lauantai 17. huhtikuuta 2021

Puomisöhellystä

 Lauantaina Äimiskällä oli puomipäivä. Odotin yllätysratsua mutta tuli Senja. Yllätyksenä tosin humma oli aamusta ulkona, taas uudessa tarhassa lantalan takana. Löytyi nopeasti, mutta varustaminen oli hidasta. Likainen hevonen ja kaikki erityishärpäkkeet kylkisuojineen. Senja olisi mieluummin jättänyt kylkisuojan pois ja takajalat heiluivat taas uhkaavasti vatsan alla. Onneksi tehtävät olivat maneesissa valmiina kun päästiin paikalle.

Selkäännousun jälkeen kun ihan tavallisesti nostin jalan satulan siiven eteen ja rupesin kiristämään satulavyötä niin Senja sai jonkun oman säpsyn ja poukkoili omiaan. Ope käski kävellä ensin hetken ja kiristää sitten. Näin tein.

Ovea ei tänään tuijoteltu ja heppa liikkui alkuverkassa ihan normaalisti (puhtaasti). Mentiin lähinnä ravia. Taisin ehtiä ottaa toisen laukan taas vain pikaisesti vastalaukkana. En muista varmaksi.

Tehtävät aloitettiin pitkällä puomilinjalla ravissa. Oikea kierros. 2 askelta joka väliin. Tämä sujui suht tasaisesti. Ainakin kerran tuli ylimääräinen askel väliin eli mentiin liian hitaasti. Tehtiin tässä myös istuntaharjoituksia eli 2 puomia ylitettiin harjoitusistunnassa, 2 seuraavaa kevyessä istunnassa jne. Siinä en ehtinyt enää miettiä askelpituutta.

Linjaa tultiin myös laukassa sekä alas istuen että kevyessä istunnassa. Kevyt istunta oli itselleni helpompi. Vähän hienosäätöä ja linjan jälkeen Senja yritti vähän kiemurtaa molempiin suuntiin.

Sama homma tultiin vasemmassakin kierroksessa. En muista enää aloitettinko vasenkin kierros ravissa. Laukassa päästiin aika kivan kevyelle tuntumalle. Ihmettelin vähän kun piti tulla vielä kerran mielestäni tosi hyvän kierroksen jälkeen. Ehkä ope ei ehtinyt katsoa? 6 ratsukkoa oli tänään ahdasta.

Toiselta sivulta tultiin puomi-kavaletti-puomi, ja toinen samanlainen perässä. Kavaletilta kavaletille oli 17 m. Välissä olevat puomit sekoittivat taas laskuni. Ensin oikea kierros ja väliin piti saada 5 askelta. Ekalla kierroksella lipsahti kuudes. Sitten päästiin viidellä. Senja vaihteli laukkoja vasemmaksi eikä oikein osuttu ponnistuspaikkoihin. Ei ehkä kertaakaan päästy koko linjaa myötälaukassa.

Sitten tultiin neljällä. Ei lähtenyt jalasta eteen ja oli alkuun liian hidasta. Onneksi välikaasuttelu auttoi ja sitten sujui neljällä.

Vasen kierros oli tasaisempi. Tosin ensin tultiin sohelluksella kun askel ei osunut yhtään. Tultiin viidellä ja neljällä. Itseäni jäi kalvamaan että meidän viimeiseksi kierrokseksemme jäi epäonnistunut puolen askeleen kerta. Myötälaukka säilyi paremmin tähän suuntaan.

Lopuksi ope rullasi maapuomit jälkimmäisen kavaletin alle ja sujuttiin vain kavaletit neljällä. Tämä meni helposti ja lopetettiin siihen.

Loppuhölkkäilin hetken eikä seuraavaa kuskia näkynyt vielä. Senja siis jatkoi hommia.

Ongelmia:
kuudella ratsukolla oli tänään ahdasta
apupuomit sekoittivat taas laskuni ja pasmani
paikkavirheitä
vääriä laukkoja

Parannusta:
tarkeni ilman villasukkia
ei tuijoteltu ovea
vasen kierros sujui paremmin
pari pätkää sujui kivan rennolla tuntumalla malttaen

Katja kuvasi videoita lopputunnistamme:

perjantai 16. huhtikuuta 2021

Vinoa mutta rauhallisempaa

 Perjantaina päästiin pitkästä aikaa (lähes viikko väliä) Nellan kanssa open silmien alle treenaamaan. Oltaisiin menty aiemminkin mutta kaikki 3 opea olivat kiireisiä tai piti olla töissä itse.

Iltapäivästä lämmintä oli jo lähemmäs kymppiä ja aurinko paistoi. Arvottiin eilen Nellan loimituksen kanssa ja päädyttiin vielä loimeen. Se oli liikaa ja heppa oli loimen alta hikinen. Joulukuussa klipattu, joten ei ole vielä täydessä karvassa. Ehkä siksi oli tallissa tavallista rauhallisempi.

Löysäksi mennyt hokki oli pudonnut matkasta enkä oikein keksinyt mitä voisin asialle tehdä. Hokkireikä on mennyt niin väljäksi että siinä tuskin saa enää pysymään mitään. Annoin toistaiseksi olla ilman.

Maneesissa piti odotella hetki jakkaraa, joten muistin venytellä. Käveltiin vain pitkin ohjin ennen omaa vuoroamme.

Lopulta ope käski ohjat tuntumalle. Käynti oli aika tasaista. Sitten raviin. Nyt kyseltiin että miten yleensä itse olen verkkaillut. Päädyttiin sitten keventelemään ympyröitä kuten itseksenikin tekisin. Tasainen ulkotuki, aseta sisään. Nella meni herkästi liian suorana ja painoi alkuun vasemmalle ohjalle. Nyrkit kiinni, aseta huolellisemmin. Käytä jalkoja tehokkaammin. Mutta ei hiihdelty ja jos kiihtyikin niin tuli ihanan helposti ja nopeasti takaisin.

Vaihdeltiin ympyröitä ja molempiin suuntiin oli enemmän hevosta vasemmassa ohjassa. Ohje oli käyttää asetusta ulkona. Myös avuksi ohjalle painamiseen. Alkuun sain tehtyä oikein nättejä ympyrän vaihtoja. Välillä toki en ymmärtänyt mitä haluttiin "tule keskelle". Loppua kohti suunnanvaihdot huononivat. Osa myös tuli aika yllätyksinä itselleni.

Välikäyntejä olisin voinut pitää enemmänkin. Vasen käteni oli aivan liian kovilla.

Lopputunti viilattiin keskiympyrällä laukannostoja käynnistä. Rento ja rauhallinen keskikäynti. Ei saa hätäillä. Suora hevonen, asetus sisään ja rento niska. Pidätteet. Väistätä takaosaa sisään, sisäpohje myös kiinni. Reitillä piti pysyä eikä saanut kiirehtiä. Nosto kun ulkoetujalka osui maahan.

Vasemman valmistelut tuntuivat helpommilta, silti siihen suuntaan vaadittiin neljä vai viisi nostoa ennen kuin tuli hieno. Laukkaa piti ratsastaa hetki ympyrällä vähän ilmavammaksi.

Toinen suunta jatkettiin heti putkeen vaikka Nella tuntui vähän väsyltä. En sanonut mitään. Nyt käynti oli jo hankalampaa ja humma meinasi kiemurtaa, liirata ja kiirehtiä omille teilleen. Kun parin yrityksen jälkeen saatiin hieno nosto niin se riitti eikä laukattu enempää.

Tänään ratsastuksen aikana tuli 3 lantakasaa. Viimeinen oli löysempi.

Tosin kuski ei tajunnut loppuravailla ilman erillistä mainintaa. Aina toisinaan kun hommat lopetetaan vain pitkin ohjin kävelyyn. Käskystä hölkättiin vielä hetki eikä ollut kovin pahaa viipotusta. Loppukäynnit käytiin taas maastossa. Nyt lyhyt 9 minuutin lenkki koska oltiin sovittu kaverin kanssa aika kuolaimettomien lainasuitsien sovitukseen.


Pihapose ratsastuksen jälkeen.
©Pauliina

Yllätyin että suitset mahtuivat Nellan päähän. 42-senttinen otsapanta oli tosin vähän lyhyt. Nellan omat ovat n. 44 - 46 cm. Toistaiseksi en ole ehtinyt testata näitä suitsia liikkeessä.

Ongelmia:
kuski sai noottia aukeilevista nyrkeistä
jalkojen käyttöni oli kuulemma yhä melko aneemista
humma roikkui vasemmassa ohjassa

Parannusta:
ei ollut yhtä kiireistä kuin aiemmin
tuli pieniä hyviä pätkiä ravissa
laukannostot paranivat
loppukäynneillä oli taas tolkusti
söi psylliumit paremmin

torstai 15. huhtikuuta 2021

Verkkamaasto ja hetki maneesissa

 Torstaina maneesiin pääsi jo tuntia aiemmin koska viimeistä ratsastuskoulun tuntia ei ollut. Yritin mennä ajoissa tallille mutta yritykseksi se jäi. Olin tallilla vasta seiskan aikoihin ja Nella oli jo sisällä. Harjaamiseenkin meni tavallista enemmän aikaa, sillä rapsuttelin Nellaa sen näyttämistä paikoista. Karvanlähtö taitaa kutittaa.

Suunnitelma oli käydä alkuverkat maastossa ja niin myös tehtiin. Virittelin heijastinkorvahupun sekä GoPron. Nyt pitkästä aikaa kypärään. Omat alkuvenyttelyt unohtuivat taas. Koulusatula.

Keli oli kaunis ja aurinkoinen. Hieman plussalla eikä juuri tuullut. Käveltiin tien päähän ja lenkki lumipolkuja pitkin ympäri. Lumi oli vähentynyt ja nyt polulla uskalsi ihan hyvin mennä lujempaakin. Muitakin liikkujia oli ja nämä ohitettiin käynnissä.


Kuvakaappaus videolta.

Nella rupesi itse ehdottelemaan ravia ja ihan innokasta vauhtia painelikin. Laukkakin sujui oikein hallitusti. Vastaan tuli yksi maastopyöräilijä ja vedettiin kaikki kolme aika pikaisesti seis kun huomasimme toisemme. En juuri ehtinyt Nellaa hidastaa kun se jarrutti jo itsekin. Ihanan tasapainoinen pysähdys koko ratsukolta! Ei Nella pyörää alkuihmetystä enempää katsellut. Otettiin vielä toinen laukkapätkä ja humma tuntui siltä että tahtoisi mennä paljon lujempaakin. Ihanan tasaista menoa ilman tuijotteluja tai muitakaan pomppuja. Sekä hidasti hienosti äänellä.

Polun loppuun pieni ravipätkä ja tiet sitten käynnillä. Nella olisi halunnut ravailla vielä lisää mutta halusin itse hepan kierrokset alas.

Matkalla tuli yksi kakkakasa ja lähes huonoimpaan mahdolliseen kohtaan keskelle tietä. Potkin sen sivuun ja Nella hyöri ympärillä. Hankikantoiselta penkalta oli ihanan helppo loikata takaisin kyytiin.

Tallilla käytiin vielä pyörähtämässä maneesissa. Eilisten minilaukkojen ja humman menohalujen takia laukkailtiin nyt molempiin suuntiin jokunen kierros ympäri. Alkuun tehtiin vähän taivutteluja käynnissä ja ravissa. Ravi oli innokasta mutta ihanan hyvin hidasti äänellä ja istunnalla. Toki seuraavassa hetkessä lähti taas kiihtymään. Skarppasin itse etten jää vetämään. Pieni miinus siitä että hidasti laukan käyntiin tarpeilleen.

Kun sain hepan suunnilleen rauhalliseksi ja tasaiseksi niin se riitti. Tähän meni noin vartti.

Tallissa mehuun sekoitettu psyllium taisi haitata juomakokemusta ja taas meni nirsoiluksi. Ehkä keltanokkakokilta jäi kunnollinen sekoitus puuttumaan. Tai juoma oli sittenkin liian viileää? Oli se onneksi yön aikana kadonnut.

Ongelmia:
hidasti maneesissa tarpeilleen
ei juonut heti

Parannusta:
ihanan tolkku maastossa
hidasti hienosti äänellä ja istunnalla

GoPro-kooste reissusta:

keskiviikko 14. huhtikuuta 2021

Siirtymiä ja minimaastolenkki

 Keskiviikon ohjelmassa Nellan kanssa oli itsenäistä perusratsastusta. Koska olin hommannut Teams-iltaohjelmaa niin tallireissu piti hoitaa jo iltapäivästä. Taas lähtö venähti ja ratsastusaikani hupeni. Keli oli aurinkoinen mutta tuulinen. Vain pari astetta plussalla.

Eilen kiristetty etuhokki pyöri tyhjää. Pysyi näemmä silti paikoillaan. Jalat olivat keskenään yhtä lämpimät, tosin oikea etunen ehkä aavistuksen vasenta turpeampi. Samoin leuan takaa pullotti kummasti. En tiedä enkö ole vain ennen huomannut. Mittasin varmuudeksi lämmön: 37,4°C. Sain vihdoin myös Nellan passin. Siitä huomasin että otsalla on muutama valkoinen karva. En ollut ennen huomannutkaan. Mutta niinhän sukupostissakin tosiaan lukee!

Maneesissa oltiin vasta puolen aikoihin. Ensin taas kierros ympäri taluttaen ja siivous samalla. Nyt muistin venytellä ennen selkäännousua! Ratsailla otin ohjat melko nopeasti tuntumalle ja käynnissä meno oli aika tasaista ja rauhallista alusta asti. Helpompi suunta vaihteli ja tein jokusen ympyrän molempiin suuntiin. Ravissa vasen oli alkuun tasaisempi. Vaikka hetken päästä vasemman ohjan päässä tuntui olevan betonia ja oikea meinasi olla tyhjänä. Muistin käyttää jalkojani ja skarppasin etten jää vetämään vasemmasta. Välillä Nella ei meinannut taipua millään vasemmalle mutta jos ravissa meni hankalaksi niin vaihdoin kuviota tai käytin käynnissä.

Meno oli tänään taas entistä tasaisempaa. Sekä käynnissä että ravissa oli tasaisia pätkiä ja tempoa pääsi säätelemään. Tein ympyrällä temponmuutoksia ja vähän siirtymisiä askellajien välillä. Nella ei kiihtynyt, tai jos meinasi innostua niin sain malttamaan. Rauhallinen ravi löytyi yllättäen paremmin kun oli ensin pyytänyt eteen.

Laukkaa ei tehty kovin pitkiä pätkiä vaan open maininnan mukaan keskityttiin enemmän nostoihin. Aloitin oikeasta ja se oli ihan hyvä. Vasen nousi latteammin ja oli etupainoisempi. Muutamilla käyntiväistöillä ja peruutuksella sain vasemmankin laukan nousemaan paljon ilmavammin ja tasaisemmin. Se oli hieno onnistuminen. Käynnin ja ravinkin välille tuli muutamia ihanan tasaisia siirtymiä.

Laukkojen jälkeen ei jäänyt häsellyskierroksia vaan otin tilanteen haltuun. Kivan tasaista ravia. Nyt jo aika hyvin kahden ohjan tuntumalla. Keskittyminen rakoili kun tuntilaiset tulivat maneesiin. Saatiin silti lopuksi ravattua vielä tasaisesti uraa pitkin.

Kasoja tuli kahdet ja ne luvattiin hoitaa pois. Alku- ja lopputilanne olivat siis samat. Me poistuttiin tuntilaisten jaloista ja lähdettiin minimaastoon.

Loppuverkoiksi tuli kahden kilometrin ja kahdenkymmenen minuutin maastoilu. Nella taisi viettää ensin kotiinpäin mutta sujahdettiinkin polulle. Lunta oli sen verran vähän että testasin ravin. Oikein kivasti ja hallitusti sujui. Ensimmäinen silta vähän epäilytti mutta empimistä kesti alle puoli minuuttia. Sitten töristen yli.

Seuraava polku oli korkeammalla lumella ja käveltiin. Loppuun löytyi kuitenkin paljas maa ja otettiin muutaman laukka-askeleen mittainen laukkapätkä. Oikein hallittua. En tiedä innostuiko Nella laukasta mutta seuraavalle sillalle imi ravissa. Annoin ravata ja käyntiin otti vasta sillalle astuessaan. Minä kun luulin että tämän ylityksen kanssa olisi ollut ongelmia. Olin väärässä. Pientareella otettiin vielä muutama raviaskel ja loppumatka käveltiin takaisin. Annoin Nellan valita reitin ja lopulta vetäisi taas tallin risteyksestä ohi. Halusi seuraavalle oikopolulle tallin taakse mutta en nähnyt järkeväksi lähteä kävelemään oripojan tarhan ohi. U-käännös ja nyt Nella valitsi virallisen reitin takaisin tallille.

Tänäänkin laitoin Nellan mehuhetken jälkeen takaisin tarhaan. Tosin nyt kaveri oli sisällä, joten vein tyhjään tarhaan muiden kavereiden joukkoon.

Ongelmia:
olin taas omaan tapaani myöhässä
vasen ohja oli jähmeä

Parannusta:
muistin venytellä
entistä tasaisempaa ja rauhallisempaa
ihanan tolkusti maastossa

tiistai 13. huhtikuuta 2021

Senja 100 - puomeilla vaihtoja ja suoraan

 Tiistaina oli puomitunti ja sain taas Senjan. Jos laskuni pitävät paikkansa niin tämä oli sadas kertani Senjalla. Humma oli edellisellä tunnilla valmiina ja siinäkin ylittelivät puomeja. Koulusatula enkä jaksanut vaihtaa. Jalkkareita lyhensin 8 reikää. Tunnilla en edes huomannut ettei ollut estepenkkiä.

Edellisellä kuskilla en nähnyt kieltä, meillä se taas pilkotti alkuverkan ja myöhemminkin. Senja oli kivan vähän vyöryvä ja yllättävän taipuisa sekä kevyellä tuntumalla. Tosin alkuraveissa vasempaan kierrokseen kulmissa ja kaarteissa oli huono. Pidemmällä ohjalla liikkui normaalisti. Oikeaan kierrokseen tai suorilla ei huomannut mitään. Ope kommentoi että ei onnu, jatketaan.

Ihmettelin ravia alkuverkassa niin paljon että laukat jäivät aika vähiin.

Ensimmäisenä tehtävänä tultiin 3 + 3 puomia loivalla kiemuralla ravissa. Nyt en huomannut enää epätahtisuutta. Senja oli kivan keveä ja rauhallinen. Muutaman kierroksen jälkeen rupesi taipumaankin ihan hyvin. Askelia en oikein tajunnut vaikka yritin miettiä niitäkin. Ensin vasen, sitten oikea kierros.

Ope taisi pohtia jatkoa lennosta. Päädyttiin tekemään sama puomitehtävä laukassa ja puomeilla piti vaihtaa laukat. Nyt tuli hyvät etukäteisselitykset ja ohjeet. Olisin silti kaivannut tehtävälläkin vielä tarkemmin kommentteja siitä että mikä falskaa ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Ensin oikea kierros. Ensimmäinen vaihto vasempaan oli helpompi. Oikealle tuli vähän myöhässä. Toiselle sivulle tein välillä omat treenivaihdot matkan varrella. Ympyrällä Senja laukkasi ihanan rauhassa ja kevyenä. Teki mieli hihkua että katsokaa!

Oikealle vaihtoa ei ehkä saatu osumaan puomien päälle, en ole ihan varma.

Toiseen suuntaan ensimmäinen vaihto oikeaan oli taas hankala. Jälkimmäinen vasempaan sen sijaan onnistui joka kerta melko itsestään puomeilla. Taas meinasi olla vähän sitä että tullaan vain uudestaan. Rupesin itse huutelemaan kysymyksiä että mitä pitää tehdä toisin. Yläkroppaa ei saa lähteä kääntämään ja piti ratsastaa suoraan kohti opea. Minä kun mietin lähinnä että mistä suoruutemme falskaa. Sellaisia ohjeita ei tullut. Vaihto jalasta. Kovin monta sakkokierrosta ei sitten tullut kun kelpasi.

Tultiin lopuksi vielä suorat puomilinjat. Ensin 5 + 5 askelta, sitten 4 + 4. Kummallisen haparoivaa vaikka tämän pitäisi olla bravuureitamme. En muista enää tarkemmin mikä meni pieleen, paikat ainakin. En muista tuliko vääriä askelmääriä ja vääriä laukkoja. Lopuksi sai kurvata vähän yksäripäädyn puolelta ja Senjakin piti herättää ihan kunnolla liikkeelle jotta tuli neljät.

Loppuraveissa liikkui letkeästi ja puhtaasti. Vertyi kai paremmaksi.

Ongelmia:
alkuraveissa oli vasemman kierroksen kaarteissa huono
ei ihan priimaa tekemistämme

Parannusta:
laukkasi ihanan maltillisesti
omat käyntiväistöt todella näppärästi

Yhden puomin harjoituksia itsenäisesti

 Maanantaina Nellalla oli taas kävelypäivä ilman satulaa ja nyt myös ilman kuolaimia. Olin osan aikaa selässä. Hyvin toimi ohjaus ja jarrut. Maanantaina ensimmäistä kertaa "mehu" ei maistunut tallissa.

Tiistaina oli itsenäisen treenin aika. Päätin tehdä kotiläksyt eli puomin ylitystä. Maneesiin tuli hankalasti iltapäivävarauksia, joten piti mennä vielä tuntia aikaisemmin. Illaksi kun oli muuta ohjelmaa.

Ennen ratsastusta oej oli hieman muita lämpimämpi. Ehkä rahtusen verran turpeampikin. Ei aristanut enkä löytänyt muuta vikaa, joten seurataan. Yksi hokki oli löysä ja kiristämisestä meni vain huonommaksi. Kierrevikaa tässä on ollut jo useamman viikon. En jaksanut vaihtaa satulaa, joten koulupenkillä. Kuolaimet vaihdoin nyt oliivikolmipalaan. Kokeillaan valikoimaa läpi. En huomannut oikeastaan eroa.

Oma aikatauluni oli taas jälkijättöinen ja ratsastusaikaa jäi alle tunti. Laitoin pitkän sivun sisäpuolelle yhden puomin ja lähdettiin ylittämään sitä. Ensin käynnissä, sitten melko normaalisti ravaillen. Nyt en himmaillut ensin käyntiä vaan lähdettiin ratsastamaan ravikuvioita puomin yli. Tultiin joka tavalla, joka tuli mieleen. Suoraan, vinosti lävistäjällä kaikista suunnista, kolmikaarisella, loivalla kiemuralla, ympyrällä, uralta puomille väistäen ja täyskaarrolla. Nella ei puomia ihmetellyt vaan meni yli. Myös hyvin vinosti.

Tänään ratsastin ravia jo vähän eteenkin. Kun pidin jalat kiinni niin eteenratsastusten jälkeen tuli hienosti takaisin.

Hankalimmat reitit jätettiin laukkaosuudesta pois. Suoraan ylitykset sujuivat ihan hyvin. Ei tosin täydellisen tasaista. Yli kuitenkin. Lävistäjillä en saanut laukkaa vaihtumaan. Tuli sitten testattua että pitää vastalaukat oikein hyvin. Loivensin lävistäjiä vähän ja yritin näyttää selkeästi uuden suunnan. Ei silti tullut yhtään vaihtoa. Väärät laukat korjaantuivat muistaakseni pikaisen ravin kautta. Ympyröintiä tehtiin myös jonkin verran.

Oikea laukka oli tasapainoisempi mutta kummatkin olivat ihan ratsastettavia. En tainnut suuremmin säädellä laukkaa, kunhan yritin vähän katsoa paikkoja puomille. Ei tehty erikseen vasenta ja oikeaa laukkaa vaan vaihtelin suuntia lennosta. Tuli siis yksi vähän pidempi laukkapätkä. Nella vähän hengästyi ja sitten käveltiin hetki.

Ehdittiin vielä ravailla loppuun ja loivalla kiemuralla tuli kivaa ja tasaista menoa. Apuvoltit auttoivat.

Aika loppui ja piti poistua irtojuoksutuksen alta. Siivosin puomin ja kasamme (kahdet). Loppukäynnit mentiin teitä pitkin taluttaen. Eilen testasin taluttaen pari pätkää ravia maneesissa, toimi oikein kivasti. Tänään toistettiin sama pientareella ja sekin sujui mallikkaasti. Pitänee keväämmällä ruveta viettämään Nellan vapaapäiviä yhdessä lenkkeillen.

Odotin että Nella olisi lenkiltä imeytynyt takaisin tallille mutta jäi taas viimeiseen risteykseen ihmettelemään. Koska ei ollut kiire niin annoin seistä siinä katselemassa. Taisi siinä useampi minuutti mennä. En tiedä mitä katseli. Tarhoille päin.

Keli oli aurinkoinen ja Nella pääsi hommien jälkeen takaisin tarhaan.

Ongelmia:
laukanvaihdot
jäi taas vähän lyhyeen

Parannusta:
tasaisempaa ja rauhallisempaa
taluttaen toimi oikein kivasti


Turpie tarhasta.

Nella uudessa loimessaan.

sunnuntai 11. huhtikuuta 2021

Hietasaaren suokkimaasto

 Sunnuntaille löytyi maastoseuraa ja lähdettiin Nellan kanssa taas ulkoilemaan. Keli oli ehkä seitsemän asteen verran lämmin ja aurinkoinen mutta taas tuuli navakasti.

Tallireissu alkoi avustamalla hevosia tarhoista sisään. Onneksi meillä ei ollut minuuttiaikataulua. Nella oli kolmas humma, jonka hain sisälle. Jäi hetkeä aiemmin ihan yksin tarhaan kun lampaatkin lähtivät ja oli sen näköinen että on ihan valmis sisään. Tänäänkin oli tallissakin yksin mutta nyt oli ihan rauhassa. En tiedä mikä eilen oli erilailla.

Vaihdoin kuolaimet varmuuden vuoksi kimblewickiin. Suitsien saaminen paikoilleen oli taas työlästä nostetun kuolaimen takia. Jälkimmäinen korva ei meinannut mahtua niskahihnan ali.

Laitoin myös parantelemani heijastinkamppeet. Korvahuppuun tuli kiinnitys niskahihnan ympäri ja se auttoi. Totesin että pitäisi väljentää huppua vielä lisää ja siirtää korvia etäämmäs toisistaan. Ratsastusloimeen lisäsin häntäremmin ja tällä tuulella pysyi niukasti senkään kanssa paikoillaan. Itselleni esteraippa (vihdoin toin oman raipan tallille) sekä GoPro. 

Seuraksi saatiin vauhtisuokki ja jäätiin suosiolla pitämään perää. Käynnissä ei pysytty vauhdissa ja ravailtiin aina pätkiä kiinni. Mentiin osin samoja reittejä kuin viimeksi, osin vähän kauempaa. Ihmisiä tuli vastaan kaikkialla muualla paitsi pienimmillä kinttupoluilla. Ihanasti hepat eivät välittäneet muista liikkujista mitään. Kaveri ylitti sillatkin empimättä. Nella vähän ihmetteli tuulessa kolisevia siltojen valoja.

Tänään päästiin ottamaan muutamia ravipätkiäkin. Nella oli kiltti ja tasainen, tosin ravissa meni aika tiiviisti kaverin perässä. Olisin voinut pitää vähän enemmänkin hajurakoa.

Otettiin myös laukkaa, lumipohjalla. Viimeksi mentiin se kohta käynnissä. Vähän arvelutti, mutta kaveri meni edeltä ja me yhä nuohosimme hännässä. Yritin pidättää ja nostaa Nellaa vähemmän etupainoiseksi. Ei varmasti ehtinyt juuri katsoa mihin jalkansa asetteli. Tilsoja lensi päälleni mutta sain väisteltyä. Nellakin piti tasapainonsa eikä edes lipsunut tai kompastellut. Enkä kiljunut hitaampaa vauhtia.

Loppumatkasta Nella oli vähän töhö ja halusi itse päättää koska ravaa kaverin kiinni. Yritin pitää päätösvallan itselläni. Käynnissä ei edelleenkään pysynyt vauhdissa. Enkä itse edelleenkään ratsastanut maastossa kunnolla vaan tilaisuuden tullen annoin mennä käyntiä melko pitkällä ohjalla.

Oltiin nopeita ja 42 minuutin kohdalla oltiin takaisin tallilla. Nella oli vielä sen verran tohinoissaan, että käytiin vielä kävelemässä lyhyt pätkä keskenämme. Lopulta luulin että autopilotti vetää Nellan tallin pihaan mutta painelikin ohi. Käytiin sitten kävelemässä tarhojen ohi kunnes halusi palata takaisin. Nyt hiki oli kuivunut ja hengitys tasaantunut. Leikin sitten GoPron kanssa vielä muutaman selfien verran. Osuttiin ruutuihin.


Pihalla otin ensimmäiset turpie-selfiet.
©minä

Nellan mielestä yksi kuva olisi riittänyt.
Tässä näkyy vielä sydänturpa.
©minä

Koska kello rupesi olemaan paljon niin Nella jäi sisälle ja annostelin sille loput välipalaheinät. Pian tulivat muutkin hevoset sisään ja pääsin siivoamaan tyhjää tarhaa. 4 kottikärryllistä lähti ja yhä jäi. Nyt lähes joka kohdasta on kuitenkin siivottu jo vähän.

Ongelmia:
suitset oli hankala saada päähän kuolaimet ylempänä
käynnissä ei pysytty perässä
ravissa ja laukassa nuohottiin kaverin hännässä
tarha ei ole vieläkään puhdas

Parannusta:
todella tolkusti maastossa
ei katsellut mitään

GoPro-kooste maastostamme:

lauantai 10. huhtikuuta 2021

Nellan häsläpäivä ja toinen kouluvalmentaja

 Lauantaille järjestyi tallinpitäjän koulutreenit. On Nellalle jo ennalta tuttu, samoin minulle. Luvassa 45 minuutin yksityistunti.

Nella oli syömässä yksin tarhassa kun hain sen sisään. Mukaan myös sylillinen heiniä. Tänään yksin tallissa olo ei oikein maistunut hepalle ja huuteli kavereiden perään. Eikä myöhemmin talliin saapunut poni juuri auttanut. Pihalla oli aurinkoinen ja paikoin tuulinen nollakeli.

Edellisillä oli hommat vielä kesken kun mentiin maneesiin. Kapusin selkään ja kävelin pitkin ohjin kunnes oli meidän aikamme. Alkuun keskusteltiin open kanssa asiat pääpiirteittäin läpi ja nosti laskemani kuolaimet takaisin ylemmäs. Suositteli myös välillä kokeilemaan muitakin kuolaimia, mm. D-renkaisia.

Kun kaverit poistuivat maneesista niin Nellan keskittyminen herpaantui taas ja huuteli perään varmaan lähemmäs vartin. Meno oli häsellystä. Ei mikään paras lähtökohta koulutunnille mutta pohdin taas että hyvä opetella toimimaan tällaisinakin päivinä.

Aloitettiin käynnissä ympyrällä. Ohjeet poikkesivat selvästi toisesta opesta. Nyt sisäkädellä piti johtaa.  Rauhallinen käynti. Kevyestä ravista pudotettiin jokusen kerran takaisin käyntiin kun ei rauhoittunut ravissa. Tavalliseen tapaan tehtiin paljon erilaisia kuvioita. Tänään opin reitit onneksi sukkelasti. Pääty-ympyröiden sisään tehtiin tarvittaessa voltteja. Neljänneslinjalta väistettiin uralle ja tehtiin päätyyn voltti. Muutaman kerran otin itsekin käyntiin kun tuntui ettei kuuntele. Väistöissä piti ajatella asetusta menosuuntaan. Sekä varoa etten purista polvella. Suorilla sai asettaa ulos. Jossakin vaiheessa istuin ravissa alas.

Alkuun painoi jonkin verran käsille ja varsinkin vasemmassa ohjassa oli paljon hevosta. Edestä painui matalaksi ja alkuun muoto oli hyvinkin epätasainen. Itseäni hämmensi kun ohje oli Nellan kiihdyttäessä siirtää omaa ylävartaloa edemmäs. Teoriassa järkevää saada painopistettä kauhovien etujalkojen päälle. Käytännössä ihmetytti kovasti kun kaikki muut opet kieltävät etukönötykseni. Enkä itse huomannut siitä suurta apua. Alitajuntani vain ehdotti etukenotuksen lisäksi istunnan keventämistä joka selvästi tarkoittaa että saa mennä lujempaa.

Välissä tehtiin voltteja ja lyhyitä lävistäjiä. Tässä Nella tuli kivasti kuulolle ja rupesi rauhoittumaan.

Oikea laukka nousi nätisti ylöspäin ja rullasi paremmin. Taidettiin pyöriä ympyröitä ja mennä vähän uraa pitkin suoraan. Välissä käveltiin hetki. Vasen laukka ei noussut yhtä nätisti vaan enemmän ajautui eteen. Menokin oli tasapainottomampaa kaahotusta. Seuraavan ratsukon tultua halliin Nellan keskittyminen rupesi taas rakoilemaan.

Loppuraveissa oli siis yhä kiireistä ja epätasaista menoa. Tuli muutamia hyviä pätkiä mutta yhä haettiin malttia käynnin kautta. Positiivista oli että Nella oli nyt paremmin kahden ohjan tuntumalla.

Erillistä loppupalautetta ei saatu. Aika paljon ehdittiin keskustella välikäyntien lomassa. Nellan maltti on kuulemma parantunut kovasti aiemmasta, joten eiköhän se tästä vielä meilläkin yhteistyö lähde toimimaan paremmin. Tämä ope povasi jo että kenttäkisailut voidaan aloittaa suorilta kasikympistä. Pitää nyt ensin katsoa miten treenit lähtevät sujumaan. Ensin pitäisi käydä kunnon laukkamaastoissakin.

Käytiin loppukäynnit taas rannassa. Alkumatka oli ihanan tyyntä, lähempänä merta tuuli. Nella oli yhä vähän omituisella tuulella ja levoton. Ope arveli että kiimatkin saattavat vaikuttaa käytökseen. Vähän tuijotteli maastossa muttei silti säikkynyt tai loikkinut. Treenattiin myös pysähdys. Hankalampaa oli taas malttaa jäädä hetkeksi seisomaan.

Tallissa oli vähän rauhallisempi mutta häsläily loppui kun pääsi takaisin tarhaan ja kaveri odotti siellä. Nakkasin evakossa olleet loput heinät molemmille syötäviksi ja siivosin itse tarhaa. Viiden kottikärryllisen jälkeen jäi vielä paljon. Samalla huomasin että Nella tosiaan väistää kaveriaan jo pahasta katseesta. (Kertaalleen väisti kottareiden päälle ja ne kaatuivat.) Yllättävän paljon myös liikkuvat tarhassa. Ei todellakaan pelkkää nökötystä.

Ongelmia:
Nella ei keskittynyt kunnolla ja oli kiireinen
ohje etukenotuksesta tuntui todella kummalliselta
kuskin leijuviin käsiin ei puututtu
Nellan matalaksi painumiseen ei puututtu
tarhassa on paljon siivottavaa

Parannusta:
toinen laukka nousi nätisti
lopuksi oli paremmin kahden ohjan tuntumalla
häsellyksestä huolimatta oli ratsastettavissa

Arja videoi muutaman pätkän menostamme:

Helpompi toinen kerta Portaksella

 Lauantaina oli taas estepäivä Äimällä. Haaveilin Senjasta mutta tulikin taas yllätysratsu: Portas. Humma löytyi maneesin takaa kauimmaisesta tarhasta ja tuli aika mateluvauhtia mukaan. Senja tuntui ihmettelevän viereisessä tarhassa etten hakenutkaan sitä. Senjalla näytti olevan vapaa. Tunnille tuli 5 ratsukkoa.

Portasta ei saanut laittaa kiinni. Jätin riimun päähän ja oli hoitaessa kiltisti. Kiristin hokit, koska olivat löysällä. Takasissa ei ollut kenkiä mutta siistit kaviot. Varustus oli ihanan sukkelasti hoidettu. Suitset, martingaali ja satula. Etusuojat. Kuolaimina waterfordit ja martingaali piti säätää estemoodiin. Ei kiukuttelua satulalle tai vyön kiristykselle.

Keli oli nollassa ja me tietysti hallissa (aurinkoista ja tuulista ulkona). Menin alkuverkan ilman takkia ja olin aika jäässä. Onneksi sain sen napattua alkuverkan jälkeen päälleni. Portas eteni ihan hyvin mutta kulki kameliasennossa selkä alhaalla ja pää pystyssä. Yritin pitää vakaan käden ja ratsastaa jalasta eteen. En taivutellut kummempia. Oikeassa laukassa kulki perä sisällä.

Verkkahypyt tultiin ensin suoralle, olikohan 13 + 13 metrin linjalle. Kavaletti, pysty ja kavaletti. Molempiin väleihin piti ottaa 4. Ekalla kerralla tultiin vähän lähelle eikä lähtenyt jalasta eteen. Ekaan väliin livahti viides. Sen jälkeen päästiin loput neljällä. Myös toisesta suunnasta. Kertaalleen tuli isompi lähestymisvirhe ja häsellettiin linja yli vähän miten sattuu. Pääosin siististi.

Seuraavaksi tultiin ravilähestymisellä sarjalle. Ekalla kerralla unohdin vasemman laukan. Sen jälkeen Portas hoiti homman lähes itsestään. Pyysin reipasta ravia ja väli sujui hyvin. Vasen laukkakin löytyi.

Tultiin vielä jumppakavaleteilta kahden laukkavälin päähän pystylle. Ekalla kerralla siihenkin tuli lähestymisvirhe ja 3 askelta. Sen jälkeen sujuttiin ja osuttiin hyvin. Lopulta pitkähkö 2 laukan väli rupesi jäämään jopa ahtaaksi. Jättölinjalla ei pysytty ihan pilkuntarkasti vaan kaarsi ensin uralle ja sitten sisään.

Näistä sitten kasattiin rata ja tultiin se vuorotellen. Meidät jätettiin taas viimeisiksi. Nyt suora linja piti tulla ratatempossa eli 3 + 3 askeleella. Kaikki muut taisivat ottaa ensimmäiseen väliin ylimääräisen askeleen, päätin että me mennään kolmella. Lyhensin jalkkareita tässä välissä vielä pari reikää.

Kiihdyttelin ennen aloitusta ihan kunnolla. Yllätti että mielestäni huimasta vauhdistamme huolimatta ensimmäinen väli meinasi silti jäädä pitkäksi. Venyttiin kuitenkin kolmeen ja jälkimmäinen oli parempi. Ravi tuli vähän myöhässä mutta seuraavalle tehtävälle päästiin hyvin ravissa. Kivasti sisään ja hyvä hyppy okserille. Taas haipakkaa menoa ja sujuttiin jumppa ja sarja kivasti. En muista oliko laukka jossakin välissä vääränä. Kivalla vauhdilla päästiin myös viimeiselle linjalle ja nyt muistaakseni piti jo pidättää kolmen laukan väleihin.

Omasta mielestäni vedettiin oikein kivasti ja yllätyin kun ope käski meidätkin tekemään vielä ykkösen ja kakkosen uudestaan. En muista nousiko ykkösen pysty mutta kakkosen okseri ainakin nousi. Nyt kolmoset tulivat alkuun helpommin. Ravi yhä vähän myöhään mutta isokin okseri empimättä yli. Nyt jalkani heilahtivat hypyn aikana vähän taakse. Onneksi palautuivat nopeasti myös takaisin paikoilleen. Jee!

Ope oli menoomme oikein tyytyväinen. Kehui hyvästä energiasta ja mistäköhän kaikesta muusta. Taisi myös sanoa että olin välillä vähän hypyistä jäljessä. Olin itsekin hyvin tyytyväinen. Toki oli vähän pieniä mokia mutta pääosin ihanan helppoa ja suoraviivaista. Eikä Portaksen hyppy tuntunut enää yhtään niin hankalalta ja kulmikkaalta kuin viimeksi. Toki nyt mentiin rataan asti melko pieniä esteitä.

Unohdin taas tiirata okserin koon. Jumpan perässä ollut sarjan pysty oli 80 ja okseri oli sitä isompi. 90? 95?

Loppuraveissakaan Portas ei kulkenut kovin rentona. Nyt onneksi jo vähän vähemmän väärin päin. Käynnissä tuli jo muutama askel melko rennolla niskalla.

Portas jatkoi hommia ja vaihdettiin satula. Keräsin vielä hetken kasoja.

Ongelmia:
alkuverkassa oli kylmä ilman takkia
kaksi askelvirhettä lähestymisiin
vikalla okserilla jalkani heilahtivat taakse

Parannusta:
helposti kaikesta yli
ihanan tasaista ja suoraviivaista
hypyissä ei ollut yhtä hankala olla kuin viimeksi

perjantai 9. huhtikuuta 2021

Räntää paossa hallissa ja pikainen valokuvaus

 Perjantaina suunnitelmissa oli ottaa Nellasta avustettuna epäviralliset rakennekuvat. Jotta on myöhemmin helpompi tarkastella mihin suuntaan ollaan menty. Onko kasvanut lihaksia vai mahaa tms. Keli ei kuitenkaan suosinut vaan tuiskutti räntää. Hyvin epäsuotuisa kuvauskeli.

Suunta oli siis ratsastusvarusteissa maneesiin. Edelliset juuri lopettelivat eikä päästy alkukäyntejä pidemmälle kun jäätiin keskenämme. Nella hetken huuteli perään mutta rauhoittui onneksi suht pian.

Käynnissä meno oli onneksi jo suht tasaista. Ravissa aloitettiin taas jolkottamalla pää pystyssä. Enkä näemmä saanut menoa ravissa juuri paranemaan. Onneksi käynnissä käyttäminen auttoi.

Ei tänäänkään tehty mitään ihmeellistä, ympyröitä, vähän siirtymisiä ja kolmikaarisia. Kotiläksyistä mietin tasaista muotoa myös suorille urille. Lopputunnista tämä sujui jo paremmin.

Laukkoja mentiin aika maltillisesti vähän ympyröillä ja muutama kierros uraa pitkin. Siinäkin pyysin tasapainoista ja rentoa menoa. Ihan ok-pätkiä tulikin.

Ravissa Nella painui yhä välillä turhan matalaksi ja muoto oli epätasainen. Ei kuitenkaan nyhtänyt ohjia käsistäni. Välillä myös kiirehti eikä malttanut kuunnella pidätteitä. En ihan keksinyt että mistä kiireisemmät pätkät tulivat. Itse olisin voinut tänään muistaa tauottaa tekemistä vielä paremmin. Välillä lepopätkän olisi voinut ottaa aiemminkin.

Käynti oli tänään jo pääosin aika tasaista ja maltillista. Ravi tasoittui kovasti loppua kohti. Hetkittäin Nella tuli kivan kevyelle tuntumalle ja loppua kohti keveni vasemmastakin ohjasta paremmin kahden ohjan tuntumalle. Molemmissa laukoissa löytyi rentoja pätkiä. Vasemmassa oli enemmän vauhtia ja tasapainottomuutta mutta sekin tasoittui.

Itseni yritin pitää pystyssä ja ryhdikkäänä sekä ohjat tarpeeksi lyhyinä. Huomasin yhä tekeväni liikaa käsillä ja liian vähän jaloilla. Mutta huomaaminen on jo hyvä.

Nellalle ei tullut tästä juurikaan hiki. Hieman kostui korvien tyvestä. Kasoja tunnin maneesissa oloon ehti tulla taas viidet. Selvisi myös että kyljen karvattomat kohdat ovat hiutuneet satulahuovasta.


Pikatreeni maasta käsin ratsastuksen jälkeen.
Tässä yritän saada hummaa poseryhtiin.

Keli parani ratsastuksen aikana ja lopuksi vielä pikakiillotin Nellan ja otettiin muutama valokuva iltavalossa. Humma oli ihanan kärsivällinen. Esittäjä (minä) täysi amatööri. Kuvausvälineenä puhelin. Ei kannata katsoa liian kriittisesti.


Haastavaa saada mustasta hevosesta hyviä kuvia.
Tämän parempaa taustaa ei pihalta löytynyt.
Harjapuoli.

Harjaton puoli ja jalat vähän paremmin.

Ongelmia:
vähän huuteli kavereiden perään
5 kakkakasaa
yhä hetkittäin epätasaista ja kiireistä
ratsastus oli yhä pääosin sellaista ettei kriittinen kuski halunnut siitä todisteita

Parannusta:
käynnistä tuli aika hyvä
laukassa kivoja pätkiä
ravi parani ja tasoittui kovasti loppua kohti

torstai 8. huhtikuuta 2021

Vikana tallilla

 Torstaina sain hommattua Nellalle uuden loimen. Nyt ei haittaa vaikka sataisi useamman päivän putkeen. Kolmesta sadeloimesta pitäisi löytyä aina yksi kuiva.

Tallireissu jäi iltaan koska ei ollut akuuttia tarvetta käydä iltapäivällä. Ratsastuskoulun tunnit olivat 20 asti, joten sen jälkeen pääsi maneesiin.

Tallilla aloitin uuden loimen sovittamisella. Ihan hyvä, mutta edessä olisi voinut olla vielä enemmän säätövaraa väljempään suuntaan.


Uusi loimi päällä. Alla lakana sovitusta varten.
©minä

Edessä olisi voinut olla enemmänkin säätövaraa.
Loimi Hankkijan alesta (49,90 e).

Maneesiin ehdittiin vasta puoli ysin aikoihin. Aloitin taas keräämällä yhden kasan. Kaveri tuli halliin ennen kuin ehdin selkään.

Alkuratsastus oli itseltäni kummaa haahuilua. Nella oli epätasainen edestä enkä jotenkin osannut korjata. Pyörin ympyröillä ja vähän vain ratsastelin menemään. Mietin liikaa muita asioita ja liian vähän Nellaa.

Tänäänkin tehtiin ihan perusjuttuja. Ympyröitä. Suorilla hain tasaisuutta. Joitakin kolmikaarisia.

Taktikoin kevyttä ravia kaverin lähtöön eikä Nella sanonutkaan mitään yksin jäämisestä.

Vasta kun jäätiin keskenämme niin meno rupesi tasoittumaan ja tuli kivoja pätkiä. Kello tosin tuli niin paljon että lopetin lyhyeen. Loppukäyntejä matkustelin selässä silmät kiinni. Nella haahuili ympäriinsä ovelta peilikulmaan ja takaisin. Lopulta pysähtyi ovelle. Olin ratsailla n. 40 minuuttia. Edelliset olivat ehtineet poistua tallistakin, joten laitoin paikat yökuntoon. Kotimatkapyöräilyyn oli valot.

Ongelmia:
alku oli aika epätasaista

Parannusta:
ei kovin kiireistä
tasoittui loppua kohti
ei haitannut että kaveri lähti

keskiviikko 7. huhtikuuta 2021

Ensimmäinen estevalmennus suoralla linjalla

 Keskiviikkona oli ensimmäinen kunnon estepäivä Nellan kanssa. Luvassa kaksari ponin kanssa. Nella oli taas alusta asti yllättävän rauhallinen. Vaihdoin kuolaimen varmuuden vuoksi kimblewickiin, jonka kanssa on aiemminkin hypätty. Se oli koeratsastuksessakin.

Alkuverkassa ei taidettu laukata, en muista enää. Hommat aloitettiin kuitenkin ravipuomeilta suoralla linjalla. Muutama puomi, vähän väliä ja taas jokunen puomi. Ensimmäisellä kerralla Nella katsoi puomeja ja tuli tahtirikko. Sen jälkeen suoritettiin aika tasaisesti. Muista puolipidätteet, kohota vähän edestä, tms. Sitten ruvettiin tekemään väliin volttia, en muista tehtiinkö jo ravissa.

Laukassa piti laskea askeleita, olikohan ensin lähestymiset puomeille. Puomi, ympyrä väliin ja toinen puomi. Alkuun oli pientä söhellystä ja kertaalleen tuli 2,5. Pääosin laskin oikein mutta nyin taas ylimääräistä askelta ennen puomia. Piti sujua vähän paremmin. Päätyihin tehtiin myös ympyrät. Nella oli yhä kivan rauhallinen eikä kiihdytellyt eikä kaahotellut. Sangen tasapainoista.

Laukassa tultiin linjaa sitten suoraan. Puomi, 4 askelta ja este. Ensin vasen kierros. Edelleen kivan tasaista menoa. Alkuun meinasi tulla vähän kiire kohti estettä (väli taisi olla vain n. 13 metriä) mutta osasin pidättää. Ope kehui että tein pidätteet hyvin laukan tahdissa ja istuntani toimi myös hyvin. Mutta kädet nousivat pidätteiden myötä turhan ylös. Sain korjattua eikä lopputunnista enää kuulemma noussut. Helpotti myös kun sain pidettyä laukan koko matkan tasaisena. Ei edes lähtenyt kiihtymään.

Alkuun myös vähän sukeltelin liikaa hyppyihin mutta sain ylävartalonikin rauhoitettua. Itseäni häiritsi hitusen hevosen kippaaminen esteellä vasempaan laitaan. Sitä en saanut korjattua. Ope sanoi ettei kaikkea heti kerralla. Nella sai kehuja erittäin taloudellisesta hyppytyylistään.

Vaikka oikean laukan pitäisi olla helpompi niin jälkimmäinen suunta oli itselleni jotenkin henkisesti vaikeampi. Nyt tultiin puomilta okserille. Tai siis ensin puomilta ristikolle. Nyt tultiin paljon enemmän juureen kuin toisesta suunnasta. Ensimmäisellekin puomille oli jotenkin vaikeampi osua yhtä hyvin. Kun okseri nousi okseriksi niin maltoin itseni enkä lähtenyt kiihdyttelemään. Nella hyppäsi yhä vähän vasemmalle mutta nyt en ehtinyt niin huomata.

Ope nosti molemmat esteet ylös ja ensin vähän lyhensi väliä. Nyt tultiin väli kolmella. Kun molemmat ratsut sujuivat niin hyvin niin väli piteni takaisin. En oikeastaan edes huomannut eroa. Nella suoritti hyvin ja tasaisesti. Esteetkin olivat lopuksi jo ihan hypättävän kokoisia. Eivät silti pelottavan isoja. Tarkoitus oli katsella tarkemmin kunhan ollaan lopetettu, mutta unohdin. Kai olivat jotakin kasikymppiä jos ei vähän ylikin?

Ope kommentoi että näin lyhyt väli sujuu helposti mutta pidemmillä on varmasti riski että Nella painuu etupainoiseksi. Itse pohdin taas että on vaikeuksia hahmottaa koska laukka on sopiva tehtävälle.

Olin todella tyytyväinen tuntiimme! Tässä oli paljonkin järkeä ja päästiin jo hienosäätöön. Ihanan rauhallista, suoraviivaista ja tasaista!

Loppuravit meinasivat jäädä taas lyhyiksi kun tuntilaiset tulivat paikalle. Ehdittiin kuitenkin hölkkäillä vähän ja Nella oli muistaakseni yhä kivan rauhallinen, rento ja tasainen. Tänäänkin ratsastuksen aikana tuli useammat kakat. Laskin neljät mutten ole ihan varma olivatko kaikki meidän. Loppukäynnit käytiin tekemässä ulkona. Poni ei meinannut pysyä vauhdissa ja välillä odoteltiin. Molemmat olivat ihanan tolkusti!


Poset tien päästä.
©Esther

Kyllä tästä vielä hyvä tulee!

Ongelmia:
pari askel- tai laskuvirhettä puomeille
alkuun nostin käsiäni pidättäessä
alkuun sukelsin liikaa hyppyihin mukaan
valui hypyissä vasemmalle

Parannusta:
ihanan tasaista ja rauhallista, innostui sopivasti
sain korjattua virheeni
ei kieltoja tai pudotuksia
hyppäsi varmasti, taloudellisesti ja empimättä

Muutamia hyppyjämme:

tiistai 6. huhtikuuta 2021

Pientä rataa ja hankalat vaihdot vasempaan

 Tiistai-iltana oli vielä Äimiskän estetunti. Haaveilin Senjasta sekä siitä että se olisi valmiina. Molemmat toiveeni toteutuivat ja humma oli hyppäämässä myös edellisellä tunnilla! Ei siis väkertämistä suitsien, martingaalin, kylkisuojan tai satulan vaihtamisenkaan kanssa. Toivottavasti Senjakin arvosti!

Pihalla satoi räntää ja oli taas entistä valoisampaa. Vielä tunnin loputtuakaan ei ollut säkkipimeää.

Esteitä ei tarvinnut muutella, joten ratsaille ja verkkaamaan. Taas kieli näkyi alkuverkan ajan. Tunnilla oli 5 ratsukkoa.

Tänään ohjelmassa oli taas pientä rataa. Hypyt aloitettiin ravilähestymisellä 17 metrin linjalle. Tämän piti olla helppo homma mutta meillä oli kummaa haparointia. Huonoja paikkoja, löysä hevonen, pudotus, vääriä laukkoja ja vähän kiemurtelua. Onneksi saatiin lopuksi taas onnistunutkin suoritus. En muista tultiinko laukassakin.

Seuraavaksi tultiin kaksi estettä lenkuralla. Uraa pitkin ensin suoraan ja siitä esteelle kohti kulmaa. Päätyyn ja kulman kautta pitkälle sivulle ja siitä esteiden välistä seuraavalle ei ihan radan poikki mutta lähes. Ensin pikkukorkeuksilla, lopulta meille nousi kasikymppiin ja näytti isolta. Ensimmäiseltä esteeltä Senja olisi halunnut kantata heti oikealle ja oli haasteita päästä vähän pidemmälle. Toinen este tuli aina todella äkkiä ja sille oli vaikea saada hyvä linja. Esteeltä Senja kippasi nyt vasemmalle ja laukka jäi vaihtumatta. Näytti ensin siltä että takana oleva este on turvallisen kaukana mutta kummasti vasemmalle kippaus aiheutti sen että ohitettiin se aina melko hipoen. En saanut laukkaa vaihtumaan kertaakaan vasemmaksi jälkimmäiseltä esteeltä. Olin itsekin kumman nukuksissa.

Sitten tultiin rata. Meille korkeudeksi tuli noin 85 ja vihdoin sain itseni ja humman vähän skarpimmiksi. Ykkönen oli sama lenkuran eka, toinen olikin pysty pitkän sivun sisäpuolella. Siitä lähes radan poikki eli pysty nyt toiseen suuntaan. 17 metrin linja, kaareva linja viidellä laukalla ja lopuksi vielä äskeisen lenkuran jälkimmäinen lähes radan poikki.

Muuten ihan hyvä mutta linjalle tultiin juureen ja tipautin ohjatkin. Päästiin se silti neljään. Tämä tultiin sakkona radan jälkeen ja nyt se meni paremmin.

Me saatiin lopuksi vielä sakkoja viimeiselle esteelle. Eli yhä sama este, jolta vasen laukka uupui. Tulin nyt linjasta enemmän ohi, ei auttanut. Perää piti siirtää sivulle (muistaakseni raviskalle päin eli oikealle). Este oli enää ristikkona ja lopulta ruvettiin kääntämään heti sen jälkeen vasemmalle. Siinäkin Senja heittäytyi väärässä laukassa ensin alas. Lopulta sain Senjan suoristettua ja vasen laukka löytyi alastuloon. Ope kehui että olisi onnistunut jatkaa nyt uralle asti kun ei kipannut vasemmalle. Vastasin että voitaisiinko seuraavalla kerralla aloittaa tästä. Sillä enhän minä osaa korjata jos ei täsmällisesti kerrota että mistä ja miten.

Ravailin loppuun vielä hetken. Innokkaimmat purkivat jo esteitä. Tämä oli nyt jo 99. kertani Senjalla.

Ongelmia:
verkkahypyt olivat kumman hapuilevia
ensimmäiset kasikymppiset näyttivät isoilta
yhdeltä esteeltä ei saatu millään vaihtoa vasemmalle

Parannusta:
rata sujui pieniä verkkahyppyjä paremmin
lopuksi irtosi vaihto vasemmallekin keskiesteellä

Ensimmäinen koulutreeni ihan perusasioiden parissa

 Tiistaina oli ensimmäinen oikea treenipäivä Nellan kanssa. Eilen Nella sai lepopäivän ja kävin taluttelemassa maneesissa. Tosin piti kokeilla myös miten kampeudun kyytiin itsekseni ilman satulaa ja osan kävelyistä istuin kyydissä.

Tiistainakin satoi räntää. Menin silti innokkaasti pyörällä tallille. Nellan sadeloimikin oli vielä sisältä kuiva. Mittasin vielä rutiinisti lämmön: 37,5°C. Luulin olevani pahasti myöhässä mutta ehdin kuitenkin ajoissa.

Maneesissa kiersin taas ensin taluttaen ympäri ja katsoin onko siivottavaa. Ei ollut, joten ratsaille. Ope tulikin lähes heti.

Käveltiin hetki pitkin ohjin ja juteltiin open kanssa. Hommiin lähdettiin ympyrälle. Ensin käynnissä.

Taas ihan perushommien parissa. Pidätteitä ulkoa, sisäohjalla asetus. Lyhennä ohjia. Istu ryhdikkäänä. Oikea käteni leijaili omille teilleen ja vasen teki turhan isoa liikettä. Oikeassa ohjassa ei aina tuntunut hevosta toisessa päässä. Nella oli vähän kiireinen mutta täsmäavuilla löytyi malttiakin. Kevyessä ravissa sama juttu. Muista kääntää. Itse menin välillä sekaisin mistä ohjasta piti tehdä mitäkin. Sekä open tuijotellessa puhelintaan omakin keskittyminen herpaantui. Välillä ehdittiin hiihdellä itseksemme useampi ympyrällinen.

Loppuun sain onneksi kaipaamani huomion. Ravia istuttiin myös alas ja Nella vähän häiriintyi siitä. Itse huomasin taas että jäi venyttelemättä ennen tuntia. Tehtiin vielä laukka molempiin suuntiin. Ympyrällä laukatkin. Muista asettaa myös laukassa. Vähän kiireistä pätkittäin eikä nostot tulleen ylös vaan eteen. Jälkimmäinen suunta oli parempi. Yllättäen vasen laukka, joka on yleensä Nellalle hankalampi.

Lopuksi pyöriteltiin ravissa taas kolmikaarisia. Loppua kohti tasaisempaa ja väliin tuli hyviäkin pätkiä. Kokonaisuutena oli lauantaita kiireisempi ja välillä hiihteli menemään. Jalkani toimivat vähän arasti ja aneemisesti.

Hommat piti lopettaa kun tuntilaiset tulivat paikalle. Käveltiin hetki ja talutin loppukäynnit vielä pihalla. Lopulta päädyin kävelemään pikkulenkin tietä pitkin ympäri. Nella oli myös taluttaen ihanan tolkku ja asiallinen.

Ongelmia:
yhä vähän kiireistä
kiireisempää kuin lauantaina
alkutunnista olisin kaivannut enemmän huomiota opelta

Parannusta:
hyviä pätkiä
suht tasaista
ei nykinyt ohjia eikä ollut kovin raskas edestä
priimaa käytöstä myös taluttaen loppulenkillä

Pari pätkää menostamme:

maanantai 5. huhtikuuta 2021

Väistä, taivuta, muokkaa kaarella

 Maanantaina oli vapaapäivä ja väänsin unirytmini näemmä taas mutkalle. Aamupäivän satoi vettä ja tallille ajaessa myös ukkosti ja tuli rakeita. Muuttui rännäksi ja lämpötila pyöri nollan ympärillä.

Ratsukseni sain taas Senjan ja tunnille tuli täydet 6 ratsukkoa. Tämä taisi nyt olla viimeinen kertani tällä tunnilla.

Senja löytyi tarhastaan ja vähän yllätyin että näytti viihtyvän siellä niin hyvin että piti käydä hakemassa takanurkasta. Tosin juuri sillä hetkellä ei satanut.

Olin muutenkin vähän aikataulustani myöhässä ja nyt piti viritellä vielä kylkisuoja. Senja ei tykännyt ja yritti heilutella takajalkaa mahan alla. Laitoin kypärän varmuuden vuoksi päähän. Martingaalin jätin pois koska ei jatkanut toista tuntia perään. Oltiin pari minuuttia myöhässä maneesissa ja siellä ei taas onnistunut ohjien nosto pään yli takaisin kaulalle. En ymmärrä tuota hevosta.

Selkäännousussa oli taas vähän säpsynä mutta tasoittui nopeasti. Ovikulmaa ei katsottu tänään juuri yhtään mutta kieli lerppui taas lähes koko alkuverkan suusta. Mentiin vain oikeaan kierrokseen. Lopulta otin vasenta laukkaa kierroksen verran vastalaukkana.

Kuvio aloitettiin kolmikaarisella katsomopäädystä oikeassa kierroksessa ravissa. Kaarilla piti asettaa ulos ja unohdin sen heti. Vasta-asetuksen kanssa kääntäminen oli yllättävän hankalaa eikä meinattu pysyä keskikaarella. Jokusen kierroksen jälkeen tultiin laukassa. Piti pysyä oikeassa laukassa ja siinä oli taas meille haastetta. Oikeasta ohjasta piti hellittää ja kääntää perää muistaakseni vasemmalla pohkeella oikealle. Tällaiset suunnat eivät itseltäni vielä luonnistu automaattisesti. Lopulta tehtiin vähän loivempi kaari ja saatiin se onnistumaan.

Vasempaan kierrokseen laukassa sujui paremmin. Toki siihenkin suuntaan tuli ainakin yksi vaihto. Vasta lopuksi tuli vinkkejä että oikea ohja kevyeksi. En taas itse keksinyt että kumpi mihinkin suuntaan.

Huilattiin hetki ja sitten vaihdettiin kuviota. Päätyihin ympyrät ja välillä kolmikaarisella toiseen päätyyn. Toinen pitkä sivu uraa pitkin. Ympyrällä oltiin tötsien sisäpuolella. Aina tötsän kohdalla väistätettiin takaosaa muutama askel sisään, sitten taivutettiin ympyrän kaarelle ja taas uusi väistö. Kolmikaarisella mentiin ensimmäinen kaari pientä käyntiä pitkällä ohjalla matalana, keskimmäinen kaari isommin eteen alas pitkällä ohjalla ja viimeinen kaari eteen ylös. Itselleni jäi epäselväksi että miten niska olisi kuulunut nostaa ylös. Lyhensin vain ohjia mutta ei tullut kovin hyvää. Enkä saanut kysyttyä.

Hetki käynnissä, sitten ravissa. Ei tullut ravissakaan kovin hyvää ja Senja oli tyytymättömän oloinen. Yritin kovasti mutta lähinnä teki mieli pyydellä hevoselta anteeksi etten osaa ratsastaa tämän paremmin. Onneksi loppua kohti lähti paranemaan. Ope vinkkasi ympyrällä asettamaan jatkuvasti ulos ja siitä lähti tasoittumaan.

Lopulta päätyyn nostettiin laukassa ympyrä, melko kootusti. Tyhjä pitkä sivu mentiin keskilaukkaa ja toiseen päätyyn taas koottiin. Kolmikaarinen yhä ravissa. Keskilaukat lähtivät kivasti. Olisi voinut tulla vielä nopeammin takaisin. Vasen laukka tuli myös kivan kevyeksi ja odottavaksi.

Lopuksi vaihdettiin vielä suuntaa ja tehtiin hetki oikeaan. Melko nopeasti laukat mukaan. Keskilaukkaan en saanut Senjaa ihan suoraksi eikä lähtenyt yhtä pontevasti kuin toiseen suuntaan. Ope kaipasi vielä enemmän kokoamista ja ympyrällä piti jatkaa samaa työtä. Väistä ja taivuta. Tämän olin ihan unohtanut toiseen suuntaan. Tuli kivoja pätkiä ja ope kehui. Senjakin oli paljon, paljon parempi.

Sitten olikin jo loppuhölkkien aika. Vähän pidempää ohjaa, ei nykimistä. Ei ihan herkästi kuulolla mutta ok.

Lopuksi Senja takaisin talliin ja purku. Listan mukaan hummalla oli vielä kaksi koulutuntia luvassa. Kisatiimin treenit siirtyivät maanantaille ja toinen ryhmä vaihtui kouluryhmäksi. Niihin ei Senjaa oltu merkattu.

Ongelmia:
kieli näkyi alkuverkassa
vastalaukat
todella pitkään aika epätasaista
en tajunnut mitä ohjaa ja pohjetta piti käyttää missäkin kierroksessa

Parannusta:
saatiin vastalaukat onnistumaan
keskilaukat lähtivät kivasti
parani kovasti loppua kohti

sunnuntai 4. huhtikuuta 2021

Tutustumassa Hietasaaren maastoihin

 Haaveilin viikonlopulle maastoilusta ja sääennusteiden tiirailun jälkeen päätin kysyä maastoseuraa (opasta) sunnuntaille. Maanantai olisi ollut toinen vaihtoehto mutta näytti vielä märemmältä.

Kaveri onneksi löytyi ja iltapäivällä lähdettiin kahden ratsukon voimin tihkusateessa liikkeelle. Lämpötila pari astetta plussalla. Luvassa lähinnä käyntiä, joten pukeuduin lämpimästi. Samasta syystä en jaksanut satulavärkkäilyä vaan jatkoin koulusatulalla. Ohjat vaihdoin omistajan tuomiin sirompiin nahkaohjiin.

Lenkki meni pitkälti lumipeitteisiä kinttupolkuja. Käynti oli hyvä vaihtoehto. Kahdesti matkan varrella jalkauduin potkimaan Nellan tekemät kasat pois väylältä. (Kolmannen kasan kävin potkimassa kotimatkalla.) Nella vähän hyöri mutta homma hoitui. Selkäännousussa satula lähes lähti pyörähtämään kyljelle. Nella lähti hiihtelemään liikkeelle heti kun olin nousemassa selkään. Tässä treenin paikka.

Pääosin mentiin kaverin perässä (ja pari kertaa väisteltiin ettei jääty pakituksessa alle). Välillä mentiin myös edeltä. Nella kyllä kertoi koska ei halunnut mennä ensimmäisenä ja kiemursi kaverin taakse.

Yksi ravipätkä saatiin otettua. Vähän vyöryväistä menoa. Ehkä olisi pitänyt käynnissäkin ratsastaa vähän aktiivisemmin, nyt lähinnä matkustelin ja ratsastelin.

Ensimmäinen lenkura mentiin reilu puoleen tuntiin, joten ehdotin vielä takakautta tallille paluuta. Kierrettiinkin vähän kauempaa ja itse olin taas välillä eksyksissä.

Kertaalleen kumpikaan heppa ei halunnut mennä edeltä eikä kaverilta lainattu raippakaan auttanut motivoinnissa. Kaveri päätti sitten taluttaa ratsunsa jännän kohdan yli ja se auttoi. Itse tosiaan tohelosti unohdin ottaa raipan mukaan vaikka olen aina kaikille painottanut että maastossa raippa pitää olla varmuuden vuoksi matkassa.

Loppumatkasta keli parani ja kun palautin Nellan lenkin jälkeen tarhaan niin aurinko pilkahti. Reissuun meni noin tunti ja vartti. Matkaa tuli 6,5 km. Huippunopeus vajaa 15 km/h.

Kiva lenkki ja Nella oli edelleen ihanan perustolkku. Hempan mittojen mukaan ommeltu heijastinkorvahuppukin pysyi matkassa. Illalla tosin ompelin siihen vielä tarrakiinnityksen niskaan.

Nella sai saman sadeloimen iltapäiväksi niskaansa. Ainakin toistakseksi se oli pysynyt sisältä kuivana.

Ongelmia:
tihutti
kakkasi väylille
selkäännousun epävakaa satula ja kiireinen ratsu
muutamat jumittelut
ravissa vähän vyöryvä
maastot lähinnä pikkupolkua

Parannusta:
ei säikkyjä eikä tuijotteluja
ei nykinyt ohjia
keli parani loppua kohti
ei tullut kylmä (kuin vähän sormille lopuksi)

lauantai 3. huhtikuuta 2021

Pikavalmennus ja rauhallisempaa menoa

 Lauantaille järjestyi onneksi pikavalmennus Nellan kanssa. En tosiaan uskaltanut varata mitään ennen kuin selvisi että meillä on ratsastuskelpoinen satula. Eli eilen. Opella oli tiivis aikataulu ja meille jäi vain vartin slotti. Otin tämän kuitenkin riemumielin vastaan ja pelkäsin taas Nellan hätäistä altajuoksua.

Ennen tuntia sovitettiin omistajan kanssa satulavyö yleispenkkiin ja punnittiin Nella painomittanauhalla: 530 kg. Sain myös puuttuneet jalustinkumit.

Ohje oli mennä hyvissä ajoin keventelemään ja oltiin maneesissa noin varttia ennen omaa aikaamme. Kapusin selkään ja kävelin kunnes ope käski ravata ja verkkailla kuten olen tottunut tekemään. Tässä vaiheessa tuntui vähän hassulta kommentilta, sillä emme ole vielä näiden neljän aiemman kerran aikana rutinoituneet verkkaamaan jollakin tietyllä tavalla.

Huomasin kuitenkin jo siinä kun otin ohjat käynnissä tuntumalle että Nella oli paljon eilistä rauhallisempi. En tiedä auttoiko eilinen vai rupesiko humma vihdoin tottumaan minuun. Siitä lähdimme onnistuneesti suht rauhalliseen kevyeen raviin. Ope ohjeisti lyhentämään ohjia ja istumaan pystympänä (pois etukenosta). Nämä kai auttoivat.

Opetuksessa jäätiin hetkeksi ympyrälle ravissa. Ohjia piti taas lyhentää. Sitten ulko-ohjalla pidäte aina kun istun alas. Samalla piti käyttää myös sisäpohjetta. Nella kulki edestä kivan tasaisena eikä yrittänytkään nyhtää ohjia tai kiihdytellä. Sitten asetus. Johdin ensin ja ohje oli johtamisen sijaan siirtää sisäkyynärpäätä pari senttiä taaemmas. Eikä tehdä liian isoja myötäyksiä. Kehua hevosta ja höllätä paine kun tekee oikein. Sekä muistaa ulko-ohjan pidätteet.

Tehtiin sama myös toiseen suuntaan ja olin ihan ällistynyt kuinka paljon rauhallisempi ja tasaisempi Nella tänään olikaan. Ratsastin kuulemma vähän turhan varovaisesti enkä sitä epäilekään.

Hurauteltiin vielä liuta kolmikaarisia ja näissäkin oli järkeä. Parhaimmillaan tehtiin oikein täsmälliset suoristuksetkin. Ope kuvasi muutaman pätkän ja kyseli miltä tuntuu. Herkästi menin yhä vähän etukenoiseksi ja Nella putosi turhan matalaksi. Ulko-ohjaa ylöspäin ja ulkopohjetta nostamaan ratsua. Kuski ryhtiin. Päästiin tasaiseen alku- ja loppuverkkamuotoon. Mutta kuulemma turhan etupainoista pidemmän päälle. Tästäkin olin samaa mieltä. Mutta sitä en ihan allekirjoita että Nellan rauhallisuus olisi löytynyt kuskin pystymmän istunnan ja lyhyempien ohjien takia. Tuskin niistä haittaakaan oli. Käsky kävi jutella hepalle sekä taputtaa sitä kunnolla. Juttelen niin hiljaa etten ole varma kuuleeko heppakaan. Taputtamisen sijaan minut on opetettu rapsuttelemaan.

Aika loppui nopeasti (vartissa) ja otettiin vielä laukkaa ympyrällä kun ope teki lähtöä. Vautsi! Hallittua ja tasapainoista, vauhtia ehkä puolet eilisestä. Onnistui vieläpä molempiin suuntiin!

En halunnut lopettaa ihan näin lyhyeen, joten keventelin vielä hetken. Open lähdettyä vauhtia oli vähän enemmän muttei oltu vielä vyörymisessä. Halusin nyt tilaisuuden tullen testata myös Nellan tuumailut maneesiin yksin jäämiseen kun toinen heppa teki lähtöä. Kommenttina oli että saattaa huolestua. En ottanut käyntiin vaan ravailtiin kuvioita ja tein puolipidätteitä. Tuntuu ettei Nella edes huomannut että kaveri lähti ja jäätiin keskenämme! Ei mitään herpaantumisia.

Lopulta keräsin taas kasamme ja avasin oven. Sieltä tulivatkin seuraavat sisälle kun oltiin lähdössä ulos. Käytiin taas kävelemässä loppukäynnit tietä pitkin maastossa. Nella ei hätkähtänyt lintubongareiden laumasta, polkupyöristä tai sähkömoposta. Ihanan tolkku eläin!

Mittasin tunnin jälkeen vielä Nellan lämmön. Nyt näytti eilistä vähemmän: 37,4°C. Vein hepan takaisin pihalle, putsasin ja rasvasin suitset sekä korjasin loimesta vielä palkeenkielen. Kivempi kaikille kun varusteet ovat ehyet!

Ongelmia:
liian pitkät ohjat ja etukenottava kuski
ratsastin kuulemma liian varovaisesti

Parannusta:
alusta asti paljon rauhallisempi
hommassa oli jo paljon järkeä
ravi ja laukka olivat ihanan rauhallisia
ei kiskonut ohjia
ei hermostunut kun jäi yksin maneesiin
maastolenkillä ei tuijotellut mitään

Pätkiä menostamme:

Herätellen pikkurataa

 Lauantai alkoi taas Äimiskän tunnilla. Tosin tänään tuntia myöhemmin. Puomien sijaan olikin esteitä. Ratsukoita silti vain 6. Keli oli nollissa ja sain taas yllätysratsun: Wanni. Kolmas kerta sillä.

Wanni löytyi tarhasta ja antoi nätisti kiinni. Karsinassa laitoin kiinni ja niin tosiaan luki ohjeissa. Söi Eemelin heiniä ja irvisteli kaverille aika pahalla naamalla. Vähän huoletti itseänikin. Parempi oli antaa heinien olla tarjolla.

Wanninkin ohjeissa puhuttiin kylkisuojasta jos haluaa laittaa kannukset. En halunnut enkä löytänyt suojaakaan. Karvapeite näytti ihan siistiltä. Muuten ihanan nopea varustus. Etusuojat, satula ja suitset. Lopulta kävin vielä vaihtamassa esteraippani pidempään koulumalliin.

Esteet olivat maneesissa valmiina, joten kyytiin vain. Wanni oli yhä aika unelias. Reipas käynti puuttui ja pyynnöstä tuli ravia. Ravissa ei löytynyt kunnon kiitoa, laukassa oli parempi lisähönkä. Tosin nopeasti loppuikin vauhti. Ratsun muoto ei ollut kovin mairitteleva vaan kulki aika pitkulana.

Turvajalustimien reunaputkikumit eivät pysyneet paikoillaan. Laitoin ne n. 15 kertaa takaisin paikoilleen ja yritin jopa viritellä letityskuminauhaa avuksi. Irtoilivat silti. Ehkä jalkani heiluivat sen verran jalustimen ulkosyrjille? Ope sanoi että muilla ei ole ollut ongelmia. Aika häiritsevää tämä oli. Onneksi tasapainoni ei ole jalustimista kiinni.

Ensin hypättiin viiden laukan linjaa ravilähestymisellä ja 6 laukalla. Livahti seitsemäs. Raipan avulla päästiin kuuteen. Sitten tultiin laukassa ja luulin että vauhti riittäisi viiteen. Tuli kuudes. Taas piti ottaa raippa apuun jotta venyttiin viiteen. Oikea laukka ei säilynyt vaan vaihteli matkalla. Tästä ei onneksi tullut huutia. Toki aina korjasin lopuksi.

Tultiin myös toisesta suunnasta ja sarja perään. Nyt ruvettiin pääsemään oikeisiin askelmääriin ilman kamalaa usutusta. Sarjalta löytyi jopa pyynnöstä vaihto oikeaan laukkaan.

Sitten hypättiin rata ensin pienempänä ja toiselle kierrokselle meille nostettiin 70 senttiin. Noloa tunnustaa mutten ollut huomannut ratapiirrosta hevoslistan yläpuolelta. Sama putkinäkö pelastaa minut huomaamasta sotkuja kotona. Tunnin jälkeen tarkistin ja ainakin silloin ratapiirros oli tosiaan ovessa.

Herättelin Wannin liikkeelle ja suihkittiin rata. Miinusta putoilevista jalustimista. Plussaa vaihdoista esteillä ja oikeista askelmääristä. Päädyt vähän kanttailtiin. Jälkimmäisellä kierroksella putosi ehkä joku. Muuten oli aika samanlaista menoa molemmilla radoilla. Menihän se mutta aika työlästä oli kaikesta huolimatta. Selässä tuli kuuma. Siihen nähden jännä että sykemittari sanoi tunnin huippusykkeeksi vain 146.

Wanni jatkoi hommia seuraavalle tunnille. Minä houkuttelin ihmisiä tuomani tippumiskakun pariin.

Ongelmia:
alkutunnista ylimääräisiä askeleita väleihin
ei menty kovin kauniissa muodossa
humma oli heräteltävää mallia
vääriä laukkoja
turvajalustimet eivät pysyneet kiinni (eivätkä siksi jaloissa)

Parannusta:
vaihdot tulivat esteillä näppärästi kun muistin pyytää
70 cm rata helposti
heräsi paremmin liikkeelle

perjantai 2. huhtikuuta 2021

Neljännellä kerralla vihdoin vähän nappuloita

 Perjantaina kävin rataharkkojen jälkeen kotona syömässä ja olin sen jälkeen ihan veto pois. Päädyin siksi menemään Nellan luo autolla. Tunteja ei illasta ollut vaan 16 jälkeen maneesi vapaana. En ihan neljäksi saanut aikaiseksi vaan omaan tapaani aikatauluni venähti.

Tallilla meni aikaa vielä varustesäätöön. Sain karvaromaanin onneksi lainakäyttöön ja sulloin sinne palat sisään. Vaihdoin kuolaimetkin sensitive bitistä rolleriin.

Tänään saatiin olla maneesissa keskenämme. Lähdin työstämään saamieni vinkkien perusteella eli ei saa päästää yhtään vyörymään. Ensimmäiset 22 minuuttia menikin siihen että otin käynnistä seis aina kun lähti kiihtymään. Eli melko jatkuvasti. Käyntiä, seis, käyntiä, seis. Myötäsin pysähdyksiin kunnolla ja välillä Nella kiskoi perään loputkin ohjat käsistä ja kuskin kaulalle.

Skarppasin etten vetäisi ohjista ja keksin että johtamalla saan Nellan myötäämään. Tosin painui aika matalaksi ja yleensä raskaaksi kädelle.

Ravissa ei päästy kovin pitkälle. Siinäkin otin käyntiin tai pysäytin jos lähti liikaa kiihtymään. Eli lähes jatkuvasti. Tuli onneksi parempiakin pätkiä. Välikäyntien jälkeen tosin aloitettiin taas alusta. Tehtiin muutamat väistötkin käynnissä ja ravissa. Paremmin kuin odotin.

Halusin ottaa laukkaakin mutta pidettiin laukat tänään aika minimissä. Noin ympyrällinen suuntaansa. Aika reippaastihan ne menivät mutta pudotti kuitenkin nätisti pyynnöstä raviin.

Ennen loppuverkkojamme pihalle tuli kaveri. Nellan keskittyminen rakoili pahasti ja kertaalleen vähän spurttasikin omiaan. Saatiin kuitenkin loppuverkkailut tehtyä. Kun rupesin keräilemään kasoja niin piha oli tyhjennyt. Siivoamista oli taas useamman läjän verran.


Treenin jälkeen pihalla.
©minä

Kello oli sen verran paljon etten vienyt Nellaa enää ulos. Tämän päivän treenistä ei tullut edes hiki. Sai mash-mehunsa ja sitten korjasin vielä loimen etusoljen.

Ongelmia:
yhä liikaa vauhtia
kiskoi kuskia etukenoon
vähän hätääntyi kaverin äänistä pihalla

Parannusta:
meillä on ratsastuskelpoinen satula
hummalle ei tullut hiki

Kaksi rauhallista rataa rataharkoissa

 Perjantaina Äimiskällä oli aamupäivästä esterataharjoitukset. Koska Senjalle ei tullut muita kuskeja niin sain mennä 80 ja 90 cm. Kaikissa korkeuksissa oli onneksi sama ratapohja. Tällä kertaa ratakin löytyi näkyville jo edellisenä iltana, joten oli hyvin aikaa opetella se. Aamulla kävelin sen radan rakennuksen jälkeen ensimmäisen kerran.

Keli oli aamulla nollissa mutta lämpeni siitä lähes seitsemään asteeseen iltapäiväksi. Omat hyppyvuoroni olivat tosiaan vasta puolen päivän jälkeen.

Senja oli saanut varustukseensa vielä kylkisuojan. Oikeaan kylkeen ja satulan alle on hiutunut karvattomia kohtia. Piti pyytää ope näyttämään asennus. Satulan alle, tarra mahan alle ja remmit eteenpäin. Yläklipsit satulan kauhukahvalenkkeihin, sivutarrat satulavyön ympärille. Kuulemma ei ollut sanonut siitä mitään ratsastaessa.


©Ella S.

Vaikka yritin olla ajoissa niin olin taas aikataulustani myöhässä. Ehdin vain niukasti selkään ennen rataan tutustumista. Senja oli tässä vaiheessa kumman säpsynä.


Ratapiirros faceryhmästä. Vitosena trippeli, kutosena vesimatto ja ysin alla täytteitä.
Ei lankkuja, johteita tai muita härpäkkeitä.
Kolmoselta suoraan vitoselle ei mahtunut järkevästi kuin uran kautta.


Radassa oli 9 estettä ja ysin jälkeen sai halutessaan hypätä perään vielä esteet: 1, 2, 3, 5, 6 ja 7. Ajanottajia tai liputtajia ei ollut.

Pohdin reittivalintoja ja päätin lähteä tekemään tänään pienemmät tiet. Kutoselta kolmosen sisäpuolelta seiskalle ja siitä vitosen sisäpuolelta kasille. Päädyistä en lähtenyt nipistämään tarpeettomasti.


©Ella S.

Muutama kisaaja oli jäänyt pois, joten verkkaryhmämme vikoina oltiin samalla muistaakseni kolmansina. Aika ripeästi siis verkkaamaan. Senja oli onneksi tasoittunut säpsyilystään mutta ei ollut parhaiten kuulolla. Kielikin taisi näkyä. Verkassa oli onneksi sen verran väljää että mahtui laukkaamaan toiseenkin suuntaan.


©Ella S.

Verkkahypyt eivät olleet ihan parasta menoamme. Paikat olivat vähän hukassa. Nyt kävin näyttämässä verkan vesimaton etukäteen muttei Senja tuntunut edes huomaavan sitä. Eikä siitä kyllä välittänytkään. Huonojen paikkojen takia verkkahyppyjä taisi tulla noin 3 kullekin esteelle. Empimättä kuitenkin yli vaikka heti toiselle ristikkohypylle kuski taisi jäätyä ja jättää ratkaisematta. Vääriä laukkojakin taisi olla.


Kuski ei ihan mukana.
©Ella S.

Lopulta meillä oli vielä viimeinen hyppy ottamatta kun huudeltiin jo radalle. Ei siis ehditty sinne yhden suorituksen ajaksi ihmettelemään. Itselleni plussat että tuossa tilanteessa keskityin vielä tekemään hyvän verkkahypyn ennen kuin lähes laukattiin radalle. Käynnissä toki väliaidan toiselle puolelle. Ei ollut porttiakaan.


©Ella S.

Ravattiin rauhassa alue ympäri molempiin suuntiin sekä näytin vesimaton ja ysin täytteet. Sitten vielä laukassa molempiin suuntiin ympäri ennen kuin aloitettiin. Sen verran näemmä polkaisin kaasua päädyssä että Senja meinasi imeytyä väärälle esteelle. Sain estettyä ja sitten aloitettiin kuten pitikin.

©Ella S.

©Ella S.

Paikat olivat radalla paljon verkkaa paremmat. Ykkönen ok, kakkosen ja kolmosen väliin rauhalliset 4 askelta ja päädyn kautta sarjalle. Sarja ok. Sen jälkeen oli vähän kiire trippelille ja Senja päätti läheä kaukaa. En ollut hypyssä mukana mutta Senja ei suuttunut tai jäänyt kierroksille. Sen jälkeen tajusin laittaa jalat kiinni ja pitää ohjat käsissä. Kutonen näppärästi, kaarre oikein asiallisesti. Seiskalle ehdin suoristaa ja sen jälkeen oltiin taas menossa yhdessä. Hyvin kääntyi kasille ja päästiin päädyn kautta ysille. Siitä sitten jatkettiin loput esteet. 17 metrin linja meni nytkin hyvin. Ovella saattoi vähän jotakin katsella. Nyt tuli päivän paras hyppy trippelille ja viimeiset käännökset nekin näppärästi.


©Ella S.

Rento ja rauhallinen nolla, maalissa! Miinuksena matkalla oli vähän vääriä laukkoja mutta Senja hoiti ne hyvin itse pois. Johtamisia en muistanut ajatella. Mutta omaan ratsastukseeni olin muuten tyytyväinen. Samoin Senjan rentouteen ja rauhallisuuteen. Sekä siihen ettei tuijoteltu mitään!

Mia videoi ratamme katsomosta:

Sama 80-rata Hannan kuvaamana toisesta päädystä:

Käveltiin ratojen välissä melko pitkään. Lopulta ravailin vähän ja taas vasta edellisen lähdettyä ysikympin radalle havahduin siihen että pitäisi ottaa verkkahypyt. Yhä samat paikkaongelmat olivat läsnä verkassa. Nyt tein sentään päätökset paremmin. Ristikko kerran vai kahdesti alle ja pysty pari kertaa ja okseri olikohan kolmesti. En taas halunnut jättää huonoon hyppyyn. Huomasin itse laittavani nyt enemmän painetta ratsuun.


©Ella S.

Radalla oltiin taas keskenämme. Ei tainnut muillakaan olla valmistautuvaa samaan aikaan aidoissa. En näyttänyt esteitä uudestaan vaan kierrettiin vaan alue ympäri molempiin suuntiin. Ennen lähtöä Senja vielä säikähti tervehdyksen heilahdusta ratamestarilta. Tehtiin sitten vielä ylimääräinen ympyrä sen takia. Sitten aloitus. Nyt ei meinattu livetä vääriin paikkoihin.


©Ella S.

Ykkönen ok. Sen jälkeen otin ehkä jo vähän liikaa kiinni ja kolmoselta tuli puomi. Esteen jälkeen Senja lähti viettämään sivuun vasemmalle ja sarja tuli melko äkkiä vastaan. Päästiin siitä suht asiallisesti yli mutta pudotin toisen jalustimeni. Lähestyminen trippelille tuntui arpomiselta että mennäänkö vasemmalle vai oikealle ja vauhtia oli liikaa. Päädyin ottamaan seis ja totean että se oli hyvä ratkaisu. Kisoissa voltti olisi ollut tähän väliin hyvä veto.


©Ella S.

Koska kyse oli harkkakisoista niin käsky kävi tulla sarja uudestaan. Näin teimme ja nyt meni paremmin. Toki taas kaarteessa oli kiire ja mentiin trippeli aika kaukaa yli eikä kuski ollut ihan mukana. Päädyssä trippelin jälkeen oltiin ehkä eniten epätasapainossa näillä radoillamme. Hetken epäilytti että pysytäänkö oikealla puolella aitoja.


©Ella S.

Sain tilanteen kuitenkin haltuun ja kutosen jälkeen kurvailin taas pienemmät kaarteet ja hyvin sujui. Ysin jälkeen Senja meinasi lähteä vyörymään mutta sain kunnon pidätteellä takaisin kuulolle.


©Ella S.

Kakkoskierros loppuun meni sangen kivasti. Tosin Senja hätkähti heti jos radalla oli ylimääräistä ihmisten liikettä. Trippeli oli paljon helpompi este ilman sarjaa pohjille. Sekä tiukahko kurvi vesimatolta okserille sujui vielä neljännelläkin kerralla. Jäätiin vähän lähelle mutta pienellä lisäpaineella helposti yli. Väärässä laukassa taas alas mutta vaihtui se lopulta lennosta.

Mia kuvasi myös 90-ratamme:

Tämäkin rata oli kivasti rennompi ja rauhallisempi kuin aiempamme. Omasta mielestäni kasikymppi oli parempi mutta ei tämäkään huono ollut. Hassu juttu vaan miten tekee mieli laittaa lisää painetta esteiden noustessa. Vääriä laukkoja oli tälläkin radalla mutta eipä tehty pikakäännöksiä alastuloista.


©Ella S.

Kaikki postauksen valokuvat Ella Strid.

torstai 1. huhtikuuta 2021

Nellan pikaliikutus ja satuloiden sovitusta

 Torstaina oli vihdoin ensimmäinen päivä kun yp-heppani Nellan hoito ja liikutus oli omalla vastuullani. Onneksi sain satuloiden sovituksen sovittua heti tälle päivälle. Sekä onneksi sain vielä mennä tallikaverin lainakoulusatulalla pohjille, jotta sain Nellaa vähän liikutettua. Samalla satulalla siis, jolla Nella on viime ajat muutenkin liikkunut.

Tämän päivän ratsastus jäi taas vähän lyhyeksi kun rehujen ja varusteiden kanssa oli säätämistä. Kannoin testattavat satulatkin etukäteen maneesiin. Siinä niitä nostaessani jotenkin nitkautin selkäni. Se vihoitteli illallakin muttei onneksi haitannut ratsastusta.

Kolmen jälkeen kuitenkin mentiin Nellan kanssa maneesiin. Hetki saatiin olla keskenämme, sitten tuli poni seuraksi. Nella tohotti taas menemään eikä meno ollut juuri aiempaa ihanampaa. Jäi herkästi kiinni vasempaan ohjaan eikä oikein taipunut. Paitsi käynnissä sentään vähäsen. Siinä painui sitten herkästi liian matalaksi.

Ravissa ja laukassa oli lähinnä tohotusta. Kuunteli kyllä pidätteet mutta heti perään lähti taas kiihdyttelemään. Ei tehty mitään erikoista. Ympyröitä ja suoraa uraa. Joitakin siirtymiä.

Ohjat tuntumalla käynnistä Nella kiihdytteli itsekseen raville. Yhden ohjan pysäytys ei tainnut olla tuttu, sillä pää mutkallakin hölkkäsi miniympyrällä tovin ravia ennen kuin malttoi hidastaa. Jokusen kerran jarrutin myös seiniin. Yllättäen ei siis ollut kovin taitava olo selässä. Kun yritin tehdä hidastukset istunnalla (ja ohjalla) niin tuntui että piti ottaa aika kovasti. Ei kiva.

Ehdin mennä askellajit molempiin suuntiin läpi ja etsiä sen jälkeen rauhallista ravia kun satulansovittaja saapui.

Aikaa oli sen verran niukasti, joten vaihdettiin testipenkki 1 ja sitten toinen selkään. Nämä siis Nellan omat ja mukana tulleet satulat. Tosin käytössä ei kumpikaan ollut ollut hetkeen. Talutin tarkastelijan ohi ja tunnusteli miten satula istuu. Yleissatulassa kävin istumassa ja käveltiin pieni lenkki. Ei minun mielestäni yhtään niin paha istua kuin mitä kaikki sanovat. Koulusatulassa istuminen piti hoitaa tallin pihalla kun aika loppui. Pelkäsin onneksi suotta eikä tämä koulusatula ollut itselleni hankala istua. Nellakin tuntui tämän kanssa kapoisemmalta kuin hienolla lainapenkillä.

Saatiin onneksi vielä tallikaverilta Mattesin karvaromaania lainaan. Tuomio oli että kummatkin satulat ovat käyttökelpoisia edestä kohottavan romaanin kanssa. Koulusatula pitää topata ja sen jälkeen se on ihan hyvä. Yleissatulalla pääsemme alkuun mutta jos meinaan ruveta hyppyhommiin niin on hommattava estesatula. Yleissatula kuulemma kipeyttää Nellan pidemmän päälle.

En tehnyt Nellan kanssa enempää vaan tämä jäi aika kevyeksi päiväksi. Sovittiin vielä omistajan kanssa hommat kuntoon ja laitettiin nimet papereihin. Nyt se on sitten virallista ja Nella minulla ylläpidossa.

Hoidin Nellan pois ja humma pääsi vielä hetkeksi takaisin pihalle. Ensin tosin lisäsin puuttuvan hokin ja kiristin muutkin. Nyt on omat työkalut moiseen! Takakenkien naulat olivat huomiota herättävästi koholla.

Selvisi vielä liuta puuttuvia tavaroita. Mm. jalustinkumit ja satulavyö koulusatulaan. Onneksi omistaja lupasi tutkia jemmojaan. Minä yritän haalia karvaromaanin.

Tein Nellan ruoat ja aika paljon pikkupuuhastelua jäi vielä tekemättä. Varusteita voisi putsata. Järjestelin vähän kaappia ja vein harjakassin kotiin ehostettavaksi. Nelisen tuntia meni tallireissussa.

Ongelmia:
ratsastaessa yhä toho päällä
unohdin kerätä kasamme maneesista

Parannusta:
kiltti hoitaa