lopetti myös kiukuttelun muille. En tiedä mitä tapahtui kun rupesin keventämään.

Tunti ei ollut kovin rankka. Sekä väli- että loppukäynneissä tuli aika kylmä. Onneksi sain takin nopeasti päälleni ratsailta tulon jälkeen. Kovin tervetullut olo ei ollut. Ei kyselty että tulenko uudestaan. Ennen tuntia vähän taustastani. En tainnut olla tarpeeksi puheliaalla tuulella. Mainitsin että käyn Aaltiksella ja Helillä ja olen "aktiivinen harrastaja". Tunnin jälkeen arvelin että hepo ei pidä joko hommistaan, minusta tai on jostain kipeä kun oli tällainen. Tähän open vastaus oli ettei mitään noista. Myöhemmin kuulin että se on välillä tuollainen.

Ongelmia:
hepo tyytymätön elämäänsä (ainakin tämän tunnin ajan)
aloillaan seisominen
välillä laukannostot
kuskille tuli kylmä

Parannusta:
tosi tasainen ratsastaa

Pienryhmäesteitä

Perjantaina pääsin pienryhmän (4 ratsukkoa) mukaan hyppäämään. Meinasin itse ensin sotkea koko porukan aikataulut sekoilemalla viikossa. Ja minun takiani hommaa piti vielä aikaistaa puolella tunnilla. Mutta päästiin kuitenkin hyppäämään.

Esteitä kasattiin aika perinteiseen tapaan 5. Linja pysty (laineet) - okseri ja okserilta myös kaareva linja. Toiselle sivulle tuli pysty tooosi pitkällä lähestymisellä. Sekä jotain muuta.

Ratsukseni oli tänään suureksi yllätyksekseni merkattu Karkki. Minä kun luulin että tamma on kokonaan sivussa hyppyhommista. Tasaisella oli taas aika toho ja täpinöissään. Siihen nähden hypyt meni kivasti.

Verkkahypyissä laukat vaihtui kuten piti. Ponnistuspaikoissa taisi olla vähän viilaamista. Menokin oli enempi reipasta kuin rauhallista. Mutta tosiaan hyppäsi mukisematta. Kuten muinoin estevalkassakin. Aiemmasta kerrasta muistin myös miten salakavalasti sen laukka-askel venyy.

Suhteutetut meni kivasti, vääriä laukkoja tosin tuli. Loppuun hypättiin vielä 5 hypyn rataa. Korkeimmillaan 80 cm. Meni sangen jees. Yksi pudotus taidettiin ottaa pitkän lähestymisen pystylle kun askel ei osunut ollenkaan. Mutta tosi kiva Karkilla oli hypätä.

Ongelmia:
sileällä toho
ainakin 1 pudotus

Parannusta:
kiva hypätä
meni mukisematta

Hassella esteitä

Torstaina kävin illasta vielä ABC:llä hyppäämässä 1,5 tunnin verran. Ratsuksi tuli taas Hasse.

Ruuna oli tänään vähän nahkea liikkumaan. Pari keilattiin muttei tullut yhtään kieltoa. Ratahommia.

Tänään oli siis 3,5 tunnin hyppelypäivä ilman yhtään kieltoa :)

Ongelmia:
eteenpäipyrkimys
pudotukset

Parannusta:
ei kieltoja
ei tuijotellut erikoisempiakaan esteitä

Madeltu rata:

Maastoestekauden korkkaus hasardiponilla

Helatorstaina oli kauan odotettu maastoestetunti. 4 ratsukkoa. Hieman yllätti listalla kun ratsukseni oli merkattu Niilo. Ihan poniporukalla lähdettiin. Ope varotteli etukäteen että poni saattaa pukitella maastossa ja vaihtoi esteraippani pidempään.

Meidät laitettiin keulille kun lähdettiin ravaamaan pikkulenkkiä ympäri. Poni liikkui ihan kelvosti. Ei ollut liitokavio mutta sain kuitenkin reippaampaakin menoa. Laukassa takaisinpäin oli tosi tolkku. Ei menty kovin lujaa ja vauhti tuli Niilolta aika luonnostaan. Enempi pyysin eteen kuin jarruttelin. Ei pukitellut eikä yrittänyt mitään muitakaan jippoja.

Hypyt alotettiin tukilta ja risulta. Poni yritti kovasti kiemurrella tukista ohi puolelta ja toiselta mutta kun piti pohkeet kiinni ja asenteen yli niin yli myös mentiin. Esteet oli maltillisen kokosia ja hypättiin keskikolmiossa. Noiden lisäksi renkaita kumpaankin suuntaan sekä päivän haastavimpana iso alashyppy käynnissä. Niilo meni alas hieman arpoen eikä edes hypännyt vaan laskeutui. Sitä jännitin eniten, joten onneksi vähän luistettiin siitä.

Ruuti ei halunnut mennä alas ja oli muutenkin vähän lennokkaalla tuulella. Niinpä mut komennettiin sen kyytiin hetkeksi. Kovasti yritti poistua paikalta ja ihan tosissaan sai käskeä. Päästiin kuitenkin alas. Ja piti tulla vielä toisen kerran varmuuden vuoksi. Minä kun kuvittelin selvinneeni siitä helpolla. Vaan ei onneksi ollut kovin huteraa vaan pysyin kyydissä. Ruuti tuntui Niilon jälkeen valtavalta vaikka nettisivujen mukaan Ruuti on poni ja Niilo pieni hevonen.

Niilon kanssa loppuhypytkin sujui kivasti. Varmuus parani loppua kohti. Suorilla yritin ratsastaa eteen. Vihdoin päivän vikan hypyn jälkeen ponikin spurttasi kohti tallia. Minä vain kehuin kun kerrankin liikkuu.

Oli huippua! Pitää päästä joskus uudestaan. Tämän jälkeen rupesin suunnittelemaan hasardiponilla myös estekisoja kun hyppäsi noin tolkusti.

Ongelmia:
pieni epävarmuus alussa
Ruuti ei meinannut haluta hypätä alas
Niilo ei ollut kovin reipas täälläkään

Parannusta:
ei kieltoja!
ei pukkeja
oli kivan helpon tuntusta

Videokoostetta meidän hypyistä:

Sinivalkoinen naapurikisoista

Helatorstain aamuna oli O-Rin estekisat Saaran tallilla. Sain Merillä luvan lähteä suurimpaan luokkaan kisaamaan eli 70-80 cm, arvosteluna AM5. Kisarata oli pihalla, verkka maneesissa. Kisaajia luokassa 11. Meidän JKH-kisatiimi taas kasassa. Muistelen että käytiin porukalla kävelemässä rata. Ei kovin tarkkoja muistikuvia enää. Kaisa tuumaili että pari ekaa estettä oli n. 70 cm ja loppurata noin kasikymppiä.

Ratapiirroksesta kiitos Annelle. Perusrata 1-7, uusinta 3-7.

Verkkailut taisi mennä ihan ok. Luultavasti vähän etupainoista menoa ja pitkiä jarrutusmatkoja.

Pihalla itse perusrata päästiin nollilla vaikka väliin mahtuikin hassuja ponnistuspaikkoja ja kolautus kolmoseen. Onneksi Meri ei tuijotellut erikoisesteitä. Valkoisista lankuista viis veisasi. Taloa ja lainelankkuja vähän katsoi mutta helposti mentiin yli. Välissä ennen uusintaa oli taas odottelua. En muista otettiinko lisää verkkahyppyjä tässä vaiheessa.

©Anni

©Mira
www.mirkkumira.blogspot.fi

©Anni

©Mira
www.mirkkumira.blogspot.fi

©Mira
www.mirkkumira.blogspot.fi

Kuski luulee hyppäävänsä 140.
©Mira
www.mirkkumira.blogspot.fi

Uusinnan esteet näytti pelottavan isolta. Heti ekaksi jättimäinen okseri (ks kuva alla.). Meri oli onneksi yhä menossa ja rattikin toimi, joten tiukat tiet ja reipas vauhti. Sarjaväliin otettiin tosin nyt se ylimääräinen askel vaikka aiemmin päästiin yhdellä. Ei kolisteltu ja tehtiin taas nollat.

Kolmoseste ensin perusradalla 80 cm:n merkin kohdalla (vasen),
uusinnassa ekana esteenä 10 cm korkeammalla (keskimmäinen ja oikea).
Rajattu Annin ja Miran kuvista.

Uusinnan eka loikka yli 80 cm.
©Mira
www.mirkkumira.blogspot.fi

Näyttää siltä että mennään pikemminkin läpi kuin yli mutta
niin vaan Meri nosti jalkansa.
©Anni

©Anni

Aika etupainoiselta näyttää.
©Anni

Hetkeä myöhemmin.
©Mira
www.mirkkumira.blogspot.fi

Lopulta kävi niin onnellisesti että vihdoin saatiin sinivalkoinen ruusuke ja toiseksi tulleeseen oli eroa huimat 8 sekuntia. Taidettiin olla porukan ainoa ratsukko, joka teki tiukat tiet.

Tämä on yksi vuoden suosikkikuvistani!
©Anni

©Kaisa

©Kaisa

©Anni

Leijulaukkaa kunniakierroksella.
©Kaisa

Aleksei videoi.

Maailman somin poni

Edellisenä perjantaina vinkkailin että Wanesalla olisi kiva joskus mennä. Tällä kertaa toive toteutui nopeasti ja maanantaina sain kavuta supersöpön ponin kyytiin. Kipan mukaan pikkuponi (tallin omassa esittelyssä taitaa lukea 145 cm) muttei onneksi tuntunut kovin pieneltä. Vuonohevonen. En saanut jalkoja mahan alta yhteen. Opekin kommentoi heti alkuun että saan pohkeeni paljon paremmin kiinni kuin Harmonialla. Valokuvat paljastavat ettei oltu edes kovin epäsuhtaisen näköinen pari. Yllättävää!

Mallu kuvasi tunnin jälkeen.

Poni oli yhden tunnin tehnyt alle ja meni sen ilman satulaa. Minullekaan ei satulaa suotu, joten jatkoin vikellysvyön ja vilttiviritelmän kanssa. Eikä sitä satulan puuttumista juuri huomannutkaan. Eipä tarvinnut pelätä sitä että mahdunko siihen.

Ratsukoita tunnilla oli 5 ja tehtävät täsmälleen samat kuin perjantaina Tytsyn kanssa. Keskimpyröitä, ravilisäyksiä, laukkaympyröitä ja siirtymisiä kulmiin.

Ponilla oli vähän omia vinkeitä. Ei onneksi pahoja. Mutta yhtäkkiä saattoi purra kuolaimeen ja kääntää turpansa milloin minnekin. Sisään tai ulos, vasemmalle tai oikeaan. Ohjeet oli liikutella kuolainta (ilman että liike näkyy ulos saati pää heiluu) tai jopa ravistella poni irti kuolaimesta. Ravistelussa olin aika huono. Muuten tuli ehdottomasti eniten kommenttia johtavasta sisäkädestä. Kyynärpää kiinni kylkeen ja liike ylemmäs. Käteni kun edelleen yrittää suoristua kohti reittä. Kovin raskas edestä poni ei ollut. Vaan napakampaa ohjastuntumaa kaivattiin. Toisin kuin monet muut niin tämä tuntui olevan enemmän oikealta kiinni.

Reitillä pysyttiin sangen hyvin. Kääntävät ulkoavut sai olla napakat. Toiseen suuntaan oli hankaluuksia irrottautua uralta. Myös reippautta löytyi ihan hyvin. Eikä tosiaan pöljäillyt mitään. Laukat nousi oikein, nosti suht helposti ja päästiin takaisin ravillekin. Toki monesti oli sellainen olo että Hoon kanssa olisi paljon helpompaa. Poni pyöristyi ja keveni vasta ihan lopuksi. Ja tuntui siltä että silloin kun itse värkkäsin vähemmän ja päästin tosi kevyelle tuntumalle.

Lämmintä oli +22°C ja aurinkoista. Kenttä pölisi aikamoisesti. Ja kun tunnin jälkeen kysyttiin että tahdonko jatkaa niin toki halusin. Näin ponikin joutui kolmanneksi tunniksi hommiin vaikka olin huolissani miten se jaksaa.

Satulaa en saanut edelleenkään. Yllättäen tokan tunnin ohjelma oli sama kuin viime maanantain jälkimmäisellä tunnilla. Eli kavalettia. Alkuverkat pitkin ohjin. Ravissa oli olo kuin nojatuolissa olisi istunut. Hankalinta oli ohjaus löysin ohjin. Ei juuri kääntynyt. Laukkakin meni tolkusti.

Edelliskerran tyyliin tultiin yhtä kavalettia (miniestettä) vuorotellen kummastakin suunnasta sekä ravissa että laukassa. Itse yritin odotellessa vähän taivutella. Vaikka aika vähiin jäi kun odottelua ei juuri ollut. Meitä kun oli vain 3.

Este pysyi pienenä ja ponin kanssa oli aika helppoa. Laukassa säätyi kivasti eikä tämäkään kuumunut. Ope kaipasi lisää aktiivisuutta. Lopulta tuntui että mentiin jo aika haipakkaa, sitten kelpasi. Videolta katsottuna hyvin kohtuullista vauhtia. Ponin erikoisuus oli että vielä esteelle linjauksen jälkeen saattoi purra kuolaimeen ja kallistella päätään. Onneksi ei epäröinyt eikä kiemurrellut. Ope kaipasi vielä parempaa esteelle tuontia. Korkeus oli tänään hyvin maltillinen. Max 50 cm jos sitäkään. Kunnon hyppyjä ei videon mukaan tullut loppuunkaan vaan pikemminkin astuttiin yli.

Videolta kaapattu.

Loppuraveissa vihdoin sain asetukset kumpaankin suuntaan läpi. Sitten tosin vain jolkoteltiin. Tunnin hankalin osuus olikin siirtää poni pitkin ohjin istunnalla ravista käyntiin. Sujui sen verran huonosti että otin omatoimisesti sakkokierroksia. 4 sivua yritin jarruttaa ja yhteen kulmaan poni aina suvaitsi siirtyä. Tuota olisin voinut tehdä paljon pidempäänkin. Mutta taisin olla turhaan huolissani ponin jaksamisesta. Ei se kovin poikki voinut olla jos ei malttanut kävellä!

Tunnin jälkeen selän pesu, ötökkämyrkyllä sumutus ja poni pihalle. Vähän yritti vetää ruohoille mutta totteli.

Ihana haliponi! Mallu kuvasi nämä.

Mieluusti tuolla menisin toistekin. Vaikka on Harmonia ihanampi.

Ongelmia:
asetus vaikeampi saada oikealle läpi
toiseen suuntaan hankaluuksia päästä pois uralta

Parannusta:
tolkku poni
liikui ja ohjautui
kiva pomppu

Tässä kuski ei ole uupunut lämmöstä.

Toinenkin pose.

Anni videoi menoa:

Metrin lyhyempi Meri

Sunnuntaina oli estekisojen jälkeen vielä tunti luvassa. Vaadittu treeni että sain osallistumisluvan Merillä tulevan torstain estekisoihin. Hieman koomisesti estekisapäivänä seuraavien kisojen valmistelutreeni oli kouluratsastusta. Nimeni puuttui tuntilistasta mutta sumplittiin vähän että pääsin Merin kyytiin. Hain hepan tänään jo toisen kerran tarhasta. Vähän yritti höristä. Jatkoin kisahousuilla.

Ratsukoita tunnilla oli ihanasti vain 4. Kelinä pilvinen +13°C. Itellä oli tosi hyytynyt olo eikä olisi ennen tuntia haitannut skipata koko juttu. Päivän teemana oli läpiratsastusta. Oikein aiheellisesti.

Kommentit oli että jalat rennommiksi, kantapää nousee suotta. Käynnissä sain Merin luotiviivalle. Se jo tuntui aika hienolta saavutukselta. Käytin Jenkan päähäni takomia johtamisapuja ja niistä tuntui olevan apua. Ope sanoi että lisää sisäpohjetta ja ulko-ohja tarkkana. Kumpaankin kierrokseen lapa karkasi ulos enkä meinannut huomata, vasen lapa pahemmin.

Alkuverkassa mentiin kaikki askellajit läpi. Laukassa meni aika pitkäksi ja kuski sai keskittyä tekemisiinsä kuten Rusinankin kanssa.

Lopputunnista mentiin ympyröille. Väistettiin takaosaa ulos. Väisti aika helposti mutta myös lintsasi helposti. Olin ilonen ettei meitä höykytetty harjotusravissa vaan taidettiin työskennellä käynnissä ja laukassa. Laukassa tehtiin temponmuutoksia. Eteen, sit kiinni. Vasen taisi rullata helpommin. Eikä ollut yhtään kamalaa menoa. Helposti kyllä venähti pitkäksi jos päästi. Piti keskittyä. Pitkähköä laukka taisi kuitenkin pääosin olla.

Mutta työskentely oli kovasti oikeaan suuntaan. Koulutunti Merillä eikä kädet tulleet yhtään kipeiksi! Ratsukin lyheni huomattavasti. Tämän jälkeen rupesi himottamaan Merillä koulukisoihinkin. Toki sitä ennen ois hyvä treenata vähän enemmänkin. Mutta potentiaalinen ratsu!

Ongelmia:
en huomannut lappojen karkailua

Parannusta:
pyöristyi hetkittäin kaikissa askellajeissa
kädet ei tulleet kipeiksi

Neljäs ruusuke Merillä

Sunnuntaina oli Kentsujen estekisat Jennan kentällä. Sain luvan lähteä hyppäämään sinne Merillä 80 cm. Alkuun ratapiirrokseen tutustuminen ja kävely. Arvosteluna 367.1. Taisi mennä kävelyt aika reippaalla tahdilla. Keli oli kylmä ja sateinen.

Ratapiirros. Itse kuvattu.

Sitten tallille, heppa kuntoon ja takas kisapaikalle. Oltiin tokassa verkkaryhmässä ja muut oli jo verkkaamassa kun saavuttiin paikalle. Luokassa oli yhteensä 8 kuskia, meidän starttivuoro oli vikana. Meri kyttäsi vieressä tarhaavaa ponia.

Hypättiin verkassa yksi pieni, pysty kahdesti ja okseri kahdesti. Hypyt itsessään taisi mennä suht ok. Enemmän oli muualle tuijottelua.

Itse radan aikana tuli kahdesti semmonen olo että minne nyt. Muistin kuitenkin. Sarjaväliin tuli ekalla kerralla ylimääräinen askel, kutonen kolahti ja 12 putosi. Mutta koska luokassa oli vain yksi tuplanolla niin päästiin kakkosvaiheen 4 vp:llä kuitenkin sijoituksiin. Oltiin ykköstä sekunti hitaampia, joten tuplanollalla oltaisiin yhtälailla oltu toisina.

Nämä oli meidän neljännet kisat, neljäs ruusuke.

Ilpo otti kaikki kuvat. Oma istunta on aika kammottavaa suorin jaloin seisomista.

Jalustimilla seisomista.

Lisää seisomista.

Ponnistaessa Meriä kiukuttaa.

Mutta hyppääminen on ihan ok.

Lähes ulos kuvasta.

Sarjaväli vihdoin yhdellä askeleella.

Kuski sukeltelemassa. Näyttää kiellolta.

Mutta yli ponkaistaan. Samalla myös etusilla puomi mukaan.

Kantapäät alas!

Palkintojenjaossa naurattaa.

Maria videoi meidän radan:

Tytsyllä taivuttelua

Perjantaille taisin manailla. Toivoin Harmoniaa mutta tamma oli yhä ep. Korvikeratsukin oli onneksi tamma, Tytsy.

Päivän ohjelmassa oli ympyröitä ja taivutteluja. Olisin kaivannut jotain positiivista palautetta. Jalkojani yritettiin käännellä oikeaan asentoon mutta en kykene pitämään niitä niin.

Ratsu oli rento ja löysähkö. Tunnista jäi keljutus.

Ongelmia:
kuski liian tosikkona
löysähkö ratsu
jalkojen asento hankala

Parannusta:
rento ratsu

Fossista uusi kisaratsu

Torstaina oli ihana kesäpäivä hypellä esteitä. Laiskana jätin turvaliivin tällä kertaa matkasta. Lämmintä oli n. +25°C ja sangen täydellinen ratsastuskeli tällaiselle vilukissalle. Ratsukoita kivasti vain 3. Esteet valmiina mutta lisäksi kaiveltiin varaston uumenista vielä vesimatto. Ratsunani oli totuttuun tapaan Fossi. Kuulemma Flika ei ole edes tarjolla jamboreehen, joten Fossi on uusi kisaratsuni.

Ennen tuntia kentän laidalla oli tilanne kun penkki syttyi tuleen. Seistiin Fossin kanssa parin metrin päässä enkä edes kiinnittänyt huomiota siihen että penkki savusi ja haisi palaneelta. Mutta ei välittänyt ratsukaan. Vasta kun rupesi puskemaan liekkejä ihan kunnolla niin väki havahtui että jotain tarttis tehdä. Meidän hommaksi jäi mennä etäämmälle. Nopeasti oli onneksi sammutettu.

Tänään ylimääräistä pömelövauhtia oli taas aiempaa vähemmän tarjolla. Nyt tosin vaadin pidätteet läpi heti alusta asti enkä antanut kiihdytellä. Oli taas tehnyt yhden tunnin alle.

Verkkahyppyjä hypättiin ensin isolla ympyrällä kumpaankin suuntaan. Vasen kierros ok, sitten kadotin taas paikkasilmäni ja oikeassa kierroksessa pompittiin mistä sattuu. Tajusin toki korjata tietä mutta ei parantunut. Rytmikin oli mielestäni kivan tasainen eikä kiihdytellyt. 1,5 askelta ennen estettä yleensä havahduin ettei osu. Lopulta sentään tajusin hyppyyttää kauempaa kun juuresta otettiin puomit mukaan. Este oli sangen mini.

Sitten hypättiin 6 hypyn kierroksia muistaakseni pari. Ekalla kierroksella jäi 5 hyppyyn kun pudotettiin eka. Olisi ollut myös nelonen mutta sitä ei ehditty nostaa. Vesimattoa ei katsellut yhtään. Eikä myöhemminkään vaikka se puomien takaa pikkuhiljaa paljastettiin. Väleihin menevät askeleet olisi pitänyt laskea paremmin. Trippelille saatiin tunnin aikana muistaakseni yksi nappihyppy. Muuten hypättiin kaukaa tai otettiin miniaskel juureen. Keilattiin tunnin aikana varmaan lähemmäs 10 kertaa.

Rata meni tänään aika lailla verkkakierroksia mukaillen. Pysty ja kaareva tie trippelille, käännös päädyssä, pysty ja kaareva tie okserille, 3 laukkaa ja pysty, kulman läpi, kapea, linjalla okseri, päätyyn, suora linja pysty-pysty ja lopuksi linja pysty-vesi (n. 5 laukkaa). Ei ihan tasaisinta. Tultiinkohan kerran vai kahdesti? Alotettiin aiemmin turhan pienessä laukassa. Vikalla kierroksella sain sentään sen korjattua. Korkeus oli 75 - 80 (tolppien mittojen mukaan). Aika passeli. Pari puomia taisi tarttua taas matkaan. Mutta ope oli tyytyväinen.

Parannettavaa on edelleen siinä että pitäisi saada keula nopeammin ylös esteen jälkeen ja ennen estettä saada pidäte läpi ja päästä hellittämään vähän aiemmin. Monesti olin turhan pitkään kiinni suussa. Ja pitäisi luottaa että Fossi menee kyllä yli.

Open kommentit oli että kisoissa 80 cm ainakin menee. B:0:lle ei antanut ihan yhtä positiivista ennustetta. Kuulemma Fossi saattaa jännittyä koulukisoissa. Mutta ei ole Flikaa pahempi ja menee enempi tuijotteluksi kun pään nostamiseksi. Osa omaa tulkintaa. Eipä mulla oikein muitakaan vaihtoehtoja ole. Flika ja Celine on pois valikoimista ja niiden lisäksi en ole mennyt koulua kuin Fossilla. Joka on kuitenkin ihan tolkku elukka ja parhaimmillaan varmasti menee ihan mukavasti.
Pitää vaan verkata tarpeeksi pitkän kaavan mukaan.

Ongelmia:
pudoteltiin aika paljon
en osannut myödätä tarpeeksi hyvissä ajoin ennen estettä
ponnistuspaikat ovat edelleen hukassa

Parannusta:
ei katsellut erikoisesteitä yhtään
ei ollut raskas edestä
helposti hyppää 80-esteet
ei kiihdytellyt omiaan

Käsien paikka hukassa

Keskiviikkona oli vähän sateisempi päivä lämpimän viikon keskellä. Lämmintä oli n. +15°C ja hetkittäin vähän tihutti. Hoo oli melko asiallisesti varustaessa. Mutta valkoinen se ei todellakaan enää ollut. Se siitä maanantain pesusta.

Tunnin piti taas paikan varaope. Ratsukoita oli 5 ja mentiin koko kentällä. Päivän aiheena taivutukset. Tänään tuli alusta loppuun asti ihanaa piiskausta käsien asennoista. Kunnon kyynärkulma ja pitää johtaa pitäen kyynärpää kiinni kropassa kääntäen kättä sivulle eikä liian alas. Siinä oli vähän korjausongelmia kun kuvittelin käteni olevan vaakatasossa ja käskettiin laittaa tarkemmin sivulle. Sanoin että menee paremmin jakeluun jos korjaus on "ylemmäs" tai "alemmas". Mutta sen lisäksi se oli vähän myös eteen.

Yritin kovasti olla tuijottelematta miten ratsun pää menee. Jalkoihini olisin kaivannut lisää poweria. Vatsalihakseni ovat mielestäni ihan ok mutten vaan aina muista käyttää niitä. Hepo oli vasemmassa ohjassa kiinni ja keskityin pitämään tasaisen (ja joustavan) tuntuman kummallakin ohjalla. Siihen olisi tarvinnut vielä pohkeet avuksi.

Kaikissa askellajeissa tehtiin voltteja/ympyröitä ja jokunen siirtymä joka kierrokselle. Parhaiten tänään sujui oikea laukka. Hepo pyöristyi kun sain käteni kohdilleen.

Loppuverkassa hetkittäin oli ok, sitten löysistyi eikä tuntunut enää reagoivan jalkoihini. Lähes asetukset läpi muttei sitten kuitenkaan pitkän päälle. Saatiin kuitenkin lopetettua hyvään hetkeen. Hepo jatkoi vielä seuraavalle tunnille. Lopulta pääsin kuitenkin purkamaan sen kun meni ep:ksi ja vaihdettiin toinen ratsu tilalle. Toivottavasti raasu paranee perjantaiksi.

Palaute oli että oli sangen kivannäköisiä pätkiä. Tms.

Ongelmia:
omat kädet ei tahdo pysyä missä pitäisi
ratsu kiinni vasemmassa ohjassa
kuskin jalat on turhan veltot
loppuraveissa meni veteläksi

Parannusta:
oikea laukka hetkittäin aika hyvä

Kävin vähän syöttelemässä ja kuvailemassa lopuksi:

Puska päässä.

Pari päivää sitten vielä lähes valkea hevonen.
Tästä kuvakulmasta jopa kapea.

Kankussa taas vanha tuttu suojaväri.
Kuvakulma "muhku".

Tykkään tästä ilmeestä!