torstai 29. tammikuuta 2015

Vaihtotreenejä ruuhkatunnilla (hyvään tottunut)

Arvasin oikein ja tänään ratsuni oli Mörkö. Jatkettiin laukanvaihtojen parissa. Se osa veikkauksesta että ratsuja vaihdeltaisiin muuten meni pieleen. Kukaan kolmesta muusta vakikuskista ei saanut Fossia vaan viidenneksi mukaan tuli Fossin valkkuratsastaja. Siitä onkin aikaa kun olen nähnyt Fossin treeneissä jonkun muun alla.

Mörkö oli varustaessa kiltisti ja sain hoitoapua. Esteitä kasattiin 3 pystyä jumpaksi, ns. ympyrälle pysty, puomi ja pysty sekä yhteen kulmaan 3 maapuomia. Pihalla satoi vettä/räntää ja keli oli aavistuksen pakkasella.

Alkuverkassa ahdisti mennä niin hitaasti. Mörkö kyllä vähän lyheni ja pyöristyi mutta aina hetken jälkeen meinasi taas painua edestä raskaaksi. Tuntui että pohkeistani ei tullut mitään reaktioita ja ohjaaminen oli muutenkin kuin laivan kääntelyä. Hitaat reaktiot ainakin Fossiin verrattuna. Puomeilla vähän kolisteltiin kaikissa askellajeissa. Verkassa pyöriteltiin voltteja ja väkimäärä ahdisti. Liian hyvään tottunut. Jatkuvasti piti keskittyä ihan liikaa volttireittien suunnitteluun (en ole kovin hyvä ennakoimaan mahdollisia risteäviä teitä kovin etäältä) ja omalle ratsastukselle ei jäänyt tarpeeksi aivokapasiteettia. Kun muut 4 pyörivät sattumoisin hetken toisessa päässä niin taivutukseni ja kääntämiseni paranivat huomattavasti. Oikealle oli alkuun hankalampi asettaa mutta kun sain kroppanikin käännettyä niin onnistui ihan ok.

Jo alkutunnista tehtiin vähän kuin vahingossa muutamat vaihdot. Laukka tuntui löysältä. Ensimmäinen vaihto tuli, jälkimmäisessä pudotti raviin. Omin lupineni tein sitten uudet pari vaihtoa ja nyt sain ruunan pysymään laukassa. Jes, osasin!

Hyppyjä tultiin alkutunnista kolmen pystyn jumpalle kummastakin suunnasta. Yritin keskittyä hyvään tiehen ja suoristamiseen. Open kommentit oli ihan uudenlaisia. Jalkoja taaemmas, seiso enemmän jalustimilla, alapohkeet kiinni (oli muuten vaikeaa), ei niin äkkinäistä heittäytymistä yläkropalla hyppyyn, ylävartalo pystymmäs ja mitäköhän muuta. Mutta sinnikkäästi lähdin niitä korjaamaan sitä mukaa kun tuli uusia. Tuntui vähän hullulta mutta omasta mielestäni sain parannettua kaikkia huomautettuja. Tosin vikalla kierroksella unohdin sitten taas alkupään korjaukset eli joka kerrasta löysi ope jotain viilattavaa. Olisin voinut ottaa vähän hyvä-kommenttejakin. Alkutunnista ope mainitsi useampaan kertaan ravissa ja laukassa että hyvä tahti.

Vaihtotehtävää tultiin kahdella pystyllä ja täyskaarroilla. Kuviona kahdeksikkolenkki, jossa hypättiin aina kohti pitkän sivun keskipistettä. Ensimmäinen kierros meni suht ok vaikka ruuna taisi tehdä vaihtoja vasta askel esteen jälkeen. Saattoi vaihtaa hypyssäkin. Itseltäni meni parannuskehotukset vähän ohi ja tulkkasin omiani. Jälkimmäinen kierros meni osin sen takia pieleen. Nyt mentiin liian lujaa ja liian tiukoilla kaarteilla. Vaihdot tuli entistä myöhemmin ja ratsu oli liian pitkä. Kohtalona sakkokierrokset.

Näiden jälkeen hypättiin kaarevaa linjaa. Pystyltä 3 laukkaa puomille ja siitä 3 laukkaa toiselle pystylle. Ekalla kerralla eka kaarre taisi olla meidän tunnin kohokohta. Sain laukan takajaloille, lyhyeksi ja rullaamaan kaarteessa kohti estettä. Hypyssä vasta muistin että nyt piti mennä puomille eikä sen takaa. Sitten Mörkö venyi ja kiihtyi ja taisi tulla tosi ahtaat 3 jos edes mahtui. Toiseen suuntaan yritin kovasti lyhentää mutta vetämiseksi meni ja paikat tuli tosi lähelle. Jälkimmäisen kierroksen lopuksi hypättiin vielä kolmesta pystystä muokattu sianselkä (maapuomit edessä ja takana). Ekalla kerralla tultiin siihenkin liian pitkänä. Ope taisi sanoa että askel osui kyllä puomille. Hypyssä hepo olisi halunnut enemmän ohjaa. Tunnustan, olisi pitänyt myödätä paremmin. Tosin ratsu oli jo valmiiksi pitkähkö. Otettiin siihen vielä uusi hyppy ja nyt oikeasti yritin lyhentää laukkaa. Taisi se olla parempi. Korkeus oli tänään jotain maltillisen 80 sentin tienoilla.

Hetkittäin sain Mörköä mielestäni kivasti lyhennettyä. Tosin peili paljasti julman totuuden ja lyhyttä parempi termi olisi ollut "ei ihan niin pitkä". Kolme pyöreää askellajia kuitenkin löytyi mutta tasaisen kevyeksi edestä en saanut. Ope sanoi että tämän ei tarvi loppuverkassakaan antaa venyttää koska menee herkästi vain etupainoiseksi tms.

Vaikka meni näennäisesti ihan hyvin niin en ollut suoritukseeni kovin tyytyväinen. En tullut onnelliseksi. Tunnin jälkeen juttelin hepan omistajan kanssa (joka on siis samalla tunnilla) ja kuulin että Mörkö on luottoratsu n. 120 cm esteille asti kunhan on itsekin menossa yli. Muutenkin niin kiltti ja selkään voi laittaa kenet tahansa. Kuulostaa ihan Meriltä. Iso ja musta luottoratsu, hyppää mielellään. Tosin Merin mukavuusraja on jo se n. 80 cm. Ja siinä missä Mörkö harppoo välit pitkillä askelilla niin Meri laittaa varmuuden vuoksi vielä yhden.

Fossi taas hoiti vaihdot vakikuskillaan huomattavasti helpommin kuin minulla viimeaikoina. Arvelen vakaasti että harjoitukseni jatkuvat ja myös ensi viikolla ratsunani on Mörkö. Tänään tunti kesti lähes 1,5 tuntia kuten pitääkin.

Ruuhkavuosiratsastajan innoittamana ostin työhanskat ratsastuskäyttöön. Pito oli ehkä turhankin hyvä sillä nyt rupesivat sormet pyörimään hanskojen sisällä. Sormet ovat juuri niin kipeät kuin yleensäkin tällaisen tunnin jälkeen kun ratsu yrittää maata ohjilla. Kiinni pysyvät nyrkit varmasti auttaisivat asiaa.

Ongelmia:
en saanut ratsua tarpeeksi lyhyeksi ja edestä kevyeksi
vaihtoja tuli esteiden jälkeen eikä esteillä
en tullut onnelliseksi
vauhti tuntui hitaalta
ratsun reagointi tuntui hitaalta

Parannusta:
nosti laukat helposti
tuli vaihtoja
hyppäsi helposti
liikkui eteen

maanantai 26. tammikuuta 2015

Blogianalyysin auttamaa kehitystä + avoja

Perjantain postausta kirjoitellessani sain niin hyviä ahaa-elämyksiä että niitä piti lähteä kokeilemaan maanantaina käytäntöön. Ensimmäisenä se, etten voi hyväksyä tamman rettelöintiä hoitaessa vaan sille pitää huomauttaa, että tämä ei ole ok. Alkuun taas opetin Hoolle huonoja tapoja kun en tahtonut tapella sen kanssa karsinasta poistumisesta. Houkutteluheiniä ei ollut käsillä niin sain hepan pois karsinasta ihan vaan avaamalla oven ja maiskuttamalla. Loistavaa. Harjatessa pidin raippaa toisessa kädessä ja kun rupesi potku-uhkailemaan niin sai raipasta napakat huomautukset ilman että harjaaminen kesketyi. Kolmesti piti keskustella tästä. Tänään mentiin taas satulan kanssa eikä satuloinnista juuri tuumannut mitään.

Ratsukoita tunnilla oli tänään 4. Lopputunnista joukkoon tuli lisäksi yksi kävelijä. Keli oli niukasti pakkasella.

Seuraava tajuttu asia oli että ratsastus on paljon helpompaa jos vaadin alusta asti oikeat reaktiot pyyntöihini. Tänään olinkin paljon topakampi ja menokin muuttui jo alkuverkassa ihan hyväksi. Sinä kyllä volttailtiin aika huolellisesti kumpaankin suuntaan, lähinnä kevyessä ravissa. Nyt ajatukset istunnasta ja pohkeiden käytöstä rupeavat olemaan hyvällä mallilla. Muistin jopa ihan itse kyljestä irti karkailevan ulkokyynärpääni. Se vaan tahtoo leijailla niin mielellään.

Kolmas hoksaukseni oli että tamman on turha antaa säikkyä ja tuijotella jotain kulmia läpi tunnin. No tänään ei käyty pelottavassa kulmassa eikä tällaisia ongelmia yleensä olekaan kuin itsenäisesti. Välillä tamman huomio meinasi yhä kiinnittyä kentän ulkopuolisiin asioihin. Ehkä lähinnä uteliaisuudesta. Vielä topakammin olisin voinut muistuttaa että nyt tehdään hommia eikä tuijotella muualle. Voin siis todeta että blogistani on ratsastuksellista hyötyä, jes!

Tänään virkistävästi tehtiin avoja. Pitkästä aikaa ihan ohjauksessa. Itseksenihän olen niitä pyöritellyt. Mentiin vain käynnissä. Samat kiemurointiongelmat vaivasi meitä avossakin. Kun sain tamman aseteltua liikkeeseen oikein niin melko pian se rupesi tarjoamaan itse kaikenlaista. Jos vaikka menisin lähemmäs uraa, suoristuisin, väistäisin? Yritin korjailla parhaan kykyni mukaan mutta liikkeeseen tuli aaltoilua. Enkä tunne kolmella uralla asiallisesti menemistä selkään ihan niin hyvin kuin tahtoisin. Ratsu oli kuitenkin kivasti avuilla, tosin aavistuksen hidas. Mutta tänään tosiaan komensin ihan päättäväisesti enkä tyytynyt kylvämiseen. Kannuksia ei tänään ollut eikä niillä tunnu juuri olevan merkitystä menoon.

Tänään meiltä löytyi Harmonian kanssa kivasti 3 pyöreää askellajia. Vasen laukka oli oikeaa pyöreämpi. Jälkimmäinen keskiympyrä oikeassa kierroksessa rupesi jo vähän rakoilemaan. Tämän jälkeen oikea ravikin meinasi vähän huonontua. Parhaimmillaan sain tosi kauniita kulmia sekä käynnissä että ravissa. Loppuun mentiin vielä vasempaan kierrokseen ja siinä tein vähän eteenratsastuksia pitkälle sivulle. Lopulta myös melko pitkin ohjin eikä tamma enää kovin nostanut päätään.

Jotain tuli tehtyä sillä tammallekin tuli tänään hiki. Nyt ei satanut lunta, joten ei ollut taivasmärkä. Tunnin jälkeen osasi taas käyttäytyä kiltisti. Naputtelin taas tilsatkin irti.

Ongelmia:
lisäaktiivisuus ei olisi ollut pahasta
avoissa kiemuraa

Parannusta:
komensin tänään topakasti
ratsastettavuus oli sangen hyvä
3 pyöreää askellajia

perjantai 23. tammikuuta 2015

Itsenäistä pyörittelyä liian hellin vaatimuksin

Perjantaina minulle sopiva tunti oli täynnä. Päädyin sitten taas ratsastamaan Harmonialla itsenäisesti tuntien jälkeen. Tänään oli taas satulapäivä toissapäiväisen satulattomuuden tuntuessa vielä paikossa.

Tänään olin tammaa ovelampi. Kun edelleen oli hankaluuksia saada eläin ulos karsinastaan niin annoin karsinan oven olla auki, hevon irrallaan ja houkuttelin sen heinätupolla matkaan. Koska Hoollakin on aina nälkä niin tämä oli aika takuuvarma konsti ja tuotti nopeasti toivotun tuloksen. Tuppo turpaan ja ratsu käytävälle kiinni. Tänään tuntui heiluttelevaan takasiaan ihan tavan vuoksi. Osasin olla väistämättä ja harjaamisen häiriintymättä. Vasemman kyljen kanssa pärjättiin yhdellä keskustelulla, oikealla niitä tuli harmikseni muutama lisää.

Varustauduin tunnille pitkästä aikaa kouluraipan lisäksi myös kannuksilla. Keli oli aavistuksen pakkasella. Pohja oli taas suht ok, aavistuksen luistava. Alkukäynnit käveltiin tuntiaan lopettelevien tuntilaisten joukossa. Sen jälkeen oltiin kentällä ensin kaksin suokkitamman kanssa, lopulta keskenämme.

Alkuun mentiin taas aika pitkään käyntiä. Ei pahinta matamista mutta jotenkin en saanut tehtyä asioita ihan loppuun asti. Ravailuun asti ei ollut mitään kummempia. Kertaalleen aiemmassa mörkökulmassa liikahti jotain kun oltiin kohdalla. Ehkä puusta putosi lunta, minäkin näin sen. Harmonia säpsähti ja otti pienen hypähdyksen sivulle. Tämän jälkeen lopputunnin tamma aina jännittyi tässä kulmassa. Yritti kartella sinne menemistä ja kiihdytti nopeasti pois. Kuskia voi taas syyttää liiasta lepsuilusta kun salli tämän tapahtua.

Ravista ei meinnanut tulla millään kovin hyvää. En vaatinut tarpeeksi. Yritin kuulostella istuntani osat ja jalkojen käytön. Muu oli suht kunnossa mutta kädet leijailivat alas suoriksi samantien kun huomio herpaantui. En vieläkään meinaa uskoa ettei se auta saamaan ratsua kauniisti laskemaan turpaansa. Alkuun vähän pyöriteltiin voltteja ja tehtiin avoja. Avoissa turvan sai sisälle yllättävän hyvin vaikka asetuksissa oli tänään taas takkuista. Jalkojen moniuraisuudesta en osaa sanoa.

Ympyrällä tein vaikeampaan eli oikeaan kierrokseen ravissa siirtymiä ja temponmuutoksia satulaan istuen. Siihen asti kevensin. Pysähdyksistä liikkeelle olisi saanut edelleen lähteä reippaamminkin. Vauhdinsäätely sujui ihan ok mutta haastavinta oli pitää asetus sisään ja saada ratsu pysymään rentona. Kahden ohjan tuntuma ja pohkeesta eteen. Tamma yritti taas roikkua vasemmassa ohjassa jos en keskittynyt. Tai minä yritin.

Välillä vähän huilittiin ja yritettiin mennä suoraan. Käynnissä onnistui jopa ihan kelvosti. Vähän kiemuraa tuli ennen päätyä.

Vasta kun toinen ratsukko lopetti niin sain taas kimpaannuttua tarpeeksi ja vaadin pyyntöihini kunnon reaktiot. Homma helpottui hetkeksi mutta sama määrätietoisuus olisi pitänyt pitää jatkuvasti yllä. Rupesi asetukset menemään läpi ja askel nousemaan ravissa.

Päätin kokeilla vielä laukatkin, pohjan ehdoilla. Ei kuitenkaan luistanut, joten laukkasin kumpaankin suuntaan ympyröillä. Laukat nousi ihan ok ja myötäisinä. Kun sain itseni aseteltua pitämään pohkeet tuntumalla, samoin kummatkin ohjat sekä suoristamaan ratsun niin tamma rupesi kumpaankin kierrokseen nyökkäilemään pyöreäksi. Laukka olisi voinut rullata vähän paremminkin mutta jo liukastumisvaaran takia maltillinen meno kelpasi tänään. Ei ollut kuitenkaan pahinta jalat maassa matamista. Nostoja tein lopulta kumpaankin suuntaan useampia. Yritin muistaa pitää ohjat tuntumalla läpi noston mutta vaikeaa oli mokoma.

Loppuravailut meni ihan letkeästi. Huomasin kyllä että tamma ei ollut ihan rehellisesti läpi koska turpa nousi vaihtaessa kierrosta oikeasta vasempaan. Tähän meinasin tänään kuitenkin tyytyä. Vaan kun istuin raviin alas ottaakseni käyntiin alkoi turpa ylhäällä venkoilu. Enhän minä sellaiseen voinut lopettaa. Lopulta harjoitusravia, käyntisiirtymiä ja kevyttä ravia eteen piti ottaa vielä useampia ennen kuin olin tyytyväinen ja päästiin asiallisesti käyntiin.

Kuvaajaa ei taas ollut, joten piti hoitaa se homma itse.



Talliin mennessä tammalla oli taas tilsat joka jalassa. Naputtelin ne irti ja harjasin ennen kuin päästin malttamattoman hevosen syömään. Karsinaan päästö tuli tehtyä samaan tapaan vähän leväperäisesti irrallaan kuin sieltä poistaminenkin. Nätisti osasi kävellä heinilleen kun vapautin käytävällä ja lähetin matkaan.

Ongelmia:
pitäisi vaatia enemmän
ei myödännyt kunnolla läpi
käsien kantaminen on hankalaa

Parannusta:
tiedostan jo aika monta osaa tekemisissäni
alun hissuttelun jälkeen meno parani kun muistin vaatia
laukat nousi ok

torstai 22. tammikuuta 2015

Epäonnistuneita vaihtoharjoituksia osa n sekä paikattomuutta ponnistuspuomeille

Poikkeuksellisesti odotin torstain estevalkkaa innoissani. Arvelin että saan jatkaa Fossilla myös nyt kun oma ope palasi lomilta. Odotin kunnon rääkkihöykytystä.

Fossi ratsukseni tulikin. Hepo oli taas hommissa jo edellisellä tunnilla ja näytti kerrankin menevän ihan asiallista vauhtia eikä täysiä. Esteitä kasattiin toiselle sivulle pysty 4 puomilla, toiselle sivulle okseri 5 puomilla. Pääty-ympyröille lisäksi maapuomit. Ratsukoita meidän tunnilla oli 4. Pakkasta pihalla -8°C, maneesissa luultavasti vähemmän.

Alkuverkassa ei saatu kovin paljoa kommentteja. Mennä puksuttelin ja sillon kehuttiin hyvästä tahdista. Kun rupesin tekemään temponmuutoksia niin sanomista tuli etten saa päästää ratsua kiihtymään. Jaa, no ei sitten tehty niitä. Ihan rauhallinen Fossi kyllä oli. Toki eteenratsastusten jälkeen tuli vähän vahvaksi edestä ja hidasti huonosti.

Välikäyntien aikana ope rupesi puhumaan laukanvaihdoista. Ajattelin heti että voi ei. Alkuun nostettiin suoralla vastalaukkaa. Vasemmassa kierroksessa tuli ehkä puolet yrityksistä myötäistä. Tasapainoinen vastalaukka kulmien yli hieman pyöristäen ei ollut mikään ongelma. Mutta ne vaihdot oli. Ohje oli tehdä vaihto ennen kulmaa pitkän sivun lopussa tai lyhyellä sivulla. Paljon oli pielessä sillä eipä niitä vaihtoja niin vaan tehty. Ekalla kerralla tuli ihan vahingossa kun käänsin sisään kaveria väistääkseni. Toista tahkottiin ties kuinka kauan ja lopulta taisi tulla jotain räpellystä. Mutta tosiaan sitä ennen laukattiin kierrostolkulla vastalaukkaa ympäri.

Jälkimmäiseen suuntaan arvasin oikein että vastalaukannostot onnistuu helposti. Fossin suosikki, vasen laukka. Vaan nyt vaihdot oli ihan hukassa. Lopulta mentiin taas kierrostolkulla ympäri ja yritin ja yritin. Ope ohjeisti että Fossi ei saa painaa ohjalle, ei painanut jos lyhensin. Kaula piti pitää suorana, Fossi halusi kääntää kaulaa vasempaan. Ohjasapu piti tehdä ylös eikä taakse. En osannut. Lopulta kommentti oli että hevosella ei edes korvat liiku, jotain pitäisi tehdä että tulisi edes joku reaktio. Minä kun yritin ja yritin. Sitten se meni siihen että rupesin reuhtomaan ja potkimaan. Ratsastus meni kamalaksi, Fossi reagoi vain nostamalla päätään mutta vaihtoja ei edelleenkään tullut. Olin aika hukassa ja arveluni siitä että ruma ratsastus ei auta yhtään asiaa meni ihan oikein. Ei lohduttanut yhtään kun ope sanoi että Fossi nykyään vaihtaa ihan ok kunhan avut ovat täsmälliset. Mulle tekisi kuulemma hyvää harjoitella näitä jonkun muun hevosen kanssa että saisin omat apuni kuntoon. Tottahan tuo. Nykyään kaikki (hyvin vähäinen) vaihtotreenini on sellaisten ratsujen kanssa, joista kukaan ei vaihda mulle kovin helposti. Esitettiin myös vastalaukkavoltteja, tasapaino hepalla kunnossa.

Itse olisin näin jälkikäteen pähkäiltynä lähtenyt tekemään vaihtoja opettamalla ratsua ennakoimaan. Ensin vaihto käynnin tai ravin kautta kun ei kerran askeleessa vaihtanut. Sitten hidastusta aina vain vähemmäksi, pelkkä kokoaminen ja vaihto. Lopputulos tuskin olisi ollut ainakaan huonompi. Tosin Easyn kanssa tuli muinoin testattua että eipä nämäkään mitään autuaaksi tekeviä jippoja ole.

Kun ratsukko oli saatu lannistettua oli hyppyjen aika. Ympyrällä pystyä, ponnistuspuomit edessä ja takana. Noin 3 hyppyä kerrallaan, kahdesti kumpaankin suuntaan. Yksi neljästä kierroksesta oli keilausta. Lopulta kun tajusin ottaa pidätteet läpi, ratsastaa sitten eteen ja kääntää kunnolla niin tästä tuli ihan hyvää. Välillä kyllä loikittiin epäsynkassa. Tämä oli meidän paras osuus tällä tunnilla.

Lopuksi tultiin okseria suoralla lähestymisellä. Tässäkin edessä ja takana puomit. Ekalle puomille ei osuttu sitten millään. Alkuun Fossi paikkaili ja loikki mistä sattuu. Vähän painoi kädelle ennen hyppyä ja kuski keikkui mukana. Päästiin vielä puhtaasti. Kun sain laukan kuntoon niin lakattiin osumasta puomille. En ymmärrä. Jotenkin en tänään hahmottanut paikkoja. Ajauduttiin sitten okserille ihan juureen ja hypättiin etupuomi mukaan. Kolmesti. Huoh! Mutta eipä painanut kädelle tai kiihdyttänyt kohti estettä. Ehkä meidän lähestymistempo oli väärä? Liian lyhyt askel? Vaihtelipa Fossi kertaalleen laukkoja itsekseen esteen jälkeen. Eli kyllä se halutessaan osaa. Ehkä sekin kaipaa vain lisää treeniä tajutakseen että tällaistakin voi tehdä.

Tunnin jälkeen oli taas aika ankea olo. Kaksi edellistä kertaa (mukavuusalueella) meni paljon paremmin. Mutta näinhän se taitaa olla aina epäonnistuneiden yritysten jälkeen. Löytyi musta sentään sen verran optimistia että parkkipaikalla jo tajusin että kun vaihdot lopulta Fossin kanssa onnistuu, on se varmasti käsittämättömän palkitsevaa.

Ratsailla oltiin 1 h 21 min. Loppukäyntejä taluteltiin.

Ongelmia:
vaihdot
ponnistuspaikat
joitain pudotuksia

Parannusta:
pidätteet meni läpi ja vauhdinsäätely toimi

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Uudenlaisia metkuja sekä komentamalla hyväksi

Keskiviikkona mahduin vikalle tunnille neljänneksi. Etukäteen jo varmistelin että saanhan tänään mennä ilman satulaa. Yksi lisäsyy siihen oli tiukalle menevä aikataulu. Lupa heltisi. Ratsuna odotetusti Harmonia.

Tänään tamma näytti taas tosi hapanta naamaa kun menin karsinaan. Totesin että jatketaan käytävällä varustamista. Vaan hepo oli eri mieltä eikä meinannut liikahtaa karsinastaan ulos. Maanitteluun ja patisteluun meni lopulta useita minuutteja. Ehkä olisi ruokahoukuttimilla sujunut nopeampaa. Harjatessa oli taas perusäkäinen ja takaset viuhuivat.

Ratsastaessa oli enempi löysä. Alun käyntipätkä jäi niin lyhyeksi etten ehtinyt saada ratsuun otetta. Niinpä ravi oli jännittynyttä. Pohdin kyllä etten aina voi vaan harmitella etteivät alkuverkat ole juuri meille optimit vaan pitää oppia toimimaan annetuissa raameissa. Niinpä yritin työstää ravia enkä vain matkustellut tai omin lupineni ottanut käyntiin. Eipä siitä kovin ihanaa tullut.

Tänään olin jopa aika tietoinen itsestäni, asennostani ja tekemisistäni. Jalat ympäri, kyljet pitkiksi, seuraa liikettä käsillä, älä lörpötä ohjia. Sanomista tuli silti volteilla sisäkyynärpään pysymisestä kyljessä kiinni. Alkutunnista tehtiin siirtymiä, voltteja ja vähän laukkaakin. Oikeasta kierroksesta ei tullut kovin hyvää. Yritin suoristaa, ratsastaa eteen ja pitää tuen. Njäääh. Yksi hepoista karisti kuskinsa ja ohjelmaan tuli käyntipätkä. Lopulta sain hankalasti pyydystettävän karkulaisen Harmonian selästä kiinni ja päästiin jatkamaan hommia. Yritin tätä ennen vähän itsekseni työstää käyntiä, pysähdyksiä ja peruutuksia. Ei edelleenkään tarpeeksi hyvää.

Sitten jatkettiin raviväistöillä. Ehdin tehdä pitkän sivun aikana kaksi siksakkia mutta loppua kohti eteneminen katosi kokonaan. Välillä sen lisäksi mentiin vielä mutkalle. Jos jotain positiivista pitää hakea niin takaosa ei tainnut juuri johtaa. Tuskaisten yritysten jälkeen otin yhden käyntiväistön. Harmonia selvästi tajusi mitä haen, joten en nähnyt syytä miksei sama olisi onnistunut ravissakin. Toisella sivulla pyysin enemmän eteen. Väistöt olivat edelleen nahkeita.

Lopulta oli vain pakko suuttua ja komentaa tamma liikkeelle. Eihän siitä tule mitään että vaan tahmaillaan. Ilmaiseksi se ei tullut mutta kun lopulta ruvettiin etenemään oli parannus aiempaan suuri. Väistöt menivät kivasti ja ravi tasottui vihdoin pyöreäksi. Sain kätenikin kannettua paljon asiallisemmin. Ravista tuli kivasti seis mutta yhä olisi saanut lähteä keveimmin kavioin liikkeelle. Vaikka ihan kelvollisia temponlisäyksiä itseksemme esitettiinkin.

Lopulta otettiin vielä vasenta laukkaa. Muutamat nosto-ongelmat alkuun. Laukka rullasi taas kevyenä ja pyöreänä paitsi että rullaamisesta ei voi oikein puhua päädyttyämme taas mateluun. Onhan se mahdollista että tamma varoi hieman liukasta pohjaa. Ravi kulki kuitenkin kivasti ja päästiin myös kulmien puskemisesta eroon. Olisi vain pitänyt sisuuntua jo aikaisemmin.

Keli oli mennessä -8°C ja lähtiessä -12°C. En jaksanut laittaa tavallisia ratsastushousuja, joten menin topparatsareissa ja Kuomissa. Ihan lopuksi varpaille tuli vähän kylmä.

Tunnin jälkeen tamma osasi taas käyttäytyä täysin kiltisti ja malttoi olla halittavanakin.

Ongelmia:
karsinaan juurtuminen
äkäily hoitaessa
alkutunnin matelu
ratsun ratsastaminen raviverkalla hyväksi
oikea kenkäni meinasi taas putoilla

Parannusta:
ei sinkoillut vaikka kaveri pomppi vieressä
rupesi liikkumaan kun komensin
tunnin jälkeen oli kiltisti

maanantai 19. tammikuuta 2015

Rentoa, hyytynyttä menoa satulalla

Poikkeuksellisesti tällä kertaa en odottanut maanantaita tavalliseen tapaan intopinkeänä. Kummallista. Tänään hoidin Hoon käytävällä kun oli kuulemma ollut taas tosi pahana. Takaseen oli monottanut itseään ja toisessa jalassa oli otaksuttavasti hokkireikiä. Käytävällä oli normiäkäinen itsensä, pärjättiin siis ihan hyvin eikä tullut mitään tilanteita. Olisin mennyt taas satulatta mutta ope käski laittaa sen.

Tunnilla oli 4 ratsukkoa. Kelinä -4°C. Eipä tullut himopakkasta tälle maanantaille vaikka aiemmin lupaili päälle kymmentä pakkasastetta.

Tänään alotettiin käyntiväistöillä. Joka sivulla väistö sisään, suoristus ja takaisin uralle. Pientä ylimääräistä mutkaa meinasi olla ja väistöissä käynti hyytyi. Mutta näiden jälkeen kun alotettiin ravi niin meinasin tipauttaa käteni hämmästyksestä. Pyöreä, lyhyt ja edestä ihan kevyt ratsu! Tosin tätä riemua ei kestänyt kovin pitkään. Sitten yritin värkkäillä liikaa. Jotain volttailtiin. Suht pyöreitä pätkiä kuitenkin tarjosi.

Laukkaa otettiin vuorotellen valokulmaan jokunen ympyrä kerrallaan. Aloitettiin meidän muka reippaammalla eli oikealla. Vaan kaameaa matamista. Yritin pohkeita, raippaa, istua rauhassa. Ei auttanut vaan pudotti välillä raviinkin. Lopulta ope ohjeisti laukkaamaan kierroksen ympäri kenttää pyöristäen kulmat. Matkan edetessä tamma virkistyi ja lopulta vauhtia oli niin paljon että minäkin olin hieman huolissani pystyssä pysymisestä. Vaan sen jälkeen sekä ravi että laukka etenivät ihan erilailla.

Laukassa pyöreyden salaisuus oli jotain niinkin erikoista kuin tasainen tuki edestä (kädet liikkuvat laukan mukana), pohkeella eteen ja ratsu suoraksi. Tadaa! Kummassakin kierroksessa saatiin sitten myös pyöreitä laukkapätkiä. Samaan mukana istumisen keveyteen ei päästy kuin viikkoa aiemmin. Mutta tänään ratsu selvästi kuumui tehtävästä ja jos pientä jännittymistä ennen nostoja ei lasketa niin saatiin suht kivoja nostoja ylöspäin.

Ravissa meinattiin välillä hyytyä. Alkuun kevensin, myöhemmin istuin minäkin harjotusraviin. Pienet eteenratsastukset suorilla auttoivat asiaa. Epätavallisen hyvin taipui tänään ravivolteilla kumpaankin kierrokseen. Toki vasen kierros oli parempi ja oikeaan meinasi muutaman kerran kaatua suorin vartaloin sisään.

Lopuksi tehtiin vielä siirtymiä ravista käyntiin ja takaisin. Alas tuli tosi nätisti, takaisin raviin kaikkea muuta kuin nätisti. Pitkään arpoen ja hyytyen. Yritin valmistella ja luoda painetta. Aavistuksen parani muttei ollut vielä lähelläkään hyvää. Ihan loppuun tehtiin vielä käyntiväistöjä. Yhä madeltiin. Sitten otin muutaman sivun käyntiä eteen. Yritin vähän tuuppia lantiolla lisää vauhtia, kaikki keinot käyttöön. Kun vihdoin tajusin ajatella väistössä etuviistoon enkä sivulle niin eteenpäinpyrkimys säilyi vähän paremmin.

Tämän päivän erikoisuuksia oli tosi löyhässä ollut tamman keskittymiskyky. Jos tarhoilla tai parkkipaikalla liikkui joku niin piti tuijotella turpa pitkällä. Ei hirveästi jännittynyt mutta työntekoa tämä kyllä haittasi.

Tunnin jälkeen käytävällä hoidettaessa oli taas 100 % kiltti. En ymmärrä.

Ongelmia:
eteenpäipyrkimys
ailahteleva luonne hoidettaessa
ratsun keskittymisen rakoilu

Parannusta:
rennonletkeää menoa
tunnin jälkeen oli kiltisti

perjantai 16. tammikuuta 2015

Tuuliviiri rauhaton

Perjantaina sain mahdollisuuden käydä ratsastamassa Harmonialla itsenäisesti. Eilen sillä oli ollut vapaa ja päivällä oli ollut niin virtaisa että vapautti itsensä terapiahommista ennen niiden alkamista. Tamma oli siis omilta säädöiltäni keskiviikolta. Enpä voinut sanoa jalustinhihnoista samaa (koska en ole tällä satulalla mennyt 3,5 viikkoon).

Harmonia oli tänään oikein erityisen pahalla päällä hoitaessa. Kunnes rauhottui taikaiskusta täysin kiltiksi. En ymmärrä tuota hevosta! Tänään laitoin pitkästä aikaa satulan eikä satuloinnistakaan juuri mutissut. Satulahuovan laiton aikana taisi korvat käydä pikaisesti luimussa, ei muuta.

Ratsukoita kentällä oli 3 itsenäisesti menevää. Pikkuponi oli toisella puolella ja hevosilla oli vähän reilu puolet käytössä. Kelinä +2°C ja pohja oli sohjoinen ja paikoitellen myös märkä. Välillä satoi vettä. Tammalla oli hokit, kuski meinasi liukastua tallinpihalla.

Aloitin käynnistä ja otin ravia vasta kun käynti oli hyvää. Kun jännittyi ravissa niin jatkettiin käyntityötä. Nyt tein väistöjä ja kaipaamiani avoja. Suht pian ravistakin rupesi tulemaan tasaista. Voltit oikealle olivat yhä vaikeimpia. En meinannut saada asetusta saati taivutusta läpi ja kaatui vain suorana sisään.

Laukat nousivat tänään ihan hyvin. Joka kerta taisi nousta myötäinen. Otin hyödyn irti ja pyöritin ympyröitä useamman kerrallaan kun kerrankin oli tilaa ja aikaa. Kun sain ohjien lerpatuksen haltuun niin laukka pyöristyi. Ei ihan tasaiseksi mutta paljon paremmaksi. Lopulta nostin vuorotellen vasenta ja oikeaa laukkaa. Pohjeavut riittivät.

Lopuksi ravissa oli kiva pyöritellä voltteja ja tehdä joitain temponmuutoksia. Satulan kirous on kumottu ja osaan ratsastaa myös satulalla. Jes! Loppukäynnit käveltiin kaikessa rauhassa miniponin kanssa. Iso valkea ja pieni musta.

Tunnin jälkeen Hoo oli entistä pahempi. Potki seiniä ja käänsi jopa takapuolta kohti. Yritin pohtia mitä tein erilailla. Käytin eri harjaa ja kehuin vähemmän kuin ennen tuntia. Voisikohan ottaa niin pienistä nokkiinsa? Miten voi olla noin tuuliviiri?

Ongelmia:
taisin olla edestä kiinni kun vasen nimetön tuli kipeäksi
häijy hoitaa

Parannusta:
ratsastus oli rentoa ja asiallista

torstai 15. tammikuuta 2015

Voin tehdä pidätteen, joka menee läpi!

Torstaina sain jatkaa hyppyjä Fossin kanssa. Ruuna oli taas jo edellisellä tunnilla ja näytti menevän superlujaa. Yritin ikkunan takaa vihjailla ruunalle että vähän voisi säästellä voimia mullekin.

Esteet kasattiin toisen pitkän sivun suuntaisesti. Pitkä jumppasarja. Päätyihin maapuomit ja väliin 3 kavalettia ja 4 pystyä. Välit olivat jotain hieman alle 3 metrin. Tunnin mittaan ope taisi niitä aavistuksen pidentää. Ratsukoita tunnilla oli 4. Keli pihalla oli aavistuksen plussalla, maneesissa jotain samaa luokkaa.

Verkat alotettiin taas ihanan rauhallisesti käynnissä. Tämä oli meille selvästi tarpeellista. Fossin käyntiä rupesi saamaan rauhallisemmaksi ja tehtiin pysähdyksiä. Samat vanhat jutut että vasempaan kierrokseen yritin pitää kaulan suorassa ja oikeaan taivuttaa. Ravi oli taas kiireisintä vaan kun ajattelin avuistani seinän, jonka ohi ratsu ei pääse niin löydettiin melko pian myös rentoa ja rauhallista menoa. Ope (sama sijainen kuin viime viikolla) kommentoi että sitten voi ruveta vaatimaan lisää. Eteenratsastuksia ja hidastuksia. Tahdin säilyminen oli hankalahkoa ja unohdin keskittyä siihen tarpeeksi.

Laukassakin meinasin sortua taas puksuttelemaan kun alun reippaamman pätkän jälkeen sain menoa haltuun. Laukkapätkät oli aika pitkät ja olin käsien jumituksesta päätellen välillä liikaa kiinni edestä. Nopeita temponmuutoksia. Alun liirailun jälkeen voltit paranivat ja kaatuminen väheni. Voltattiin myös puomin yli. Kääntämisessä olisin saanut olla vielä tarkempi. Kevyessä istunnassa Fossi rauhoittui paremmin.

Väliin otettiin myös harjotusravia eikä päästy ihan rentoon koulumoodiin näin kesken estetunnin. Jalustimet olivat liian lyhyet enkä saanut jalkoja rennoiksi. Suunnanvaihdon yhteydessä tehtiin raviväistö keskilinjalta uralle. Yritin kovasti ja opelta tuli vuolaita kehuja. En olisi uskonut että meni niin hyvin.

Hyppyhommat tultiin jumppasarjaa. Yksitellen kummastakin suunnasta. Alkuun matalana, lopputunnista pystyt oli korkeimmillaan ehkä 60 cm. Pari ensimmäistä kierrosta tultiin tehtävälle rauhassa mutta kiihdyttiin loppua kohti. Ope ohjeisti istumaan satulassa. Ihmettelin että kavalettien päälläkinkö. Kyllä. Suurin ahaa-elämys oli muisto viime viikolta että minähän voin pidättää Fossia myös esteiden välissä niin että se kuuntelee. Kun sain itseni pystyyn ja ajatuksen kanssa kontrolloin menoa niin ruvettiin pääsemään tehtävä huomattavasti paremmin. Ihan niin rauhalliseen menoon ei päästy että olisin voinut vain matkustaa vaan tehtävä vaati parin ensimmäisen pompun jälkeen kuskin aktiivista puuttumista.

Vähän liirattiin ulkoreunaan tänäänkin. Samoin toisinaan tuli vääriä laukkoja tehtävän jälkeen. Mutta monesti tultiin myös myötälaukassa ulos, jes! Liian lujaa tehtävälle meno aiheutti ongelmia. Tahti rikkoutui myös siinä kun kerran pidäte meni turhan hyvin läpi ja Fossi tipahti lähestymisessä raville. Hyvin asiallisesti selvittiin kuitenkin koko tunnista. Ihana oli saada lisää itseluottamusta siihen että voin vaikuttaa myös tehtävillä. Ja huomata että Fossin saa kyllä laukkaamaan ihan pienesti ja kevyestikin. Kivasti sain menoon otetta.

Loppuraveissa ruunalla oli taas vauhtia. En antanut juosta mutta yritti aika sinnikkäästi eikä ihan rentoutunut. Harjotusravipätkä oli taas haastava mutta niin vain Fossinkin sai ravista käyntiin ohjista vetämättä, istunnalla. Tosin ei ollut kyllä varaa löysätä ohjia.

Ongelmia:
hidastus olisi voinut olla välillä nopeampaakin
pudoteltiin yhä jokunen
joitain vääriä laukkoja tehtävän jälkeen

Parannusta:
sain vauhdinhallinnan omaan haltuun
ei ryysätty vauhtilaukassa kertaakaan ulos tehtävältä
Fossi oli läpi tehtävien suht rento

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Paluu todellisuuteen

Maanantaina tallilta kyseltiin että tulisinko keskiviikkonakin. Eihän siinä oikeasti tarvinnut juuri houkutella kun mitään muuta ei ollut sovittuna. Riemuni oli suuri kun sain jatkaa Harmonialla. Kelikin oli nollissa toisin kuin maanantaisin, jolloin himopakkaset riehuvat.

Tamma odotti karsinassa perä ovelle päin. Ei puhettakaan mistään iloisista tervehdyksistä. Oli tänään taas poikkeuksellisen pahalla päällä. Harjasin lopulta taas raippa kädessä ja silti tamma potki takasillaan sivuille. En oikein päässyt selville mikä kaikki tammaa tänään kiukutti. Välillä nimittäin veti korvia luimuun siitäkin kun otin käteni kyljestä irti. Yritin harjata rauhassa ja provosoitumatta. Viuhtovat jalat saivat harjauksen lomassa toisella kädellä raipannapautuksia. Ei ollut juuri vaikutusta. Pitäisi joskus paneutua tamman kiukkukäytökseen oikein kunnolla ajan kanssa. Eivät nämä omat kuiskailutaidot näemmä kovin kummoiset ole.

Menin tänäänkin ilman satulaa koska ajattelen yhä että uusi satula on vähintään kirottu ja aiheuttaa meille huonoja tunteja. Tosin tänään siihen ei tarvittu sitä satulaakaan. Tiedä sitten oliko maanantaista hellänä ollut takalistoni osasyy. Tänään kädet lepattivat, alaselkä oli jännittynyt ja hartiat jumissa. Tamma ei koko tunnin aikana asettunut kunnolla kumpaankaan suuntaan. (Muka) tasaisella ulkotuella ja sisäohjasta myötäämällä turpa kääntyi yleensä ulos.

Alkukäyntien aikana oli jo sellainen olo etten saa itseäni yksin ratsastusruotuun. Ohjastuntumani oli tänään kummallisen epävakaa. Pohkeet liian lepsut. Eipä Harmoniakaan kovin kauniissa koulumuodossa sitten kulkenut.

Alkutunnin oikean laukan nostot olivat aika farssia. Nostin suoralla, yritin pitää ulkotuen ja löysätä sisältä. Ekalla kerralla päästiin vaan hyvin löysään väärään laukkaan. Jätin korjaamatta. Liekö tamma sitten tästä päätellyt että haa, vasenta laukkaa. Sillä myöhemmissä nostoissa tulikohan kertaalleen tuurilla oikea ensimmäisellä yrityksellä. Muuten nostettiin ensin vasen ja korjattiin ravin kautta oikea. Tai hankalilla kerroilla ei nostettu laukkaa ollenkaan, voltattiin ja yritettiin lisää. Olisi ehkä pitänyt ruveta nostamaan kulmassa. Yritin väistättää takaosaa sisäpohkeella ulos ennen kulmaa mutta tämä pikemminkin kiihdytti ja jännitti menoa kuin auttoi.

Tehtiin lävistäjiä käyntisiirtymillä, myöhemmin ravista seis ja takaisin raviin. Tämä oli kokonaisuutena ehkä meidän paras tehtävämme. Takaisin raviin mentiin aavistus löysästi eikä jarrutus tullut ihan niin kevyellä tuntumalla kuin olisin halunnut. Ope kommentoi että istun oikealle vinossa mutta korjaaminen taisi unohtua.

Vasemmat laukat nousivat sentään oikein mutta meno oli tosi tahmaista. Peräkin meinasi valua vasempaan. Ei jälkeäkään maanantain kevyestä ja rullaavasta menosta. Olisin halunnut kääntää ympyröitä mutten viitsinyt sooloilla. Laukattiin vain yksi pitkä sivu kerrallaan.

Lopputunnista tehtiin myös väistöjä. Eteneminen katosi väistöissä hyydyksiin asti. Jokin istunnassani ehkä jumitti? Oikean jalan väistö oli tänään hankalampaa muttei vasenkaan ollut kovin liitävää. Liian hidasta ja aavistus turhan jännittynyttä.

Yhä myös asetukset olivat hukassa. Volteilla kaatui sisään, kumpaankin kierrokseen. Yritin kyllä kovasti mutta tänään joku oli pielessä. Alkutunnista tein muutaman avon (yrityksen) ja niissä sain ainakin kaulan kauniisti sisäänpäin. Olisi pitänyt ottaa niitä enemmän. Kulmatkaan ei tästä syystä sitten olleet kovin ihania.

Pohkeisiin Hoo ei tänään reagoinut kovin säpäkästi. Olisinkin halunnut ohjata menoa pikemminkin istunnallani. Vaan jokin oli pielessä. Mystinen käsijarru päällä, jota yritettiin vain jättää huomiotta. Harmillisen huonosti osasin rentouttaa selkääni. Päivän parhaat ravipätkät tuli kun ajattelin että nyt väistöt loppuivat ja tein vähän eteenratsastusta ja kiinniottoja. Käytännössä pelkällä istunnalla. Siinä tuli rentoa menoa eteenpäin ja hidasti hienosti kun ajattelin pystympään. Vaan sitten meiltä kaivattiin vielä yksi väistö kun menin sanomaan ääneen että ärsyttää kun kaikki meni niin huonosti. Väistö vähän hyytyi ja tamma jännittyi mutta päästiin sivulle eikä perä karannut.

Loppuverkassa meno oli vähän sinnepäin ok. Taas meni hyvin epätasaiseksi eli välillä kiihdytteli, välillä hyytyi. Eikä mulla tuntunut olevan näihin erityisemmin sananvaltaa. Puolipitkin ohjin ympyrällä meni suht ok. Mutta kun lähdettiin hakemaan viimeistä silausta niin tuntui että meno meni vain huonompaan. Tuli edestä raskaaksi, hidastui, otti ristiaskelia tai puski lapa edellä. Ei nyt mitään ihan katastrofaalista mutta ei se hyvältäkään tuntunut. Lopulta lopetettiin kelvolliseen kohtaan. Hyvin hidasti istunnalla käyntiin. Käynnissä vielä pari volttia (nyt muka asettui kumpaankin suuntaan) ja sitten lepokäynnit.

Miten maanantaina kaikki olikin niin paljon helpompaa? Pitäisikö vaan nukkua enemmän ja venytellä?  Vielä tunnin jälkeen harjatessa hepo oli pahana. Tosin kiukku oli sen verran yleisluontoista eikä minua kohtaan uhkaavaa että annoin olla irti ja syödä. Tänään tammalle tuli pitkästä aikaa kuuma.

Revanssiin voisi olla mahdollisuus perjantaina. Ehkä itsenäinen voisi olla hyväksi. Alkutunnista heti sivuliikkeitä, myös niitä avoja. Ja vähän pidempiä pätkiä laukkaa että siinä ehtisi tehdä jotain, rauhallista ympyrää vaikka. Pysähdykset ja ravin säätely istunnalla. Oikeasti ratsastus eteen. Ehkä sen kirotun satulankin voisi ottaa taas testiin, vaikka jalustimet kaulalla. Peräni tuskin kestää enää kolmatta tuntia ilman satulaa Harmonialla viikon sisään. Rehellisesti sanottuna ei se kestänyt tätäkään.

Ongelmia:
kaikki meni huonommin kuin maanantaina
kuskin istunta ja rentous
tamman eteenpäinpyrkimys

Parannusta:
vasemmat laukat nousi oikein
pysähtyi ravista asiallisesti

maanantai 12. tammikuuta 2015

Väistöjä ajatuksella ja kaunista vasenta laukkaa

Tunnustan haaveilleeni maanantai-illasta jo perjantaina. Kahden viikon tauko Harmoniasta tuntui ikuisuudelta. Onnekseni Harmonia siellä listassa luki. Suunnittelin jo etukäteen meneväni ilman satulaa, samat suunnitelmat oli muillakin. Pakkasta taisi pahimmillaan olla n. -17°C. Miksi maanantaisin on aina näin kylmä? Tunnilla oli 5 ratsukkoa ja kentällä vielä yksi itsenäinen toisella puolella.

Tallissa tamma oli taas pahana. Väisti ihanan herkillä pyynnöillä mutta heilutteli takasia ja näytti hampaitaan siihen malliin että harjasin raippa kädessä. Kavioiden putsaus ja suitsinta ongelmitta.

Alkuun olin taas vähän suolapatsas selässä kun osin alitajuisesti jännitin tamman mahdollisia loikkia. Eihän se mitään tehnyt. Alkuraveissa opekin sanoi että näyttää siltä että selässä on jotain ylimääräisiä jännityksiä. Harmi etten osaa rentouttaa kaikkia osiani käskystä. Käynnin sain suht nopsaa sinnepäin pyöreäksi mutta ekat ravipätkät mentiin aika jännittyneesti. Tänään alotettiin melko pian ravissa. Volttailu ei juuri auttanut. Jalkojakin piti rentouttaa paremmin. Alkuverkoissa suoraan pääseminen oli yhtä hankalaa kuin ennenkin. Pituushalkaisijalla seilattiin pääosin vain n. 30 cm suuntaan ja toiseen kunnes juuri ennen päätyä vähän enemmän.

Tänään tehtiin lisää parina aiempana päivänä kaipaamiani raviväistöjä. Olipa ihanan helppoa! Kulmassa meinasi välillä vähän kiihtyä mutta väistöt pysyi rentoina ja pääosin tahdikkaina. Osasin pitää kummatkin pohkeet kiinni, asiallisilla paikoilla ja keskityin asetukseen. Hoo väisti oikeastaan pelkällä ajatuksella. Jos rupesin törkkimään pohkeella liikaa niin sain vain takaosan edelle. Väistöt tehtiin pitkällä sivulla uralta sisään, suoristus ja takaisin. Lopputuntia kohti tamma rupesi vähän ennakoimaan ja meinasi poikitella vähän omiaan ennen pyyntöjä. Mutta ei kyllä ollut hankala väistää!

Toinen loistavuus tänään oli laukan parantuminen. Alkuun toki kumpikin pyöri vähän huonosti ja pudotti raviin liian aikaisin. Lopputunnista sain jotenkin istuttua laukan mukana ja meidän hankalampi eli vasen laukka muuttui kevyeksi, pyöreäksi ja rullaavaksi. Vau! Yhtään ei tarvinnut värkätä edestä. Samalla mukaan tuli kyllä nosto-ongelma enkä meinannut saada laukkaa enää päälle. Pahimmillaan otettiin kokonainen raviympyrä alle ennen kuin laukka nousi. Siirtymät takaisin raviin rupesivat nekin olemaan suht asiallisia. Aavistuksen töksähtäviä ja etupainoisia mutta rentoja ja pyöreitä.

Lopputunnista myös asetus oikealle meni läpi. Siinä vaiheessa tamma tuntui jo todella kivalta ratsastaa. Lopustakin kulmien puskemisesta päästiin.

Olipa taas ihanaa. Alkutunnista sormet oli taas poikkeuksellisen jäässä turbohanskoista huolimatta. En sitten vaihtanut koko tunnin aikana kevyempiin. Varpaillekin tuli vähän viileä kun unohdin Kuomista villasukat. Mutta ei paha. Tunnin jälkeen kelluin taas onnellisuuden tunteessa ja sen jälkeen rupesin harmittelemaan ettei huomenna ole maanantai. Tallilta tosin houkuteltiin keskiviikkona uudestaan. Tuskin maltan olla menemättä.

Ongelmia:
alkutunnista minä ja tamma oltiin vähän jäykkiä ja jännittyneitä
laukat lakkasi nousemasta
tallikiukut

Parannusta:
ihanan helpot raviväistöt
pyöreä, rullaava ja kevyt vasen laukka
asetukset kumpaankin suuntaan läpi

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Kisojen jälkeinen treenaus väärällä ratsulla

Sunnuntaina menin taas tunnille. Ratsukoita mukavasti vain 5. Etukäteen taas mietin että olisi kiva jatkaa Niilon kanssa tai sitten voisi tulla joku yllätysheppa. Olin tietysti väärässä ja suokkiruunailu jatkui, tällä kertaa Jatsin kanssa. Miten olin jo unohtanut tämän? Tallin pihalla oli -16°C, maneesissa -8°C.

Jatsi oli jo edellisellä tunnilla hommissa. Alottelin tänään asetuksilla ja taivutuksilla. Tehtiin vähän avojakin. Ehdin vähän pyöritellä käynnissä ennen raveja. Kommentit oli vanhat tutut että sisäpohje ja huolellisemmin kulmiin. Asetuksiakin varsinkin vasemmalle kaivattiin vielä paremmin. Yritin kovasti eikä nämä kommentit oikeastaan tuoneet lisäarvoa tekemisiini. Parempi ulkotuki ja ryhdistä ratsua sekä oma alaselkä rennoiksi oli taas hyviä hoksautuksia. Ravissa menosta tuli kohtuullista. Kulki ihan reippaasti ja sain pidätteillä hetkittäin vähän keveämmäksi edestä. Laukat oli aikamoista viipotusta kumpaankin suuntaan. Poikkeuksellisesti sormet oli turbohanskoista huolimatta ihan jäässä ja valuvat ohjat ei helpottaneet menoa. Vasemmalle oli aika mahdotonta saada asetusta läpi. Jäin kiinni vasempaan ohjaan ja oikealle oli vaikea saada tuntumaa. Ope kommentoi että asetuksen sijasta Jatsi kääntää posken sivulle. Harmi että harjaa oli niin paljon etten nähnyt mitä ohjien toisessa päässä tapahtui.

Sitten mentiin väistöjä. Lyhyiden sivujen keskeltä käännös pituushalkaisijalle, hyvä tovi suoraan ja sitten väistö uralle. Ensin väistettiin oikeaa pohjetta vasemmalle, meidän helpompi suunta. Pari kertaa käynnissä ja sitten ravissa. Itse hyydyin nopsaa ja sitten vähän volttailin käynnissä omin luvin. Vihdoin kädetkin lämpeni hanskojen vaihtoon. Ope valitti liian hitaasta ravista mutta nyt taisi olla kuski, joka himmaili. En kaivannut satamäärin toistoja vaan olisin halunnut mieluummin esittää parasta osaamistamme, ottaa kommentit ja sitten vielä yrittää parantaa. Nyt tuntui menevän vain samanlaisten väistöjen toistamiseksi.

Vasen kierros oli hankalampi. Asetusta vasemmalle ei meinannut löytyä millään. Huomasin yhä olevani hyvin pahasti vasemmassa ohjassa kiinni. Joka kerta kun myötäsin vasemmasta niin Jatsi käänsi turpansa oikeaan. Kuskikaan ei ollut ihan vastaanottavaisimmillaan. Yritin välissä pyöritellä käynnissä voltteja vasempaan ja saada taivutusta läpi. Kannatti ehdottomasti. Olin itse kädellä vähän turhan hidas väistöissä ja hommaan tuli turhaa vänkäämistä ja värkkäämistä. Kai ne silti ihan väistöiksi tunnistettavia oli vaikka jälkimmäinen suunta olikin huonompi. Kuskiakin meinasi välissä ruveta jurppimaan. Ei ehkä vaan ollut niin paljoa sisäjalkaa kun olisi tarvinnut. Perusongelmat eli väistävä jalka menee turhan taa ja toinen jalka karkaa irti kyljestä olivat nekin läsnä.

Onneksi väistöihin ei käytetty koko tuntia. Loppuun otettiin vielä laukkatehtävä. Lyhyen sivun keskelle laukkavoltti, pitkän sivun keskelle keskilaukkaa, takaisin harjoituslaukkaan ja voltti. Toisella sivulla sai puuhata omiaan. Me otettiin käyntiä ja yritin saada Jatsin olemaan ravaamatta. Lopulta tulikin hyviä laukannostoja käynnistä, tosin väärään laukkaan. Alkutunnista kun pikemminkin juoksi ravin kautta laukkaan. Voltit meni yllättävän hyvin, samoin reippaasta harjoituslaukasta sain selkeän eron keskilaukkaan. Itse himmailu takaisin harjotuslaukkaan oli vähän vaatimatonta ja jälkimmäinen voltti olikin jarruttelua. Mutta ihan jees.

Loppuraveissa päästiin edelleen ihan kelvollisesti kulmiin ja vasempaankin löytyi hetkittäin asetukset. Tasainen kahden ohjan tuntuma jäi vielä kadoksiin.

Nyt tunnilla tehtiin siis peruutusta lukuunottamatta juuri niitä asioita, joita olisin tarvinnut Niilon kanssa vielä alle ennen eilisiä kisoja. Osa puutteista meni näemmä kuskin piikkiin kun Jatsin kanssa oli samoja ongelmia kuin ponillakin. Mutta treeni tuli selvästi tarpeeseen. Joskus näitä olisi ihana treenata jollain itsestään tasapainoisella ratsulla että ope voisi keskittyä kääntelemään minusta turhat mutkat pois.

Ongelmia:
asetukset ja taivutukset vasempaan
tasainen tuki kahdelle ohjalle
vasemman pohkeen väistö
siirtymä keskilaukasta harjoituslaukkaan

Parannusta:
oikean pohkeen väistö meni ihan nätisti
harjoituslaukasta keskilaukkaan tuli eroa
ei ollut laiska, lopputunnista pikemminkin malttamaton

lauantai 10. tammikuuta 2015

Ruusuke B:stä ja poni tasolla helppo A

Vuoden ensimmäinen kisapäivä oli lauantaina. Koulukisojen piti alunperin olla jo tiistaina mutta päälle kahdenkympin pakkasen takia ne siirrettiin. Nyt pakkasta oli enää -14°C ja tuuli sekä tuli vähän lunta. Olin Niilolle päivän ainoa kisakuski. Luvassa helppo B:0 ja helppo A:2. Aiemmin päivällä poni oli kuulemma käynyt maastossa.

Ekan luokan alkaessa letitin ponille hienon ranskanletin vaikka tiesin sen riskiksi. Tein napakan letin mutta ekan päänravistuksen jälkeen letti löystyi ja kun myöhemmin palasin varustamaan ratsun niin keskeltä harja oli yksi iso töhö. Sitten palattiin alkuperäiseen suunnitelmaan ja keskitöhöstä tuli verkko. Satulavyön kanssa Niilo oli tänään erityisen pahana ja esitti vielä Hootakin pahempia hammasirvistyksiä.

Kuvittelin olevani verkassa turhan aikaisin enkä pitänyt mitään kiirettä. Varsinkin kun ylimääräinen verkka-aika oli kuulemma maksullista. Oma lähtövuoro oli kahdeksantena. Lopulta havahduin siihen että meitä ennen on 2 ratsukkoa eikä oltu kunnolla käveltykään. Hoh taas. Verkka jäi siis aika pikaiseksi enkä ehtinyt katsella yhtään aiempaa suoritusta. Keskityin meille hankaliin asioihin. Poni oli onneksi suht hyvin avuilla. Vähän jäykän oloinen eikä taipunut oikealle kovin hyvin. Testasin jarrutusmatkat ja yritin tehdä siirtymät mahdollisimman vähällä, kevyellä ja nopealla kädellä. Laukat otin edeltävän ratsukon ollessa radalla. Nousi suht ok. Keskilaukat ei tainneet irrota kovin hyvin. Juuri ennen omaa vuoroa otin vielä kunnon vauhtikierroksen laukkaa ennen kuin lähdettiin aitoihin.

Rata oli suht siisti. Ensimmäisessä keskiravissa tuli yksi askel laukkaa väliin. Voltit olisivat voineet olla vielä tasaisempia. Kolmikaarinen ihan ok. Positiivinen yllätys oli keskikäynti, joka ei tänään ollut yhtä tahmeaa kuin aiemmin treeneissä. Oikea laukkakin nousi, tosin ehkä metrin myöhässä. Laukkavoltit kaatui aika pahasti sisään. Keskilaukkoihin tuli jotain eroa eikä kiellettyjä vaihtoja tainnut tulla. Peruutus oli radan kamalin. Ei liikkunut kovin innokkaasti, peruutti pahasti kättä vasten ja vinoon. Yritin keskittyä saamaan liikkeellelähdöistä säpäköitä. Rata tuntui loppuvan kovin nopeasti ja pohdin että unohdinko esittää jotain radan poikki ratsastuksia. Vihellyksiä ei kuitenkaan kuulunut, joten oikein meni.

Tuomari kommentoi että vielä huolellisemmat taivutukset ja oltiin samaa mieltä että peruutukseen tarvitaan lisää treeniä. Perussiistiä työtä kuulemma. Omasta mielestäni meillä on ollut parempiakin päiviä. Poni liikkui mutta ehkä vähän lyhyeksi jäänyt verkka näkyi tässä. Onneksi kesken jääneellä verkalla radan ratsastustakin tuli harjoiteltua treeneissä.

Tällä keskinkertaisella menolla päädyttiin luokassa kuitenkin tasaprosenteilla 60,800 kolmansiksi. Toka, kolmas ja neljäs sai samat prosentit ja alakerrat ratkaisi. Oltiin näistä keskimmäisiä. Valkoinen ruusuke siis. Kunnon palkintojenjakoa ei ollut.

B:n suoritus:


A:n lähtölistassa oltiin tokana mutta eka ratsukko jäi pois niin jäätiin ekoiksi. Verkka jatkui siis suoraan radan jälkeen pienen huilin jälkeen. Nyt keskityin tulevan radan asioihin. Raviväistöt, vastalaukat, laukasta käyntiin ja takaisin laukkaan. Keskiliikkeet. Väistöt lähtivät yhä oikeasta jalasta hyvin nihkeästi. Rupesin sitten tekemään niitä raipalla avustettuina ja sain väistöaskelia, jihuu! Yritin nostaa vastalaukkoja mutta Niilo tarjosi myötäisiä. Jotain vaihtojakin teki. Ei kovin lupaavaa. Laukasta käyntiin mentiin sinnepäin mutta kuitenkin asiallisen nopeasti. Vähän huijasin kallistamalla yläkroppaa etukenoon.

Rata muutettiin pitkäksi ja verkkailtiin siinä vielä neljän A:n ratsukon kesken. Keskilaukat lähti yllättävän hyvin (pyöreinä) ja tarpeeksi kun tahkottiin väistöjä niin niistäkin rupesi tulemaan jotain. Itse olin kuumissani, vähän väsynyt ja nälkäinen. Nyt lähti takkikin. Taas vähän vauhtia alle ja raippa pois.

Tämäkin rata oli suht tasainen. Muistin taas jopa ajatella ratsastuksellisia asioita kesken radan. Keskiravit oli suht ok, takaisin harjotusraviin siirtymät vaatimattomat. Raviväistöt meni vahvasti sinnepäin. Tuomari kommentoi että voisi väistää paremminkin. Minä riemuitsin että ylipäänsä väisti. Laukkaympyröillä meinasi kummallakin kerralla puolenvälin jälkeen karata lapa edellä ulos. En vahtinut tarpeeksi tarkasti. Keskilaukat oli ihan hyvää yritystä. Sama juttu että takaisin harjotuslaukkaan ei kovin suurta eroa. Näitäkin voisi treenata enemmän. Laukanvaihto käynnin kautta onnistui ennen kulmaa ja uusi laukka nousi myös suht ok. Tietysti olisi voinut olla energisempi. Jälkimmäisellä täyskaarrolla tuli ravirikko. Samoin kuin aiemmalla kerrallani tässä ohjelmassa Rusinan kanssa. Niilo kuitenkin nosti nopeasti vastalaukan vielä takaisin eikä tästä rankaistu enempää pisteissä. Harjoituslaukan ja keskilaukan välisistä siirtymistä tuli kuitenkin ihan ansaitusti ravirikolla 4,5. Raviin ja käyntiin päästiin ihan asiallisesti. Käyntikulmassa iski hirveä muistikatko ja rupesin huutelemaan jo apuja että kuuluuko mun olla käynnissä. Nopeasti homma palautui kuitenkin muistiin ja huutelin perään vielä että ei mitään ennen kuin kukaan edes vastasi. Tuskin olisi vastannutkaan. Keskikäynnissä pitkin ohjin suunnanmuutos. Edelleenkään ei ihan jumituttu paikoillemme, jes! Sitten ohjat takaisin, raviin, mahdollisimman suoraan ja kiitos ja pois.

Tuomari kommetoi että tämä rata oli aiempaa parempi. Poni oli paremmin avuilla mutta tosiaan tehtävät oli vähän vaativampia. Muoto on kuulemma A:han riittävä ja voi sanoa että Niilo on helpon A:n tasoinen. Jee! Liikeihme se ei ole ja raviväistöihin tosiaan lisää treeniä. Laukanvaihto käynnin kauttakin näytti kuulemma yritykseltä vaikka voisi olla laadukkaampi. Haaveeni oli parantaa prosentteja A:ssa ja se myös tehtiin: 58,448 % ja tällä oltiin 4 ratsukon luokassa kolmansia. Oltaisiin toki parhaimmillamme pystytty paljon parempaankin mutta kyllä tähän voi olla tyytyväinen. Prosentitkin rupeavat olemaan jo ihan kelvolliset! Ponin kolmas helpon A:n rata.

Helppo A:2:


Videoista kiitos Jennille ja Annemarille.

torstai 8. tammikuuta 2015

Ensimmäinen 1,5 tunnin estevalkka turkkilaisessa saunassa

Torstaina oli taas tyypilliseen tapaan kehnohko ajokeli. Pakkanen lauhtui plussan puolelle ja tihutti vettä. Ehkä tästä syystä maneesi oli aikamoinen höyrystämö ja sisällä leijaili ratsukoista(?) aiheutuvaa usvaa.

Arveluni menivät oikein ja hommat Fossin kanssa jatkuivat. Ruuna oli jo aiemmalla tunnilla hommissa ja näytti kovin vauhdikkaalta. Opena oli sijainen. Edellinen tunti oli vähän myöhässä. Kun lopulta saatiin esteet kasattua (21 metrin pysty-okseri, 21 metrin kaareva okseri-okseri ja puomi, puomi, kavaletti, okseri, kavaletti, puomi, puomi) ja päästiin ratsaille oli kello jo 20.30 vaikka kasilta piti alkaa. Tuntia siis pidennettiin puoleentoista tuntiin ja siirrettiin tuntia myöhäisemmäksi. Ratsukoita tunnilla oli tällä kertaa ihanasti vain 3.

Alkuverkassa taas perinteiset. Yritin pitää menon rauhallisena ja saada asetuksen oikealle läpi. Ravissa kiiruhti pahiten. Tehtiin ravissa ja laukassa temponmuutoksia. Tasaisen ja rauhallisen menon löysin kummassakin mutta eteenratsastuksen jälkeen jarrut oli aika hitaat. Samoin alkuun reagoi aika hitaasti pohkeesta eteen. Eteenratsastukset säpäköityivät mutta laukassa ei päästy nopeasti ja helposti hitaampaan menoon. Parani sekin mutta Fossia rupesi ehkä tympimään. Rupesi esittämään ihan uudenlaisia paikalleen juurtumisia. Alkuun kuvittelin että ruunaa pissattaa muttei se mitään tehnyt.

Alkuverkkoihin meni n. 40 minuuttia ja hyvä vaan että tehtiin valmistelut huolella. Väliin kunnon käynnit. Sitten ruvettiin hyppäämään jumppasarjaa. Näytti pahalta kun oli aikamoinen puomimeri. Okseri oli kuitenkin pieni, jotain 50 - 60 cm. Ei esitetty kovin tasaista menoa. Välillä suihkittiin vauhdilla, välillä tultiin asiallisesti. Kuskia pystympään, tähtää keskelle esteitä (valuttiin seinälle), pidätä. Taas Fossi rupesi jumimaan ja poikittamaan käynnissä kun piti nostaa laukkaa. Erityisesti yhdessä kohdassa. Liekö hepo vähän väsähti. Ensin olin tietysti huolissani ratsun fyysisestä kunnosta. Mutta kun rupesin patistamaan kunnolla tai nostettiin laukka jossain muualla niin jumittelusta päästiin. Laukassa meinasi edelleen olla vauhtia pikemminkin liikaa kuin liian vähän. Pari pudotusta saattoi tulla. Tätä kumpaankin suuntaan.

Välissä taas käveltiin pitkin ohjin. Sitten alotettiin laukansäätely linjalla. Ensin suora linja normaalia laukkaa. Otettiin matkaan yksi ylimääräinen mutka ja annoin Fossin päättää mitä laukkaa etenee. Tultiin sitten 4,5 askeleella. Itse olin statistina. Ope halusi meiltä jatkossa 5 askelta väliin. Toisinaan onnistui hyvin, välillä Fossi kiihtyi, pidätin ja lähestyttiin kakkoselle turpa kohti taivasta.

Suoran jälkeen lisättiin perään loiva. 5 ja yllättäen jopa 6 laukkaa jälkimmäiseen väliin. Vaikka hypättiin kolmonen aika isosti sisään. Ope sanoi että oikea ratkaisu minulta etten lähtenyt tykittämään eteen kun ekassa välissä ei meinannut malttaa. Lopuksi hypättiin suora ja kiemura. Taas eka väli aika lujaa, jälkimmäisestä saatiin kehuja että tasainen ja hyvä tie. Tasaisuutta näillä siis haettiin. Muut sai sakkotehtäväksi kiemuran, me suora. Jo aiemmin otin Fossin muutaman kerran laukasta seis ennen kun mentiin esteelle koska ei meinannut kuunnella pidätteitä. Pikkuhiljaa tajusin että välissä vaikuttaminen pitää aloittaa nopeammin eikä herätä vasta kolmannen askeleen kohdalla koska silloin on jo myöhäistä jos meno kiihtyi jo. Ekasta päästiin siististi yli, pidätin jo kakkosaskeleella ja jösses sentään, Fossi hidasti! Piti ratsastaa pohkeella eteen että venyttiin viiteen askeleeseen! Siisti ja tasainen, oikein hienoa.

Loppuraveissa piti taas alkuun olla aika päättäväinen ettei kipitetä. Ei ihan pyöreintä menoa mutta pyöreässä on Fossin kanssa riski myös etupainoisesta ohjilla makailusta. Harjotusravia pätkä, yhä piti pysyä rentona ja käynnissä venytys ohjien perässä. Hyvin meni. Alas selästä ja esteet pois. Vasta tässä vaiheessa huomasin että maneesin katolta taitaa putoilla lunta kun Fossi kertaalleen hätkähti. Kello rupesi olemaan jo päälle kymmenen. Mutta oli kyllä antoisaa. Hyvin sopivia tehtäviä meille.

Ongelmia:
epätasaista menoa
joitain pudotuksia
välijuurtumiset

Parannusta:
ratsu rupesi kuuntelemaan pidätteitä
saatiin toivotut askelmäärät esitettyä

tiistai 6. tammikuuta 2015

Kisaviimeistely

Tiistaina ehdin aletunnin verran ratsastaa Niiloa vielä itsenäisesti ennen kisoja. Kisat tosiaan siirrettiin tältä aamulta pakkasen takia lauantaille. Oli ruhtinaallisesti koko maneesi käytössä ennen tunteja. Pakkasta oli taas lähemmäs 20 kun pääsin tallille. Muut ponit oli sisällä mutta Nipsu oli pitämässä Touholle seuraa pihalla. Ensin ei muka meinannut antaa kiinni mutta kun en lähtenytkään jahtaamaan, käänsin selän ja rupesin rapistelemaan omiani niin poni tuli luokse. Näemmä oli ilman riimua pihalla (koska temmeltävät sen verran paljon keskenään) mutta hyvin taluttui myös pelkkä riimunnaru kaulan ympäri portille.

Hoitaessa oli asiallinen. Ehkä aiempi kehuminen luimimattomuudesta tuotti tulosta, sillä tänään satulavyön kiristykselle ei nyrpistelty. Maneesi oli pimeä kun mentiin sisään mutta rauhassa poni seurasi perässä valokatkaisimille. Ennen selkäännousua halusin vielä testata saanko ponin maastakäsin raviin. Monesti kun taluttaminen on tuntunut ratsun perässä raahaamiselta ja patistelu on vain pahentanut. Ehkä omaa kroppaa piti käännellä oikeaan suuntaan mutta irtosihan sieltä lopulta pari ravipätkää. Ravista seis tuli oikein sukkelasti.

Ratsailla alotin hommat käynnistä ja pysähdyksistä. Tajusin että pysähdykseen pitää ratsastaa aika isosti jalalla. Päänheiluttelusta päästiin ja parhaimmillaan muoto lähes säilyi. Monesti silti nyppäisi turpaa ylös hidastaessa. Sinnikkäästi yritin houkutella pysähdyksessa takaisin asentoon ja lopulta muodon katoaminen ei ollut kovin pitkäaikaista. Mutta silti. Tehtiin myös käyntiväistöt. Oikean pohkeen väistäminen oli aika tuskaisaa.

Alkuverkka ravissa oli asettelua ja pyörittelyä. Ei kovin pitkä eikä rankka. Sen jälkeen huilattiin ensimmäinen pieni pätkä. Sen jälkeen taidettiin tehdä jokunen peruutus. Sitten joitain laukannostoja, keskilaukkoja pitkillä sivuilla ja keskiraveja samoin. Nyt vihdoin kummassakin laukassa löytyi pyöreitä pätkiä ja nyt poni tuntui olevan paremmin näpeissä. Päivän ensimmäinen laukannosto oli toki taas kaameaa poikitusta kun Niilo ei muka tajunnut mitä tahdon. Pitää muistaa nostaa laukkakin kisoissa alle ettei askellaji tule ponille yllätyksenä. Se nimittäin osaa myös nostaa nätisti pohjeavuista.

Taas huilattiin hetki ja sitten tein A:2:n ohjelman laukka- ja ravipätkät alusta. Ensin vähän sinnepäin. Vastalaukat kuitenkin pysyivät, sain jotain eroa keskilaukkoihin ja keskiraveihin. Väistö oikealle oli yhä kaikista vaikeinta. Vasemmalle väisti paremmin mutta siinäkin poni meinasi mennä mutkalle, eteneminen sammua ja väistö olla turhan loivaa.

Näiden jälkeen pidettiin taas puolen kierroksen pitkin ohjin kävely. Sitten ratsastin radan läpi. Suht suoraan linjalle, pysähdys kättä vasten. Hankala pysyä linjalla ennen päätyä. Keskiravissa tahtirikko laukalle, muoto katosi hetkeksi, väistö takaisin uralle turhan loiva. Toinen keskiravi lähti aika arasti, siirtymät harjoitusravin ja keskiravin välillä ei olleet kovin selvät. Väistö uralle tuli raipan auttamana ja silti meinasi jäädä liian loivaksi. Ponin muoto ja eteneminen väistöissä meinaa nekin kadota. Ennen kulmaa kuskille tuli muistikatko ja otettiin käyntiaskelia. Mutta ravistahan se laukka piti nostaa.

Laukka nousi ok, toki muoto taas aukeili. Laukassa oli hetkittäin ok mutta ei tasainen. Keskilaukkaan tuli jotain eroa. Nyt tein tien tarkemmin ja pientä laukan tasapainottomuutta lukuunottamatta täyskaarto ja vastalaukka meni suht ok. Käyntiin tuli vähän hitaasti ja kättä vasten. Alkutunnista onnistuttiin tässä paremmin. Muistin ottaa pari askelta käyntiä ja vasen laukka nousi sekin nätisti. Ympyrällä sama juttu muodon seilaamisen kanssa. Laukassa olisi voinut olla paremmin energiaakin. Ilman raippaa olisi ollut riski ravipudottelusta. Vasemmassa laukassa poni ei ollut ihan suora vaan takaosa seilasi vasemmalla. Kulmaan olisi voinut päästä paremminkin. Keskilaukkaan tuli taas eroa mutta takaisin harjoituslaukkaan ei ehkä tarpeeksi. Täyskaarto ja vastalaukka yhä suht ok. Ravisiirtymä vähän töksähtävä. Käyntisiirtymä samoin ja käynti oli aikamoista matamista. Suunnanmuutoksessa käynti venyi aavistuksen paremmin ja päästiin jopa suht suoraan. Viimeinen ravipätkä meinasi olla ehkä jo turhan reipas.

Niilolle pitäisi saada rauhallinen ja lennokas askel. Nyt jos mennään reippaammin niin meinaa mennä tikkaukseksi. Sitten käveltiin taas hetki. Loppuun tehtiin raviväistöjä uraa pitkin ja kohti peiliä. Eteneminen ja linja katosivat. Uralla onnistui paremmin. Siinä jopa muoto pysyi suht vakaana. Lopuksi testasin vielä pitkän sivun alusta vastalaukannoston, vastalaukkaa uraa pitkin, puoliympyrä päätyyn ja lävistäjä. Lävistäjän jälkeen käyntiin. Ja sama toiseen suuntaan. Yllättävän hyvin. Lävistäjiä voisi kokeilla myös myötälaukasta ja jatkaa lävistäjän jälkeen vastalaukassa. Yhtään ponin omaa vaihtoa ei tänään tullut.

Kiva oli että rataan ei tullut rikkeitä. Laadukkuutta pitäisi saada lisää. Suurimmat ongelmat ovat raviväistöt ja lennokkuuden puute. Alaspäin siirtymiäkin voisi hioa yhä enemmän pois ohjilta. Poni jatkoi seuraavalle tunnille hommia. Nyt pitää vain toivoa että seuraavien 3 päivän aikana meno paranisi ilman minua.

Ongelmia:
raviväistöt
hyytyminen ja kiemurtelu väistöissä
ponnekkuuden puute
laukan laatu
peruutukset
pysähdyksissä takaosa monesti karkaa sivulle

Parannusta:
kummassakin laukassa oli hyviä hetkiä
parhaimmillaan tuli laukasta hyvin käyntiin
ei omia laukanvaihtoja

maanantai 5. tammikuuta 2015

Radanratsastusta kisaponilla

Maanantai-illaksi ehdin reissulta tallille. Toiveeni meni taas läpi ja sain jatkaa kouluratsastusta Niilon kanssa. Tunnin aiheena oli jälleen rataharjoitus. Kuulemma tälle ryhmälle ensimmäinen laatuaan. Aiheena C-merkki. Ope tosin totesi että voin mennä Niilon kanssa B:0:n niin on vähän enemmän järkeä. Niilo oli jo valmiiksi hommissa. Pakkasta pihalla oli -25°C, maneesissa -10°C ja toppahousuissa ja takilla tuli kuuma.

Alkuverkassa poni oli käynnissä ja ravissa kauniin pyöreä. Yritin ratsastaa tuntumaa myös oikealle ohjalle. Laukoissa tuli opelta sanomista että vasen lapa roikkuu. Sama taisi päteä myös kuskiin. Sain tehtyä suht asiallisia nostoja ja ehdittiin hetki vähän jotain yrittääkin. Silti alkuverkka vilahti hyvin nopeasti ohi eikä ollut semmonen olo että olisin oikeasti valmis radalle. Silti lupasin mennä ekana kun innokkaita ei ollut.

Open kanssa kerrattiin ohjelma pikana läpi, kolmas lävistäjä, 3 askelta käyntiä, keskikäynti C:stä L:ään, laukkavoltit, joo. Onneksi lukaisin sen aamulla kertaalleen läpi niin oli vähän palautunut mieliin. Taas vedeltiin vahvasti sinnepäin mutta laadukkuus jäi puuttumaan. Pysähdykset kättä vasten, olisikohan heittänyt peränkin vinoon. Keskiraveihin vielä lisää eroa. Ravivoltitkaan ei olleet normaalia 7-laatua. Kolmikaarinen oli suht tasainen ja muoto säilyi, suoristuksissa pitäisi olla vaan vielä tarkempi ettei tule ylimääräisiä mutkia. Keskikäynti meinasi hyyyyytyä. Ope vinkkasi antamaan pidempää ohjaa että askel venyy. Ohjien kasaaminen ja ponin herättely jäi puolitiehen ja aloitin liiallisella kovistelulla. Ei nimittäin noussut oikea laukka. Käyntiä, jäkitystä, poikitusta. Lopulta taisin raipata kulman jälkeen. Laukkavoltit sisään kaatuen. Keskilaukka lähti ihan ok mutta poni sukkelana vaihtoi laukat juuri ennen raveja. Peruutus ei meinannut lähteä ollenkaan ja meni lopulta vinoon. Jälkimmäinen laukka kuitenkin nousi asiallisesti. Lopputervehdykseen tultiin sitten jo aavistus turhan lujaa.

Ei kovin ihanaa. Muistin radan kuitenkin. Open kommentti oli että ratsasta se apujen väliin. Jepjep. Jotain 55 % tällä menolla olisi ehkä tullut. Lohduttaa tietää että pystytään paljon parempaankin.

Päivän positiivinen yllätys oli itsenäisen verkkailualueen (vähän alle puoli maneesia, n. 26 x 34 m) toimivuus. Ratsukoita tunnilla oli 8 eli verkassa 7 pyörimässä itsenäisesti samaan aikaan. Vaan siellä mahtui hyvin menemään kaikkea mitä halusinkin, jopa laukattiin asiallisia pääty-ympyröitä ovipäädyssä.

Hinkuttelin sitten siirtymiä, pysähdyksiä (tavoitteena tasaisen pyöreänä pysyvä poni, joka ei nyi ohjia tai heiluta päätä), vastalaukkoja, parit raviväistöt, keskiravit (sinnepäin) ja peruutukset.  Meno parani taas kovasti loppua kohti. Laukat nousi asiallisesti, vastalaukatkin uralla vissiin yhtä poikkeusta lukuunottamatta vastaisina. Toki nostot olisivat voineet olla energisempiä. Harjoitusraviin löytyi kuitenkin kiva etenevä innokas meno ja loppuverkoissa poni tuntui jo oikein kivalta. Peruutuksia, raviväistöjä ja täyskaarroilla alkavia vastalaukkoja pitäisi kuitenkin treenata vielä lisää.

Ongelmia:
rata oli aika hätäinen ja alkuvalmistelut kesken

Parannusta:
lopputunnin itsenäisen pyörittelyn aikana tuli paremmin avuille

lauantai 3. tammikuuta 2015

Toinen kisaratsutreeni samalle päivälle

Koulutunnin jälkeen oli taas tunti huilia ja sitten haaveilemani pienryhmäestetunti. Tallin puolesta ryhmä oli buukattu täyteen, joten meitä oli 4. Esteet oli edellisen ryhmän jäljiltä valmiina. Lähes sama kuin kahdella edellisellä kerralla. 21 metrin suora linja, samaan väliin yhtä pitkä kaareva sekä lävistäjällä 2 laukan sarja (9 m).

Meri oli hoitaessa kiltisti mutta satulavyöstä ei pitänyt. Kun opea ei kuulunut niin mentiin tasan jälkeen maneesiin. Edellisellä porukalla oli hypyt vielä kesken mutta ehtipähän kivuta rauhassa kyytiin ja aloitella alkukäynnit. Verkassa Meri pienen neuvottelun jälkeen rupesi kulkemaan yllättävän pyöreänä. Kaikkea muuta kuin tasaisena sillä muoto heijasi aikalailla. Laukassa mentiin enempi normaalissa pari metriä pidemmässä moodissa. Ihanasti lähti pohkeista eteen pitkillä sivuilla. Kiinniotto oli hankalampaa ja ympyröillä tuntui lähinnä kanttailevan, ei taipuvan sisäpohkeen ympäri. Jossain välissä saatiin kuitenkin pieni pilkahdus lyhyttä ja pyöreää laukkaakin. Yhtä äkkiä se sitten jonnekin myös katosi.

Tänään hypyissäkään tammaan ei ollut samanlaista otetta kuin viimeksi. 21 metrin linjat tultiin kuudella askeleella ihan siististi. Vaan kun piruuttani yritin viittä niin tuuppasin ja hyppäsin itse viidennellä mutta Meri otti vielä miniaskeleen. Ympyrät tehtävien jälkeen oli yhtä lailla sisälle kanttailua. Alkuun siis suoraa ja kaarevaa linjaa. Päädyin siihen että 6 on ihan hyvä askelmäärä näihin.

Sitten tultiin sarjaa. Meri rupesi heräilemään ja minäkin päätin että kolmea askelta ei ainakaan oteta. Päästiin juu kahdella mutta meinasi käydä jopa ahtaaksi. Ja sama juttu joka kerta, tosin sain tehtyä jotain säätelyä.

Alkutunnin esteet ei olleet kovin isoja. Meidän 6 hypyn ratamme oli jotain lähelle 80 senttiä. Ei pahoja enkä tällä tuuppailulla ja miniaskelten esittämisellä kovin jättimäisiä kaivannutkaan. Rata aloitettiin vähän haparoiden ja ekalle linjalle olisi pitänyt nyt tulla 5 askeleella. Jotain hyvin kummallista siinä tapahtui. Laukatkin taisi vaihtua. Loppurata meni suht siististi ja sarjalle pompattiin jo ekalle vähän kaukaa, joten väli oli taas ahdas. Puhtaasti maaliin kuitenkin.

Huutelin muistaakseni että jos jotain uusitaan niin eka linja. Ope sitten kysyi että tahtooko kaikki tulla linjaa uudestaan. Vastaus oli myöntävä ja me saatiin alottaa. Esteet nousi. Katselin että isolta näyttää mutta yritin psyykkailla että Fossin kanssa loikitaan paljon isompia ilman ongelmia. Tiesin että ekalle pitäisi osua suht järkevään paikkaan. Ekasta päästiinkin yli mutta välissä hukkasin taas pasmat, paikat ja jäädyin. Jätin Merin ihan yksin. Mutta Meripä yllätti ja hyppäsi! Hieno tamma! Kehuin kovasti. Kuusi askelta siihen taisi tulla. Sakkokierros heti perään. Yhä osuttiin ekalle ihan fiksusti ja nyt tajusin ratsastaa eteen vaikka pelkäsinkin että väli jää ahtaaksi. Mutta sujuvasti yli! Open mukaan okserin ollessa 95 cm ja siltä se näyttikin.

Pahoja mokia kuskilta nämä jäätymiset. Loistavat kehut hepalle. Ehkä en ole kaikkea tehnyt ihan väärin että tamma viitsi tsempata puolestani. Open kommentit oli yhä että selviämme 90-kisaradasta.

Loppuverkassa tamma kulki rentona ja kuulolla.

Ongelmia:
tänään ei hypitty ihan joka kerta yhtä aikaa Merin kanssa
miniaskeleet ennen esteitä
kuskin jäätyminen

Parannusta:
pyöreitä hetkiä kaikissa askellajeissa
Meri pelasti kuskin ja hyppäsi ison okserin myös ilman tukea

Videopätkiä:

Lisää kisatreeniä kouluponilla

Toiveideni mukaan sain jatkaa Niilolla koulutunnin parissa heti seuraavana päivänä. Koulutunnille, jonne ratsukoita oli buukattu 11! Yksi siirrettiin pari tuntia myöhemmäksi hyppelemään meidän kanssa mutta 10 oli silti hurjasti. Ponin edellinen kuski ei ollut tullut paikalle, joten oli mennyt vain yhden tunnin aiemmin alle.

Hoitaessa oli taas muuten asiallinen mutta satulavyön kiristykselle äkäili. Pihalla oli eilistä enemmän pakkasta, maneesissa pari astetta plussalla.

Alkuverkat oli eilistä helpommat. Nyt Niilo liikkui alusta asti käynnissä ja ravissa oikeinpäin. Ei taidettu laukata vielä.

Tehtävien ajaksi jakauduttiin kahteen päähän maneesia. Päädyttiin takapäätyyn isojen hevosten kanssa, joiden vauhdissa ei ihan pysytty hyvistä yrityksistä huolimatta. Ravissa harjoiteltiin suoruutta, pysähdyksiä ja askeleenpidennyksiä. Pysähdykseen asti suoraan ja seis oli yleensä hyvä. Takaisin raviin aika veltosti ja loppulinja kiemurtaen. Lisäyksiin tms. mitä yritettiinkään esittää kaivattiin vielä lisää eroa. Jos pyysin liian kovasti eteen niin poni nakkasi turvan ylös. Jos pyysin kiltisti niin mitään ei tapahtunut. Samoin hidastukset yritin tehdä istunnalla mutta silti olin huomaavinani tahtirikkoja. Niistä ei tainnut tänäänkään tulla kommenttia.

Ennen laukkaosuutta laukattiin vaan ympäri. Ei se kovin häävisti mennyt. Yritin kovasti mutta silti meno oli turhan kontrolloimatonta.

Laukkatehtävänä nostettiin C:ssä laukka, tehtiin 10 metrin laukkavoltti ja laukattiin (puolikkaan maneesin) pitkän sivun puoleen väliin. Siinä raviin, seuraavassa kirjaimessa käyntiin. Kulman yli käynnissä ja lyhyen sivun keskeltä taas laukannosto. Laukat nousi tosi löysästi, tosin kunnolla patistamalla tuli pieniä pyöreitä pilkahduksia. Kulmiin en päässyt niin hyvin kuin olisin halunnut. Siirtymiset raviin oli kamalia. Poni nosti pään taivaisiin. Ravissa vyöryttiin, loppua kohti tosin rupesin saamaan ravin haltuun ennen siirtymistä käyntiin. Mikäli en saanut niin myös se siirtymä tuli pahasti kättä vasten. Meille pidemmät pätkät ja paremmat valmistelut olisivat auttaneet. Nyt ei voinut kovin säheltää omiaan kun piti huomioida maneesinpuolikkaan loput 4 ratsukkoa. Toinen suunta ei tainnut olla tämän parempi.

Loppuraveissa poni oli pyöreä mutta kehnot siirtymät jäivät kalvamaan mieltä. Itsenäinen treeni, jossa ehtisin keskittyä siirtymiin ja treenata mm. vastalaukat voisi olla hyväksi.

Ongelmia:
laukat
siirtymät

Parannusta:
ravi oli tasaista
tasaisempaa kuin eilen

perjantai 2. tammikuuta 2015

Kouluratojen tehtäviä

Perjantaina ns. huilin tunnin ennen seuraavaa tuntia. Käytännössä siis purettiin esteet, hoidin Jatsin pois, hain hevosia tarhoista sisään ja varustin Niilon. Ei jäänyt luppoaikaa. Mutta kiva oli saada toiveponini Niilo ja ratatreeniin jotain järkeä.

Alkuverkassa käynti oli ainoa sinnepäin toimiva askellaji. Ravi oli jäkitystä ja laukka melko kamalaa. En osannut istua laukassa vaan veivasin kyydissä kummallisesti jalat kippurassa. Oma tulkinta. Tein ylimääräisiä käyntipätkiä ja väistätin sisäpohkeita. Alkuverkka oli kivan vapaa ja ratsukkokohtaisesti räätälöity.

Käytiin keskellä kokoontumassa ja kuulemassa ensimmäinen tehtävä. Jakauduttiin kahteen porukkaan ja kumpikin teki omassa päädyssään samaa. 3-kaarinen harjotusravissa ja toiselle pitkälle sivulle ravilisäys. Ravi lähti nyt sujumaan yllättävän hyvin. Jalkani olisivat voineet olla vieläkin rennommat mutta poni oli pyöreä, pääosin eteni hyvin ja sain asetukset kumpaankin suuntaan. Oikeasta vasempaan vaihdettaessa ja välillä vasemman kanssa muutenkin oli vähän ongelmia. Lisäyksissä ope kaipasi enemmän. Treeneissä ei haittaa vaikka tulee yliyritämisestä rikkoja. Tulihan niihin parhaimmillaan ihan kunnon eroja. Toistotarkkuus ei vaan ollut kovin hyvä. Ja tätä pyörittiin ympäri, ympäri, ympäri. Itse hyydyin täysin ja ponikin rupesi väsähtämään. Kädet vierekkäin, jalat rennoiksi ja hartiat samalle tasalle oli ohjeet.

Sitten taas pikainen kokoontuminen ja opastus laukkatehtävään. C:ssä vasen laukka, 10 metrin voltti, lävistäjä keskilaukkaa, raviin ja toinen lävistäjä ravissa laukkaajia väistellen. Meillä tehot oli aika nollissa eikä tehtävästä tullut juuri mitään. Kun sanoin tästä opelle niin saatiin lupa kävellä hetki. Niin tehtiin ja sitten ruvettiin ottamaan laukkapätkiä ja taas saatettiin olla hetki käynnissä. Oli paljon enemmän järkeä kun jaksoin ratsastaa paremmin. Väsähtäneellä heilumisella ei yllättäen tule kovin hyvää. Laukat nousi vähän laiskasti, volteilla eteni huonosti, taipui huonosti ja saattoi liirata ulos. Kulmiin olisin halunnut paremmin. Keskilaukka yleensä lähti aika huonosti. Muoto laukassa oli edelleen kamalahko. Jokusen kerran edettiin laukassa paremmin mutta ainakin kerran Niilo vaihtoi lopussa. Raipasta saattoi pukitella. Tosin niin laimeita pukkeja ettei haitannut kuin tahtirikkoina. Tätäkin tehtiin aika pitkään.

Sitten taas välihuili ja toiseen kertaan tehtiin yksi kerrallaan. Meillä ei ihan priimaa tämä ja laukan jälkeinen ravi levähti kulmasta yli. Mutta tämän parempaan tuskin oltaisiin tänään enää jaksettu. Hyvät siirtymät ilman kättä jäivät tänään valitettavan vähälle treenille. Loppuverkassa Niilo liikkui tasaisesti ja venytti ohjan perässä.

Toivoin että saisin jatkaa koulutreenejä Niilon kanssa lähipäivinä. Ope sanoi että tekisi ponillekin hyvää. Tunnin jälkeen poni oli märkä. En osaa varmaksi sanoa että tuliko sille hiki vai oliko tämä vielä lumisateen jälkiä. Niilo jatkoi hommia vielä seuraavalle tunnille.

Ongelmia:
laukka
keskiaskellajit

Parannusta:
ravissa tuli kuulolle alkujäkityksen jälkeen kuin itsestään

Vuokraajien kanssa loikkimassa

Kyselin Aaltokankaalle pienryhmäesteitä. Ensimmäinen ehdotus oli että lähtisin joululomavuokraajien kanssa hyppimään, niitä oli vain 3. Neljänneksi mukaan siis. Pelkäsin että ratsuksi tulee taas Ransu. Onneksi olin väärässä ja sain Jatsin. Suokkeja, suokkeja. Mutta mikäs siinä.

Rata oli lähes samanlainen kuin viimeksi Merillä pienryhmässä hypätessäni. 21 metrin suora linja, 24 metrin kaareva ja keskellä pysty suunnanvaihtoesteenä.

Alkuverkassa tuli taas sisäpohkeesta sanomista. Nopeita temponmuutoksia oli ohjeena. Vasen laukka pyöri taas huonommin. Hyvin lähti pitkillä sivuilla eteen. Pääty-ympyröillä ylitettiin puomeja, välillä paikat osui, välillä Jatsi paikkasi. Kulmat yritin tehdä erittäin huolellisesti alusta alkaen. Jatsi kulkikin käynnissä ja ravissa ihan nätissä muodossa.

Hypyt meni nekin aikalailla edelliskerran malliin. Alkuun tultiin suoraa linjaa. Yritin piruuttani väliä kuudella. Pidätin kerta toisensa jälkeen liian hellästi. Mutta päästiinpä sentään viidellä + jälkimmäinen kaukaa. Kertaalleen tuli mun mielestäni 6, ope sanoi että lähes 6. Siitä vielä sakkokierros mutta sitten Jatsi roikaisi taas kaukaa. Itse olin tyytyväinen jo tähänkin säätelyn määrään.

Tämän jälkeen lopetin himmailun ja annoin ruunan edetä. Kaareva linja tultiin sujuvasti ja laukatkin pääosin vaihtui. Kun tsemppasin niin päästiin jopa jälkimmäisen esteen jälkeen kohtuullisesti suoraan. Ilman tsemppaamista tehtiin lähes pikakanttailuja johtamisen suuntaan.

Keskellä ollut pysty tultiin yksittäin, ihan ok. Lopuksi vielä 7 hypyn rata. Muistaakseni vain kertaalleen. Meille estekorkeus oli jotain 60 - 75 cm. Rata ei mennyt ihan parhaiten. Itselläni keskittyminen rakoili kun maneesiin tuli yksi ratsukko lisää. Selvittiin ja edettiin, myötälaukassa suurimman osan aikaa. Yksi kolahti mutta ei tainnut pudota. Vikalle ei osunut paikka ja tultiin se sakkona heti perään uudestaan. Nyt Jatsi otti pidätteet niin hyvin vastaan että meinasi pudottaa esteen edessä raville. Ajauduttiin tosi lähelle mutta päästiin taas puhtaasti yli.

Ope muistutti tunnin aikana useasti kohottavista pidätteistä. Minä taas unohdin niitä tehdä. Paremminhan Jatsi hyppäisi jos ei menisi niin laakana. Loppuraveissa ruuna tuntui tosi hyvältä. Ei puskenut enää sisäpohkeita vasten.

Ongelmia:
suoraan meno esteen jälkeen
muutamia vääriä laukkoja

Parannusta:
laukassa oli jopa vähän säätelyvaraa
kaikesta yli
loppuraveissa ruuna oli avuilla ja sain sen kauniisti taivutettua kulmiin

torstai 1. tammikuuta 2015

Kisatreeni väärällä ratsulla ja ohjelmalla

Uudenvuodenpäivänä kuvittelin pitkään että talli on kiinni. Iltapäivästä vasta tajusin että sehän oli eilen. Siispä viestiä tallille. Vastaus oli että voin tulla klo 18 tai 19. Kello oli niin paljon että päädyin suosiolla jälkimmäiseen vaihtoehtoon että ehdin.

Aiemmalla tunnilla väkeä olisi ollut vain 4. Meitäkin oli kivasti vain 6. Ratsukseni tuli jo aiemmalla tunnilla hommissa ollut Ransu. Kummallakin tunnilla ohjelmassa oli rataharjoitus. Aiempi tunti teki helppo B:0:aa, me C-merkkiä. Hyvin pikaisella opettelulla rata palautui mieleen.

Yritin säästellä ruunaa ja tehtiin suht kevyet alkuverkat. Ope kaipasi ravissa ja laukassa lisää energiaa ja sitä että ratsun pitää tarvittaessa liikkua pohkeista eteen. Väliin otettiin käyntipätkiä. Yritin vaatia aika vähän ja annoin mennä vähän matalana. Kulki kivan helposti oikeinpäin ja asetukset oli valmiiksi ratsastettu hyvin läpi.

Koska kukaan ei ollut innokas alottamaan ratatreeniä niin suvaitsimme olla ekoja. Vaikka tehtiin jonkin verran siirtymiä verkassa niin silti varsinkin pysähdykset tuppasivat olemaan metrin-pari pisteestä johonkin suuntaan. Yleensä eteen, sivulle tai etuviistoon. Tehtiin perussiisti suoritus ilman suurempia rikkeitä. Muistin radan. Vähän tuli kiemuraa, keskiravi olisi saanut olla vielä reippaampi. Ensimmäinen laukannosto tuli vähän myöhässä. Jälkimmäistä valmistelin kuulemma jo vähän turhan aikaisin ja keskikäynti kärsi. Vasemmassa laukassa Ransu oli ihan mutkalla ja ohjauksessa oli vähän ongelmia. Oikeassa ympyrät meinasi levähtää suuriksi. Open kommentit oli että noin kokematonta ratsua pitäisi tukea vielä paremmin varsinkin suoristuksissa. Omaan piikkiin voin laittaa pienet hutiloinnit linjojen kanssa.

Motivaatio tähän treeniin ei ollut ihan huipussaan sillä sekä rata että ratsu oli vääriä. Muiden suorittaessa käveltiin aika paljon pitkin ohjin. Välillä tein pysähdyksiä ja siirtymiä. Lopuksi rupesi tulemaan oikein kivaa menoa kun keskityin istunnalla hidastamiseen. Muoto säilyi pysähdyksiin. Otettiin myös pari ympyrällistä laukkaa. Sitten olikin jo loppuverkkojen vuoro. Tässä vaiheessa olin saanut istuntani tarpeeksi rennoksi ja vihdoin ruunalta löytyi iloisesti etenevää ravia. Tosin meno tahmastui kun rupesin keventämään.

Ongelmia:
hieman väsähtänyt ratsu
kuski ei tsempannut ihan täysillä

Parannusta:
kelpo rata
lopputunnista hyviä siirtymiä ja letkeää ravia