Jostain syystä haaveilin että saisin muistiksella mennä myös Rinjalla. Mieluummin olisin hypännyt sillä (tosin tykkäsin varmasti enemmän hypätä Myyllä). Sain sen kuitenkin viimeiselle koulutunnille. Oli ollut Jussissa, joten oli liikkunut jo alle eikä tarvinnut varustaa. Jussit jatkuivat maneesissa, joten me mentiin 5 ratsukon kesken kentälle.
Alkutunnista meinasi vähän kaduttaa. Pohdin että mitä ihmettä olen taas ajatellut. Rinja ei kuunnellut pohkeitani juuri yhtään eikä oikein edennyt raipastakaan. Hetkittäin tunsin itseni rääkkääjäksi kun yritin komentaa hummaa eteen. Ope oli sama positiivinen kuin eilen ja jaksoi olla todella kannustava. Tehtäviäkin tehtiin vähän sen mukaan mille oli tarvetta. Useampi ratsu näytti uniselta, joten heräteltiin verkkalaukoilla. Tämä onneksi vähän auttoi.
Pitkillä sivuilla piti ajatella vähän avoa ravissa ja oliko laukassakin. Yritin jokusen kerran mutta aika yritykseksi jäi. Jos sain yhtään etusia siirrettyä niin vauhti hyytyi. Usvattelin vain eteen. Onneksi myöhemmin tehtävillä tämä parani.
Tehtävänä tultiin ensin avoja muistaakseni käynnissä, sitten ravissa. Aktiivinen liikehdintä ja mutkittelemattomuus olivat suurimmat haasteet. Laukkatehtävänä tultiin ensin loivaa kiemuraa, siinä Rinja ei ensin yrittänytkään vaihtaa. Mutta kun lämpeni ja vetristyi niin myötälaukka meni hankalaksi ja tarjosi vaihtoja. Sitten laukattiin molempiin suuntiin uraa ympäri siten, että pitkillä sivuilla mentiin vastalaukka, lyhyillä myötälaukkaa ja kulmat ravissa. Ei Rinja edelleenkään ollut kauniisti avuilla mutta suoritti tehtävää ihan näppärästi. Ensin oikea kierros eikä siihen tainnut tulla muita stipluja kuin pari ahtaudesta johtuvaa ravipudotusta. Vasempaan kierrokseen kun kaivettiin videokamera esiin niin homma meni sen aikaa pipariksi. Sitten rupesin oppimaan miten saan vaihtoja estettyä. Ulkopohje tarpeeksi taakse ja humman nenä aidalle. Jonkin verran vaihtoja tuli silti. Pääosin nosti halutun ja parin askeleen jälkeen vaihtoi. Olin nopea korjaamaan ja pitkälle sivulle saattoi tulla kolmekin nostoa ja vaihtoa. Ei siis vyörynyt laukassa.
Ravi ruvettiin istumaan alas ja humma lähti etenemään. Tuntumakin tasoittui. Alkutunnista kun tuntui etten voi yhtään pitää ohjista kiinni. Loppuverkan ravi oli jo oikein asiallista ja ratsu kuulolla ja taipuisa. Edelleen jäi kyllä epäselväksi että mitä pitää tehdä että saa Rinjan tottelemaan apuja. Mielenkiintoista olisi myös nähdä sen kyydissä joku pro-kouluratsastaja.
Ongelmia:
rapainen kenttä
säikähti alkukäynneissä mutta tuli onneksi vain iso hätkähdys
alkuun ei edennyt eikä ollut avuilla
vaihteli laukkoja
Parannusta:
oli lämmintä
ei satanut
heräsi liikkumaan
nosti pyydetyn laukan
loppuravi oli aika hienoa
Tässä meidän huonoja pätkiä. Ei näytä läheskään niin pahalta kuin miltä tuntui. Nanne kuvasi.
sunnuntai 30. syyskuuta 2018
Istuntavalkassa Robinilla
Sunnuntaina leirillä pääsi ulkopuolisen open istuntatunnille. Sen verran lipesi että otin sen ylimääräisenä tuntina, joten sunnuntaille tuli 3 h ratsastusta tunnin välein. Istuntatunnille haaveilin jostain melko tasaisesta ratsusta, ei mitään vatkainta. Keksin Robinin ja sen myös sain. Se oli tähän hyvä valinta. Ratsukoita tuli tunnille 4 ja mentiin maneesiin.
Ensin verkkailtiin keskiympyrällä. Ope halusi katsoa normimenoamme. Tässä Robin oli vielä vähän hidas. Sitten ruvettiin tekemään käynnistä pysähdyksiä. Istu ihan hiljaa, satulan syvimmässä kohdassa. Minä sain myöhemmin täsmäohjeen että kun käytän jalkoja niin pitää vahtia että oma kaula pysyy pitkänä ja hartiat rentoina. Ihan ensimmäinen ohje minulle taisi olla että muista hengittää. Vähän saatoin pingottaa.
Sitten tehtiin siirtymiä ravin ja käynnin välillä. Raviin lähti välillä vähän hitaasti. En keskittynyt ratsuun ihan täysillä vaan mietin itseäni. Tosin korjattavaa ei tullut pää savuten ajateltavaksi vaan aika rauhakseltaan. Välillä ehti hinkuttaa ratsuakin. Ravista tehtiin myös pysähdyksiä. Ei säpäkimmin mutta suht rennosti vetämättä. Yhä yritin pitää hartiat rentoina ja istua syvällä satulassa. Yllättäen kippurajaloistani ei tullut yhtään sanomista. Eikä eri korkeudella olevista hartioista, karkailevista kyynärpäistä tai nyrkeistä tai kallistuvista käsistäni. Keventäminen piti tehdä pienesti. Vain vähän ylös ja kevyt kosketus satulaan. Kevennettiin myös 3 ylös ja 3 askelta istuen. Tämä sujui itseltäni sangen helposti.
Lopputunnista tehtiin pääty-ympyröillä laukka-käynti-laukka -siirtymiä. Robin nosti laukat yllättävän sujuvasti käynnistä. Takaisin käyntiin tuli parin raviaskeleen kautta. Olikohan oikea laukka, joka tuntui sangen kulmikkaalta. Siksi vähän ihmettelin open kommenttia että nyt laukka rullaa hyvin.
Laukkojen jälkeen tehtiin vielä ravilisäyksiä vai mitenköhän niitä kutsuttiinkaan. Muuten harjoitusravissa mutta pitkän sivun alussa ensin kevennettiin tahti, sitten vain jalalla eteen ja pidettiin tahti. Vihdoin joku opetti tämän minulle tarpeeksi rautalangasta. Robin lähti suorittamaan hyvin. Lopuksi tätä tehtiin myös harjoitusravissa, yhä aika kivasti. Saatiin tehdä melko rauhassa eikä lisätäsmäkommentteja juuri tullut. Lopulta rupesin säälimään ponia ja rupesin keventämään. Sitten vielä ravattiin iloisesti keskiympyrällä eteen. Vähän takoi muttei jatkuvasti. Jossain välissä ope kehui että ponin arabimaiset taakse unohtuvat takaset koukistuvat hyvin töihin. Vuosi sitten taidettiin vielä sanoa että käyttää luontaisesti takasiaan hyvin.
Ei mitään valtavia ahaa-elämyksiä mutta ihan hyödyllistähän istunnan opettelu on aina. 45 euroa tuli tälle tunnille hintaa.
Ongelmia:
Robin venkuloi välillä päänsä kanssa, tähän ope ei puuttunut
kuski vähän pingotti eikä ollut rennoimmillaan
hitusen löysää menoa
lopuksi vähän takoi
Parannusta:
poni suoritti aika tasaisesti
nosti laukat näppärästi käynnistä
teki ravilisäykset kivasti
Ensin verkkailtiin keskiympyrällä. Ope halusi katsoa normimenoamme. Tässä Robin oli vielä vähän hidas. Sitten ruvettiin tekemään käynnistä pysähdyksiä. Istu ihan hiljaa, satulan syvimmässä kohdassa. Minä sain myöhemmin täsmäohjeen että kun käytän jalkoja niin pitää vahtia että oma kaula pysyy pitkänä ja hartiat rentoina. Ihan ensimmäinen ohje minulle taisi olla että muista hengittää. Vähän saatoin pingottaa.
Sitten tehtiin siirtymiä ravin ja käynnin välillä. Raviin lähti välillä vähän hitaasti. En keskittynyt ratsuun ihan täysillä vaan mietin itseäni. Tosin korjattavaa ei tullut pää savuten ajateltavaksi vaan aika rauhakseltaan. Välillä ehti hinkuttaa ratsuakin. Ravista tehtiin myös pysähdyksiä. Ei säpäkimmin mutta suht rennosti vetämättä. Yhä yritin pitää hartiat rentoina ja istua syvällä satulassa. Yllättäen kippurajaloistani ei tullut yhtään sanomista. Eikä eri korkeudella olevista hartioista, karkailevista kyynärpäistä tai nyrkeistä tai kallistuvista käsistäni. Keventäminen piti tehdä pienesti. Vain vähän ylös ja kevyt kosketus satulaan. Kevennettiin myös 3 ylös ja 3 askelta istuen. Tämä sujui itseltäni sangen helposti.
Lopputunnista tehtiin pääty-ympyröillä laukka-käynti-laukka -siirtymiä. Robin nosti laukat yllättävän sujuvasti käynnistä. Takaisin käyntiin tuli parin raviaskeleen kautta. Olikohan oikea laukka, joka tuntui sangen kulmikkaalta. Siksi vähän ihmettelin open kommenttia että nyt laukka rullaa hyvin.
Laukkojen jälkeen tehtiin vielä ravilisäyksiä vai mitenköhän niitä kutsuttiinkaan. Muuten harjoitusravissa mutta pitkän sivun alussa ensin kevennettiin tahti, sitten vain jalalla eteen ja pidettiin tahti. Vihdoin joku opetti tämän minulle tarpeeksi rautalangasta. Robin lähti suorittamaan hyvin. Lopuksi tätä tehtiin myös harjoitusravissa, yhä aika kivasti. Saatiin tehdä melko rauhassa eikä lisätäsmäkommentteja juuri tullut. Lopulta rupesin säälimään ponia ja rupesin keventämään. Sitten vielä ravattiin iloisesti keskiympyrällä eteen. Vähän takoi muttei jatkuvasti. Jossain välissä ope kehui että ponin arabimaiset taakse unohtuvat takaset koukistuvat hyvin töihin. Vuosi sitten taidettiin vielä sanoa että käyttää luontaisesti takasiaan hyvin.
Ei mitään valtavia ahaa-elämyksiä mutta ihan hyödyllistähän istunnan opettelu on aina. 45 euroa tuli tälle tunnille hintaa.
Ongelmia:
Robin venkuloi välillä päänsä kanssa, tähän ope ei puuttunut
kuski vähän pingotti eikä ollut rennoimmillaan
hitusen löysää menoa
lopuksi vähän takoi
Parannusta:
poni suoritti aika tasaisesti
nosti laukat näppärästi käynnistä
teki ravilisäykset kivasti
Tasaisemmin Myyllä esteitä
Sunnuntai aloitettiin esteillä. Toinen porukka ei halunnut hypätä eli kaikki 7 hyppyintoista laitettiin samalle tunnille. Rinja kaapattiin alta, joten seuraavaksi mieluiten jatkoin sitten hyppyjä Myyllä. Eiliseen verrattuna nyt muistin jo panssaria laittaessa että rintaremmi tulee väliin. Yhä ne pintelit.
Yöllä oli satanut, joten kenttä oli märkä. Hieman yllättäen Myy oli sangen tasainen ja rauhallinen. Ravissa ei kulkenut jännittyneenä kaula suorana kipittäen vaan ihan orastavan kivasti. Laukassakin malttoi. Eikä kiihtynyt verkkahypyissäkään. Loikittiin muutamat yksittäiset, sitten parin esteen tehtävät ja kahden ristikon jumppasarja. Jossain vaiheessa tajusin että laukan pitää sujua vähän paremmin eteen. Sen jälkeen tultiin ensimmäistä kertaa jumpalle ja Myy esitti kiemuroinnit lähestymisessä. Sain kuitenkin korjattua esteestä yli. Eilen löytyneet myötälaukat olivat tänään hukassa. Mutta toisaalta humma ei kiihdytellyt esteiden jälkeenkään pahasti.
Lopputunnista hypeltiin muutamat radat. Ensin vähän pienempinä ja lopulta ihan hyppykorkeudessa. Jotain 85 cm pintaan tarkemmin mittailematta. Kaarevaa ja suoraa linjaa, loivempaa ja tiukempaa, lenkkiä päädyssä. Kaksi ensimmäistä kierrosta tulin yhä vähän rauhassa ja väleihin taisi tulla askel enemmän kuin isoilla hevosilla, ponilaukoilla siis. Mutta kivan tasaisesti ja pahemmin kiihtymättä. Eikä vääriä laukkojakaan ollut monta.
Viimeiselle kierrokselle tajusin vähän lisätä vauhtia. Yhä kivan sujuvasti. Kaarteessa vähän kiihtyi ja yksi lähestyminen meni pöpöksi enkä osannut sanoa mennäänkö vai ei. Myy totteli tasan tarkkaan ja lopulta hypättiin läpi. Onneksi tästä ei aiheutunut lisäongelmia ja 5 laukan päässä ollut toinen este meni hyvin. Saatiin linja vielä sakkona ja nyt meni sujuvasti. Yhtä mokaa lukuunottamatta paikka oli aina siellä mistä pyysin. Välillä lähempänä, välillä lähti kauempaa. Ja oikeastaan siis myös mokassa totteli pyyntöni paikasta.
Eilen haaveilin tasaisemmasta menosta ja se onnistuttiin tänään tekemään. Vielähän tässä olisi paljonkin parannettavaa mutta riemuitsin suuresti että meni eilistä tasaisemmin. Tykkäsin tunnista kovasti. Sopivan tarkkaa menoa ja täsmällisiä ohjeita. Jatkakaa esteen jälkeen huolellisesti suoraan. Eikä mitään miniesteitä läpi tunnin. Ehdittiin myös hypätä kivan paljon vaikka meitä oli 7.
Loppuraveissa Myy oli yllättävän pyöreä. Oikea kierros oli hyvä. Vasen vähän kankeampi. Mutta näin rentoa ravia en ole koskaan ennen Myystä saanut.
Ongelmia:
kenttä oli märkä ja rapainen
vääriä laukkoja
yksi läpihyppy kun jäin arpomaan paikkaa
Parannusta:
oli yllättävän taipuisa
ei kiihdytellyt kovin pahasti
ihan hyviä tasaisia pätkiä
oli kivaa!
Naapurimökin väki kuvasi ja videoi:
Yöllä oli satanut, joten kenttä oli märkä. Hieman yllättäen Myy oli sangen tasainen ja rauhallinen. Ravissa ei kulkenut jännittyneenä kaula suorana kipittäen vaan ihan orastavan kivasti. Laukassakin malttoi. Eikä kiihtynyt verkkahypyissäkään. Loikittiin muutamat yksittäiset, sitten parin esteen tehtävät ja kahden ristikon jumppasarja. Jossain vaiheessa tajusin että laukan pitää sujua vähän paremmin eteen. Sen jälkeen tultiin ensimmäistä kertaa jumpalle ja Myy esitti kiemuroinnit lähestymisessä. Sain kuitenkin korjattua esteestä yli. Eilen löytyneet myötälaukat olivat tänään hukassa. Mutta toisaalta humma ei kiihdytellyt esteiden jälkeenkään pahasti.
Lopputunnista hypeltiin muutamat radat. Ensin vähän pienempinä ja lopulta ihan hyppykorkeudessa. Jotain 85 cm pintaan tarkemmin mittailematta. Kaarevaa ja suoraa linjaa, loivempaa ja tiukempaa, lenkkiä päädyssä. Kaksi ensimmäistä kierrosta tulin yhä vähän rauhassa ja väleihin taisi tulla askel enemmän kuin isoilla hevosilla, ponilaukoilla siis. Mutta kivan tasaisesti ja pahemmin kiihtymättä. Eikä vääriä laukkojakaan ollut monta.
Viimeiselle kierrokselle tajusin vähän lisätä vauhtia. Yhä kivan sujuvasti. Kaarteessa vähän kiihtyi ja yksi lähestyminen meni pöpöksi enkä osannut sanoa mennäänkö vai ei. Myy totteli tasan tarkkaan ja lopulta hypättiin läpi. Onneksi tästä ei aiheutunut lisäongelmia ja 5 laukan päässä ollut toinen este meni hyvin. Saatiin linja vielä sakkona ja nyt meni sujuvasti. Yhtä mokaa lukuunottamatta paikka oli aina siellä mistä pyysin. Välillä lähempänä, välillä lähti kauempaa. Ja oikeastaan siis myös mokassa totteli pyyntöni paikasta.
Eilen haaveilin tasaisemmasta menosta ja se onnistuttiin tänään tekemään. Vielähän tässä olisi paljonkin parannettavaa mutta riemuitsin suuresti että meni eilistä tasaisemmin. Tykkäsin tunnista kovasti. Sopivan tarkkaa menoa ja täsmällisiä ohjeita. Jatkakaa esteen jälkeen huolellisesti suoraan. Eikä mitään miniesteitä läpi tunnin. Ehdittiin myös hypätä kivan paljon vaikka meitä oli 7.
Loppuraveissa Myy oli yllättävän pyöreä. Oikea kierros oli hyvä. Vasen vähän kankeampi. Mutta näin rentoa ravia en ole koskaan ennen Myystä saanut.
 |
| Muiden hypätessä jo aika kivan rento ratsu. |
Ongelmia:
kenttä oli märkä ja rapainen
vääriä laukkoja
yksi läpihyppy kun jäin arpomaan paikkaa
Parannusta:
oli yllättävän taipuisa
ei kiihdytellyt kovin pahasti
ihan hyviä tasaisia pätkiä
oli kivaa!
Naapurimökin väki kuvasi ja videoi:
lauantai 29. syyskuuta 2018
Myy perinteisen vauhdikkaasti pikkuesteillä
Jätin ylimääräisen maastotunnin välistä koska en tuntenut olevani ihan täysissä voimissani vieläkään. Sinne olisin saanut Robinin. Keli oli kaunis aurinkoinen mutta yhä aika rapsakka. +8°C pintaan. Seuraavaksi siis iltapäivätunnille klo 15 Myy esteille. Tunnille tuli 6 ratsukkoa.
Etusiin pintelit. Edellisestä kerrasta onkin taas hetki. Myy oli ihanan kiltti karsinassa.
Ratsailla humma oli kivan rauhallinen ja yllättävän taipuisa. Alkuverkassa oli ohje että rauhallista laukkaa. Hypyissä vähän kiihtyi. Ensin tultiin vain ristikkoa, sitten parin esteen yhdistelmiä. Kaareva linja 3 askelta, toisella sivulla suora linja 3 askelta. Myy tuntui vähän ampailevan. Esteet menivät kuitenkin sujuvasti yli ja Myy hoiti myötälaukat itse. Esteet pysyivät aika pieninä, vasta vikalla kierroksella pysty oli n. 80 cm. Suurin ongelma oli tasaisuus. Hetkittäin vähän kiihtyi mutta sain kyllä esteille kiinni eikä niille tultu holtittomasti. Osa paikoista tuli vähän lähelle, osa jäi vähän kauas.
Odotellessa pidin ohjat kädessä ja taivuttelin. Oikea kierros toimi käynnissä yllättävän hyvin. Vasen oli kankeampi.
Ei tehty mitään kovin ihmeitä eikä tullut mitään mieleen painuvaa kommentointia. Aika perusmenoa, päästiin hyppelemään.
Loppuverkassa Myy oli vastaanottavainen. Harmillisesti ei ollut siinä enää kunnolla aikaa työstää. Ravailin pari ympyrällistä enemmän kuin olisi ehkä tarvinnut.
Ongelmia:
ei kovin tasaista esteillä
Parannusta:
hoiti myötälaukat itse
kaikesta helposti yli
yllättävän taipuisa ja rento
Nanne kuvasi tuntiamme:
Etusiin pintelit. Edellisestä kerrasta onkin taas hetki. Myy oli ihanan kiltti karsinassa.
Ratsailla humma oli kivan rauhallinen ja yllättävän taipuisa. Alkuverkassa oli ohje että rauhallista laukkaa. Hypyissä vähän kiihtyi. Ensin tultiin vain ristikkoa, sitten parin esteen yhdistelmiä. Kaareva linja 3 askelta, toisella sivulla suora linja 3 askelta. Myy tuntui vähän ampailevan. Esteet menivät kuitenkin sujuvasti yli ja Myy hoiti myötälaukat itse. Esteet pysyivät aika pieninä, vasta vikalla kierroksella pysty oli n. 80 cm. Suurin ongelma oli tasaisuus. Hetkittäin vähän kiihtyi mutta sain kyllä esteille kiinni eikä niille tultu holtittomasti. Osa paikoista tuli vähän lähelle, osa jäi vähän kauas.
Odotellessa pidin ohjat kädessä ja taivuttelin. Oikea kierros toimi käynnissä yllättävän hyvin. Vasen oli kankeampi.
Ei tehty mitään kovin ihmeitä eikä tullut mitään mieleen painuvaa kommentointia. Aika perusmenoa, päästiin hyppelemään.
Loppuverkassa Myy oli vastaanottavainen. Harmillisesti ei ollut siinä enää kunnolla aikaa työstää. Ravailin pari ympyrällistä enemmän kuin olisi ehkä tarvinnut.
Ongelmia:
ei kovin tasaista esteillä
Parannusta:
hoiti myötälaukat itse
kaikesta helposti yli
yllättävän taipuisa ja rento
Nanne kuvasi tuntiamme:
Perusmenoa ja vähän väistöjä
Lauantain ensimmäinen tunti oli klo 10. Koulua. Vaihtoehtoheppani olivat Lilja ja Rinja ja näistä päädyin Liljaan. Keli oli kaunis aurinkoinen mutta oli aika kylmä. Jotain +5°C pintaan. Ratsukoita tunnille tuli 6.
Hoitaessa hämmästyin kuinka pieni Lilja olikaan. Ja muistutti aika paljon Assia. Kyljen harjaamisesta ei tykännyt.
Ope oli ihanan positiivinen. Ehkä olisi voinut vaatia vähän enemmän mutta eipä ainakaan tullut harmistuksia. Lilja ei ollut erityisen reipas mutta meni kyllä pyynnöstä eteen. Eikä tarvinnut kimpaantua. Taivuta huolellisemmin. Mentiin kaikki askellajit verkassa läpi ja laukassa piti vähän herätellä. Kevyessä istunnassa eteen ihan kunnolla. Pari pukkia tuli raipasta.
Tultiin toisella pitkällä sivulla väistöä uran sisällä. Perä sisään. Ensin käynnissä, sitten ravissa. Käynnissä oli epätasaisempaa, ravissa suurin ongelma oli tasainen aktiivisuus. Mutta ihan yllättävän hyvin.
Lopuksi tultiin vielä laukkatehtävää. Nosto, voltti kulmaan ja vähän suoraan. Aktiivisempaa menoa, taivuta. Ihan mukavasti meni, vähän hidasta muttei työlästä. Rentoa. Ope sanoi että kiva nähdä Lilja hyvällä tuulella töissä.
Loppuraveissa annettiin venyttää pidemmällä ohjalla. Vähän karkaili tuntumalta mutta sai sen sinne takaisin. Talliin humma ei olisi halunnut lähteä.
Ongelmia:
vähän rauhallinen liikkumaan
pikkuisen kiemura
vasen kierros oli hankalampi
ei tykännyt kylkien harjaamisesta
Parannusta:
ihanan kevyt edestä
sangen tasainen
liikkui eteen kun pyysi
sympaattinen hevonen
Hoitaessa hämmästyin kuinka pieni Lilja olikaan. Ja muistutti aika paljon Assia. Kyljen harjaamisesta ei tykännyt.
Ope oli ihanan positiivinen. Ehkä olisi voinut vaatia vähän enemmän mutta eipä ainakaan tullut harmistuksia. Lilja ei ollut erityisen reipas mutta meni kyllä pyynnöstä eteen. Eikä tarvinnut kimpaantua. Taivuta huolellisemmin. Mentiin kaikki askellajit verkassa läpi ja laukassa piti vähän herätellä. Kevyessä istunnassa eteen ihan kunnolla. Pari pukkia tuli raipasta.
Tultiin toisella pitkällä sivulla väistöä uran sisällä. Perä sisään. Ensin käynnissä, sitten ravissa. Käynnissä oli epätasaisempaa, ravissa suurin ongelma oli tasainen aktiivisuus. Mutta ihan yllättävän hyvin.
Lopuksi tultiin vielä laukkatehtävää. Nosto, voltti kulmaan ja vähän suoraan. Aktiivisempaa menoa, taivuta. Ihan mukavasti meni, vähän hidasta muttei työlästä. Rentoa. Ope sanoi että kiva nähdä Lilja hyvällä tuulella töissä.
Loppuraveissa annettiin venyttää pidemmällä ohjalla. Vähän karkaili tuntumalta mutta sai sen sinne takaisin. Talliin humma ei olisi halunnut lähteä.
Ongelmia:
vähän rauhallinen liikkumaan
pikkuisen kiemura
vasen kierros oli hankalampi
ei tykännyt kylkien harjaamisesta
Parannusta:
ihanan kevyt edestä
sangen tasainen
liikkui eteen kun pyysi
sympaattinen hevonen
perjantai 28. syyskuuta 2018
Perustyöskentelyä muistiksen alkuun
Perjantaina oli taas Einolan aika. Muistis alkoi koulutunnilla. 6 ratsukkoa ja kentällä. Kenttä oli osin märkä ja keli oli aika niukasti plussalla. T-paita ja takki, alkuun toppaliivikin päällä. Ratsukseni kahmaisin Rosan.
Aiheena mentiin ihan perustyöskentelyä. Käyntityötä ei alle ollut vaan aloitettiin ravissa. Puolipitkistä ohjista puhui ope mutta muutamien kierrosten aikana kerin niitä lyhemmiksi. Hanskavalintani oli huono, sillä kuluneilla hanskoilla en saanut pitoa ohjiin ja koko tunnin ne luisuivat pidemmiksi ja jouduin jännittämään nyrkkejä tarpeettomasti.
Ei tehty mitään ihmeellisyyksiä. Ravissa ympyröitä ja voltteja. Taivuta huolellisemmin, lisää sisäpohjetta. Sitä yritin jo valmiiksi. Nyt huomasi hyvin että olen tottunut menemään yksityistunneilla, sillä oli sekä ahdasta että opelta tuli harmittavan vähän kommentteja. Olisin kaivannut parin kierroksen verran panostusta pelkästään itseeni, jotta meno olisi parantunut. Nyt tuli vain ohimennessä kommentteja että hyvä alku tai lisää sisäpohjetta. Oikea kierros oli paljon vasenta helpompi. Molempiin kaatui kyllä kulmissa sisään. Toppaliivin otin välikäynneissä pois. Se olisi pitänyt riisua jo aiemmin sillä ehdin kostua sisältä.
Myöhemmin laukattiin vähän uraa pitkin ja tehtiin ympyrä. Välimatkojen takia tein yleensä pari. Sama juttu kuin kesällä eli ei kiirettä. Rauhallinen laukka. Se Rosasta löytyi yllättävän hyvin. Taivuta. Tuntui jo alkuun aika kivalta. Kun tähän tuli kommentti että hyvä alku niin jäin pohtimaan että mitä pitäisi tehdä enemmän. Yritin vahtia lapoja ja taivuttaa huolella.
Ravipätkillä oli ihan hyvä. Tein vähän omia temponmuutoksia ja hidasti hyvin istunnalla. Välillä herättelin paremmin eteen. Kertaalleen kosketin esteraipalla lavalle ja humma pakeni kiireellä sivulle. Ei hyvä. Ennen laukannostoja rupesi jännittymään jo edellisen sivun lopussa. Kertaalleen tein sinne voltin enkä nostanutkaan laukkaa. Sen jälkeen ruvettiin pääsemään kulma asiallisemmin.
Hankalinta oli vasempaan kierrokseen taivuttaminen. Rosa oli kaikesta yrittämisestäni huolimatta vasemmassa ohjassa kiinni. Enkä saanut sitä siitä irti. Tuntui pahimmillaan siltä että käsi lähtee irti. Ei onneksi omiaan pahasti painanut. Mitä nyt kulki vähän matalana. Olisin kaivannut vähän enemmän käyntityötä. Nyt sitä ei ollut juuri yhtään. Ja jotkut väistöt olisivat voineet auttaa. Loppuravissa oikea kierros oli hyvä, vasen yhä hankalampi.
Rosa jatkoi seuraavalle tunnille ja itse vetäisin umpijäähän ennen kuin sain toppaliivin takaisin päälle.
Ongelmia:
oli vasemmassa ohjassa kiinni
kentällä tuntui ahtaalta
kylmä keli
pimeää ympärillä
olisin halunnut enemmän kommentteja
Parannusta:
aika tasainen
pystyi riisumaan selässä
Aiheena mentiin ihan perustyöskentelyä. Käyntityötä ei alle ollut vaan aloitettiin ravissa. Puolipitkistä ohjista puhui ope mutta muutamien kierrosten aikana kerin niitä lyhemmiksi. Hanskavalintani oli huono, sillä kuluneilla hanskoilla en saanut pitoa ohjiin ja koko tunnin ne luisuivat pidemmiksi ja jouduin jännittämään nyrkkejä tarpeettomasti.
Ei tehty mitään ihmeellisyyksiä. Ravissa ympyröitä ja voltteja. Taivuta huolellisemmin, lisää sisäpohjetta. Sitä yritin jo valmiiksi. Nyt huomasi hyvin että olen tottunut menemään yksityistunneilla, sillä oli sekä ahdasta että opelta tuli harmittavan vähän kommentteja. Olisin kaivannut parin kierroksen verran panostusta pelkästään itseeni, jotta meno olisi parantunut. Nyt tuli vain ohimennessä kommentteja että hyvä alku tai lisää sisäpohjetta. Oikea kierros oli paljon vasenta helpompi. Molempiin kaatui kyllä kulmissa sisään. Toppaliivin otin välikäynneissä pois. Se olisi pitänyt riisua jo aiemmin sillä ehdin kostua sisältä.
Myöhemmin laukattiin vähän uraa pitkin ja tehtiin ympyrä. Välimatkojen takia tein yleensä pari. Sama juttu kuin kesällä eli ei kiirettä. Rauhallinen laukka. Se Rosasta löytyi yllättävän hyvin. Taivuta. Tuntui jo alkuun aika kivalta. Kun tähän tuli kommentti että hyvä alku niin jäin pohtimaan että mitä pitäisi tehdä enemmän. Yritin vahtia lapoja ja taivuttaa huolella.
Ravipätkillä oli ihan hyvä. Tein vähän omia temponmuutoksia ja hidasti hyvin istunnalla. Välillä herättelin paremmin eteen. Kertaalleen kosketin esteraipalla lavalle ja humma pakeni kiireellä sivulle. Ei hyvä. Ennen laukannostoja rupesi jännittymään jo edellisen sivun lopussa. Kertaalleen tein sinne voltin enkä nostanutkaan laukkaa. Sen jälkeen ruvettiin pääsemään kulma asiallisemmin.
Hankalinta oli vasempaan kierrokseen taivuttaminen. Rosa oli kaikesta yrittämisestäni huolimatta vasemmassa ohjassa kiinni. Enkä saanut sitä siitä irti. Tuntui pahimmillaan siltä että käsi lähtee irti. Ei onneksi omiaan pahasti painanut. Mitä nyt kulki vähän matalana. Olisin kaivannut vähän enemmän käyntityötä. Nyt sitä ei ollut juuri yhtään. Ja jotkut väistöt olisivat voineet auttaa. Loppuravissa oikea kierros oli hyvä, vasen yhä hankalampi.
Rosa jatkoi seuraavalle tunnille ja itse vetäisin umpijäähän ennen kuin sain toppaliivin takaisin päälle.
Ongelmia:
oli vasemmassa ohjassa kiinni
kentällä tuntui ahtaalta
kylmä keli
pimeää ympärillä
olisin halunnut enemmän kommentteja
Parannusta:
aika tasainen
pystyi riisumaan selässä
torstai 27. syyskuuta 2018
Vasen kierros parempi kuin koskaan ennen
Torstaina taas kouluratsastuksen pariin Assilla. Tänään hummaa ei napannut olla omassa karsinassaan vaan luikahti kavioiden putsauksen aikana seurustelemaan vastapäisten naapureiden kanssa. Hoidin sitten loppuun kiinni. Ja lähtiessä meinasi taas kiirehtiä paikalta ennen kun sain kaviot otettua.
Maneesissa oli vaihtelevasti ruuhkaa. Alussa ja lopussa taisi olla 4 hevosta, välillä saatiin olla hetki keskenämme. Pihalla oli n. +8°C, lähtiessä vähän vähemmän. Maneesissa poolo ja fleece oli ihan hyvä määrä vaatetta.
Olin alusta asti itse aika rento, samoin Assi. Kun vielä ope aloitti painottamalla rentoutta niin tästä tuli aika hyvä. Ensin vähän pidemmällä ohjalla käynnissä ympyröitä ja voltteja. Taivuta enemmän. Sitten sama ravissa. Ja vähän lisää ravia.
Pikkuhiljaa lyhennettiin ohjia ja ruvettiin tekemään avoja pitkille sivuille. Yhä pidätin vähän turhan hellästi ulkoa enkä meinannut saada etusia pois uralta. Lisää eteen. Pikkuhiljaa tuli parempia pätkiä, yleensä vasta ihan sivun lopussa.
Välikäyntien jälkeen oltiin lähes koko tunti pääty-ympyrällä. Nyt ravin altajuoksemista ei saanut lähteä pidättämään ohjilla vaan lähteä kanavoimaan tohinaa eri lailla. Kevyestä ravista harjoitusraviin ja tehtiin siirtymiä. Ravista ensin pieni kokoaminen oven kohdalla. Taidettiin välillä käydä käynnissä asti. Myöhemmin nostettiin laukkaa. Laukasta raviin, kokoaminen ja uusi laukka. Vasemmassa kierroksessa toimi aika kivasti. Ravi rentoutui hyväksi ja siirtymät paranivat. Assi heräsi liikkeelle ja tarjosi välillä itsekin laukkaa. Oppi tehtävän nopeasti. Päivän ensimmäinen nosto oli huono mutta sen jälkeen toimi.
Oikea kierros oli hankalampi. Etuosaa piti kääntää huolellisemmin sisään. Laukoissa oli enemmän ongelmia. Ei halunnut nostaa suorana. Parani kuitenkin toistoilla. Pari kertaa pudotteli pois enkä meinannut saada uutta laukkaa. Nosti sitten vasta oven kohdalta.
Loppuverkassa annettiin taas pidempää ohjaa ja venytti eteen alas. Tosin ei pysynyt ihan tuntumalla. Mutta kiihtymättä ja rentona. Kun rupesi kiihtymään niin lopetettiin ennen kuin menee pahaksi.
Ope kehui että vasen kierros oli parempi kuin koskaan ennen eikä oikeakaan ollut kovin paha. Itse tykkäsin kovasti että lähdettiin paneutumaan ongelmaan tarpeeksi yksinkertaisesti. Sekä minä että Assi pysyimme rentoina ja hyvällä tuulella läpi tunnin. Vaahtosi vähän suustakin.
Ongelmia:
muutamat laukannostot
pudotti laukan jokusen kerran pois
oikea kierros oli vaikeampi
Parannusta:
ratsu oli rento läpi tunnin
siirtymät paranivat
oli kivaa
Maneesissa oli vaihtelevasti ruuhkaa. Alussa ja lopussa taisi olla 4 hevosta, välillä saatiin olla hetki keskenämme. Pihalla oli n. +8°C, lähtiessä vähän vähemmän. Maneesissa poolo ja fleece oli ihan hyvä määrä vaatetta.
Olin alusta asti itse aika rento, samoin Assi. Kun vielä ope aloitti painottamalla rentoutta niin tästä tuli aika hyvä. Ensin vähän pidemmällä ohjalla käynnissä ympyröitä ja voltteja. Taivuta enemmän. Sitten sama ravissa. Ja vähän lisää ravia.
Pikkuhiljaa lyhennettiin ohjia ja ruvettiin tekemään avoja pitkille sivuille. Yhä pidätin vähän turhan hellästi ulkoa enkä meinannut saada etusia pois uralta. Lisää eteen. Pikkuhiljaa tuli parempia pätkiä, yleensä vasta ihan sivun lopussa.
Välikäyntien jälkeen oltiin lähes koko tunti pääty-ympyrällä. Nyt ravin altajuoksemista ei saanut lähteä pidättämään ohjilla vaan lähteä kanavoimaan tohinaa eri lailla. Kevyestä ravista harjoitusraviin ja tehtiin siirtymiä. Ravista ensin pieni kokoaminen oven kohdalla. Taidettiin välillä käydä käynnissä asti. Myöhemmin nostettiin laukkaa. Laukasta raviin, kokoaminen ja uusi laukka. Vasemmassa kierroksessa toimi aika kivasti. Ravi rentoutui hyväksi ja siirtymät paranivat. Assi heräsi liikkeelle ja tarjosi välillä itsekin laukkaa. Oppi tehtävän nopeasti. Päivän ensimmäinen nosto oli huono mutta sen jälkeen toimi.
Oikea kierros oli hankalampi. Etuosaa piti kääntää huolellisemmin sisään. Laukoissa oli enemmän ongelmia. Ei halunnut nostaa suorana. Parani kuitenkin toistoilla. Pari kertaa pudotteli pois enkä meinannut saada uutta laukkaa. Nosti sitten vasta oven kohdalta.
Loppuverkassa annettiin taas pidempää ohjaa ja venytti eteen alas. Tosin ei pysynyt ihan tuntumalla. Mutta kiihtymättä ja rentona. Kun rupesi kiihtymään niin lopetettiin ennen kuin menee pahaksi.
Ope kehui että vasen kierros oli parempi kuin koskaan ennen eikä oikeakaan ollut kovin paha. Itse tykkäsin kovasti että lähdettiin paneutumaan ongelmaan tarpeeksi yksinkertaisesti. Sekä minä että Assi pysyimme rentoina ja hyvällä tuulella läpi tunnin. Vaahtosi vähän suustakin.
Ongelmia:
muutamat laukannostot
pudotti laukan jokusen kerran pois
oikea kierros oli vaikeampi
Parannusta:
ratsu oli rento läpi tunnin
siirtymät paranivat
oli kivaa
maanantai 24. syyskuuta 2018
Enemmän myötälaukkoja
Maanantaina hypeltiin taas Assin kanssa. Nyt humma malttoi entistä paremmin seistä pyynnöstä karsinassa aloillaan ilman että härppi ovelle. Tosin joku sitä kiukutti harjatessa.
Laitoin tänään taas ponikannukset ja rupean näkemään kannusten pituudella ja humman reippaudella syy-yhteyttä. Alkuverkassa annoin olla ensin pidemmällä ohjalla ja lyhensin ohjaa pikkuhiljaa. Nostin kaikki laukat ravista mutta päivän ensimmäinen ei noussut. Nyt en komentanut enkä käyttänyt raippaa vaan ns. annoin tamman jumitella. Hetken hiturointi ja vänkyröinti käynnissä, sitten päästiin takaisin raviin nätisti pyytämällä. Ja siitä nousi laukka ihan hyvin.
Pyörittelin ihan pitkät pätkät laukkaa molempiin suuntiin. Myötäisenä ja vastaisena. Tänään ei kiihdytellyt yhtään itse. Onneksi ei ollut ihan sammumassakaan.
Ensimmäisenä tehtävänä tultiin kahta ravipuomia ympyrällä. Käännä ulkoavuilla, kevyt sisäohja, tasainen tahti. Tämä toimi aika kivasti molempiin suuntiin. Lopuksi rupesin oikeasti saamaan ajatusta tasaisesta kaaresta ja kääntämisestä myös puomeilla.
Laukassa ohje oli olla tekemättä ympyrään pullistumia. Helpommin sanottu. Taisi mennä kuitenkin ihan ok. Ristikolle vauhti meinasi hyytyä eikä reagoinut jalasta eteen. Vasen kierros oli sujuvampi ja oikeaan otettiin vielä sakkohyppy, siinä sitten liikkui. Kerran taisi lähteä kauempaa ja oli lähdössä hypyn jälkeen väärään suuntaan. Osasin olla vetämättä suusta. Korkeintaan yksi väärä laukka.
Sitten ruvettiin tulemaan kolmen esteen jumppalinjaa. 2 tai 3 laukan välit, laukasta riippuen. Olin erittäin mielissäni että aloitettiin kolmella. Suoruus ei aina ihan pysynyt ja tasaisuuskin vaihteli. Joka kerta kuitenkin vaadittu askelmäärä. Molempiin suuntiin. Ja myötälaukat säilyivät!
Välissä tultiin toisen sivun kaareva linja ensin pikkuesteillä. 5 askelta ja kaikki vaihdot, molempiin suuntiin! Vautsi! Tosin oikeassa kierroksessa keskimmäinen vasen laukka tuntui takapuoleeni väärältä. Taidettiin tulla tässä välissä kaaria vielä vähän isommilla esteillä. Ehkä.
Esteet vähän nousivat ja hypättiin vielä koko kierros molempiin suuntiin. Linja 3+3 laukalla, päätyyn ympyrä pystyksi muuttuneen esteen yli, kaareva linja ja lopuksi suora 2+2 askeleella. Ensin vasen kierros eli ympyrä tuli kaarevan jälkeen. Muuten molemmat suunnat olivat ihan ok mutta kaareva linja ja ympyrä tuottivat hankaluuksia. Vauhti hyytyi ja Assi hyppäsi vinoon. Ei lähtenyt jalasta eteen. Onneksi silti kömpi esteistä yli. Molempiin suuntiin saatiin kaarevalle sakkokierroksia. Vähän parani. Nyt tuli myös niitä vääriä laukkoja. Mutta linjalle venyminen kahteen askeleeseen yllätti kun hetkeä aiemmin molempiin suuntiin oli vauhti hukassa. Odotin humman kiihtyvän tehtävän loppua kohti. Olin väärässä.
Tällä tunnilla paljastui hyvin sekä ympyrältä pullahtelu sekä vinoon hyppääminen, varsinkin esteiden noustessa. Eivät ne jättimäisiä olleet mutta 80 cm paikkeilla. Huomasi että kuskin mukanaolo meni heti vähän hankalammaksi.
Loppuverkan ohje oli ettei saa antaa yhtään juosta alta. Vahdi lavat, pidä suorana, taivuta, älä unohda takaosaa matkasta ja älä jää kiinni. Lohdutti että opekin sanoi että siinä on aika lailla hommaa ja tasapainoilua. Mutta Assi kulki sangen kivasti ja sain juoksemisen todella nopeasti kuriin. Nyt humma oli vaahdonnut hyvällä tavalla suusta.
Tallissa olin mielestäni ripeä ja jälkitoimiin meni 25 minuuttia.
Ongelmia:
isommilla esteillä korostui ettei hypännyt ihan suoraan
vauhti oli hetkittäin hukassa
ympyrällä tuli pullahtelua
Parannusta:
ei kieltoja
säätyi kaikesta huolimatta
sangen hyvin myötälaukat
ei katsonut esteiden täytelaatikoita
Laitoin tänään taas ponikannukset ja rupean näkemään kannusten pituudella ja humman reippaudella syy-yhteyttä. Alkuverkassa annoin olla ensin pidemmällä ohjalla ja lyhensin ohjaa pikkuhiljaa. Nostin kaikki laukat ravista mutta päivän ensimmäinen ei noussut. Nyt en komentanut enkä käyttänyt raippaa vaan ns. annoin tamman jumitella. Hetken hiturointi ja vänkyröinti käynnissä, sitten päästiin takaisin raviin nätisti pyytämällä. Ja siitä nousi laukka ihan hyvin.
Pyörittelin ihan pitkät pätkät laukkaa molempiin suuntiin. Myötäisenä ja vastaisena. Tänään ei kiihdytellyt yhtään itse. Onneksi ei ollut ihan sammumassakaan.
Ensimmäisenä tehtävänä tultiin kahta ravipuomia ympyrällä. Käännä ulkoavuilla, kevyt sisäohja, tasainen tahti. Tämä toimi aika kivasti molempiin suuntiin. Lopuksi rupesin oikeasti saamaan ajatusta tasaisesta kaaresta ja kääntämisestä myös puomeilla.
Laukassa ohje oli olla tekemättä ympyrään pullistumia. Helpommin sanottu. Taisi mennä kuitenkin ihan ok. Ristikolle vauhti meinasi hyytyä eikä reagoinut jalasta eteen. Vasen kierros oli sujuvampi ja oikeaan otettiin vielä sakkohyppy, siinä sitten liikkui. Kerran taisi lähteä kauempaa ja oli lähdössä hypyn jälkeen väärään suuntaan. Osasin olla vetämättä suusta. Korkeintaan yksi väärä laukka.
Sitten ruvettiin tulemaan kolmen esteen jumppalinjaa. 2 tai 3 laukan välit, laukasta riippuen. Olin erittäin mielissäni että aloitettiin kolmella. Suoruus ei aina ihan pysynyt ja tasaisuuskin vaihteli. Joka kerta kuitenkin vaadittu askelmäärä. Molempiin suuntiin. Ja myötälaukat säilyivät!
Välissä tultiin toisen sivun kaareva linja ensin pikkuesteillä. 5 askelta ja kaikki vaihdot, molempiin suuntiin! Vautsi! Tosin oikeassa kierroksessa keskimmäinen vasen laukka tuntui takapuoleeni väärältä. Taidettiin tulla tässä välissä kaaria vielä vähän isommilla esteillä. Ehkä.
Esteet vähän nousivat ja hypättiin vielä koko kierros molempiin suuntiin. Linja 3+3 laukalla, päätyyn ympyrä pystyksi muuttuneen esteen yli, kaareva linja ja lopuksi suora 2+2 askeleella. Ensin vasen kierros eli ympyrä tuli kaarevan jälkeen. Muuten molemmat suunnat olivat ihan ok mutta kaareva linja ja ympyrä tuottivat hankaluuksia. Vauhti hyytyi ja Assi hyppäsi vinoon. Ei lähtenyt jalasta eteen. Onneksi silti kömpi esteistä yli. Molempiin suuntiin saatiin kaarevalle sakkokierroksia. Vähän parani. Nyt tuli myös niitä vääriä laukkoja. Mutta linjalle venyminen kahteen askeleeseen yllätti kun hetkeä aiemmin molempiin suuntiin oli vauhti hukassa. Odotin humman kiihtyvän tehtävän loppua kohti. Olin väärässä.
Tällä tunnilla paljastui hyvin sekä ympyrältä pullahtelu sekä vinoon hyppääminen, varsinkin esteiden noustessa. Eivät ne jättimäisiä olleet mutta 80 cm paikkeilla. Huomasi että kuskin mukanaolo meni heti vähän hankalammaksi.
Loppuverkan ohje oli ettei saa antaa yhtään juosta alta. Vahdi lavat, pidä suorana, taivuta, älä unohda takaosaa matkasta ja älä jää kiinni. Lohdutti että opekin sanoi että siinä on aika lailla hommaa ja tasapainoilua. Mutta Assi kulki sangen kivasti ja sain juoksemisen todella nopeasti kuriin. Nyt humma oli vaahdonnut hyvällä tavalla suusta.
Tallissa olin mielestäni ripeä ja jälkitoimiin meni 25 minuuttia.
Ongelmia:
isommilla esteillä korostui ettei hypännyt ihan suoraan
vauhti oli hetkittäin hukassa
ympyrällä tuli pullahtelua
Parannusta:
ei kieltoja
säätyi kaikesta huolimatta
sangen hyvin myötälaukat
ei katsonut esteiden täytelaatikoita
lauantai 22. syyskuuta 2018
Takkulan maastoesteiden testaus
Takkulassa lounaalla toiveeni oli että selviäisin maastoesteistä hengissä. Muita tuntikavereita tämä nauratti kovasti, minä ja ope olimme vakavampina. Pitkällisen pohdinnan jälkeen vaihdettiin ratsuni ja sain alleni Hupun. Jostain syystä kuvittelin nimen perusteella suokiksi mutta olikin puokki. Aamun nättinaamainen luimija, jota meille ei esitelty. Syyksi se, että on niin turvaratsu että ajateltiin ettei sitä meille tulisi.
Karsinasta löytyi n. 170-senttinen tähtipäinen punaruunikko ruuna. Likainen kuin mikä. Mutta ei onneksi niin hapan kuin mitä aamulla antoi ymmärtää. Hoidin sidottuna ja käyttäytyi ihan hyvin. Jostain syystä tällä oli joka jalassa kantahokit. Jäi kysymättä että miksi. Ratsukoita tälle toisellekin tunnille tuli 5. Kaksi hevosta vaihdettiin.
Mentiin taas kentällä kyytiin ja tehtiin (pitkälliset) alkuverkat siinä. Askellajit läpi. Laukka oli aika nelitahtista enkä edes lähtenyt kokeilemaan satulassa istumista. Tultiin verkkahyppynä ensin ristikko pari kertaa. Tätä saikin ratsastaa ihan kunnolla eteen. Normilaukka ei opelle riittänyt eikä siitä kovin hyviä hyppyjä tullutkaan. Kolmen esteen kierroksella usvattelin menemään ja tuli paljon parempi.
Sitten vesien läpi maneesin taakse maastoesteiden luo. Ohjeena oli pitää hevoset liikkeellä eikä kävellä kaikki samassa mytyssä. Ensimmäinen tehtävä oli tulla vedestä yksi pieni tukkipino. Kun innokkaita aloittajia ei ollut niin huikkasin itseni. Kunnolla eteen. Siinä oli vähän tekemistä. Ei ihan edennyt. Enkä ollut näyttänyt estettä etukäteen niin humma kauhistui ja teki väistöliikkeen. Ei mikään kamalan suuri edes mutta kuski oli hetken epätasapainossa. Uudestaan käski ope mutta halusin näyttää esteen ensin rauhassa. Pienellä tiellä uusi lähestyminen ja nyt yli.
Omaa vuoroa odotellessa tajusin nyt käydä näyttämässä loput esteet. Osaa vähän jännitti alkuun. Osasta oli menossa jo käynnissä yli, tai ainakin siltä tuntui. Korkeutta n. 20 - 70 cm jos ihan sitäkään.
Seuraavalla kierroksella tultiin vedestä sama ykkönen ja sitten kukkulan takaa tukkipysty, oikealle ja kukkuloiden yläesteet. Lopetettiin puomin yli veteen. Esteet menivät nyt kerralla yli. Pientä empimistä oli havaittavissa ja monessa välissä oltiin ravilla. Tiet olivat aika tiukkoja, joten ei tästä kovin lujaa olisi selvinnytkään.
Viimeisellä kierroksella tultiin renkaat, kukkulan takaa keskimmäinen tukkipysty ja nyt jatketiin siltä oikealle ja hypättiin kolmannen kukkulan päältä tukki. Esteiden väliin ei kovin monta laukka-askelta tullut. Noin 5, en laskenut. Ja lopetettiin taas veteen. Nyt Hupu jo syttyi hommaan ja laukkasi ihan hyvin. Eikä pudotellut raviin. Eikä renkaiden edessä ollut nurmella liukasta vaikka oli märkää.
Sitten tuli kommenttia että kaikki esteet on hypätty, tämä riittää. Olisin voinut ottaa vähän useampiakin pomppuja. Tuntikaveri laski paluumatkalla että 8 hyppyä maastoesteillä. Päivän kurssilla. Siinä tuli hypyille hintaa.
Ongelmia:
nelitahtinen laukka
alkuun vähän hidas
yksi kielto
maastohyppyjä tuli vain 8
välillä satoi vähän
tuuli aika rivakasti, kentällä kuuli huonosti ohjeita
Parannusta:
ei ollut liukasta
syttyi loppua kohti
ei jännittänyt pätkääkään
Karsinasta löytyi n. 170-senttinen tähtipäinen punaruunikko ruuna. Likainen kuin mikä. Mutta ei onneksi niin hapan kuin mitä aamulla antoi ymmärtää. Hoidin sidottuna ja käyttäytyi ihan hyvin. Jostain syystä tällä oli joka jalassa kantahokit. Jäi kysymättä että miksi. Ratsukoita tälle toisellekin tunnille tuli 5. Kaksi hevosta vaihdettiin.
Mentiin taas kentällä kyytiin ja tehtiin (pitkälliset) alkuverkat siinä. Askellajit läpi. Laukka oli aika nelitahtista enkä edes lähtenyt kokeilemaan satulassa istumista. Tultiin verkkahyppynä ensin ristikko pari kertaa. Tätä saikin ratsastaa ihan kunnolla eteen. Normilaukka ei opelle riittänyt eikä siitä kovin hyviä hyppyjä tullutkaan. Kolmen esteen kierroksella usvattelin menemään ja tuli paljon parempi.
Sitten vesien läpi maneesin taakse maastoesteiden luo. Ohjeena oli pitää hevoset liikkeellä eikä kävellä kaikki samassa mytyssä. Ensimmäinen tehtävä oli tulla vedestä yksi pieni tukkipino. Kun innokkaita aloittajia ei ollut niin huikkasin itseni. Kunnolla eteen. Siinä oli vähän tekemistä. Ei ihan edennyt. Enkä ollut näyttänyt estettä etukäteen niin humma kauhistui ja teki väistöliikkeen. Ei mikään kamalan suuri edes mutta kuski oli hetken epätasapainossa. Uudestaan käski ope mutta halusin näyttää esteen ensin rauhassa. Pienellä tiellä uusi lähestyminen ja nyt yli.
Omaa vuoroa odotellessa tajusin nyt käydä näyttämässä loput esteet. Osaa vähän jännitti alkuun. Osasta oli menossa jo käynnissä yli, tai ainakin siltä tuntui. Korkeutta n. 20 - 70 cm jos ihan sitäkään.
Seuraavalla kierroksella tultiin vedestä sama ykkönen ja sitten kukkulan takaa tukkipysty, oikealle ja kukkuloiden yläesteet. Lopetettiin puomin yli veteen. Esteet menivät nyt kerralla yli. Pientä empimistä oli havaittavissa ja monessa välissä oltiin ravilla. Tiet olivat aika tiukkoja, joten ei tästä kovin lujaa olisi selvinnytkään.
Viimeisellä kierroksella tultiin renkaat, kukkulan takaa keskimmäinen tukkipysty ja nyt jatketiin siltä oikealle ja hypättiin kolmannen kukkulan päältä tukki. Esteiden väliin ei kovin monta laukka-askelta tullut. Noin 5, en laskenut. Ja lopetettiin taas veteen. Nyt Hupu jo syttyi hommaan ja laukkasi ihan hyvin. Eikä pudotellut raviin. Eikä renkaiden edessä ollut nurmella liukasta vaikka oli märkää.
Sitten tuli kommenttia että kaikki esteet on hypätty, tämä riittää. Olisin voinut ottaa vähän useampiakin pomppuja. Tuntikaveri laski paluumatkalla että 8 hyppyä maastoesteillä. Päivän kurssilla. Siinä tuli hypyille hintaa.
Ongelmia:
nelitahtinen laukka
alkuun vähän hidas
yksi kielto
maastohyppyjä tuli vain 8
välillä satoi vähän
tuuli aika rivakasti, kentällä kuuli huonosti ohjeita
Parannusta:
ei ollut liukasta
syttyi loppua kohti
ei jännittänyt pätkääkään
Takkulan maastoesteiden ensimmäinen tunti olikin koulua ja miniesteitä kentällä
Lauantaina päädyin uusien maastoestekavereideni kanssa Lahteen, Takkulaan testaamaan paikan maastoesteet. Luvassa 2 x 1 h ratsastusta ja lounas, 100 euroa. 5 hengen ryhmä. Ope ei ollut jakanut meille ratsuja etukäteen vaan käytiin esittelykierros tallissa. Mielenkiintoisimmalta vaikutti musta FWB-tamma Klara. Ihan positiivisen oloinen eikä jättisuuri. Kuulemma heiluttelee päätään mikäli kuskilla ei ole vakaa tuntuma.
Humma oli n. 165 cm korkea eikä pitänyt ihan kaikista hoitotoimenpiteistä. Ei kuitenkaan tehnyt mitään luimimista kummempaa. Alkuun oli vähän hankalaa kun kaikki oli hukassa, onneksi apua sai pyytämällä. Bootsit etusiin, ei muita suojia. Ohje oli että kannukset voi laittaa ja esteraippa on ok niin otin koko varustuksen.
Ensimmäinen tunti mentiin kentällä. Etukäteen luulin että oltaisiin vain hypätty maastossa. Tämä oli lopulta aika samanlainen tunti kuin Niinisalon ratsastustaitojen toteaminen. Koulua alle ja vähän hyppyjä loppuun.
Klara oli alkuun ihan tasainen. Tosin kulki turpa oikealla ja pää vinossa mikäli en puuttunut. Ei nykinyt ohjia ja muoto oli pääosin ihan asiallinen. Ensin vähän hidas. Tultiin siksak-väistöjä ensin käynnissä, sitten ravissa. Myöhemmin nostettiin heti raviväistöstä laukka. Kovin paljon kommentteja ei tullut. Humman kiihtyessä laukoista meni hetki että tasoittui ravissa taas tuntumalle ja lakkasi nakkomasta niskojaan. Väistöt kuvittelen menneen ihan ok.
Välikäyntien jälkeen tultiin toisella sivulla kahta ravipuomia, toisella yhtä laukassa. Päätyihin ympyrät. Ravipuomit menivät ihan asiallisesti, tosin ravissakin meinasi vähän kiihtyä. Laukkapuomille kiihtyi ihan kunnolla ja veti pitkällä loikalla yli. Opelta ei tullut juuri muuta kommenttia kuin että ravi pitää saada rauhallisemmaksi ennen laukannostoa. Se onnistui mutta laukkapuomin ylitys ei parantunut. Kaarteessa ennen puomia pudotti useamman kerran raville mutta uudessa laukassa oli taas vauhtia. Liian lyhyillä ohjilla laukka lakkasi nousemasta. Tähän tuli ohjeeksi enemmän ohjaa. Se auttoi.
Sitten hypättiin ensin yksittäistä ristikkoa. Sama kiihtymisongelma tässä. Älä ylimyötää, siinä raippakin nousee, tuli ohjeeksi. Kysyin että pitäisikö tuohon estettä kohti kiihtymiseen puuttua mutta ohje oli että ei haittaa tämän kokoisilla esteillä. Kädet piti pitää aloillaan lähellä harjaa. Sain kädet pidettyä paremmin mutta Klara rupesi nyhtämään minulta ohjia käsistä hidastusyrityksistäni.
Tehtävää vaihdettiin ja tultiin ristikko ensin oikeasta kierroksesta ja toisen päädyn kautta pysty-okseri -linjalle. Lähestyminen ok, kiihdytys ristikolle. Ohjien nyhtäminen ja kuski etukenossa. Laukan vaihto ja hetki hallitusti. Sitten säntäys pystylle, kiihdyttelyä ja kiemurtelua okserille. Yli siitäkin ja kanttailua oikealle. Lisää ohjien nyhtämistä. Toinen kierros ei ollut juuri parempi. Olisin kaivannut täsmäohjeita. Nyt tuntui aika holtittomalta ja juuri siltä selviytymiseltä. Esteet olivat todella pieniä, max 60 cm.
Taidettiin ottaa vielä hetki hölkkää ja lopuksi käytiin maneesin takana kävelemässä vesiesteen läpi. Näissä ei mitään kummallista.
Eipä tämän tunnin jälkeen tehnyt mieli paukutella henseleitä omilla taidoillani. Ehkä ihan hyvä ettei menty suoraan maastoesteille, ties mitä siitä olisi tullut. Toki olisihan se saattanut mennä ihan hyvinkin. Enkä tiedä olisivatko isommat esteet parantaneet humman keskittymistä.
Kotona selvisi että Klara on Hempan sisko samasta isästä. Ei hirveästi samaa. Ja Klaran emä taas on Assin sisko samasta isästä.
Ongelmia:
halusi kulkea pää vinossa
kiihtyi laukassa
jarrutusyrityksistä nyki ohjat käsistä
oli välillä vähän holtitonta
esteet olivat pieniä
oli aika tuulista
Parannusta:
sileällä suht tasainen
kaikesta yli
Humma oli n. 165 cm korkea eikä pitänyt ihan kaikista hoitotoimenpiteistä. Ei kuitenkaan tehnyt mitään luimimista kummempaa. Alkuun oli vähän hankalaa kun kaikki oli hukassa, onneksi apua sai pyytämällä. Bootsit etusiin, ei muita suojia. Ohje oli että kannukset voi laittaa ja esteraippa on ok niin otin koko varustuksen.
Ensimmäinen tunti mentiin kentällä. Etukäteen luulin että oltaisiin vain hypätty maastossa. Tämä oli lopulta aika samanlainen tunti kuin Niinisalon ratsastustaitojen toteaminen. Koulua alle ja vähän hyppyjä loppuun.
Klara oli alkuun ihan tasainen. Tosin kulki turpa oikealla ja pää vinossa mikäli en puuttunut. Ei nykinyt ohjia ja muoto oli pääosin ihan asiallinen. Ensin vähän hidas. Tultiin siksak-väistöjä ensin käynnissä, sitten ravissa. Myöhemmin nostettiin heti raviväistöstä laukka. Kovin paljon kommentteja ei tullut. Humman kiihtyessä laukoista meni hetki että tasoittui ravissa taas tuntumalle ja lakkasi nakkomasta niskojaan. Väistöt kuvittelen menneen ihan ok.
Välikäyntien jälkeen tultiin toisella sivulla kahta ravipuomia, toisella yhtä laukassa. Päätyihin ympyrät. Ravipuomit menivät ihan asiallisesti, tosin ravissakin meinasi vähän kiihtyä. Laukkapuomille kiihtyi ihan kunnolla ja veti pitkällä loikalla yli. Opelta ei tullut juuri muuta kommenttia kuin että ravi pitää saada rauhallisemmaksi ennen laukannostoa. Se onnistui mutta laukkapuomin ylitys ei parantunut. Kaarteessa ennen puomia pudotti useamman kerran raville mutta uudessa laukassa oli taas vauhtia. Liian lyhyillä ohjilla laukka lakkasi nousemasta. Tähän tuli ohjeeksi enemmän ohjaa. Se auttoi.
Sitten hypättiin ensin yksittäistä ristikkoa. Sama kiihtymisongelma tässä. Älä ylimyötää, siinä raippakin nousee, tuli ohjeeksi. Kysyin että pitäisikö tuohon estettä kohti kiihtymiseen puuttua mutta ohje oli että ei haittaa tämän kokoisilla esteillä. Kädet piti pitää aloillaan lähellä harjaa. Sain kädet pidettyä paremmin mutta Klara rupesi nyhtämään minulta ohjia käsistä hidastusyrityksistäni.
Tehtävää vaihdettiin ja tultiin ristikko ensin oikeasta kierroksesta ja toisen päädyn kautta pysty-okseri -linjalle. Lähestyminen ok, kiihdytys ristikolle. Ohjien nyhtäminen ja kuski etukenossa. Laukan vaihto ja hetki hallitusti. Sitten säntäys pystylle, kiihdyttelyä ja kiemurtelua okserille. Yli siitäkin ja kanttailua oikealle. Lisää ohjien nyhtämistä. Toinen kierros ei ollut juuri parempi. Olisin kaivannut täsmäohjeita. Nyt tuntui aika holtittomalta ja juuri siltä selviytymiseltä. Esteet olivat todella pieniä, max 60 cm.
Taidettiin ottaa vielä hetki hölkkää ja lopuksi käytiin maneesin takana kävelemässä vesiesteen läpi. Näissä ei mitään kummallista.
Eipä tämän tunnin jälkeen tehnyt mieli paukutella henseleitä omilla taidoillani. Ehkä ihan hyvä ettei menty suoraan maastoesteille, ties mitä siitä olisi tullut. Toki olisihan se saattanut mennä ihan hyvinkin. Enkä tiedä olisivatko isommat esteet parantaneet humman keskittymistä.
Kotona selvisi että Klara on Hempan sisko samasta isästä. Ei hirveästi samaa. Ja Klaran emä taas on Assin sisko samasta isästä.
Ongelmia:
halusi kulkea pää vinossa
kiihtyi laukassa
jarrutusyrityksistä nyki ohjat käsistä
oli välillä vähän holtitonta
esteet olivat pieniä
oli aika tuulista
Parannusta:
sileällä suht tasainen
kaikesta yli
torstai 20. syyskuuta 2018
Piipertämistä ja kuskin suoristamista
Torstaina mentiin Assin kanssa koulua. Tänään karsinassa rupesi tuntumaan siltä että rupeamme ymmärtämään toisiamme. Yhä pyysin tammaa pois ovelta ja järsimästä seiniä. Palkinnoksi sai rapsutuksia. Lopulta tarpeeksi monen toiston jälkeen seisoi kiltisti paikoillaan. Eikä satuloidessakaan yrittänyt jyrsiä seiniä yhtä pahasti kuin yleensä.
Ratsain oli alkuun taas hidas ja löysä. Yritin pitää mielessä edelliskerran opit että rauhassa liikkeelle. Ravikin aloitettiin pitkin ohjin mutta ope kaipasi lisää tehoja. En muista enää tarkkaan mitä pyöriteltiin. Jotain ympyröitä. Ensimmäinen laukannosto ei kuitenkaan onnistunut vaan jumahti. Komensin ihan kipakasti muttei auttanut. Ohjeeksi tuli että älä tee mitään, aikalisä. Kun lakkasin tekemästä niin Assi pysähtyi. Siitä liuta siirtymiä käynnistä raviin ja pieniä käynnissä käymisiä. Reagoi vähän hitaasti. Mutta lopulta tuli se laukkakin kun pyysin. Oma mielipiteeni on että ensimmäinen nosto tuli liian aikaisin ja turhan vähäisellä valmistelulla. Toki sen pitäisi nousta mieluummin heti kuin kierroksen valmistelulla.
Laukoissa eteni ihan reippaasti. Mentiin myös pätkät vastalaukkaa, lopuksi ympyrälläkin. Pitkillä sivuilla asetus seinälle. Eikä pieni asetus riittänyt vaan kunnolla. Vastalaukassa lyhyillä sivuilla asetus keskelle. Lopuksi ympyrälle. Oikeassa kierroksessa pudotti vasemman laukan pari kertaa pois. Omat jalat rennoiksi, ei saa varmistella.
Taisi olla jo välikäynneissä kun nostettiin jalustimet ylös. Olin tietysti vain mielissäni. Volttikahdeksikkoa käynnissä. Keskittyen ensisijaisesti kuskin asentoon. Oli aika työlästä kun Assi mateli. Ohjia piti lyhennellä. Oikea kyynärpää piti pitää kyljessä, oikea kylki hallinnassa eli sopivasti kippuralla. Täsmällisempi suoristus, ratsun lavat haltuun. Näitä sentään osasin korjata. Välillä asetettiin ulos, välillä sisään. Haaveilin isosta laukasta maneesia ympäri mutta hinkutettiin aikamme käynnissä. Välillä ohjeita tuli niin paljon että oma pää savusi. Harjoitusravi oli lopulta kuskille palkinto.
Ravissa samaa volttailua. Käännä ulkoavuilla. Suurempi ongelma oli taas että unohdin kääntää kuin se, ettei Assi olisi kääntynyt. Lavat haltuun, kuskin oikea käsi kylkeen. Vähän lisää ravia, sitten rennot jalat.
Ratsain oli alkuun taas hidas ja löysä. Yritin pitää mielessä edelliskerran opit että rauhassa liikkeelle. Ravikin aloitettiin pitkin ohjin mutta ope kaipasi lisää tehoja. En muista enää tarkkaan mitä pyöriteltiin. Jotain ympyröitä. Ensimmäinen laukannosto ei kuitenkaan onnistunut vaan jumahti. Komensin ihan kipakasti muttei auttanut. Ohjeeksi tuli että älä tee mitään, aikalisä. Kun lakkasin tekemästä niin Assi pysähtyi. Siitä liuta siirtymiä käynnistä raviin ja pieniä käynnissä käymisiä. Reagoi vähän hitaasti. Mutta lopulta tuli se laukkakin kun pyysin. Oma mielipiteeni on että ensimmäinen nosto tuli liian aikaisin ja turhan vähäisellä valmistelulla. Toki sen pitäisi nousta mieluummin heti kuin kierroksen valmistelulla.
Laukoissa eteni ihan reippaasti. Mentiin myös pätkät vastalaukkaa, lopuksi ympyrälläkin. Pitkillä sivuilla asetus seinälle. Eikä pieni asetus riittänyt vaan kunnolla. Vastalaukassa lyhyillä sivuilla asetus keskelle. Lopuksi ympyrälle. Oikeassa kierroksessa pudotti vasemman laukan pari kertaa pois. Omat jalat rennoiksi, ei saa varmistella.
Taisi olla jo välikäynneissä kun nostettiin jalustimet ylös. Olin tietysti vain mielissäni. Volttikahdeksikkoa käynnissä. Keskittyen ensisijaisesti kuskin asentoon. Oli aika työlästä kun Assi mateli. Ohjia piti lyhennellä. Oikea kyynärpää piti pitää kyljessä, oikea kylki hallinnassa eli sopivasti kippuralla. Täsmällisempi suoristus, ratsun lavat haltuun. Näitä sentään osasin korjata. Välillä asetettiin ulos, välillä sisään. Haaveilin isosta laukasta maneesia ympäri mutta hinkutettiin aikamme käynnissä. Välillä ohjeita tuli niin paljon että oma pää savusi. Harjoitusravi oli lopulta kuskille palkinto.
Ravissa samaa volttailua. Käännä ulkoavuilla. Suurempi ongelma oli taas että unohdin kääntää kuin se, ettei Assi olisi kääntynyt. Lavat haltuun, kuskin oikea käsi kylkeen. Vähän lisää ravia, sitten rennot jalat.
Lopulta jatkettiin ravia uraa pitkin. Piti olla säätämättä kun liikkuu hyvin mutta tuntui että oli paljon hienosäätöä tekemättä. Vahdi lavat, vahdi tahti, vahdi ettei kiemurtele, turpa mene mutkalle tai makaa ohjilla. En osannut olla hiljaa. Ruvettiin kääntämään lyhyeltä sivulta keskilinjan jälkeen pituuslinjalle. Ensin rauhassa suoraan, sitten väistö uralle. Ihan ok muttei erityisen hohdokasta. Ravasi ihan ok ja osasin tulla aika hyvin suoraan. Näitä molempiin suuntiin ensin ravissa, sitten laukassa. Laukassa siitä onkin ikuisuus kun olen tällaisia tehnyt. Lopuksi taisi olla vielä laukkaympyrän kautta raviin ja käyntiin.
Loppuravissa Assi ehdotti taas altajuoksua. Ei saa jäädä vetämään, ohjeisti ope. Meinasin taas lamaantua. En huomannut vetäväni. Sitten vain totesin mielessäni että parempi ratsastaa normaalisti. Pyörittelin ympyröitä ja tein omia kuvioita. Vieläkin piti muistaa vahtia lapoja. Assi tasoittui melko hyväksi. Ei yhtä tasaiseksi kuin maanantaina.
Loppuravissa Assi ehdotti taas altajuoksua. Ei saa jäädä vetämään, ohjeisti ope. Meinasin taas lamaantua. En huomannut vetäväni. Sitten vain totesin mielessäni että parempi ratsastaa normaalisti. Pyörittelin ympyröitä ja tein omia kuvioita. Vieläkin piti muistaa vahtia lapoja. Assi tasoittui melko hyväksi. Ei yhtä tasaiseksi kuin maanantaina.
Ongelmia:
ensimmäinen laukannosto
kuski oppii aloitekyvyttömäksi
tänään oli taas ponikannukset, niiden kanssa on ollut hitaampi
Parannusta:
laukat etenivät hyvin
letkistyi lopputuntia kohti
venytti pidemmällä ohjalla eteen alas
venytti pidemmällä ohjalla eteen alas
maanantai 17. syyskuuta 2018
Kevyttä aukijumppaa
Maanantaina oli hyppelypäivä Assin kanssa. Viimeviikkoisen osteopatian takia tehtiin yhä vähän kevennetty treeni. Avaavaa puomi-kavalettijumppaa oli omistajan toive ja tätä lähdettiin tekemään.
Alkuverkassa Assi eteni ok. Itse aloitin vähän humputellen. Välikäyntien jälkeen alkoi opetus ja vasta siinä sain skarpattua. Kerrankin tehtiin hommat huolellisesti. Ravattiin ensin vain ympyrää molempiin suuntiin. Vasemmassa kierroksessa Assi oli tyhjä oikealle ohjalle. Ohje oli pitää suorana ja asettaa pikemminkin ulos. Sisälle ei saanut asettaa ennen kuin oli saanut suoruuden haltuun. Oikea kierros oli helpompi kun tukeutui paremmin vasempaan ohjaan. Molempiin suuntiin kuskilla oli kyllä hankaluuksia hahmottaa missä lavat ja takaset menivät.
Sitten tultiin kahden puomin yli ympyrällä. Piti ajatella kääntämistä sisäreunaan muttei liian konkreettisesti. Välillä en vaan tajunnut. Sisäohjasta ei saanut vetää. Aktiiviset takajalat. Tasaisuus parani. Laukassa tultiin miniristikkoa, korkeutta ehkä 20 cm. Assi kuitenkin loikkasi siitä yli eikä vain astunut. Välillä en ollut open kanssa ihan samaa mieltä siitä, oliko paikka lähellä vai kaukana. Jokusen kerran laukka vaihtui vääräksi jos lähti kovin kaukaa. Kevyt keula. Kevyt sisäohja. Ei liian vauhdilla. Enkä ehtinyt ja muistanut kysyä läheskään kaikkea, joka mietitytti.
Nämä tehtiin niin huolella että aika rupesi olemaan tässä vaiheessa täynnä. Lopuksi tultiin vielä molempien päätyjen ympyräpuomeja. Kuviona iso kahdeksikko. Oven päässä ravia viiden aavistuksen korotetun puomin yli, keskimmäisen ristikon yli suunnanvaihto ja toisessa päädyssä puomi, kavaletti ja puomi. Vasen laukka löytyi ihan hyvin. Oikea vasta kun sain täsmäohjeet huolelliseen suoristukseen, lavan hallintaan ja ulkopohkeeseen. Ravipuomeilla meinasi olla kiire. Enkä pysynyt yhtään mukana: eteen, hidasta, aktiivisemmin, hidasta. Kääk! Mutta molemmat vaihdot löytyivät ja humma oli suht tasainen ja aktiivinen. Oikein kivasti!
Loppuravissa taas ensin ylimääräinen juoksu pois ja sitten lapojen hallintaa. Tasoittui yllättävän tasaiseksi edestä. Jes!
Estekorkeus oli tänään hyvin hillitty, max 40 cm. Silti tykkäsin tämän tunnin piipertämisestä ja viilaamisesta hyvin paljon. Assikin rupesi toimimaan hienosti. Kuten sanottua niin ei se korkeus ole tärkeää kunhan kuskille antaa tarpeeksi mietittävää.
Ongelmia:
kevyessä ravissa oli välillä liikaa vauhtia
ohjeita tuli niin paljon ettei kuski ehtinyt prosessoida
en huomannut lapojen ja takaosan karkailua
Parannusta:
ei tarvinnut käyttää raippaa kertaakaan
nosti laukat ilman suurempia juntturointeja
vaihtoi molemmat laukat hypyissä
kivan aktiivinen
loppuraveissa tasoittui edestä
tykkäsin tunnista
Alkuverkassa Assi eteni ok. Itse aloitin vähän humputellen. Välikäyntien jälkeen alkoi opetus ja vasta siinä sain skarpattua. Kerrankin tehtiin hommat huolellisesti. Ravattiin ensin vain ympyrää molempiin suuntiin. Vasemmassa kierroksessa Assi oli tyhjä oikealle ohjalle. Ohje oli pitää suorana ja asettaa pikemminkin ulos. Sisälle ei saanut asettaa ennen kuin oli saanut suoruuden haltuun. Oikea kierros oli helpompi kun tukeutui paremmin vasempaan ohjaan. Molempiin suuntiin kuskilla oli kyllä hankaluuksia hahmottaa missä lavat ja takaset menivät.
Sitten tultiin kahden puomin yli ympyrällä. Piti ajatella kääntämistä sisäreunaan muttei liian konkreettisesti. Välillä en vaan tajunnut. Sisäohjasta ei saanut vetää. Aktiiviset takajalat. Tasaisuus parani. Laukassa tultiin miniristikkoa, korkeutta ehkä 20 cm. Assi kuitenkin loikkasi siitä yli eikä vain astunut. Välillä en ollut open kanssa ihan samaa mieltä siitä, oliko paikka lähellä vai kaukana. Jokusen kerran laukka vaihtui vääräksi jos lähti kovin kaukaa. Kevyt keula. Kevyt sisäohja. Ei liian vauhdilla. Enkä ehtinyt ja muistanut kysyä läheskään kaikkea, joka mietitytti.
Nämä tehtiin niin huolella että aika rupesi olemaan tässä vaiheessa täynnä. Lopuksi tultiin vielä molempien päätyjen ympyräpuomeja. Kuviona iso kahdeksikko. Oven päässä ravia viiden aavistuksen korotetun puomin yli, keskimmäisen ristikon yli suunnanvaihto ja toisessa päädyssä puomi, kavaletti ja puomi. Vasen laukka löytyi ihan hyvin. Oikea vasta kun sain täsmäohjeet huolelliseen suoristukseen, lavan hallintaan ja ulkopohkeeseen. Ravipuomeilla meinasi olla kiire. Enkä pysynyt yhtään mukana: eteen, hidasta, aktiivisemmin, hidasta. Kääk! Mutta molemmat vaihdot löytyivät ja humma oli suht tasainen ja aktiivinen. Oikein kivasti!
Loppuravissa taas ensin ylimääräinen juoksu pois ja sitten lapojen hallintaa. Tasoittui yllättävän tasaiseksi edestä. Jes!
Estekorkeus oli tänään hyvin hillitty, max 40 cm. Silti tykkäsin tämän tunnin piipertämisestä ja viilaamisesta hyvin paljon. Assikin rupesi toimimaan hienosti. Kuten sanottua niin ei se korkeus ole tärkeää kunhan kuskille antaa tarpeeksi mietittävää.
Ongelmia:
kevyessä ravissa oli välillä liikaa vauhtia
ohjeita tuli niin paljon ettei kuski ehtinyt prosessoida
en huomannut lapojen ja takaosan karkailua
Parannusta:
ei tarvinnut käyttää raippaa kertaakaan
nosti laukat ilman suurempia juntturointeja
vaihtoi molemmat laukat hypyissä
kivan aktiivinen
loppuraveissa tasoittui edestä
tykkäsin tunnista
sunnuntai 16. syyskuuta 2018
Taas huonompi ja parempi rata
Sunnuntaina oli 1-tason estekisojen vuoro LidRidillä. Ratsuksi Hemppa ja luokiksi 80 ja 90 cm. Molemmissa arvosteluna 367.4. Tänään oli taas hyvän palvelun päivä kun hevonen tuotiin ja vietiin tallin puolesta eikä itse tarvinnut käydä ollenkaan tallilla. Aikataulu sanoi että rataan tutustuminen on n. kello 13. Yritin mennä ajoissa paikalle mutta eihän se onnistunut. Vasta mennessä tajusin mitä kaikkea olisi kannattanut olla tehtynä jo ennen radan kävelyä.
Kävin maksamassa lähtöni ja katselin muutaman suorituksen 70-luokan lopusta. Rata oli kutoseen asti sama kuin seuraavassa luokassa. Sitten pikaisesti omien kamppeiden vaihto ja Hempan harjaus. Välissä oli kuulemma lanaus. Olivat silti sukkelia enkä ehtinyt laittaa suojiakaan ennen rataan tutustumista. Onneksi Hemppa oli autossa fiksusti niin harjaus onnistui. Pölyinenhän se oli.
Radan kävely oli aikamoinen pikajuoksu omalta osaltani. En laskenut mitään välejä enkä miettinyt oikoreittejä. Katsoin vain esteiden järjestyksen. Onneksi ihan loogista. Aika paljon oli täytteitä puomien lisäksi muttei esim. vesimattoa.
Sitten hätäisesti Hempalle varusteet niskaan. Huopa piti viritellä mutta kuolaimet ja numerolapun laitoin jo eilen. Oma lähtövuoro oli vasta 19., joten enhän päässyt edes verkkaan pitkään aikaan. Eli ehdin kävellä hyvin alle. Takki olisi voinut olla siinä kiva lisä. Paistoi aurinko mutta oli aikamoinen viima. Hetken taisi tihuttaa jotain.
Verkassa kentällä sai olla taas 8 ratsukkoa. Alkuun Hemppa tuntui vähän köpöltä ja vain hölköttelin kenttää ympäri. Mentiin pelkkää vasenta kierrosta. Oikean laukan otin lopulta vastalaukkana. Onneksi Pia oli paikalla ja herätteli kuskia säätelemään ratsua. Verkkahyppyjä tuli enemmän kuin tavallisesti. Tänään en niinkään ollut kiinnostunut hypättävien esteiden korkeudesta sillä kyllähän me nyt kasikymppisistä yli päästään. Ristikko kolmesti, pysty 3 - 4 kertaa ja okseri 2 - 3. Useamman kerran tultiin väärässä eli oikeassa laukassa alas. Ohje oli että käännä ulkoavuilla ja ei kannata ratsastaa aidan viertä kun valuu sinne. Aktiivisemmat takajalat. Laukkaakin tuli aika paljon normiverkkaa enemmän mutta vertyi ja parani pikkuhiljaa. Jossain välissä meni ravissa vinoksi ja rupesi painamaan vasemmalle ohjalle. Sain kuitenkin korjattua tilanteen.
Maneesiin pääsi edeltävän suorituksen ajaksi. Hyvä juttu. Kävin näyttämässä erikoisempia esteitä Hempalle mutta humma oli sen verran omissa mietteissään ettei ihan keskittynyt. Yleisön suosionosoituksia kavahti. Esitinkin toiveen että meidän suorituksemme ajan olisivat hiljaa paikoillaan ja taputukset olisivat hillittyjä. Nelosen sai hypätä ennen aloitusta. Jälkikäteen ajateltuna hätäilin liikaa enkä saanut laukkaa kunnolla käynnistettyä alle. Nelonen kuitenkin puhtaasti yli.
Jatkettiin samoilla tulilla suoritukseen. Hemppa ei edennyt kovin hyvin. Paikat tulivat lähelle tai kauas. Ykkösen ja vitosen jälkeen oli väärä laukka. Ekan korjasin, jälkimmäinen ei vaihtunut, joten annoin olla. Kolmoselle tultiin ihan hyvään paikkaan mutta jostain syystä Hemppa käytti vielä etujalan esteen edessä ja tästä johtuen hypättiin lähes läpi. Kieltoa taisi suunnitella, onneksi ei pysähtynyt. Yritin herätellä eteen ja loppuradasta meno onneksi vähän parani ja tasoittui. Säikkyjä tuli vain yksi pieni kulmassa ennen kakkosta. Muut esteet pysyivät ylhäällä. Tulokseksi 4 vp. Tämä oli taas siis se päivän ensimmäinen ja huono rata. Jälkikäteen voin lohduttautua että meidän huonomme ei ole enää katastrofaalinen.
Hanski ja Ella videoivat ratamme. Editointi oma taidonnäyte.
Tuloksissa sijalle 13/22. Aika paljon tuli hylsyjäkin. Olimme ihan yllättävän hitaita. Bonusta oli että olimme luokan tokavikat eli jäimme maneesiin vielä viimeisen ratsukon kaveriksi. Hyvää siedätystä Hempalle seuraavaa rataa varten.
Ysikympissä oli 9 kisaajaa ja meidän vuoromme oli viimeisenä. Enempiä ajattelematta menin verkkaan kävelemään ja hetken päästä hölkälle. Tajusin kuitenkin poistua paikalta kun vielä yksi ratsukko saapui. Käveltiin hetki aitojen ulkopuolella ja taivuttelin käynnissä. Verkassa taas samat proseduurit. Nyt vähän kevyemmin. Verkkahyppyjä pystylle ehkä 3, okserille ainakin 2. Lisää laukkaa ja rentoutta kaipasi Pia. Parin spurtin jälkeen heräsi. Vikalla okserihypyllä vähän kopsahti muttei pudonnut. Kun jäätiin verkkaan keskenämme niin vaihdoin suunnan vihdoin oikeaksi ja laukkasin siihenkin suuntaan.
Maneesissa kävin taas näyttämässä kaikki esteet ennen omaa suoritusta. Sekä käveltiin katsomon alta. Nurkan unohdin taas. Nyt ennen lämmittelyhyppyä tajusin herättää ratsun ja laukattiin ensin kierros ympäri, sitten vasta nelonen. Nyt meni paremmin. Siitä sitten jatkettiin radalle.
Ykkönen ok, taas väärässä laukassa alas. Nyt se jäi radan ainoaksi vääräksi. Kakkonen ok. Kolmoselle nyt vähän pidempi tie. Puhtaasti. Vähän taisin hoputella välissä eteen. Odotin esteen. Nelonen puhtaasti. Vitonen puhtaasti. Vähän lisää kaasua muttei miniteitä. Kutonen siististi, seiska kivan rennosti. Päädyn kaarre hyvin, kasi ok. Vähän kaasua. Ysi ok, taas ihan hyvä kaarre. Kymppi rennosti ja viimeisestä olin vähän huolissani mutta tasaisesti sekin. Siisti nolla, jes!
Hanski ja Ella videoivat tämänkin suorituksen. Editoin itse.
Perään kuulutettiin että tällä tuloksella neljänneksi. Tuuletin. Tarkennuksena kuulutettiin että kolme sijoittuu. Hah! Sama juttu siis kuin eilisen jälkimmäisen paremman ratamme kanssa eli ensimmäinen ei-sijoittunut. Olin ihan tyytyväinen vaikka oltaisiin me vieläkin tasaisempaankin pystytty.
Hölkkäsin kentällä vielä pari ympyrää ja ratsu oli taas hyvä. Aktiivinen ja rento. Sitten olikin jo aika hipsiä reippaasti muiden lähtevien matkaan. Hempallakin oli aika kiire. Autolla varusteiden purku, loimi niskaan ja Hemppa kyytiin. Kuskille vielä oma satulahuopa, numerolappu ja heinäverkko mukaan. Alle vartti kotiin. Luksusta!
Kävin maksamassa lähtöni ja katselin muutaman suorituksen 70-luokan lopusta. Rata oli kutoseen asti sama kuin seuraavassa luokassa. Sitten pikaisesti omien kamppeiden vaihto ja Hempan harjaus. Välissä oli kuulemma lanaus. Olivat silti sukkelia enkä ehtinyt laittaa suojiakaan ennen rataan tutustumista. Onneksi Hemppa oli autossa fiksusti niin harjaus onnistui. Pölyinenhän se oli.
Radan kävely oli aikamoinen pikajuoksu omalta osaltani. En laskenut mitään välejä enkä miettinyt oikoreittejä. Katsoin vain esteiden järjestyksen. Onneksi ihan loogista. Aika paljon oli täytteitä puomien lisäksi muttei esim. vesimattoa.
 |
| Ratapiirros. |
Sitten hätäisesti Hempalle varusteet niskaan. Huopa piti viritellä mutta kuolaimet ja numerolapun laitoin jo eilen. Oma lähtövuoro oli vasta 19., joten enhän päässyt edes verkkaan pitkään aikaan. Eli ehdin kävellä hyvin alle. Takki olisi voinut olla siinä kiva lisä. Paistoi aurinko mutta oli aikamoinen viima. Hetken taisi tihuttaa jotain.
Verkassa kentällä sai olla taas 8 ratsukkoa. Alkuun Hemppa tuntui vähän köpöltä ja vain hölköttelin kenttää ympäri. Mentiin pelkkää vasenta kierrosta. Oikean laukan otin lopulta vastalaukkana. Onneksi Pia oli paikalla ja herätteli kuskia säätelemään ratsua. Verkkahyppyjä tuli enemmän kuin tavallisesti. Tänään en niinkään ollut kiinnostunut hypättävien esteiden korkeudesta sillä kyllähän me nyt kasikymppisistä yli päästään. Ristikko kolmesti, pysty 3 - 4 kertaa ja okseri 2 - 3. Useamman kerran tultiin väärässä eli oikeassa laukassa alas. Ohje oli että käännä ulkoavuilla ja ei kannata ratsastaa aidan viertä kun valuu sinne. Aktiivisemmat takajalat. Laukkaakin tuli aika paljon normiverkkaa enemmän mutta vertyi ja parani pikkuhiljaa. Jossain välissä meni ravissa vinoksi ja rupesi painamaan vasemmalle ohjalle. Sain kuitenkin korjattua tilanteen.
Maneesiin pääsi edeltävän suorituksen ajaksi. Hyvä juttu. Kävin näyttämässä erikoisempia esteitä Hempalle mutta humma oli sen verran omissa mietteissään ettei ihan keskittynyt. Yleisön suosionosoituksia kavahti. Esitinkin toiveen että meidän suorituksemme ajan olisivat hiljaa paikoillaan ja taputukset olisivat hillittyjä. Nelosen sai hypätä ennen aloitusta. Jälkikäteen ajateltuna hätäilin liikaa enkä saanut laukkaa kunnolla käynnistettyä alle. Nelonen kuitenkin puhtaasti yli.
Jatkettiin samoilla tulilla suoritukseen. Hemppa ei edennyt kovin hyvin. Paikat tulivat lähelle tai kauas. Ykkösen ja vitosen jälkeen oli väärä laukka. Ekan korjasin, jälkimmäinen ei vaihtunut, joten annoin olla. Kolmoselle tultiin ihan hyvään paikkaan mutta jostain syystä Hemppa käytti vielä etujalan esteen edessä ja tästä johtuen hypättiin lähes läpi. Kieltoa taisi suunnitella, onneksi ei pysähtynyt. Yritin herätellä eteen ja loppuradasta meno onneksi vähän parani ja tasoittui. Säikkyjä tuli vain yksi pieni kulmassa ennen kakkosta. Muut esteet pysyivät ylhäällä. Tulokseksi 4 vp. Tämä oli taas siis se päivän ensimmäinen ja huono rata. Jälkikäteen voin lohduttautua että meidän huonomme ei ole enää katastrofaalinen.
Hanski ja Ella videoivat ratamme. Editointi oma taidonnäyte.
Tuloksissa sijalle 13/22. Aika paljon tuli hylsyjäkin. Olimme ihan yllättävän hitaita. Bonusta oli että olimme luokan tokavikat eli jäimme maneesiin vielä viimeisen ratsukon kaveriksi. Hyvää siedätystä Hempalle seuraavaa rataa varten.
Ysikympissä oli 9 kisaajaa ja meidän vuoromme oli viimeisenä. Enempiä ajattelematta menin verkkaan kävelemään ja hetken päästä hölkälle. Tajusin kuitenkin poistua paikalta kun vielä yksi ratsukko saapui. Käveltiin hetki aitojen ulkopuolella ja taivuttelin käynnissä. Verkassa taas samat proseduurit. Nyt vähän kevyemmin. Verkkahyppyjä pystylle ehkä 3, okserille ainakin 2. Lisää laukkaa ja rentoutta kaipasi Pia. Parin spurtin jälkeen heräsi. Vikalla okserihypyllä vähän kopsahti muttei pudonnut. Kun jäätiin verkkaan keskenämme niin vaihdoin suunnan vihdoin oikeaksi ja laukkasin siihenkin suuntaan.
Maneesissa kävin taas näyttämässä kaikki esteet ennen omaa suoritusta. Sekä käveltiin katsomon alta. Nurkan unohdin taas. Nyt ennen lämmittelyhyppyä tajusin herättää ratsun ja laukattiin ensin kierros ympäri, sitten vasta nelonen. Nyt meni paremmin. Siitä sitten jatkettiin radalle.
Ykkönen ok, taas väärässä laukassa alas. Nyt se jäi radan ainoaksi vääräksi. Kakkonen ok. Kolmoselle nyt vähän pidempi tie. Puhtaasti. Vähän taisin hoputella välissä eteen. Odotin esteen. Nelonen puhtaasti. Vitonen puhtaasti. Vähän lisää kaasua muttei miniteitä. Kutonen siististi, seiska kivan rennosti. Päädyn kaarre hyvin, kasi ok. Vähän kaasua. Ysi ok, taas ihan hyvä kaarre. Kymppi rennosti ja viimeisestä olin vähän huolissani mutta tasaisesti sekin. Siisti nolla, jes!
Hanski ja Ella videoivat tämänkin suorituksen. Editoin itse.
Perään kuulutettiin että tällä tuloksella neljänneksi. Tuuletin. Tarkennuksena kuulutettiin että kolme sijoittuu. Hah! Sama juttu siis kuin eilisen jälkimmäisen paremman ratamme kanssa eli ensimmäinen ei-sijoittunut. Olin ihan tyytyväinen vaikka oltaisiin me vieläkin tasaisempaankin pystytty.
Hölkkäsin kentällä vielä pari ympyrää ja ratsu oli taas hyvä. Aktiivinen ja rento. Sitten olikin jo aika hipsiä reippaasti muiden lähtevien matkaan. Hempallakin oli aika kiire. Autolla varusteiden purku, loimi niskaan ja Hemppa kyytiin. Kuskille vielä oma satulahuopa, numerolappu ja heinäverkko mukaan. Alle vartti kotiin. Luksusta!
lauantai 15. syyskuuta 2018
Huono ja hyvä huippuprosenteilla
Lauantaina oma aikatauluni oli taas tiivis. Yöjunalta suoraan tallille noin yhdeksäksi. Kisavaatteiden vaihto matkalla (en ajanut itse). Hemppa jäi letittämättä. Hummat tällä kertaa siniseen autoon (B-kortilla ajettava hevosauto) ja minä kuskiksi (ensimmäinen kerta tällaisen ratissa). Suuntana LidRidin 1-tason koulukisat. Vesisateiden takia homma meni uusiksi ja pitkän radan B:3 vaihdettiin K.N.:ään ja kisat sisälle. Ensimmäisenä luokkana meillä EB.
Aikataulu oli lopulta oikein passeli. Maksu, kuskien ja hevosten kamppeiden vaihto ja verkkaan kentälle. Meitä ei heti päästetty, 8 ratsukkoa sai olla kerralla. Ehdittiin käydä pyörimässä muutama minuutti käsihevosalueella. Sieltä meidät käytiin hakemassa että nyt saa tulla. Hyvä palvelu!
Yritin ratsastaa leppoisasti ja tehokkaasti muistellen edellisen sunnuntain fiilistä. Taivuttelua käynnissä. Jälkikäteen mietittynä olisin voinut taivuttaa vielä rohkeammin. Ravissa eteni ihan hyvin. Eikä ollut kiirettä niin ehdin pyöritellä kaikessa rauhassa ympyröitä, voltteja, lävistäjiä ja loivia kiemuroita. Laukassa ympyröitä ja vastalaukkaa. Molemmat vastalaukat tosin rikkoi suunnan vaihdossa muun liikenteen takia mutta nosti vastalaukat pyynnöstä takaisin. Tasapaino ja laukan rullaus paranivat. Vähän lisää vauhtia ja aktiivisuutta. Rupesi kulkemaan oikein kivasti.
Paria ratsukkoa ennen omaa vuoroa annoin vihdoin kävellä hetken pitkällä ohjalla. Virhe. Vaikka aikaa oli vielä hetki työstää niin en saanut Hemppaa enää takaisin avuille. Lopulta piti tyytyä kohtaloon, pudottaa raippa pois ja mennä maneesin päätyyn valmistautumaan. Taivuttelin käynnissä ja otin lopulta vähän raviakin vaikka oli aika ahdasta.
Radalle Hemppa ei herännyt. Jalasta ei reagoinut eteen ja kun yritin pitää edestä tuntumalla niin nyki. Jos jotain positiivista pitää hakea niin oli kuitenkin aika rento. Suoritettiin tehtävät ja askellaji oli oikea. Ratsastettavuus huono. Ei kuitenkaan rikkoja.
Anne kuvasi suorituksemme:
Jäätiin vielä viimeisen suorittavan ratsukon seuraksi maneesiin. Pihalla rupesi satamaan, joten luokan loputtuakaan ei ollut kiire pihalle. Kiire väheni entisestään kun kuulutettiin että sijoituimme kolmansiksi prosenteilla 68,085. Aikamoista!
Palkintojenjaossa Hemppa oli ihan fiksusti. Tuomari kehui täsmällisestä suorituksesta. Oikeiden teiden seuraamisesta saatiin huikea 8! Kunniakierrokselle lähtiessä pelkäsin pukkeja ja siksi pyysin hyvin hitaasti eteen. Laukka oli kummallista ylös jumittelua eikä oikein edennyt. Ei pukkeja.
Paperin numerot olivat kuuttapuolta ja seiskaa. "Kaunista ja täsmällistä ratsastusta! Toivoisin vielä lisää energiaa ja pontevuutta liikkumiseen -> kohti tasaisempaa rehellisempää tuntumaa."
Seuraavassa luokassa lähtövuoromme oli neljäntenä eli takaisin pihalle. En jaksanut laittaa sadekamppeita. Ratsastaessa tuli kuitenkin kuuma. Tällä kelillä kisatakki oli ihan sopiva vaate.
Jälkimmäinenkin verkka oli ihan tehokas. Nyt en sitten käyttänyt pitkällä ohjalla ennen omaa vuoroa. Se pitäisi muistaa jatkossakin. Irtosi ihan letkeää keskiraviakin ja loivilla kiemuroilla pysyi tasaisena. Tosin oikealle kääntäessä perä herkästi liirasi ulos, volteilla myös. Verkka-aika oli sangen sopiva. Ehdin tehdä kaiken tarvittavan eikä venynyt kovin pitkäksi.
Maneesissa pysyttiin nyt odotellessa käynnissä. Kun päästiin radalle niin meinasin posotella ravissa. Hemppa kuitenkin nukahti taas. Hetken mietin että mitä ihmettä teen. Sitten tajusin että vielä ei ole vihelletty, joten herättely käyntiin. Reipasta kevyttä ravia rataa ympäri. Sitten laukkaa, kevyessä istunnassa rupesi etenemään. Pari kierrosta ehdittiin mennä. Sitten tuli vihellys ja Hemppa eteni paremmin.
Ei se vieläkään ihan tasainen ollut mutta välissä oli hyviä pätkiä. Ei rikkoja eikä ihan pahinta vastustelua. Ihan hyvä. Tämäkin arvosteltiin kiltisti ja saatiin 1-tason kisoista ennätysprosenttimme: 64,800. Tällä olimme kolmansia eli ensimmäisiä ei-sijoittuneita. Olin oikein mielissäni. Huomattavasti tyytyväisempi tähän kuin edelliseen rataan.
Anne tallensi tämänkin radan.
Huonoin numero oli laukoista 2 x 5,5. Seiskoja oli 9 kpl. "Siistiä ja huolellista ratsastusta! Ravissa jo melko tasaista pätkää, mutta ajoittain melko voimakasta tuntuman vastustelua."
Sitten takaisin tallille. Kuski oli sadekamppeidensa alta märkä. Hepalle oli onneksi sekä sadeloimi että fleece mukana. Molemmat tulivat käyttöön. Eikä kisapäivässä onneksi mennyt iltaan asti vaan puoli neljän aikoihin pääsin jo lähtemään kotia kohti tallilta.
Aikataulu oli lopulta oikein passeli. Maksu, kuskien ja hevosten kamppeiden vaihto ja verkkaan kentälle. Meitä ei heti päästetty, 8 ratsukkoa sai olla kerralla. Ehdittiin käydä pyörimässä muutama minuutti käsihevosalueella. Sieltä meidät käytiin hakemassa että nyt saa tulla. Hyvä palvelu!
Yritin ratsastaa leppoisasti ja tehokkaasti muistellen edellisen sunnuntain fiilistä. Taivuttelua käynnissä. Jälkikäteen mietittynä olisin voinut taivuttaa vielä rohkeammin. Ravissa eteni ihan hyvin. Eikä ollut kiirettä niin ehdin pyöritellä kaikessa rauhassa ympyröitä, voltteja, lävistäjiä ja loivia kiemuroita. Laukassa ympyröitä ja vastalaukkaa. Molemmat vastalaukat tosin rikkoi suunnan vaihdossa muun liikenteen takia mutta nosti vastalaukat pyynnöstä takaisin. Tasapaino ja laukan rullaus paranivat. Vähän lisää vauhtia ja aktiivisuutta. Rupesi kulkemaan oikein kivasti.
Paria ratsukkoa ennen omaa vuoroa annoin vihdoin kävellä hetken pitkällä ohjalla. Virhe. Vaikka aikaa oli vielä hetki työstää niin en saanut Hemppaa enää takaisin avuille. Lopulta piti tyytyä kohtaloon, pudottaa raippa pois ja mennä maneesin päätyyn valmistautumaan. Taivuttelin käynnissä ja otin lopulta vähän raviakin vaikka oli aika ahdasta.
Radalle Hemppa ei herännyt. Jalasta ei reagoinut eteen ja kun yritin pitää edestä tuntumalla niin nyki. Jos jotain positiivista pitää hakea niin oli kuitenkin aika rento. Suoritettiin tehtävät ja askellaji oli oikea. Ratsastettavuus huono. Ei kuitenkaan rikkoja.
Anne kuvasi suorituksemme:
Jäätiin vielä viimeisen suorittavan ratsukon seuraksi maneesiin. Pihalla rupesi satamaan, joten luokan loputtuakaan ei ollut kiire pihalle. Kiire väheni entisestään kun kuulutettiin että sijoituimme kolmansiksi prosenteilla 68,085. Aikamoista!
Palkintojenjaossa Hemppa oli ihan fiksusti. Tuomari kehui täsmällisestä suorituksesta. Oikeiden teiden seuraamisesta saatiin huikea 8! Kunniakierrokselle lähtiessä pelkäsin pukkeja ja siksi pyysin hyvin hitaasti eteen. Laukka oli kummallista ylös jumittelua eikä oikein edennyt. Ei pukkeja.
Paperin numerot olivat kuuttapuolta ja seiskaa. "Kaunista ja täsmällistä ratsastusta! Toivoisin vielä lisää energiaa ja pontevuutta liikkumiseen -> kohti tasaisempaa rehellisempää tuntumaa."
Seuraavassa luokassa lähtövuoromme oli neljäntenä eli takaisin pihalle. En jaksanut laittaa sadekamppeita. Ratsastaessa tuli kuitenkin kuuma. Tällä kelillä kisatakki oli ihan sopiva vaate.
Jälkimmäinenkin verkka oli ihan tehokas. Nyt en sitten käyttänyt pitkällä ohjalla ennen omaa vuoroa. Se pitäisi muistaa jatkossakin. Irtosi ihan letkeää keskiraviakin ja loivilla kiemuroilla pysyi tasaisena. Tosin oikealle kääntäessä perä herkästi liirasi ulos, volteilla myös. Verkka-aika oli sangen sopiva. Ehdin tehdä kaiken tarvittavan eikä venynyt kovin pitkäksi.
Maneesissa pysyttiin nyt odotellessa käynnissä. Kun päästiin radalle niin meinasin posotella ravissa. Hemppa kuitenkin nukahti taas. Hetken mietin että mitä ihmettä teen. Sitten tajusin että vielä ei ole vihelletty, joten herättely käyntiin. Reipasta kevyttä ravia rataa ympäri. Sitten laukkaa, kevyessä istunnassa rupesi etenemään. Pari kierrosta ehdittiin mennä. Sitten tuli vihellys ja Hemppa eteni paremmin.
Ei se vieläkään ihan tasainen ollut mutta välissä oli hyviä pätkiä. Ei rikkoja eikä ihan pahinta vastustelua. Ihan hyvä. Tämäkin arvosteltiin kiltisti ja saatiin 1-tason kisoista ennätysprosenttimme: 64,800. Tällä olimme kolmansia eli ensimmäisiä ei-sijoittuneita. Olin oikein mielissäni. Huomattavasti tyytyväisempi tähän kuin edelliseen rataan.
Anne tallensi tämänkin radan.
Huonoin numero oli laukoista 2 x 5,5. Seiskoja oli 9 kpl. "Siistiä ja huolellista ratsastusta! Ravissa jo melko tasaista pätkää, mutta ajoittain melko voimakasta tuntuman vastustelua."
Sitten takaisin tallille. Kuski oli sadekamppeidensa alta märkä. Hepalle oli onneksi sekä sadeloimi että fleece mukana. Molemmat tulivat käyttöön. Eikä kisapäivässä onneksi mennyt iltaan asti vaan puoli neljän aikoihin pääsin jo lähtemään kotia kohti tallilta.
torstai 13. syyskuuta 2018
Assin talutus
Torstaina en mennytkään ratsastamaan vaan Assi sai osteopaatin käynnin jälkeen liikutuksen taluttaen. Lähdettiin illan laskiessa pihalle. Kuski haaveili omenoista.
Ajattelin että taluttaen päästään helposti pellon reunan portista ohi. Olin hyvin väärässä. Assi jännittyi tolkuttoman kaukaa (100 m?). Kierrettiin portti sivusta ja aina välillä pysähdyttiin syömään. Mutta jos/kun oltiin liian lähellä niin pahimmillaan Assi pörräsi väkkärää ympärilläni. Onneksi oli ketjunaru. Eikä tullut päälle. Käytiin portin toisella puolella tiellä mutta tamman kierrokset eivät laskeneet kauempanakaan. Palattiin sitten omia jälkiämme takaisin.
Toisella tiellä Assi rauhoittui kuin eri hevoseksi. Vauhtia oli ihan reippaasti käynnissä. Metsässä oli ihan rauhallinen. Taustalla hieno auringonlasku.
Takaisin käveltiin pikkusillan yli. Odotin jotain jännityksiä mutta Assi ei tuumannutkaan siitä yhtään mitään. Yllättävää.
47 minuuttia, 1,7 kilometriä. Ei siis vauhti huimannut päätä. Tulipa ulkoiltua. Ensimmäinen kerta keskenämme maastossa jos tämä lasketaan.
Ajattelin että taluttaen päästään helposti pellon reunan portista ohi. Olin hyvin väärässä. Assi jännittyi tolkuttoman kaukaa (100 m?). Kierrettiin portti sivusta ja aina välillä pysähdyttiin syömään. Mutta jos/kun oltiin liian lähellä niin pahimmillaan Assi pörräsi väkkärää ympärilläni. Onneksi oli ketjunaru. Eikä tullut päälle. Käytiin portin toisella puolella tiellä mutta tamman kierrokset eivät laskeneet kauempanakaan. Palattiin sitten omia jälkiämme takaisin.
Toisella tiellä Assi rauhoittui kuin eri hevoseksi. Vauhtia oli ihan reippaasti käynnissä. Metsässä oli ihan rauhallinen. Taustalla hieno auringonlasku.
Takaisin käveltiin pikkusillan yli. Odotin jotain jännityksiä mutta Assi ei tuumannutkaan siitä yhtään mitään. Yllättävää.
47 minuuttia, 1,7 kilometriä. Ei siis vauhti huimannut päätä. Tulipa ulkoiltua. Ensimmäinen kerta keskenämme maastossa jos tämä lasketaan.
tiistai 11. syyskuuta 2018
Syksy niskassa testaamassa Gobbacka
Tiistaille tuli tarjous peruutuspaikasta Gobbackassa. Tartuin siihen heti. 48 euroa neljän hengen estetunnista. Lopulta kyyditsin lähes koko muun ryhmän paikalle. Kuvittelin että talli olisi ollut kauempana mutta sinne meni n. kolme varttia. Onneksi oli kartturi, sen verran oli risteyksiä matkalla.
Ratsukseni sain mustan Paven. Entinen kenttähevonen (tämän muistivat kaikki mainita, myöhemmin tutkittuna googlen mukaan kisannut ainakin kolmea tähteä). Menee edestä vahvaksi. Ei kannuksia mutta raippa. Humma oli jo edellisellä tunnilla hommissa ja meidän aikatauluamme vähän aikaistettiin. Varttia vaille tähdättiin jo kyytiin. Itse olin noin kahdeksaa vaille. Alkukäyntejä menimme kävelemään maneesiin. Pihalla satoi. Lämmintä jotain +15°C pintaan. Pave oli eri suuntaan vino kuin olen tottunut. Aika kapea. Ja sillä oli hassut korvat, suipot ja lähellä toisiaan.
Ratsu oli tolkku. Tykkäsi kävellä eikä malttanut seistä. Ravia ehdittiin ottaa pari kierrosta ennen kuin ope tuli. Mentiin sittenkin alkutunniksi kentälle. Oli jo aika hämärää. Ravia ja laukkaa, ei saanut yhtään hoputtaa sillä muuten ei ole lopputunnista jarruja. Kevyessä istunnassa laukkasi ihan ok mutta tuli käsky istua satulaan. Tuntui löysältä. Tultiin isolla kaarella kahta kavalettia. Pudotteli raville. Pohkeet ympäri, ei saa jättää yksin. En uskaltanut kovin herätellä, joten tämä mentiin löysästi. Sitten lisättiin väliin pysty. 5 tai 6 askelta kaarille. Tulin omalla päätöksellä aina 6. Kerran pysty taisi pudota, muuten sangen siististi. Hyvästä ylävartalosta tuli kehuja. Nyt ratsastin jo vähän enemmän pohkeella.
Sitten maneesiin. Ope kävi tallissa ja käveltiin taas tovi keskenämme. Tehtävänä tultiin 2 laukan sarjaa ensin puomeina. Yhä alkuun liian löysästi. Pave ei ollutkaan mikään salama vaan pohkeilla sai kopistella että laukka pysyi kaarteessa hyvänä. Parani. Kun esteet nousivat ristikoiksi niin suoritettiin supersiististi kierros toisensa jälkeen. Tämä oli meidän paras osuutemme tunnista. Humma oli hereillä ja hyvin kuulolla.
Sarjan lisäksi päädyn kulmassa oli pysty ja lävistäjällä kavaletti. Näistä loikittiin erilaisia komboja. Välillä esteen jälkeen oli väärä laukka mutta vaihtoi pyynnöstä lennossa. Vain kun hypättiin pidempää pätkää putkeen niin kävi edestä vahvaksi. Siinä ei auttanut että ohjat meinasivat livetä käsistä. Osuttiin kuitenkin kaikille esteille ja paikatkin olivat suht ok. Tuli mieluummin lähelle kuin lähti kauempaa. Toistoja tuli ihan hyvä määrä mutta esteet jäivät pieniksi. Viimeinen pysty taidettiin pudottaa kun kuski nyki paikan lähelle ja humma ei noussut siitä enää yli. Uudella ylityksellä puhtaasti.
Luulin jo että lopetettiin mutta koska vähän kaikilla oli pystyn kanssa paikkaongelmia niin tultiin vielä sitä yksittäin oikeassa kierroksessa ponnistuspuomilla höystettynä. En tiedä mitä sähelsin mutta nyt tultiin kauas, lähelle, ok, lähelle, kauas, ulkolaitaan jne. Onneksi lopuksi myös pari hyvää kertaa. Minä kun olisin halunnut vetää kympin tyylillä läpi tunnin. Meidän maksimikorkeutemme oli ehkä 70 cm. Eipä se vakikävijöillekään noussut kuin noin kasikymppiin. Hyvin oltaisiin mielestäni selvitty siitäkin.
Itsenäiset loppuverkat tuijottelin ratsun niskaa ja yritin saada sitä myötäämään. Välillä vähän pyöristyi (aika vähän). Käynnissä tuli aika korkealle niskalle. Vasta videolta huomasin että samalla käynti meni huonoksi ja töpöttäväksi. Loppukäynnit tehtiin aika hartaudella. Pave oli paljon helpompi kuin mitä etukäteisjuttujen perusteella luulin. Eihän se ollut vahva kuin parissa hypyssä ja silloinkin kuitenkin kuunteli.
Ope ei ennen tuntia pahemmin haastatellut, pohjatiedot oli annettu jo etukäteen. Jälkikommentti oli että hyvin selvisin. Ei ihan sitä mitä tahtoisin kuulla. Eihän se ollut mitään selviämistä! Kyseli mitä tykkäsin ratsusta ja vastasin että sen hypyissä oli ihanan helppoa olla mukana. Juuri sen kummempia ei taidettu puhua.
Tallissa selvisi että ratsailla asiallinen Pave oli aikamoinen pirttihirmu. Karsinassa tuli pahan silmän lisäksi luimunaamaa ja rupesi kääntelemään takamusta kohti. Riimu päässä ja naru kaulalla auttoivat taikaiskusta. Harmi vaan että linimentin hakemisen jälkeen en meinannut saada ratsua pyydystettyä uudestaan narun päähän vaikka riimu olikin valmiina. Tästä hummalle isot miinukset. Kuulemma myöhäinen ruunaus syynä. Kuskikin rupesi vielä sähläilemään omiaan kun uudessa tallissa piti kysyä kaikki erikseen. Periaatteessa meni ihan hyvin, ratsastin ihan ok ja ihmiset olivat mukavia. Silti jälkiolo oli jotenkin halju. Odotin paljon enemmän.
Ongelmia:
sekä maneesin että kentän pohjat olivat hassusti muhkuraiset/aaltoilevat
alkutunnista ratsu oli löysä ja pudotteli kavaleteilla raville
muutama väärä laukka
lopuksi ponnistuspaikka ei aina osunut puomille
vain lopuksi pidemmällä kierroksella kävi edestä vahvaksi
pari kertaa ohjat meinasivat luisua käsistä
pari pudotusta
oli pimeää ja satoi vettä
kamala karsinassa
Parannusta:
väliin tuli myös todella siistejä ja sujuvia kierroksia
vaihtoi laukat askeleessa
ei kieltoja
hypyissä oli helppo istua
olin ihan asiallisesti mukana huonommistakin paikoista lähteneissä hypyissä
Nettisivujen mukaan:
Westfaleninhevonen -2000
Musta
Säkä 165 cm
Kiitos tuntikavereiden kameraviritelmän, tässä todistusaineistoa:
Ratsukseni sain mustan Paven. Entinen kenttähevonen (tämän muistivat kaikki mainita, myöhemmin tutkittuna googlen mukaan kisannut ainakin kolmea tähteä). Menee edestä vahvaksi. Ei kannuksia mutta raippa. Humma oli jo edellisellä tunnilla hommissa ja meidän aikatauluamme vähän aikaistettiin. Varttia vaille tähdättiin jo kyytiin. Itse olin noin kahdeksaa vaille. Alkukäyntejä menimme kävelemään maneesiin. Pihalla satoi. Lämmintä jotain +15°C pintaan. Pave oli eri suuntaan vino kuin olen tottunut. Aika kapea. Ja sillä oli hassut korvat, suipot ja lähellä toisiaan.
Ratsu oli tolkku. Tykkäsi kävellä eikä malttanut seistä. Ravia ehdittiin ottaa pari kierrosta ennen kuin ope tuli. Mentiin sittenkin alkutunniksi kentälle. Oli jo aika hämärää. Ravia ja laukkaa, ei saanut yhtään hoputtaa sillä muuten ei ole lopputunnista jarruja. Kevyessä istunnassa laukkasi ihan ok mutta tuli käsky istua satulaan. Tuntui löysältä. Tultiin isolla kaarella kahta kavalettia. Pudotteli raville. Pohkeet ympäri, ei saa jättää yksin. En uskaltanut kovin herätellä, joten tämä mentiin löysästi. Sitten lisättiin väliin pysty. 5 tai 6 askelta kaarille. Tulin omalla päätöksellä aina 6. Kerran pysty taisi pudota, muuten sangen siististi. Hyvästä ylävartalosta tuli kehuja. Nyt ratsastin jo vähän enemmän pohkeella.
Sitten maneesiin. Ope kävi tallissa ja käveltiin taas tovi keskenämme. Tehtävänä tultiin 2 laukan sarjaa ensin puomeina. Yhä alkuun liian löysästi. Pave ei ollutkaan mikään salama vaan pohkeilla sai kopistella että laukka pysyi kaarteessa hyvänä. Parani. Kun esteet nousivat ristikoiksi niin suoritettiin supersiististi kierros toisensa jälkeen. Tämä oli meidän paras osuutemme tunnista. Humma oli hereillä ja hyvin kuulolla.
Sarjan lisäksi päädyn kulmassa oli pysty ja lävistäjällä kavaletti. Näistä loikittiin erilaisia komboja. Välillä esteen jälkeen oli väärä laukka mutta vaihtoi pyynnöstä lennossa. Vain kun hypättiin pidempää pätkää putkeen niin kävi edestä vahvaksi. Siinä ei auttanut että ohjat meinasivat livetä käsistä. Osuttiin kuitenkin kaikille esteille ja paikatkin olivat suht ok. Tuli mieluummin lähelle kuin lähti kauempaa. Toistoja tuli ihan hyvä määrä mutta esteet jäivät pieniksi. Viimeinen pysty taidettiin pudottaa kun kuski nyki paikan lähelle ja humma ei noussut siitä enää yli. Uudella ylityksellä puhtaasti.
Luulin jo että lopetettiin mutta koska vähän kaikilla oli pystyn kanssa paikkaongelmia niin tultiin vielä sitä yksittäin oikeassa kierroksessa ponnistuspuomilla höystettynä. En tiedä mitä sähelsin mutta nyt tultiin kauas, lähelle, ok, lähelle, kauas, ulkolaitaan jne. Onneksi lopuksi myös pari hyvää kertaa. Minä kun olisin halunnut vetää kympin tyylillä läpi tunnin. Meidän maksimikorkeutemme oli ehkä 70 cm. Eipä se vakikävijöillekään noussut kuin noin kasikymppiin. Hyvin oltaisiin mielestäni selvitty siitäkin.
Itsenäiset loppuverkat tuijottelin ratsun niskaa ja yritin saada sitä myötäämään. Välillä vähän pyöristyi (aika vähän). Käynnissä tuli aika korkealle niskalle. Vasta videolta huomasin että samalla käynti meni huonoksi ja töpöttäväksi. Loppukäynnit tehtiin aika hartaudella. Pave oli paljon helpompi kuin mitä etukäteisjuttujen perusteella luulin. Eihän se ollut vahva kuin parissa hypyssä ja silloinkin kuitenkin kuunteli.
Ope ei ennen tuntia pahemmin haastatellut, pohjatiedot oli annettu jo etukäteen. Jälkikommentti oli että hyvin selvisin. Ei ihan sitä mitä tahtoisin kuulla. Eihän se ollut mitään selviämistä! Kyseli mitä tykkäsin ratsusta ja vastasin että sen hypyissä oli ihanan helppoa olla mukana. Juuri sen kummempia ei taidettu puhua.
Tallissa selvisi että ratsailla asiallinen Pave oli aikamoinen pirttihirmu. Karsinassa tuli pahan silmän lisäksi luimunaamaa ja rupesi kääntelemään takamusta kohti. Riimu päässä ja naru kaulalla auttoivat taikaiskusta. Harmi vaan että linimentin hakemisen jälkeen en meinannut saada ratsua pyydystettyä uudestaan narun päähän vaikka riimu olikin valmiina. Tästä hummalle isot miinukset. Kuulemma myöhäinen ruunaus syynä. Kuskikin rupesi vielä sähläilemään omiaan kun uudessa tallissa piti kysyä kaikki erikseen. Periaatteessa meni ihan hyvin, ratsastin ihan ok ja ihmiset olivat mukavia. Silti jälkiolo oli jotenkin halju. Odotin paljon enemmän.
Ongelmia:
sekä maneesin että kentän pohjat olivat hassusti muhkuraiset/aaltoilevat
alkutunnista ratsu oli löysä ja pudotteli kavaleteilla raville
muutama väärä laukka
lopuksi ponnistuspaikka ei aina osunut puomille
vain lopuksi pidemmällä kierroksella kävi edestä vahvaksi
pari kertaa ohjat meinasivat luisua käsistä
pari pudotusta
oli pimeää ja satoi vettä
kamala karsinassa
Parannusta:
väliin tuli myös todella siistejä ja sujuvia kierroksia
vaihtoi laukat askeleessa
ei kieltoja
hypyissä oli helppo istua
olin ihan asiallisesti mukana huonommistakin paikoista lähteneissä hypyissä
Nettisivujen mukaan:
Westfaleninhevonen -2000
Musta
Säkä 165 cm
Kiitos tuntikavereiden kameraviritelmän, tässä todistusaineistoa:
maanantai 10. syyskuuta 2018
Taas reipasta menoa ja vaihtuvat laukat
Tämän viikon aikataulut vähän muuttuivat ja lopulta maanantai jäi ainoaksi Assipäiväkseni tällä viikolla. Opettajien aikataulujen mukaan tästä tuli nyt estetunti.
Nyt vihdoin huomasin Assin kiimaoireita: kiimapissa karsinassa ennen tuntia. Torstain jumitteluista tuohtuneena heivasin ponikannukseni ja laitoin taas pidemmät kannukset jalkaan. Alkuverkan yritin olla komentelematta. Assi eteni ihan ok ja yritin olla välittämättä että alkuun oli vähän hitaampi. Pohkeista piti silti tulla reaktio. Keskityin alkuverkan enemmän itseeni. Istu pystyssä, pikemminkin takanoja. Polvet kunnolla irti ja käsiäkin yritin kantaa. Ravissa rupesi löytymään vauhtia ja laukassa jo hyvin. Loivia kiemuroita, ympyröitä ja suoraa uraa.
Ensimmäinen tehtävä tultiin puomeilla kahdeksikolla. Ensin ravissa molemmat suunnat, sitten laukassa. Toisella lävistäjällä oli yksi puomi, toisella 4. Ihan siististi meni vaikkei laukassa aina tullutkaan vaihtoja. Oikeasta vasempaan taisi vaihtaa puomillakin. Vasemmasta oikeaan pudotti ravin kautta. Humma liikkui hyvin itse eteen ja kuski lähinnä pelkäsi tehdä mitään ettei suututa ratsua. Pakko oli kuitenkin ruveta vähän vaikuttamaan kun Assi kiihtyi. Sitten yksittäinen puomi nousi pieneksi pystyksi. Oikeasta vasempaan taisi tulla vaihtoja.
Lopuksi 4 puomin tehtävästä tuli puomi, ristikko ja puomi ja n. 11 metrin päähän tuli kavaletti. Vähän samalla kahdeksikkoajatuksella tultiin yksittäinen pysty, linja ja lopuksi suunnanvaihtopysty radan poikki. Tämä muutaman kerran molemmista suunnista siten, että suunnanvaihtopysty keskellä oli aina viimeinen. Assi liikkui hyvin ja 3 laukan väli kavaletille kävi jopa ahtaaksi. Laukat vaihtuivat pääosin hyvin ja humma oli ihanasti menossa. Kuskikin osasi vähän säätää vaikka yhä yritti olla mahdollisimman hiljaa kyydissä. Assilla välillä keitti pienen pukin/takapotkun verran ja lähestymisissä piti keskittyä pitämään ratsu suorana. Yksittäinen pysty nousi 85 senttiin eikä alla ollut maalinjaa. Ensimmäisellä kerralla toin huonosti ja puomi tuli syliin. Pelkäsin että mennään nurin. Muuten kyllä vedettiin oikein siististi.
Loppuravissa oli Assiksi poikkeuksellisen letkeä. Alkuun yritti vähän kiirehtiä mutta sen jälkeen muuttui aika hyväksi. Vasen kierros oli yhä vähän työläämpi.
Tunnin jälkeen vihdoin paikallistin että toinen etusuoja hiertää jalkaa. Yritin aiemmin tutkia mutten osannut etsiä tarpeeksi alhaalta.
Ongelmia:
kuski ei uskaltanut oikein vaikuttaa
ihan kaikki laukat eivät vaihtuneet
kerran tuli puomi syliin
suoja hiersi
Parannusta:
ei jumitellut
kääntyi hyvin
kaikki laukat nousivat kauniisti myötäisinä
laukat vaihtuivat molempiin suuntiin hypyissä
pari kertaa kun lähti kauempaa niin kuski oli jotenkuten mukana
Nyt vihdoin huomasin Assin kiimaoireita: kiimapissa karsinassa ennen tuntia. Torstain jumitteluista tuohtuneena heivasin ponikannukseni ja laitoin taas pidemmät kannukset jalkaan. Alkuverkan yritin olla komentelematta. Assi eteni ihan ok ja yritin olla välittämättä että alkuun oli vähän hitaampi. Pohkeista piti silti tulla reaktio. Keskityin alkuverkan enemmän itseeni. Istu pystyssä, pikemminkin takanoja. Polvet kunnolla irti ja käsiäkin yritin kantaa. Ravissa rupesi löytymään vauhtia ja laukassa jo hyvin. Loivia kiemuroita, ympyröitä ja suoraa uraa.
Ensimmäinen tehtävä tultiin puomeilla kahdeksikolla. Ensin ravissa molemmat suunnat, sitten laukassa. Toisella lävistäjällä oli yksi puomi, toisella 4. Ihan siististi meni vaikkei laukassa aina tullutkaan vaihtoja. Oikeasta vasempaan taisi vaihtaa puomillakin. Vasemmasta oikeaan pudotti ravin kautta. Humma liikkui hyvin itse eteen ja kuski lähinnä pelkäsi tehdä mitään ettei suututa ratsua. Pakko oli kuitenkin ruveta vähän vaikuttamaan kun Assi kiihtyi. Sitten yksittäinen puomi nousi pieneksi pystyksi. Oikeasta vasempaan taisi tulla vaihtoja.
Lopuksi 4 puomin tehtävästä tuli puomi, ristikko ja puomi ja n. 11 metrin päähän tuli kavaletti. Vähän samalla kahdeksikkoajatuksella tultiin yksittäinen pysty, linja ja lopuksi suunnanvaihtopysty radan poikki. Tämä muutaman kerran molemmista suunnista siten, että suunnanvaihtopysty keskellä oli aina viimeinen. Assi liikkui hyvin ja 3 laukan väli kavaletille kävi jopa ahtaaksi. Laukat vaihtuivat pääosin hyvin ja humma oli ihanasti menossa. Kuskikin osasi vähän säätää vaikka yhä yritti olla mahdollisimman hiljaa kyydissä. Assilla välillä keitti pienen pukin/takapotkun verran ja lähestymisissä piti keskittyä pitämään ratsu suorana. Yksittäinen pysty nousi 85 senttiin eikä alla ollut maalinjaa. Ensimmäisellä kerralla toin huonosti ja puomi tuli syliin. Pelkäsin että mennään nurin. Muuten kyllä vedettiin oikein siististi.
Loppuravissa oli Assiksi poikkeuksellisen letkeä. Alkuun yritti vähän kiirehtiä mutta sen jälkeen muuttui aika hyväksi. Vasen kierros oli yhä vähän työläämpi.
Tunnin jälkeen vihdoin paikallistin että toinen etusuoja hiertää jalkaa. Yritin aiemmin tutkia mutten osannut etsiä tarpeeksi alhaalta.
Ongelmia:
kuski ei uskaltanut oikein vaikuttaa
ihan kaikki laukat eivät vaihtuneet
kerran tuli puomi syliin
suoja hiersi
Parannusta:
ei jumitellut
kääntyi hyvin
kaikki laukat nousivat kauniisti myötäisinä
laukat vaihtuivat molempiin suuntiin hypyissä
pari kertaa kun lähti kauempaa niin kuski oli jotenkuten mukana
sunnuntai 9. syyskuuta 2018
Ohjattu yksityisläpiratsastus
Olin kovin mielissäni että meidät otettiin Hempan kanssa vielä erikseen kouluoppiin. Yksityistunti ja aiheena vain läpiratsastus. Sitähän se humma taisi olla vaillakin. Lämmintä oli yhä päälle +15°C ja loppukäyntejä lukuunottamatta tarkeni hyvin t-paidassa.
Oltiin lähes koko tunti keskiympyrällä. Rauhallinen aloitus käynnissä. Ensin vähän pidemmällä ohjalla. Taivuttelin. Tänään opelta tuli hyviä täsmäohjeita. Kaulan liiallista mutkautumista piti tarkkailla. Välillä asetusta ulos. Hemppa ei ollut ihan tasainen mutta yllättävän rento ja pyöreä.
Kevyessä ravissa sama juttu. Pääosin kulki nätisti mutta välillä vähän nyki. Kuulostelin hevosta enkä prässäillyt. Nopeat pohkeet. Pyöriteltiin molemmat suunnat, ihan ok.
Laukka ei noussut kauneimmin ja saatiin nosto sakkona uudestaan. Vasen laukka oli yllättävän pyöreä mutta aavistuksen nelitahtinen. Mentiin reippaampaa kuin mitä Artsi antaa mennä. Aktiivisuutta lisää. Pyörittiin ensin pitkään myötälaukassa ja sitten pyöräytettiin lyhyen lävistäjän kautta keskiympyrälle vastalaukkaan. Hemppa piti vastalaukat hyvin ja molempiin suuntiin vastalaukka paransi myöhemmin lävistäjän kautta takaisin otettua myötälaukkaa. Tänäänkin oli enemmän kiinni vasemmassa ohjassa muttei lähellekään niin pahasti kuin viimeksi kouluverkassa. Oikea laukka rullasi vasempaa paremmin. Ympyrällä oikeassa myötälaukassa piti pitää vähän suorempana. Laukoissa oli yllättävän helppo (ja kevyt) istua.
Lopuksi vielä harjoitusravia. Kopisteltiin vähän lisää eteen ja irtosi aika hienosti. Ei tarvinnut käyttää (koulu)raippaa yhtään. Lopulta ope pyysi vähän korkeampaa muotoa. Hemppa skarppasi ja ope kommentoi että tämä riittäisi ykköstason helppoon A:han hyvin. Kuskilla oli jo istumista isossa ravissa. Yllättävän helposti silti meni. Lopulta rupesi tuntumaan rankalta. Ennen kuin mutisin mitään niin sain luvan keventää ja päästää Hempan vähän pidemmälle kaulalle. Siitä tuli kommenttia että tämä olisi helppoon B:hen oikein hyvä muoto. Hemppa tuntui hyvältä ja kuski oli oikein hyvällä tuulella läpi tunnin.
Oli oikein hyvä ja hyödyllinen tunti. Tästä tuli myös onnelliseksi. Hempalle tuli vähän hiki.
Oltiin lähes koko tunti keskiympyrällä. Rauhallinen aloitus käynnissä. Ensin vähän pidemmällä ohjalla. Taivuttelin. Tänään opelta tuli hyviä täsmäohjeita. Kaulan liiallista mutkautumista piti tarkkailla. Välillä asetusta ulos. Hemppa ei ollut ihan tasainen mutta yllättävän rento ja pyöreä.
Kevyessä ravissa sama juttu. Pääosin kulki nätisti mutta välillä vähän nyki. Kuulostelin hevosta enkä prässäillyt. Nopeat pohkeet. Pyöriteltiin molemmat suunnat, ihan ok.
Laukka ei noussut kauneimmin ja saatiin nosto sakkona uudestaan. Vasen laukka oli yllättävän pyöreä mutta aavistuksen nelitahtinen. Mentiin reippaampaa kuin mitä Artsi antaa mennä. Aktiivisuutta lisää. Pyörittiin ensin pitkään myötälaukassa ja sitten pyöräytettiin lyhyen lävistäjän kautta keskiympyrälle vastalaukkaan. Hemppa piti vastalaukat hyvin ja molempiin suuntiin vastalaukka paransi myöhemmin lävistäjän kautta takaisin otettua myötälaukkaa. Tänäänkin oli enemmän kiinni vasemmassa ohjassa muttei lähellekään niin pahasti kuin viimeksi kouluverkassa. Oikea laukka rullasi vasempaa paremmin. Ympyrällä oikeassa myötälaukassa piti pitää vähän suorempana. Laukoissa oli yllättävän helppo (ja kevyt) istua.
Lopuksi vielä harjoitusravia. Kopisteltiin vähän lisää eteen ja irtosi aika hienosti. Ei tarvinnut käyttää (koulu)raippaa yhtään. Lopulta ope pyysi vähän korkeampaa muotoa. Hemppa skarppasi ja ope kommentoi että tämä riittäisi ykköstason helppoon A:han hyvin. Kuskilla oli jo istumista isossa ravissa. Yllättävän helposti silti meni. Lopulta rupesi tuntumaan rankalta. Ennen kuin mutisin mitään niin sain luvan keventää ja päästää Hempan vähän pidemmälle kaulalle. Siitä tuli kommenttia että tämä olisi helppoon B:hen oikein hyvä muoto. Hemppa tuntui hyvältä ja kuski oli oikein hyvällä tuulella läpi tunnin.
Oli oikein hyvä ja hyödyllinen tunti. Tästä tuli myös onnelliseksi. Hempalle tuli vähän hiki.
Omgelmia:
en kuullut ihan kaikkea opetusta
alkuun ratsu oli epätasainen
laukat olivat alkuun nelitahtisia
Parannusta:
ei muuta juntturointia kuin ohjien nykimistä
oli laukoissa yllättävän pyöreä
vastalaukat paransivat menoa
lopuksi tuli makeaa ravia
kuski osasi olla prässäämättä liikaa
en kuullut ihan kaikkea opetusta
alkuun ratsu oli epätasainen
laukat olivat alkuun nelitahtisia
Parannusta:
ei muuta juntturointia kuin ohjien nykimistä
oli laukoissa yllättävän pyöreä
vastalaukat paransivat menoa
lopuksi tuli makeaa ravia
kuski osasi olla prässäämättä liikaa
Kankeaa ja urautuvaa
Sunnuntaina oli tämän viikon estetunnit. Olisin saanut hypätä Hempalla. Mutta tulevia koulukisoja pohtiessani totesin, että koulutunti tulisi enemmän tarpeeseen. Joten sain esteille korvikeratsun. Nyt ei juuri arvottu vaan Paavo oli helppo osuma. Humma meni toisen estetunnin alle eli oli valmiiksi lämmitelty. Edellisen kuskin kommentti oli että oli todella jäykkä.
Jäykkä tosiaan oli. Alkuverkassa yritin kääntää ratsun päätä käynnissä sivulle ja toiselle. Ei oikein meinannut alkaa siihenkään. Ravissa ja laukassa tilanne ei parantunut. Tehtiin kevyen istunnan harjoituksia ravissa ja laukassa. Piti pysyä pois uralta mutta Pavella oli taas aikamoinen imu uraan.
Tultiin puomeja/kavaletteja ympyrällä. Ulkoreunaan, oli ohje meille. Ohjaaminen näytti varmasti paljon helpommalta kuin tuntui. Laukassa lisättiin ympyrän toiselle sivulle ristikko. Oikea kierros meni hyvin, vasemmassa muutama väärä laukka ja vähän kiemurointia ristikon lähestymisissä.
Jäykkä tosiaan oli. Alkuverkassa yritin kääntää ratsun päätä käynnissä sivulle ja toiselle. Ei oikein meinannut alkaa siihenkään. Ravissa ja laukassa tilanne ei parantunut. Tehtiin kevyen istunnan harjoituksia ravissa ja laukassa. Piti pysyä pois uralta mutta Pavella oli taas aikamoinen imu uraan.
Tultiin puomeja/kavaletteja ympyrällä. Ulkoreunaan, oli ohje meille. Ohjaaminen näytti varmasti paljon helpommalta kuin tuntui. Laukassa lisättiin ympyrän toiselle sivulle ristikko. Oikea kierros meni hyvin, vasemmassa muutama väärä laukka ja vähän kiemurointia ristikon lähestymisissä.
Sitten loikittiin pieniä esteitä tehtävinä. Ensin tippalinja eli kaareva ja suora perään, eka ja vika sama este. Kaarelle tuli monesti väärä laukka. Vasemmasta oikeaan sain lopulta vaihtamaan lennosta mutta kyyrymutkaili siinä omiaan.
Sitten tultiin pidempi rata: kulmasta pysty lyhyellä lävistäjällä takapäädyssä, sama kaareva ja suora linja ja lopuksi vielä kaareva linja portilta okserille.7 hyppyä. Alkuradasta humma meinasi kiihdytellä vähän ja kun pyysin ponnistusta kauempaa niin ei lähtenyt. Yhä jokunen väärä laukka. Loppuradasta rupesin saamaan juonesta kiinni miten Pavella pitikään ratsastaa lähestymiset. Jokainen huolella ja mieluummin lähelle.
Otettiin vielä toinen kierros, esteet 1 - 5. Nyt paikat osuivat paremmin. Yhä tahdissa vähän sanomista väärien laukkojen korjaamisten takia. Esteet tuntuivat pieniltä, en katsonut tarkemmin. Jotain 60 ja 80 cm välillä, arvelen.
Sitten tultiin pidempi rata: kulmasta pysty lyhyellä lävistäjällä takapäädyssä, sama kaareva ja suora linja ja lopuksi vielä kaareva linja portilta okserille.7 hyppyä. Alkuradasta humma meinasi kiihdytellä vähän ja kun pyysin ponnistusta kauempaa niin ei lähtenyt. Yhä jokunen väärä laukka. Loppuradasta rupesin saamaan juonesta kiinni miten Pavella pitikään ratsastaa lähestymiset. Jokainen huolella ja mieluummin lähelle.
Otettiin vielä toinen kierros, esteet 1 - 5. Nyt paikat osuivat paremmin. Yhä tahdissa vähän sanomista väärien laukkojen korjaamisten takia. Esteet tuntuivat pieniltä, en katsonut tarkemmin. Jotain 60 ja 80 cm välillä, arvelen.
Hölkkäsin putkeen vähän loppuun. Onneksi Pave oli jo ruvennut taipuisammaksi ja siitä irtosi aika kivaa ravia. Loppukäynteihin jätin humman opelle ja lähdin varustamaan Hemppaa. Loput 4 hyppäsivät vielä viimeisen kierroksensa.
Ongelmia:
oli todella jäykkä alkutunnista
vääriä laukkoja
ehkä yksi pudotus
tuntui ettei humma oikein tajunnut kehujani
välillä tuntui hääräilevän jotain ihan omiaan
Parannusta:
ei kiikuttanut kuskia (kolmipala suussa)
kuski muisti taas lopulta miten lähestymiset kuuluu tällä ratsastaa
t-paidalla ilman turvaliiviä tarkeni hyvin
lauantai 8. syyskuuta 2018
Maastoesteharkkakisoista punavalkoinen ruusuke ja hymytyttöpalkinto!
Etukäteen sekä odotin että jännitin lauantaita. Viimeaikaisten tapahtumien takia suurin pelkoni oli etten pysy Hempan extraloikissa kyydissä. Osin leikkimielinen kuolemanpelko niskassa kisoihin siis.
Tallille ei löytynyt talliorjaa. Yllättäen noin tunnissa sain tavarat kuitenkin kasaan ja päästiin Hempan kanssa liikkeelle. Annen noukin matkalta. Keli oli aurinkoinen +17°C. Arvelin että radan kävely olisi n. klo 13 - 13.30. Itse olin kisojen vikassa verkkaryhmässä, arvioitu aika 15.20. Melko tarkkaan yhdeltä oltiinkin paikalla mutta aikataulut olivat noin kolme varttia jäljessä. Ehdin käydä katsomassa vähän edellisen luokan vikan porukan verkkaa ja suorituksia.
Radan kävely oli onneksi ohjattu. Eipä siinä hirmuisesti muuta kommentoitu kuin että ratsastuskoulun hevosilla tullaan alamäki ravissa. Vähän jotain ala- ja ylämäkikommentteja ja ettei kotia kohti saa villiintyä. Kymmenen estettä ja lisäksi kahdesti pakollinen portti vedessä. 934 metriä, ihanneaika 2 min 20 sek, 400 m/min eli harrasteen vauhti. Luokassa oli A.1.0:n lisäksi myös taitoarvostelu. Kyselin arvosteluperusteita ja ne olivat samat kuin esteillä yleensäkin.
Hemppa harjattiin ja laitettiin kuntoon ensimmäisen verkkaryhmän lähdettyä kisapaikalle. Ehdin käydä katsomassa yhden suorituksen välissä ja vaikutti siltä että muistan radan. Toisen verkkaryhmän lähdettyä kisapaikalle päästiin Hempan kanssa maneesiin. Eipä ollut kovin letkeää tänäänkään. Pohkeista meni vähän huonosti eteen, yhtenä syynä ehkä varmuuden vuoksi laitetut ponikannukset. Juoksi pää ylhäällä eikä oikein taipunut. Onneksi mahduin aika hyvin tekemään omat kuviot. Askellajit läpi ja vähän kaasun säätelyä. Välikäynneissä sain vasta nokan alas. Sen jälkeen löytyi pyöreä ravi mutta parin askeleen jälkeen tuli huikkaus että saadaan lähteä radalle. Vähiin jäivät hyvät ravit.
Kisakentällä saatiin hillua aika vapaasti ympäriinsä noin vartti. Vettä ja bankettia sai mennä itsenäisesti. Lisäksi verkkaesteinä olivat molemmat isot mökit (4 ja 10) sekä renkaat (7) ja trakehner (5).
Ensimmäinen veteen meno oli empivän kaverin perässä myös vähän hidas. Sen jälkeen ei ongelmia. Käytiin vähän katselemassa esteitä eikä mikään onneksi ollut Hempan mielestä todella epäilyttävä. Ravasin myös mäen ylös ja alas. Ensimmäinen hyppy-yritys mökille lähti vähän ajattelematta. Laukkaa ei ollut tarpeeksi ja neljää askelta ennen tajusin etten ollut käynyt näyttämässä tätä estettä. Himmattiin molemmat esteen eteen. Samalla tuli jotain epäselvyyttä hyppyvuoroista. En ole ihan varma että kiilattiinko seuraava kun otin heti uusiksi. Nyt mentiin yli. Rennompia käsiä kaipasi ope.
Bankettia mentiin ravissa ylös ja käynnissä alas. Ei pomppuja. Ensimmäisen trakehner-hypyn perään tuli pukki. Kuvat ja videot paljastavat kamalan kuskin könötyksen estettä lähestyessä. Ei ihme että tuollaisella irtosi vähän protestia. Keltainen mökki joka kerta ok. Trakehner helpotti toistojen myötä. Renkaat ok. Piti ottaa vielä pari ylimääräistä hyppyä että sain itseni luottamaan että mennään yli eikä tarvitse olla tikkujäykkänä kipsissä. Parani. Tajusin myös laukkailla reittejä läpi. Hyvä idea, sillä yhdessä puskassa vaani Hempan mielestä pelottava kivi/juurakko/joku. Ensimmäisellä kerralla vähän hätkähti sivulle, sen jälkeen ei enää.
Meidän vuoromme oli verkkaryhmän kolmantena. Meidät käskettiin ympäri aluetta kävelemään ettei suorittavan ratsun tarvise kokea yksinäisyyttä. Jännitti aika vaihtelevasti. Pahimmillaan kädet tärisivät. Onneksi yleisö oli aidattu yhteen kulmaan eikä radalla ollut vaanivia ihmisiä.
Lentävää lähtöä ei saanut tehdä. 10 sekunnin lähtölaskennan alkaessa tajusin olevani ihan liian kaukana lähtölinjasta. Hölkin sinnepäin ravissa. Ja kun aika lähti käyntiin olin yhä turhan etäällä linjasta. Hetken pohdin että pitikö tässä käyttää vielä käynnissä mutta nostin lopulta laukan. Tässä meni ehkä 5 sekuntia hukkaan. Hemppa oli fiksusti eikä kuumunut omiaan.
Laukalla mäki ylös, ravissa alas. Laukalla esteelle. Kuski ei ollut ihan mukana hypyssä. Veteen mentiin ok. Laukka oli aika monesti väärä ja korjailin matkan varrella ravin kautta. En tosin erityisen ripeästi. Banketille hidastin raviin. Siististi ylös. Käynnissä oikein siististi alas. Laukka päälle ja pikkumökki helposti. Väärä laukka. Iso mökki myös helposti. Trakehner meni nyt paljon siistimmin kuin verkassa. Vesi taas ok. Tukkipinolle ajauduttiin aika juureen ja Hemppa kommentoi tätä pukilla esteen jälkeen. Renkaat ja okseri sujuvasti. Tässä vaiheessa muistin jo hymyilläkin. Alkumatkasta saattoi olla kauhuhymy. Ysiin paistoi aurinko, nätisti yli. Kerrankin myötälaukka ja kaarre kympille. Sekin siististi. Viimeinen jännitettävä asia oli, millaiset hepulit aplodeista tulee. Maalilinjasta yli ja taktisesti käänsin poispäin yleisöstä.
Jee, me tehtiin se! Ei estevirheitä. Yliaikaa tuli n. 13 sekuntia. Tämä oli harkittu veto että menen turvallisesti enkä lähde kiihdyttelemään. Laukkojen korjaukset ravin kautta varmaan hidastivat osan, sekä alun tohelointi lähdössä. Tuntui siltä että menimme kovin hitaasti. Näemmä ei juurikaan liian hitaasti vaikka olihan siellä vähän käyntiäkin alashypyssä.
Silmät vuotivat vettä ja olin onnellinen! Saatiin ruusuke ja käveltiin vielä kahden viimeisen ratsukon ajan kisaradalla.
Ajattelin että nyt saadaan jo poistua. Sijoittuneisiin meitä ei kuulutettu (jäätiin voittajalle 10 pisteellä, saatiin 60 p). Mutta yllättäen meidät lopulta kuulutettiin myös palkintojen jakoon. Saatiin tsemppipalkinto (hanskat). Syynä kuskin läpi radan pysynyt hymy. Hymytyttöpalkinto ekoista kenttiksistä, mainiota!
Tältä se näytti kuskin vinkkelistä:
Ja tältä se näytti yleisölle. Annelle kiitos videosta, hevosen hoidosta ja henkisestä tuesta!
9 h meni koko reissuun, kaikki olivat todella mukavia ja ystävällisiä! Ihanaa että päästiin!
Tallille ei löytynyt talliorjaa. Yllättäen noin tunnissa sain tavarat kuitenkin kasaan ja päästiin Hempan kanssa liikkeelle. Annen noukin matkalta. Keli oli aurinkoinen +17°C. Arvelin että radan kävely olisi n. klo 13 - 13.30. Itse olin kisojen vikassa verkkaryhmässä, arvioitu aika 15.20. Melko tarkkaan yhdeltä oltiinkin paikalla mutta aikataulut olivat noin kolme varttia jäljessä. Ehdin käydä katsomassa vähän edellisen luokan vikan porukan verkkaa ja suorituksia.
Radan kävely oli onneksi ohjattu. Eipä siinä hirmuisesti muuta kommentoitu kuin että ratsastuskoulun hevosilla tullaan alamäki ravissa. Vähän jotain ala- ja ylämäkikommentteja ja ettei kotia kohti saa villiintyä. Kymmenen estettä ja lisäksi kahdesti pakollinen portti vedessä. 934 metriä, ihanneaika 2 min 20 sek, 400 m/min eli harrasteen vauhti. Luokassa oli A.1.0:n lisäksi myös taitoarvostelu. Kyselin arvosteluperusteita ja ne olivat samat kuin esteillä yleensäkin.
 |
| Ratapiirros. ©Anne |
 |
| ©Sanni Alaraasakka |
Kisakentällä saatiin hillua aika vapaasti ympäriinsä noin vartti. Vettä ja bankettia sai mennä itsenäisesti. Lisäksi verkkaesteinä olivat molemmat isot mökit (4 ja 10) sekä renkaat (7) ja trakehner (5).
 |
| ©Elina Hulkkonen |
Ensimmäinen veteen meno oli empivän kaverin perässä myös vähän hidas. Sen jälkeen ei ongelmia. Käytiin vähän katselemassa esteitä eikä mikään onneksi ollut Hempan mielestä todella epäilyttävä. Ravasin myös mäen ylös ja alas. Ensimmäinen hyppy-yritys mökille lähti vähän ajattelematta. Laukkaa ei ollut tarpeeksi ja neljää askelta ennen tajusin etten ollut käynyt näyttämässä tätä estettä. Himmattiin molemmat esteen eteen. Samalla tuli jotain epäselvyyttä hyppyvuoroista. En ole ihan varma että kiilattiinko seuraava kun otin heti uusiksi. Nyt mentiin yli. Rennompia käsiä kaipasi ope.
 |
| Seiska, luultavasti kuva verkasta. ©Sanni Alaraasakka |
Bankettia mentiin ravissa ylös ja käynnissä alas. Ei pomppuja. Ensimmäisen trakehner-hypyn perään tuli pukki. Kuvat ja videot paljastavat kamalan kuskin könötyksen estettä lähestyessä. Ei ihme että tuollaisella irtosi vähän protestia. Keltainen mökki joka kerta ok. Trakehner helpotti toistojen myötä. Renkaat ok. Piti ottaa vielä pari ylimääräistä hyppyä että sain itseni luottamaan että mennään yli eikä tarvitse olla tikkujäykkänä kipsissä. Parani. Tajusin myös laukkailla reittejä läpi. Hyvä idea, sillä yhdessä puskassa vaani Hempan mielestä pelottava kivi/juurakko/joku. Ensimmäisellä kerralla vähän hätkähti sivulle, sen jälkeen ei enää.
 |
| Ei ihme että Hemppa vähän pomppi trakehnerin jälkeen jos kuski oli hyökkäysasennossa. Tämä verkasta. ©Elina Hulkkonen |
 |
| ©Sanni Alaraasakka |
Meidän vuoromme oli verkkaryhmän kolmantena. Meidät käskettiin ympäri aluetta kävelemään ettei suorittavan ratsun tarvise kokea yksinäisyyttä. Jännitti aika vaihtelevasti. Pahimmillaan kädet tärisivät. Onneksi yleisö oli aidattu yhteen kulmaan eikä radalla ollut vaanivia ihmisiä.
 |
| ©Sanni Alaraasakka |
Lentävää lähtöä ei saanut tehdä. 10 sekunnin lähtölaskennan alkaessa tajusin olevani ihan liian kaukana lähtölinjasta. Hölkin sinnepäin ravissa. Ja kun aika lähti käyntiin olin yhä turhan etäällä linjasta. Hetken pohdin että pitikö tässä käyttää vielä käynnissä mutta nostin lopulta laukan. Tässä meni ehkä 5 sekuntia hukkaan. Hemppa oli fiksusti eikä kuumunut omiaan.
 |
| Radalla hymyilyttää. ©Elina Hulkkonen |
 |
| Radan ensimmäinen hyppy. ©Sanni Alaraasakka |
 |
| Vähän parempi kuski jo, ratsu ilman takakenkiä. ©Elina Hulkkonen |
 |
| ©Elina Hulkkonen |
 |
| Kymppieste, luultavasti radalta. ©Sanni Alaraasakka |
Jee, me tehtiin se! Ei estevirheitä. Yliaikaa tuli n. 13 sekuntia. Tämä oli harkittu veto että menen turvallisesti enkä lähde kiihdyttelemään. Laukkojen korjaukset ravin kautta varmaan hidastivat osan, sekä alun tohelointi lähdössä. Tuntui siltä että menimme kovin hitaasti. Näemmä ei juurikaan liian hitaasti vaikka olihan siellä vähän käyntiäkin alashypyssä.
Silmät vuotivat vettä ja olin onnellinen! Saatiin ruusuke ja käveltiin vielä kahden viimeisen ratsukon ajan kisaradalla.
 |
| Hymy herkässä! ©Elina Hulkkonen |
Ajattelin että nyt saadaan jo poistua. Sijoittuneisiin meitä ei kuulutettu (jäätiin voittajalle 10 pisteellä, saatiin 60 p). Mutta yllättäen meidät lopulta kuulutettiin myös palkintojen jakoon. Saatiin tsemppipalkinto (hanskat). Syynä kuskin läpi radan pysynyt hymy. Hymytyttöpalkinto ekoista kenttiksistä, mainiota!
Tältä se näytti kuskin vinkkelistä:
Ja tältä se näytti yleisölle. Annelle kiitos videosta, hevosen hoidosta ja henkisestä tuesta!
 | |
| Tältä näytti taitoarvostelun tulos. Treeniä, treeniä. Vähän yllättävää oli miten paljon jännitys huononsi ratsastustani. |
torstai 6. syyskuuta 2018
Pois raiteilta
Torstaina oli viikottainen hyppypäivä Assilla. Maneesiin tuli tuplabuukkaus eli hyppyjemme kanssa samaan aikaan oli myös kouluvalkut. Arvelin että mahdumme ihan hyvin ja näin myös kävi.
Eiliseen tapaan Assi heräsi aika hitaasti. Nyt yritin alkuun olla kovistelematta. Ravista ei tullut kovin kummoista, päästiin kuitenkin matelusta pois. Laukka oli ihan reipasta. Tein ympyröitä ja tilan mukaan loivia kiemuroita.
Hommat aloitettiin ravipuomeilla. Ihan ok. Sitten miniristikkoa laukassa. Assi oli pitkä ja vetämätön ja tuli hankalasti istuttavia roikkuhyppyjä kaukaa. Laukka vaihtui jokusen kerran vääräksi. Sitten vähän isommalle ristikolle. Vasemmassa laukassa ok, oikeassa ei taas meinannut kääntyä eikä edetä. Hypyt paremmin.
Sitten tultiin oven edestä kaarevaa kavalettilinjaa. Ensin ilman keskimmäistä. Reitti oli vähän hukassa ja väliin tuli neljää laukkaa. Usvattamalla päästiin kolmeen. Yllättäen keskimmäisen kanssa ei mennyt kovin vaikeaksi. Vähän stipluja mutta parani. Vasen oli helpompi. Oikeassa kierroksessa piti ratsastaa ihan erilailla kuin yleensä. Oikean laukan nostoissa meni välillä vain jumi päälle. Enkä huomannut että molempiin suuntiin valui seinille.
Välissä tultiin hyppyä minivoltilla. Ensin vasen kierros. Voltti oli pieni eikä Assi meinannut alkuun laukata tai kääntyä ollenkaan. Ensimmäiset noin 3 ylitystä pudotti käyntiin. Onneksi lopulta rupesi pysymään laukassa. Ei ollenkaan helppoa huonosti kääntyvällä veltolla ratsulla. Yllättäen oikea kierros oli paljon helpompi. Volttikin kyllä vähän isompi, halkaisija jotain 10 -11 metrin pintaan.
Lopuksi tultiin lävistäjäpystyt alkuun ja loppuun, kavalettikaari väliin. Välillä Assi oli hidas, välillä innostui. Enkä tajunnut että mistä milloinkin johtui. Välillä piti pidättää jo ihan tolkusti. Vasemmassa laukassa eteni yhä paremmin. Kavaletit menivät nyt ihan näppärästi molempiin suuntiin. Laukat vaihtuivat oikeasta vasempaan, toiseen suuntaan ei. Ei edes parilla sakkokierroksella.
Loppuraveissa Assi yritti taas juosta. Nyt keskityttiin raiteilla pysymiseen. Lavat haltuun, aseta ensin ulos, käännä ulkoavuilla. Sisäohjasta oli huono hellittää kun käänsi turvan ulos. Ei saa kipittää, tahtia rauhallisemmaksi. Parani muttei tullut yhtä hyväksi kuin välillä tulee.
Ongelmia:
oikea laukka ei edennyt eikä rullannut yhtä hyvin kuin vasen
laukannostoista tuli muutamat jumittelut
muutamia pudotuksia
oikealle kääntäminen oli vaikeampaa
vauhdinsäätely tuntui olevan enemmän ratsun kuin kuskin päätettävissä
Parannusta:
välillä eteni ihan hyvin
laukat vaihtuivat oikeasta vasempaan
ei kieltoja
Eiliseen tapaan Assi heräsi aika hitaasti. Nyt yritin alkuun olla kovistelematta. Ravista ei tullut kovin kummoista, päästiin kuitenkin matelusta pois. Laukka oli ihan reipasta. Tein ympyröitä ja tilan mukaan loivia kiemuroita.
Hommat aloitettiin ravipuomeilla. Ihan ok. Sitten miniristikkoa laukassa. Assi oli pitkä ja vetämätön ja tuli hankalasti istuttavia roikkuhyppyjä kaukaa. Laukka vaihtui jokusen kerran vääräksi. Sitten vähän isommalle ristikolle. Vasemmassa laukassa ok, oikeassa ei taas meinannut kääntyä eikä edetä. Hypyt paremmin.
Sitten tultiin oven edestä kaarevaa kavalettilinjaa. Ensin ilman keskimmäistä. Reitti oli vähän hukassa ja väliin tuli neljää laukkaa. Usvattamalla päästiin kolmeen. Yllättäen keskimmäisen kanssa ei mennyt kovin vaikeaksi. Vähän stipluja mutta parani. Vasen oli helpompi. Oikeassa kierroksessa piti ratsastaa ihan erilailla kuin yleensä. Oikean laukan nostoissa meni välillä vain jumi päälle. Enkä huomannut että molempiin suuntiin valui seinille.
Välissä tultiin hyppyä minivoltilla. Ensin vasen kierros. Voltti oli pieni eikä Assi meinannut alkuun laukata tai kääntyä ollenkaan. Ensimmäiset noin 3 ylitystä pudotti käyntiin. Onneksi lopulta rupesi pysymään laukassa. Ei ollenkaan helppoa huonosti kääntyvällä veltolla ratsulla. Yllättäen oikea kierros oli paljon helpompi. Volttikin kyllä vähän isompi, halkaisija jotain 10 -11 metrin pintaan.
Lopuksi tultiin lävistäjäpystyt alkuun ja loppuun, kavalettikaari väliin. Välillä Assi oli hidas, välillä innostui. Enkä tajunnut että mistä milloinkin johtui. Välillä piti pidättää jo ihan tolkusti. Vasemmassa laukassa eteni yhä paremmin. Kavaletit menivät nyt ihan näppärästi molempiin suuntiin. Laukat vaihtuivat oikeasta vasempaan, toiseen suuntaan ei. Ei edes parilla sakkokierroksella.
Loppuraveissa Assi yritti taas juosta. Nyt keskityttiin raiteilla pysymiseen. Lavat haltuun, aseta ensin ulos, käännä ulkoavuilla. Sisäohjasta oli huono hellittää kun käänsi turvan ulos. Ei saa kipittää, tahtia rauhallisemmaksi. Parani muttei tullut yhtä hyväksi kuin välillä tulee.
Ongelmia:
oikea laukka ei edennyt eikä rullannut yhtä hyvin kuin vasen
laukannostoista tuli muutamat jumittelut
muutamia pudotuksia
oikealle kääntäminen oli vaikeampaa
vauhdinsäätely tuntui olevan enemmän ratsun kuin kuskin päätettävissä
Parannusta:
välillä eteni ihan hyvin
laukat vaihtuivat oikeasta vasempaan
ei kieltoja
keskiviikko 5. syyskuuta 2018
Assille jumppaa väistöillä, avoilla ja suluilla
Keskiviikkona oli kouluratsastuspäivä Assilla. Edellisestä kerrasta oli reilu viikko mutta tuntui menneen ainakin 3 viikkoa. Lämmintä oli +15 paikkeilla. Hoitaessa Assi oli kiltisti. Yhä harjoiteltiin kauempana ovesta seisomista ja seinien järsimättömyyttä. Viimeksi sattumoisin testaamani kavioiden putsaus yhdeltä puolelta sujui yhä mallikkaasti.
Tällä kertaa saatiin aikatauluhässäköiden takia seuraa koulutunnille ja tästä tuli kaksari. Aiheina väistöt, avot ja sulut. Hieronnassa Assista oli paljastunut jumeja oikealta puolelta.
Alkukäyntien jälkeen komensin Assia ravissa eteen. Ope toppuutteli ettei ihan heti ruveta raippaamaan. Myöhemmin pyysin sitten liian hissukseen. Enemmän vaivasi se, etten meinannut saada reaktioita. Assi heräili pikkuhiljaa liikkeelle ja pikkuhiljaa myös vaadittiin enemmän liikettä. Ope oli tässä hyvänä apuna maasta. Laukat otettiin melko pian ja niissä eteni jo hyvin. Tosin kierrosten väliin tuli pidempi käyntitauko toisen hepan vähän juntturoidessa. Loivia kiemuroita laukassa, taivuta kaaren suuntaan. Tuli ihan hyväksi. Välillä meinasin unohtaa taivutuksen.
Tultiin muistaakseni ensin käynnissä siksakväistöjä uralta sisään ja takaisin. Etuosan piti ajatella johtavan. Ajattelin ensin 30 cm edelle. Oikea vastaus oli 1 mm. Näin eivät lavat karkailleet. Kuskin mutkautumista yritettiin saada vähemmäksi. Assi väisti ihan ok mutta vauhtia ei ollut todellakaan liikaa. Toisella sivulla treenailin itse ja ope katsoi suorituksemme vuorotellen toisen hepan kanssa vain toiselta sivulta. Onneksi oli peilit.
Sitten taidettiin tulla avo- ja sulkuharjoitus. Puoleen väliin avoa, siitä lennossa vaihto sulkuasentoon ja sivu loppuun sulussa. Ensin vasen kierros, joka oli meille helpompi. Yhä käynnissä. Edelleenkään Assi ei mennyt kovin reippaasti eteen. Sulussa kuski meinasi olla taas aika mutkalla.
Oikeaan kierrokseen avo oli paljon vaikeampi. Assi seilasi kahden ja neljän uran välillä eikä tasoittunut millään kolmelle. Toisella sivulla ravailin välillä voltteja ja Assi rupesi siinä olemaan aika hyvä. Taipuisa, tasainen ja etenevä. Avoja ei saatu tulla ravissa vaikka itsekseni tein toisella sivulla vähän raviavoakin. Aika monta sakkokierrosta tuli. Vasta kun otin treenikierroksen käynnissä niin saatiin madeltua avo suht tasaisesti. Sulussa kuski oli suorempi.
Lopuksi tultiin kevyessä ravissa väistöjä uran sisältä uralle. Vähän vaihdellen lapailusta hyvään. Muuten rupesi tasoittumaan kivaksi. Ei edelleenkään lennokas mutta pyöreähkö ja aktiivinen. Loppuun vielä pitkähköt käynnit selästä. Kannatti, sillä jotenkin kummasti keksin miten saan oikean jalkani rennosti alas. Peilistä katsottuna kantapää oli oikeasti alhaalla. Se ei ole lopullinen tavoitetila mutta yleensä en saa sitä edes painamalla kunnolla alas.
Ongelmia:
Assi heräsi vähän hitaasti
kuski unohti välillä taivuttaa
oikean kierroksen käyntiavo oli seilaamista
kuski oli moneen suuntaan mutkalla
Parannusta:
Assin aktiivisuus parani
avoista, suluista ja väistöistä tuli tunnistettavia
loppukäynneissä sain ahaa-elämyksen rennosta oikeasta jalasta
Tällä kertaa saatiin aikatauluhässäköiden takia seuraa koulutunnille ja tästä tuli kaksari. Aiheina väistöt, avot ja sulut. Hieronnassa Assista oli paljastunut jumeja oikealta puolelta.
Alkukäyntien jälkeen komensin Assia ravissa eteen. Ope toppuutteli ettei ihan heti ruveta raippaamaan. Myöhemmin pyysin sitten liian hissukseen. Enemmän vaivasi se, etten meinannut saada reaktioita. Assi heräili pikkuhiljaa liikkeelle ja pikkuhiljaa myös vaadittiin enemmän liikettä. Ope oli tässä hyvänä apuna maasta. Laukat otettiin melko pian ja niissä eteni jo hyvin. Tosin kierrosten väliin tuli pidempi käyntitauko toisen hepan vähän juntturoidessa. Loivia kiemuroita laukassa, taivuta kaaren suuntaan. Tuli ihan hyväksi. Välillä meinasin unohtaa taivutuksen.
Tultiin muistaakseni ensin käynnissä siksakväistöjä uralta sisään ja takaisin. Etuosan piti ajatella johtavan. Ajattelin ensin 30 cm edelle. Oikea vastaus oli 1 mm. Näin eivät lavat karkailleet. Kuskin mutkautumista yritettiin saada vähemmäksi. Assi väisti ihan ok mutta vauhtia ei ollut todellakaan liikaa. Toisella sivulla treenailin itse ja ope katsoi suorituksemme vuorotellen toisen hepan kanssa vain toiselta sivulta. Onneksi oli peilit.
Sitten taidettiin tulla avo- ja sulkuharjoitus. Puoleen väliin avoa, siitä lennossa vaihto sulkuasentoon ja sivu loppuun sulussa. Ensin vasen kierros, joka oli meille helpompi. Yhä käynnissä. Edelleenkään Assi ei mennyt kovin reippaasti eteen. Sulussa kuski meinasi olla taas aika mutkalla.
Oikeaan kierrokseen avo oli paljon vaikeampi. Assi seilasi kahden ja neljän uran välillä eikä tasoittunut millään kolmelle. Toisella sivulla ravailin välillä voltteja ja Assi rupesi siinä olemaan aika hyvä. Taipuisa, tasainen ja etenevä. Avoja ei saatu tulla ravissa vaikka itsekseni tein toisella sivulla vähän raviavoakin. Aika monta sakkokierrosta tuli. Vasta kun otin treenikierroksen käynnissä niin saatiin madeltua avo suht tasaisesti. Sulussa kuski oli suorempi.
Lopuksi tultiin kevyessä ravissa väistöjä uran sisältä uralle. Vähän vaihdellen lapailusta hyvään. Muuten rupesi tasoittumaan kivaksi. Ei edelleenkään lennokas mutta pyöreähkö ja aktiivinen. Loppuun vielä pitkähköt käynnit selästä. Kannatti, sillä jotenkin kummasti keksin miten saan oikean jalkani rennosti alas. Peilistä katsottuna kantapää oli oikeasti alhaalla. Se ei ole lopullinen tavoitetila mutta yleensä en saa sitä edes painamalla kunnolla alas.
Ongelmia:
Assi heräsi vähän hitaasti
kuski unohti välillä taivuttaa
oikean kierroksen käyntiavo oli seilaamista
kuski oli moneen suuntaan mutkalla
Parannusta:
Assin aktiivisuus parani
avoista, suluista ja väistöistä tuli tunnistettavia
loppukäynneissä sain ahaa-elämyksen rennosta oikeasta jalasta
tiistai 4. syyskuuta 2018
Kokeilemalla tulee kokemuksia
Tiistaina oli viimeisen Holopaisen koulutunnin aika tältä erää. Sain jatkaa Sakulla ja nyt humma oli tallissa ennen tuntia. Hoitaessa oli tulossa taskuun. Taisi odottaa omenoita. Lämmintä oli n. +15°C ja mentiin kentälle. 6 ratsukkoa (vaikka ilmottautuessa luki max 5). Lopputunnista tuli pimeä.
Alkuun Saku ei ollut kovin letkeä käynnissä. Yritin kyllä toimia ja taivutella. Ope puhui samoja juttuja kuin aiemmin että pitää rohkeasti kokeilla uusia asioita. Vain kokeilemalla tulee kokemuksia ja ilman niitä ei tule kokeneeksi ratsastajaksi. Ja ope on paikalla kertomassa suuntaa ja suitsimassa kuskeja pois väkivallasta. Tosin ratsastuskoululaisia pitää enemmän herätellä toimimaan. Tehtiin käynnissä avoja. Kun Saku rupesi tuijottelemaan pihalla kärrytellyttä ponia oli pakko aktiivisesti hakea humman keskittymistä minuun. Kulmia yritti vähän oikoa mutta pahoja tuijottelukulmia ei tänään ollut.
Meni aika pitkään ennen kuin ruvettiin ravaamaan. Oikea kierros oli helpompi kaikissa askellajeissa. Yritin olla vetämättä vasemmalta mutta siinä oli tekemistä. Vähän pääty-ympyröitiin, tehtiin avoja, myöhemmin voltteja kulmiin ja parit väistöt keskilinjalta uralle.
Huhkin tänään itse tavallista enemmän. Saku heräsi liikkumaan reippaasti eteen. Kun sain altajuoksun haltuun ja pieniä temponmuutoksia niin homma lähti paranemaan. Avoissa omaa lantiota ja hartioita ratsun lapojen suuntaisesti. Volteilla yritti liirailla. Avot paranivat aika kivoiksi. Opekin kehui.
Laukat otettiin tehtävän joukkoon ja raviavon keskelle tehtiin laukassa keskiympyrä. Yllättävän paljon väki alkuun yritti laukkailla vähän missä sattuu. Ulkopohkeella laukka kuntoon. Puolipidätteitä. Vasen laukka ei ollut tänään kovin hyvä. Oikea oli paljon parempi. Ensin yritin pitää vähän liikaa ohjalla enkä tajunnut tätä itse.
Loppuun vielä takareita eli tokkeja. Ensin ympyrällä taivutettiin ja siirrettiin häntää sisälle. Tämä oli kuulemma vain apuvaihe eikä harjoittelussa haittaa. Radalla se on virhe. Aloitettiin vain parista askeleesta. Saku yritti heittää perää ensin sivulle. Auttoi ajatus hännästä sisään. Nyt skarppasin oman painonikin kanssa enkä kallistellut ulkopuolelle. Lopuksi tehtiin yksi käännös. Vähän paloissa mutta ope oli tyytyväinen. Ei astellut väärään suuntaan.
Siihen lopetettiin ja annettiin pitkät ohjat. Kiva oli sen jälkeen päästä seuraamaan vielä muiden suoritukset.
Ongelmia:
meinasi makoilla vasemmalla ohjalla
volteilla liiraili
vähän kanttaili kulmia
vasen laukka ei ollut kovin hyvä
Parannusta:
tallin omput ovat todella hyviä!
meno parani läpi tunnin
oikea kierros oli helpompi
tok oli jo enemmän oikeaan suuntaan
Alkuun Saku ei ollut kovin letkeä käynnissä. Yritin kyllä toimia ja taivutella. Ope puhui samoja juttuja kuin aiemmin että pitää rohkeasti kokeilla uusia asioita. Vain kokeilemalla tulee kokemuksia ja ilman niitä ei tule kokeneeksi ratsastajaksi. Ja ope on paikalla kertomassa suuntaa ja suitsimassa kuskeja pois väkivallasta. Tosin ratsastuskoululaisia pitää enemmän herätellä toimimaan. Tehtiin käynnissä avoja. Kun Saku rupesi tuijottelemaan pihalla kärrytellyttä ponia oli pakko aktiivisesti hakea humman keskittymistä minuun. Kulmia yritti vähän oikoa mutta pahoja tuijottelukulmia ei tänään ollut.
Meni aika pitkään ennen kuin ruvettiin ravaamaan. Oikea kierros oli helpompi kaikissa askellajeissa. Yritin olla vetämättä vasemmalta mutta siinä oli tekemistä. Vähän pääty-ympyröitiin, tehtiin avoja, myöhemmin voltteja kulmiin ja parit väistöt keskilinjalta uralle.
Huhkin tänään itse tavallista enemmän. Saku heräsi liikkumaan reippaasti eteen. Kun sain altajuoksun haltuun ja pieniä temponmuutoksia niin homma lähti paranemaan. Avoissa omaa lantiota ja hartioita ratsun lapojen suuntaisesti. Volteilla yritti liirailla. Avot paranivat aika kivoiksi. Opekin kehui.
Laukat otettiin tehtävän joukkoon ja raviavon keskelle tehtiin laukassa keskiympyrä. Yllättävän paljon väki alkuun yritti laukkailla vähän missä sattuu. Ulkopohkeella laukka kuntoon. Puolipidätteitä. Vasen laukka ei ollut tänään kovin hyvä. Oikea oli paljon parempi. Ensin yritin pitää vähän liikaa ohjalla enkä tajunnut tätä itse.
Loppuun vielä takareita eli tokkeja. Ensin ympyrällä taivutettiin ja siirrettiin häntää sisälle. Tämä oli kuulemma vain apuvaihe eikä harjoittelussa haittaa. Radalla se on virhe. Aloitettiin vain parista askeleesta. Saku yritti heittää perää ensin sivulle. Auttoi ajatus hännästä sisään. Nyt skarppasin oman painonikin kanssa enkä kallistellut ulkopuolelle. Lopuksi tehtiin yksi käännös. Vähän paloissa mutta ope oli tyytyväinen. Ei astellut väärään suuntaan.
Siihen lopetettiin ja annettiin pitkät ohjat. Kiva oli sen jälkeen päästä seuraamaan vielä muiden suoritukset.
Ongelmia:
meinasi makoilla vasemmalla ohjalla
volteilla liiraili
vähän kanttaili kulmia
vasen laukka ei ollut kovin hyvä
Parannusta:
tallin omput ovat todella hyviä!
meno parani läpi tunnin
oikea kierros oli helpompi
tok oli jo enemmän oikeaan suuntaan
maanantai 3. syyskuuta 2018
Turvasuokki kentällä ja maastoesteillä
Maanantaina päädyin Hämeenlinnaan maastoesteille Aulangon ratsastuskoululle. Vaikeinta oli saada yhteys tallille ja tunti varattua. Perjantaiaamuna löytyi vihdoin puhelinyhteys ja saatiin maanantaille varattua tunti.
Tallilta löytyi onneksi apua ratsun ja varusteiden löytämiseen. Ratsuksi pienehkö ruunikko suokkiruuna Arska. Jotain samaa kuin Jevissä. Molemmat olivat tallissa myös ötöloimeen verhottuina. Vinkiksi tuli että kannattaa laittaa hoitaessa kiinni, saattaa yrittää karata karsinasta. Oli lopulta oikein kiltisti.
Ratsukoita tuli tunnille vain 3. 37 euron hinta irtotunnista ei ollut enää ollenkaan paha. Keli oli kesäinen vähän päälle +20°C. Käveltiin pitkin ohjin kentällä keskenämme kunnes ope tuli.
Alkuverkat kentällä ja sitten maastoesteille oli päivän suunnitelma.
Ravissa ensin suorat keventäen, voltit kevyessä istunnassa. Toiseen suuntaan suorat kevyessä istunnassa, voltit keventäen. Alkuun pidin harjasta kiinni mutta rupesin pysymään pitämättäkin. Kevyessä istunnassa oli hankala taivuttaa sisäpohkeen ympäri. Käynnissä tuntui hyvin ratsastetulta hevoselta. Tultiin myös puomilinjaa, ekalla kerralla pääsi vähän valumaan aidalle. Osasin korjata. Enempi kiihdytteli kuin hidasteli.
Sitten laukassa melko samaa mutta puomilinjan lisäksi tultiin myös puomikasan yli laukkavoltilla. Löytyi jopa kertaalleen kaivattu vaihto. Välillä laukka taisi vaihtua vääräksi. Kivan reipas mutta taivuttelussa oli tekemistä.
Ei hypätty kentällä mitään vaan lähdettiin laitumelle tukkien luo. Kevyen liikenteen väylää rantaa pitkin. Aika hienot maisemat!
Hepoilla ei ollut hokkeja ja esteet olivat nurmella. Ei tullut tarkempia ohjeita kaarteista tai tasapainotuksesta. Verkkahyppynä ympyrällä kaksi ylitystä. Ensimmäisellä kerralla lähti kaarteessa melko holtittomasti valumaan lapa edellä sisään. Taivuta sisäpohkeen ympäri. Muuten oli tarjolla 4 tukkia, joita loikittiin ensin 4, sitten 6 hypyn ratana. Myötälaukat rupesivat löytymään pikkuhiljaa paremmin. Vähän olin yhä kaarteista huolissani ja pari pikkulipsumista oli. Eipähän tehnyt mieli usvatella. Empimättä yli. Vakaata ja turvallista.
Sitten lähdettiin takaisin kohti kenttää. Hypättiin kentän vierestä tukkipino, banketti ylös ja toinen joku tukkieste. Meidän vuoromme oli vikana. Kun pyysin eteen niin hummahan ampaisi. Ekalle yritin tuupata kauempaa mutta otti pikkuaskeleen. Banketin päällä vähän pomppi omiaan. Ihanan pieniä töyssyjä. Kolmas meni siististi.
Sitten lähes sama takaisin ja portaat loppuun ylämäkeen. Ensin oli laavu, sain paikan kivasti lähelle ja tuli hyvä hyppy. Banketin alashyppy meni ihanan sujuvasti! Tukkieste paremmin tähän suuntaan. Portaat hyvällä imulla empimättä. Itse olin vähän ihmeissäni että montako askelta mihinkin väliin tulee mutta taisi mennä ihan oikein.
Enempiä ei hypätty vaan loppuverkat kentällä. Ravissa meinasi kiirehtiä mutta sain hyvin kuulolle. Nyt oli jo paremmin taipuisa. Ope kyseli vähän loppumietteitä. Erityisempiä loppupalautteita ei taidettu saada. Tuntikaverit kertoivat että Arska on näppärä hyppääjä ja on mennyt metriä. Ei tuntunut ihan niin ketterältä ja oli aika pienikin. Vasta 7 v. Mutta ihanan varma ja tasainen ratsu. Juuri sopiva itselleni tähän väliin!
Humma sai tunnin jälkeen sienipesun ja osasin pyöritellä sen takaisin loimeensa.
Ongelmia:
silmään lensi yksi ötökkä
en saanut kovin hyvin taivutettua laukassa sisäpohkeen ympäri
vähän innostui banketin päällä
Parannusta:
hyppäsi kaiken empimättä
oli kivan reipas
Tallilta löytyi onneksi apua ratsun ja varusteiden löytämiseen. Ratsuksi pienehkö ruunikko suokkiruuna Arska. Jotain samaa kuin Jevissä. Molemmat olivat tallissa myös ötöloimeen verhottuina. Vinkiksi tuli että kannattaa laittaa hoitaessa kiinni, saattaa yrittää karata karsinasta. Oli lopulta oikein kiltisti.
Ratsukoita tuli tunnille vain 3. 37 euron hinta irtotunnista ei ollut enää ollenkaan paha. Keli oli kesäinen vähän päälle +20°C. Käveltiin pitkin ohjin kentällä keskenämme kunnes ope tuli.
Alkuverkat kentällä ja sitten maastoesteille oli päivän suunnitelma.
Ravissa ensin suorat keventäen, voltit kevyessä istunnassa. Toiseen suuntaan suorat kevyessä istunnassa, voltit keventäen. Alkuun pidin harjasta kiinni mutta rupesin pysymään pitämättäkin. Kevyessä istunnassa oli hankala taivuttaa sisäpohkeen ympäri. Käynnissä tuntui hyvin ratsastetulta hevoselta. Tultiin myös puomilinjaa, ekalla kerralla pääsi vähän valumaan aidalle. Osasin korjata. Enempi kiihdytteli kuin hidasteli.
Sitten laukassa melko samaa mutta puomilinjan lisäksi tultiin myös puomikasan yli laukkavoltilla. Löytyi jopa kertaalleen kaivattu vaihto. Välillä laukka taisi vaihtua vääräksi. Kivan reipas mutta taivuttelussa oli tekemistä.
Ei hypätty kentällä mitään vaan lähdettiin laitumelle tukkien luo. Kevyen liikenteen väylää rantaa pitkin. Aika hienot maisemat!
Hepoilla ei ollut hokkeja ja esteet olivat nurmella. Ei tullut tarkempia ohjeita kaarteista tai tasapainotuksesta. Verkkahyppynä ympyrällä kaksi ylitystä. Ensimmäisellä kerralla lähti kaarteessa melko holtittomasti valumaan lapa edellä sisään. Taivuta sisäpohkeen ympäri. Muuten oli tarjolla 4 tukkia, joita loikittiin ensin 4, sitten 6 hypyn ratana. Myötälaukat rupesivat löytymään pikkuhiljaa paremmin. Vähän olin yhä kaarteista huolissani ja pari pikkulipsumista oli. Eipähän tehnyt mieli usvatella. Empimättä yli. Vakaata ja turvallista.
Sitten lähdettiin takaisin kohti kenttää. Hypättiin kentän vierestä tukkipino, banketti ylös ja toinen joku tukkieste. Meidän vuoromme oli vikana. Kun pyysin eteen niin hummahan ampaisi. Ekalle yritin tuupata kauempaa mutta otti pikkuaskeleen. Banketin päällä vähän pomppi omiaan. Ihanan pieniä töyssyjä. Kolmas meni siististi.
Sitten lähes sama takaisin ja portaat loppuun ylämäkeen. Ensin oli laavu, sain paikan kivasti lähelle ja tuli hyvä hyppy. Banketin alashyppy meni ihanan sujuvasti! Tukkieste paremmin tähän suuntaan. Portaat hyvällä imulla empimättä. Itse olin vähän ihmeissäni että montako askelta mihinkin väliin tulee mutta taisi mennä ihan oikein.
Enempiä ei hypätty vaan loppuverkat kentällä. Ravissa meinasi kiirehtiä mutta sain hyvin kuulolle. Nyt oli jo paremmin taipuisa. Ope kyseli vähän loppumietteitä. Erityisempiä loppupalautteita ei taidettu saada. Tuntikaverit kertoivat että Arska on näppärä hyppääjä ja on mennyt metriä. Ei tuntunut ihan niin ketterältä ja oli aika pienikin. Vasta 7 v. Mutta ihanan varma ja tasainen ratsu. Juuri sopiva itselleni tähän väliin!
Humma sai tunnin jälkeen sienipesun ja osasin pyöritellä sen takaisin loimeensa.
Ongelmia:
silmään lensi yksi ötökkä
en saanut kovin hyvin taivutettua laukassa sisäpohkeen ympäri
vähän innostui banketin päällä
Parannusta:
hyppäsi kaiken empimättä
oli kivan reipas
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)