Internet tarjosi black friday -tarjouksena tutustumistunnin ratsastuskoulu Onnenpotkuun Klaukkalaan. Ei mennyt monta hetkeä kun olin jo houkutellut entiset tallikaverini mukaan ja tutustumistunti oli sovittu. 30 euroa, koulutunti. Opeksi Ira.
Menomatka tallille oli loppupätkästä aika karu. En muista aiemmin ajaneeni yhtä huonokuntoisella tiellä kuin mitä loppumatkasta oli tarjolla. Tallit olivat kuitenkin avarat ja hevostoiveita oli kuunneltu hyvin. Pelkäsin että päädytään 7 hengen ryhmään mutta meitä olikin lopulta 5.
Ratsukseni sain ruunikon pv-tamma Dominan. Nettisivujen perusteella veikkasin oikein. Tosin esittelytekstissä luki vain "herkkä ja kuvankaunis tamma". Tamma oli kunnon talvikarvassa ja aika pörröinen. Sen lisäksi aika hoikassa kunnossa ja perusteluiksi sain jotain vatsaongelmia. Hoitaessa oli vähän hyöriväinen mutta ihan kiltti.
Ratsastamaan päästiin maneesiin. Viidelle ratsukolle ihan sopivan kokoinen. Hieman pientä koulurataa isompi. Ei peilejä.
Alkuun käyntiä ja hevosen tunnustelua. Minulla tämä meni vähän jalustimien kanssa säätämiseksi. Taas tunsin itseni töppöjalaksi kun piti laittaa kierteet koulusatulassa. Juuri se yksi viimeinen reikä puuttui. Käynnissä tamma oli aavistuksen hidas. Kuuliainen kuitenkin. Tehtiin itsenäisesti etuosakäännöksiä. Vasenta pohjetta kuunteli ihan ok, oikeaa paljon huonommin.
Ravissa hölkättiin loivia kiemuroita KN:n tapaan ja lopulta toisen sisään tehtiin voltti uralle. Vielä tässä vaiheessa ei juuri kommentteja opelta saatu. Jalat alas ja reippaampaa ravia. Tamma kuunteli pyyntöjä nätisti mutta oikealle taipuminen oli hitaampaa ja työläämpää. Ravi piti herätellä liikkeelle. Käynnistyi vähän hitaasti tai istuntani jarrutti.
Matkan varrella ope kyseli jotain knoppitietoja ratsastuksesta. Osasin vastata kaikkiin. Pysähdyksen hyvä pituus on 4 sekuntia ja mitäköhän muuta oli.
Pienen välihuilin jälkeen jäätiin lopputunniksi ympyrälle. Siirtymiä käynnin ja ravin välillä, vähintään kaksi kierroksessa. Hetken päästä myös vähän raviväistöä ja lopulta laukannosto väistön jälkeen. Sekä ravi- että laukkapätkät jäivät siis aika lyhyiksi. Tamma toimi kivasti, paitsi oikean pohkeen väistö oli yhä työläähköä. Laukat nousivat näppärästi. Nämä siis molempiin suuntiin. Vasen kierros tuntui paljon helpommalta.
Nyt ohjeita tuli jo vähän laajemmin. Mm. että laukannostossa (vasen kierros) pitäisi höllätä paremmin sisältä. Tätä en osannut toteuttaa. Seuraavassa nostossa myötäsin sisältä enkä saanutkaan laukkaa. Päädyin ajamaan laukalle ja tamma juoksi pää ulkona. Ei näin. Tarkentavia lisäapukommentteja ei tähän asiaan enää tullut ja parin hankalan yrityksen jälkeen palasin tekemään nostot kuten aiemminkin.
Loppuraveissa ravi olikin jo kivan reipasta. Ope muistutteli tekemään puolipidätteet ennen kulmia. Eikä humma hätkähtänyt mitään vaikka pari kaveria teki välillä omia liikkeitään.
Ihan hauska heppa, ei tosin erityisen säpäkkä. Open kanssa oltiin samoilla linjoilla korjauksista ja tehtävät olivat monipuolisia. Miinuksena välillä oli aavistuksen yksitoikkoista ja taidettiin saada aika kiltti aloitus. Minulta voisi vaatia paljon enemmänkin. Samalla pääsisi lopettamaan vielä pykälää parempiin suorituksiin.
Tallikaverit taisivat taas tykätä enemmän kuin minä. Vähän etäällä mutta miksikäs ei tuollakin voisi käydä toistekin. Normaali irtotuntihinta 45 e olisi tuosta ollut mielestäni kyllä liikaa.
Ongelmia:
humma oli enemmän kiinni vasemmassa ohjassa
kuunteli oikeaa pohjetta huonommin
välillä vauhdissa epätasaisuutta, luultavasti istunnastani johtuen
Parannusta:
kivan tasainen
toimi asiallisesti
ei ollut yhtään säikky
kaveritkin tykkäsivät ratsuistaan
torstai 30. marraskuuta 2017
keskiviikko 29. marraskuuta 2017
Lisää jumppaa parituntiesteillä
Keskiviikkona käytiin Assin kanssa taas hyppäämässä, tällä kertaa iltavuorossa. Nyt olin poikkeuksellisen nopea ja ehdittiin kasata estemateriaalia kasaan ja ehdin jo raviverkkaan asti ennen open saapumista. Nyt tosiaan ekaa kertaa kaksarilla.
Alkuverkkaamme ei juuri kommentoitu. Vähän oli ravissa kiireinen mutta malttoi. Aika jäykkä. Laukoista tuli sanomista ettei kannata jäädä hieromaan vaan laukata vain sen verran että vertyy. Itselleni yhä vaikea sanoa Assista että mikä on sopiva määrä.
Välissä käveltiin ihan pitkä pätkä kun kaverikin verkkasi valmiiksi.
Hypyt aloitettiin taas lävistäjälinjalla: maapuomi, minipysty ja maapuomi. Ope sanoi että saa itse valita että mihin tähtää. Taisin kyllä itse vain körötellä kohti. Toistoja tuli ihan runsaasti ja meni tovi että sain juonesta kiinni mihin kaikkeen pitää keskittyä. Ei saa heittää ohjia pois, paino jalustimille ja jalat eteen, keskivartalo jänteväksi, lähesty suoraan, jätä suoraan, älä laske käsiä liian alas. Olihan siinä.
Vähän edelliskerran tapaan tultiin myös 4 askeleen linja pystyltä vinossa olevalle kavaletille. Tsemppauksesta huolimatta ensimmäinen kerta oli kamalaa kiemuraa. Niin oli myös eka kerta kavaletti-okserilinjalle. Nyt olin kuitenkin sen verran skarppina että osuttiin kaikille esteille.
Tultiin tehtäviä sekä lyhemmissä pätkissä että lopuksi muutama pidempi kierros koko hommaa. Yhä vaan niitä samoja ongelmia eli pidä ohjat kädessä, odota hyppyjä, älä himmaile laukkaa liikaa pois ja tulipa käsky myös katsoa eteen. Osan kanssa sain skarpattua. Kerran toin lävistäjäpystylle ihan liian juureen ja otettiin siitä puomi mukaan. Sen jälkeen Assi rupesi hyppäämään vielä korkeampia loikkia. Ope perusteli ettei nosta kun tamma menee muutenkin niin korkealta. Olisikohan olleet jotain 80 cm? Osassa hypyistä oli hankala olla mukana mutta onneksi joukkoon mahtui niitä parempiakin ylityksiä. Linjalla tosiaan auttoi kun päästi Assin laukkaamaan vähän rennommin ja sujuvammin. Kyllä ne jarrutkin aina löytyivät. Vain kerran vähän ryntäsi sisään. Itselleni oli vaikeaa huomata koska laukka on hyvä kun kuitenkin säätyi niin salakavalan hyvin. Ope jätti tästä aika paljon vastuuta itselle.
Odotteluaikaa ei tosiaan kamalasti jäänyt. Onneksi lopussa kaverin hypätessä pitkää pätkää ehdittiin vähän huoahtaa. Olin Assin jaksamisesta enemmän huolissani kuin omastani. Ei tosiaan ollut yhtään yksäriä kevyempi. 5 e halvempi kuitenkin. Ja kivempi tietysti kun oli useampi ihminen kasaamassa esteitä.
Loppuraveissa Assilla oli taas kamala kiire. Malttoi odottaa vain hetkittäin ja sitten taas lähti paahtamaan kun oli yhtään suoraa edessä. Yritin tehdä vähän avoa mutta aika yritykseksi jäi. Tässä voisi skarpata. Ja kun meinasin jäädä veivaamaan niin ope sanoi että 10 min hölkkä riittää ihan hyvin loppuun.
Käveltiin sitten vielä taluttaen. Assilla meinasi olla siinäkin kiire eli pakko oli tehdä vähän odotteluharjoituksia. Tamma selvästi tykkäsi kun sai vähän laittaa aivonystyröitään liikkeelle ja rupesi seuraamaan hyvin.
Ongelmia:
loppuraveissa oli kiireinen
yksi pudotus
kiemurteli välillä linjoilla
Parannusta:
ei kieltoja
Alkuverkkaamme ei juuri kommentoitu. Vähän oli ravissa kiireinen mutta malttoi. Aika jäykkä. Laukoista tuli sanomista ettei kannata jäädä hieromaan vaan laukata vain sen verran että vertyy. Itselleni yhä vaikea sanoa Assista että mikä on sopiva määrä.
Välissä käveltiin ihan pitkä pätkä kun kaverikin verkkasi valmiiksi.
Hypyt aloitettiin taas lävistäjälinjalla: maapuomi, minipysty ja maapuomi. Ope sanoi että saa itse valita että mihin tähtää. Taisin kyllä itse vain körötellä kohti. Toistoja tuli ihan runsaasti ja meni tovi että sain juonesta kiinni mihin kaikkeen pitää keskittyä. Ei saa heittää ohjia pois, paino jalustimille ja jalat eteen, keskivartalo jänteväksi, lähesty suoraan, jätä suoraan, älä laske käsiä liian alas. Olihan siinä.
Vähän edelliskerran tapaan tultiin myös 4 askeleen linja pystyltä vinossa olevalle kavaletille. Tsemppauksesta huolimatta ensimmäinen kerta oli kamalaa kiemuraa. Niin oli myös eka kerta kavaletti-okserilinjalle. Nyt olin kuitenkin sen verran skarppina että osuttiin kaikille esteille.
Tultiin tehtäviä sekä lyhemmissä pätkissä että lopuksi muutama pidempi kierros koko hommaa. Yhä vaan niitä samoja ongelmia eli pidä ohjat kädessä, odota hyppyjä, älä himmaile laukkaa liikaa pois ja tulipa käsky myös katsoa eteen. Osan kanssa sain skarpattua. Kerran toin lävistäjäpystylle ihan liian juureen ja otettiin siitä puomi mukaan. Sen jälkeen Assi rupesi hyppäämään vielä korkeampia loikkia. Ope perusteli ettei nosta kun tamma menee muutenkin niin korkealta. Olisikohan olleet jotain 80 cm? Osassa hypyistä oli hankala olla mukana mutta onneksi joukkoon mahtui niitä parempiakin ylityksiä. Linjalla tosiaan auttoi kun päästi Assin laukkaamaan vähän rennommin ja sujuvammin. Kyllä ne jarrutkin aina löytyivät. Vain kerran vähän ryntäsi sisään. Itselleni oli vaikeaa huomata koska laukka on hyvä kun kuitenkin säätyi niin salakavalan hyvin. Ope jätti tästä aika paljon vastuuta itselle.
Odotteluaikaa ei tosiaan kamalasti jäänyt. Onneksi lopussa kaverin hypätessä pitkää pätkää ehdittiin vähän huoahtaa. Olin Assin jaksamisesta enemmän huolissani kuin omastani. Ei tosiaan ollut yhtään yksäriä kevyempi. 5 e halvempi kuitenkin. Ja kivempi tietysti kun oli useampi ihminen kasaamassa esteitä.
Loppuraveissa Assilla oli taas kamala kiire. Malttoi odottaa vain hetkittäin ja sitten taas lähti paahtamaan kun oli yhtään suoraa edessä. Yritin tehdä vähän avoa mutta aika yritykseksi jäi. Tässä voisi skarpata. Ja kun meinasin jäädä veivaamaan niin ope sanoi että 10 min hölkkä riittää ihan hyvin loppuun.
Käveltiin sitten vielä taluttaen. Assilla meinasi olla siinäkin kiire eli pakko oli tehdä vähän odotteluharjoituksia. Tamma selvästi tykkäsi kun sai vähän laittaa aivonystyröitään liikkeelle ja rupesi seuraamaan hyvin.
Ongelmia:
loppuraveissa oli kiireinen
yksi pudotus
kiemurteli välillä linjoilla
Parannusta:
ei kieltoja
sunnuntai 26. marraskuuta 2017
Yhä samoja ongelmia maneesiestetreeneissä
Sunnuntaina mentiin taas Korpelaan maneesitreeneihin. Aikataulut menivät uusiksi ja päädyin 3 ratsukon porukkaan jälkimmäiselle tunnille. Ei haitannut. Mentiin taas keltaisella ja nyt sekä lastasin että purin Hempan autosta ihan itsekseni ilman mitään ongelmia. On se mainio!
Tänään en erikseen talutellut ympäri maneesia. Sen verran kuitenkin että muita odotellessa siivosin läjät.
Hemppa oli taas kelpo tasainen. Ei mikään super muttei huonokaan. Käynti ja ravi ok, alkuun mentiin tosiaan hetki rauhassa käyntiäkin. Ravissa säätyi hyvin. Vaikeinta oli laukat enkä saanut kumpaakaan laukkaa rullaamaan hyvin vaan Hemppa meni turpa pitkällä ja kankeana.
Alkuun tultiin kahta kavalettia ja laukka säätyi helposti. 5 tai 4 askelta väliin.
Hyppyhommat aloitettiin pitkän sivun jumpalta: maapuomi, ristikko/pysty ja okseri. Me saatiin alkuun vielä kavaletti perään. Taas lähdettiin siitä etten saa pyöristää selkääni. Mahaa lähemmäs ratsun harjaa. Taisi olla kelvollista muttei ihanaa, en saanut ihan selvää. Tultiin useampi kierros (samoilla väleillä kuin ponit) ja okseri nousi jonnekin 80 cm nurkille. Pieniin esteisiin tottuneena näytti suurehkolta. Helposti silti yli joka kerta. Näistä taidettiin tulla toivotulla oikealla laukalla alas.
Sitten maneesissa oli taas liuta kavaletteja ja kaarevia linjoja ja tultiin niitä vähän eri yhdistelmillä. Kovin samanlaista kuin viikko sitten. Nyt tosin osa laukoista taisi vaihtua myötäisiksi. Mutta vääriä oli paljon, Hemppa pudotti ne raville ja nosti melko itsestään uuden laukan. Vasta viimeisellä kierroksella sisuunnuin ja osasin odottaa ravia. Raippasin, Hemppa hätkähti ja juoksi kavaletista ohi. Vikalla kierroksella ei vieläkään löytynyt myötälaukkaa muistaakseni hypyssä mutta nyt osasi vaihtaa sen askeleessa.
Pidemmällä radalla joukossa oli pääty-ympyröitä kavaletin yli ja vasen laukka oli ympyrällä niin kankeaa että tuntui väärältä. Me taisimme saada porukan eniten sakkokierroksia eli toistoja tuli paljon.
Taas tuon loppuraipatuksen jälkeen Hemppa oli ihan superhyvä loppuraveissa. Peileistä näytti ryhdikkäältä, niska oli korkeimpana ja koukisti takajalkojaan. En taas olisi millään malttanut lopettaa ja tunsin itseni tuhmaksi kun ravailin muiden siivotessa esteitä.
Ongelmia:
vääriä laukkoja ja pudotteli raville
kankea molemmissa laukoissa, taipui huonosti
jäi kaarteessa kuulemma liikaa turpa oikealle
yksi tilanteen aiheuttama ohimeno
Parannusta:
ei peruskieltoja
viimeinen sakkolinja oli hyvä
loppuraveissa oli taas todella hyvä
Eeva kuvasi tuntiamme:
Tänään en erikseen talutellut ympäri maneesia. Sen verran kuitenkin että muita odotellessa siivosin läjät.
Hemppa oli taas kelpo tasainen. Ei mikään super muttei huonokaan. Käynti ja ravi ok, alkuun mentiin tosiaan hetki rauhassa käyntiäkin. Ravissa säätyi hyvin. Vaikeinta oli laukat enkä saanut kumpaakaan laukkaa rullaamaan hyvin vaan Hemppa meni turpa pitkällä ja kankeana.
Alkuun tultiin kahta kavalettia ja laukka säätyi helposti. 5 tai 4 askelta väliin.
Hyppyhommat aloitettiin pitkän sivun jumpalta: maapuomi, ristikko/pysty ja okseri. Me saatiin alkuun vielä kavaletti perään. Taas lähdettiin siitä etten saa pyöristää selkääni. Mahaa lähemmäs ratsun harjaa. Taisi olla kelvollista muttei ihanaa, en saanut ihan selvää. Tultiin useampi kierros (samoilla väleillä kuin ponit) ja okseri nousi jonnekin 80 cm nurkille. Pieniin esteisiin tottuneena näytti suurehkolta. Helposti silti yli joka kerta. Näistä taidettiin tulla toivotulla oikealla laukalla alas.
Sitten maneesissa oli taas liuta kavaletteja ja kaarevia linjoja ja tultiin niitä vähän eri yhdistelmillä. Kovin samanlaista kuin viikko sitten. Nyt tosin osa laukoista taisi vaihtua myötäisiksi. Mutta vääriä oli paljon, Hemppa pudotti ne raville ja nosti melko itsestään uuden laukan. Vasta viimeisellä kierroksella sisuunnuin ja osasin odottaa ravia. Raippasin, Hemppa hätkähti ja juoksi kavaletista ohi. Vikalla kierroksella ei vieläkään löytynyt myötälaukkaa muistaakseni hypyssä mutta nyt osasi vaihtaa sen askeleessa.
Pidemmällä radalla joukossa oli pääty-ympyröitä kavaletin yli ja vasen laukka oli ympyrällä niin kankeaa että tuntui väärältä. Me taisimme saada porukan eniten sakkokierroksia eli toistoja tuli paljon.
Taas tuon loppuraipatuksen jälkeen Hemppa oli ihan superhyvä loppuraveissa. Peileistä näytti ryhdikkäältä, niska oli korkeimpana ja koukisti takajalkojaan. En taas olisi millään malttanut lopettaa ja tunsin itseni tuhmaksi kun ravailin muiden siivotessa esteitä.
Ongelmia:
vääriä laukkoja ja pudotteli raville
kankea molemmissa laukoissa, taipui huonosti
jäi kaarteessa kuulemma liikaa turpa oikealle
yksi tilanteen aiheuttama ohimeno
Parannusta:
ei peruskieltoja
viimeinen sakkolinja oli hyvä
loppuraveissa oli taas todella hyvä
Eeva kuvasi tuntiamme:
lauantai 25. marraskuuta 2017
Lauantaikombi: maasto + koulutunti
Lauantaina ehdin vihdoin kunnolla tallille. Tarjotut vaihtoehdot olivat maasto tai koulutunti ja valitsin molemmat. Kukaan ei lähtenyt meille seuraksi maastoon joten menimme Hempan kanssa keskenämme. Keli oli harmaa ja nollissa, tiet jäässä ja metsä lumessa. Hempalla onneksi 4 hokkia joka jalassa ja kengät kiinni.
Ehkä hieman tylsästi lähdin taas pyörähtämään saman lenkin kuin kahdella aiemmallakin kerralla. Käveltiin pitkälle alkuun ja sitten ravattiin ensimmäinen suora, jopa kesällä ongelmia aiheuttaneen tukkipinon ohi ja rauhallisella ravilla mentiin myös tiukat kurvit kun ei ollut muuta liikennettä. Laukkasuoralla mentiin laukkaa, pohja piti hyvin. Jäisillä kohdilla himmailin selvästi ja loppua kohti kun Hemppa tahtoi venyttää askelta niin annoin maltillisesti. Tässä huiput n. 30 km/h.
Sitten vasemmalle kankaille. Lunta oli yllättävän paljon. Mentiin pitkä pätkä käyntiä kunnes rupesi tuntumaan siltä ettei ehditä tasaksi takaisin jos ei vähän kiritä. Pyysin ravia ja Hemppa lähti vetämään vermokiitoa. Lumisella metsätiellä lähes 19 km/h. Yhä tuntui vakaalta, joten pohdin että miksei sitten laukkaakin. Siinäkin oli hummalla vauhtia ja kaarteissa jo hieman hirvitti. Meinasipa kerran viettää aavistuksen sivuun tieltäkin.
Menin itse maamerkeissä sekaisin ja yhtäkkiä tupsahdettiin autotielle. Sain toki vauhdin pudotettua pois sitä ennen. Hetki meni ihmetellessä että missä ollaan, loppumatka kun oltiin tultu jo vähän reilu kolmeakymppiä. Nyt aikataulu näyttikin siltä että ollaan etuajassa ja kävin vielä pyörähtämässä vähän matkaa takaisin. Maastoesterangoista mentiin yli rauhallisessa käynnissä.
Tiellä ravailtiin kotiinpäin. Tilsat tipahtivat onneksi ihan saman tien. Nyt autoja oli enemmän ja useamman kerran otettiin käyntiin. Yläkaarteesta mentiin sitten koko paluumatka tallille käynnissä ja ajoitus oli täydellinen. Oltiin kentällä parikymmentä sekuntia yli tasan. Hieno reissu eikä Hemppa säikkynyt mitään. Ei yhtään sivuaskelia tai jännittyneisyyttä. Sitä vähän ihmettelin ettei Hemppa hionnut yhtään.
Jatkettiin tästä suoraan koulutunnille. Ratsukoita oli 3 ja kenttä niin jäässä ettei laukattu.
Alkutunnista Hemppa oli taas nykiväinen. Ensin tehtiin käynnissä ja ravissa isoa kahdeksikkoa. Ympyrät mentiin kahdeksalla kääntöpisteellä. Oikealle oli jäykempi enkä saanut asetusta helposti läpi.
Sitten tehtiin uraa pitkin temponmuutoksia. Taidettiin aloittaa käynnissä, sitten ravissa sama. Ope keskittyi enemmän kahteen muuhun ratsukkoon ja mentiin tänään aika vähillä ohjeilla. Yksi kommentti oli kuitenkin isommassa ravissa pitää Hemppa ryhdikkäämpänä. Tässä kuulemma sitten onnistuttiinkin ja hetken päästä kaikki kommentit meille oli vain että hyvä.
Lopputunnista tultiin pitkällä sivulla väistöä puoleen väliin. Ensin käynnissä, sitten ravissa. Ensin vasen kierros ja sitten oikea. Itse kaipasin vähän tasaisempaa menoa ja pyöreämpää niskaa. Ope taas sujuvampaa ravia. Välillä tuli hyviäkin kierroksia mutta suoritusvarmuus ei ollut ihan huipussaan. Huonommat eivät onneksi olleet erityisen huonoja.
Muutaman kerran tunnin aikana Hempalle piti taas alleviivata vähän selvemmin mitä tahdon. Nykiminen onneksi loppui ja ravista tuli ihanan tasaista. Onneksi ei mennyt ihan loppumetreille vaan kivaa menoa oli ehkä viimeinen kolmannes tunnista.
Ongelmia:
koulutunnin alku oli nykimistä
ei laukattu kentällä
saatiin tunnilla paljon vähemmän huomiota kuin muut
Parannusta:
maastoreissu meni ihanan tasaisesti
tasoittui kivaksi ja ryhdikkääksi koulutunnilla
Ehkä hieman tylsästi lähdin taas pyörähtämään saman lenkin kuin kahdella aiemmallakin kerralla. Käveltiin pitkälle alkuun ja sitten ravattiin ensimmäinen suora, jopa kesällä ongelmia aiheuttaneen tukkipinon ohi ja rauhallisella ravilla mentiin myös tiukat kurvit kun ei ollut muuta liikennettä. Laukkasuoralla mentiin laukkaa, pohja piti hyvin. Jäisillä kohdilla himmailin selvästi ja loppua kohti kun Hemppa tahtoi venyttää askelta niin annoin maltillisesti. Tässä huiput n. 30 km/h.
Sitten vasemmalle kankaille. Lunta oli yllättävän paljon. Mentiin pitkä pätkä käyntiä kunnes rupesi tuntumaan siltä ettei ehditä tasaksi takaisin jos ei vähän kiritä. Pyysin ravia ja Hemppa lähti vetämään vermokiitoa. Lumisella metsätiellä lähes 19 km/h. Yhä tuntui vakaalta, joten pohdin että miksei sitten laukkaakin. Siinäkin oli hummalla vauhtia ja kaarteissa jo hieman hirvitti. Meinasipa kerran viettää aavistuksen sivuun tieltäkin.
Menin itse maamerkeissä sekaisin ja yhtäkkiä tupsahdettiin autotielle. Sain toki vauhdin pudotettua pois sitä ennen. Hetki meni ihmetellessä että missä ollaan, loppumatka kun oltiin tultu jo vähän reilu kolmeakymppiä. Nyt aikataulu näyttikin siltä että ollaan etuajassa ja kävin vielä pyörähtämässä vähän matkaa takaisin. Maastoesterangoista mentiin yli rauhallisessa käynnissä.
Tiellä ravailtiin kotiinpäin. Tilsat tipahtivat onneksi ihan saman tien. Nyt autoja oli enemmän ja useamman kerran otettiin käyntiin. Yläkaarteesta mentiin sitten koko paluumatka tallille käynnissä ja ajoitus oli täydellinen. Oltiin kentällä parikymmentä sekuntia yli tasan. Hieno reissu eikä Hemppa säikkynyt mitään. Ei yhtään sivuaskelia tai jännittyneisyyttä. Sitä vähän ihmettelin ettei Hemppa hionnut yhtään.
Jatkettiin tästä suoraan koulutunnille. Ratsukoita oli 3 ja kenttä niin jäässä ettei laukattu.
Alkutunnista Hemppa oli taas nykiväinen. Ensin tehtiin käynnissä ja ravissa isoa kahdeksikkoa. Ympyrät mentiin kahdeksalla kääntöpisteellä. Oikealle oli jäykempi enkä saanut asetusta helposti läpi.
Sitten tehtiin uraa pitkin temponmuutoksia. Taidettiin aloittaa käynnissä, sitten ravissa sama. Ope keskittyi enemmän kahteen muuhun ratsukkoon ja mentiin tänään aika vähillä ohjeilla. Yksi kommentti oli kuitenkin isommassa ravissa pitää Hemppa ryhdikkäämpänä. Tässä kuulemma sitten onnistuttiinkin ja hetken päästä kaikki kommentit meille oli vain että hyvä.
Lopputunnista tultiin pitkällä sivulla väistöä puoleen väliin. Ensin käynnissä, sitten ravissa. Ensin vasen kierros ja sitten oikea. Itse kaipasin vähän tasaisempaa menoa ja pyöreämpää niskaa. Ope taas sujuvampaa ravia. Välillä tuli hyviäkin kierroksia mutta suoritusvarmuus ei ollut ihan huipussaan. Huonommat eivät onneksi olleet erityisen huonoja.
Muutaman kerran tunnin aikana Hempalle piti taas alleviivata vähän selvemmin mitä tahdon. Nykiminen onneksi loppui ja ravista tuli ihanan tasaista. Onneksi ei mennyt ihan loppumetreille vaan kivaa menoa oli ehkä viimeinen kolmannes tunnista.
Ongelmia:
koulutunnin alku oli nykimistä
ei laukattu kentällä
saatiin tunnilla paljon vähemmän huomiota kuin muut
Parannusta:
maastoreissu meni ihanan tasaisesti
tasoittui kivaksi ja ryhdikkääksi koulutunnilla
perjantai 24. marraskuuta 2017
Lisää linjoja ja haastetta
Perjantaina aloitin taas aamuni Assin kanssa. Taas tamma kävi pihalla kääntymässä ja palasi sitten töihin. Tänään vähän iloisemmalla mielellä.
Esteitä kasattiin maneesiin 2 kavalettia ja okseri, yksittäinen lävistäjäpysty ja toiselle lävistäjälle puomi-kavaletti-puomi. Verkassa ravi alkoi erittäin lupaavana ja Assi kulki juuri toivomaani vauhtia eikä kiihdytellyt. Laukassa toissapäiväinen istumistaitoni olikin sitten kadonnut johonkin. Tultiin maapuomia ravissa ja kavalettia laukassa. Ihan yllättävän tasaiset laukkaloikat nyt molempiin suuntiin.
Seuraava tehtävä oli puomi, laukka, kavaletti, laukka ja maapuomi. Ensin oli ohjausongelmia ja Assi taisi viettää sivusta ohi. Linjaus onnistui vasta kun ope käski tähdätä vikalle. Laukka taisi olla joka kerta tehtävän jälkeen väärä. Parhaimmillaan vaihtoi edestä ristille.
Tultiinkohan tässä välissä suora linja. Ajattelin vain viimeistä eli pystynä ollutta okseria. Tämä aiheutti vakavaa matkustelua, kavaletit menivät höpöksi, kuski epätasapainoon ja koomaantui lisää ja Assi vetäisi pystystä oikealta ohi. Toinen yritys heti perään onnistui. Yhä Assi yritti oikealle mutta kuunteli korjausta. Kolmas kerta oli jo oikein siisti.
Sitten tultiin 4 askeleen linja melko tiukalla käännöksellä uralta ja vinosti kavaletin yli, pysty oli sentään suorassa. Eka kierros vähän haparoiva. Ei saa heitellä ohjia eikä ennakoida hyppyjä. Olisin halunnut viidennenkin askeleen mutta neljällä oli sujuva. Tästä taisi löytyä myötälaukka joka kerta vasemmalle.
Lopuksi loikittiin puomilinja, 4 laukan linja, jumppaokseri, puomit toiseen suuntaan ja 4 laukan linja toiseen suuntaan kaikki putkeen ja oliko kierroksia lopulta 3. Ensimmäinen oli siistein. Toisen aikana maneesiin tuli muita ratsukoita ja kaikesta skarppauksesta huolimatta taas heitin ohjia pois ja sekä pysty että okseri menivät ihan höpöiksi. Raviakin tuli väliin. Ope taisi viheltää homman poikki ja käskeä ottamaan uudestaan. Parempi.
Luulin että oltaisiin jo lopetettu mutta tultiin vielä kerran. Ei priimaa mutta ihan kelvollista. Laukka säätyi paremmin, sillä puomeille piti hidastaa ja alkutunnista tuli sanomista ettei saa jäädä vetämään. Yhä Assi kiihtyi siinä eivätkä laukat vaihtuneet kumpaankaan suuntaan. Esteet kuitenkin ihan ok, muistin pitää tasaisen ohjastuen ja siten hypyistä tuli pyöreämpiä.
Tänään ei ehkä oltu ihan niin nenällämme eikä kuskille tullut ihan yhtä paljon sanomista istunnasta. Lopputunnista huomasin että jalustimet valuivat liian syvälle jalkoihin. Jotain puristeluakin taisin tehdä, sillä jokusen kerran oli ongelmia saada laukkaa nousemaan. Muutama taisi taas johtua tamman kakkatarpeesta mutta osa meni varmasti ihan vain kuskin piikkiin. Koulutunnilla tällaista ei ollut.
Kun ope sanoi että riittää niin aivoni menivät aamusolmuun ja nakkasin hepalle loimen niskaan. Unohdin siis loppuhölkät. Talutin sitten käynnissä pitkän kaavan mukaan.
Oma kommenttini tästä oli että kelvollista. Omasta mielestäni nyt pitäisi olla jo hyvällä tasolla. Ope muistutteli että tämä oli vasta kolmas hyppykertamme. Onhan tässä vielä työsarkaa.
Ongelmia:
laukanvaihdot puomeilla
välillä kiihtyi tai hyytyi
laukannostot jokusen kerran (taisin puristaa?)
heitin huomaamattani ohjia pois hypyissä
yksi ohimeno
Parannusta:
alku kavaletilla oli ihanan tasaista
Esteitä kasattiin maneesiin 2 kavalettia ja okseri, yksittäinen lävistäjäpysty ja toiselle lävistäjälle puomi-kavaletti-puomi. Verkassa ravi alkoi erittäin lupaavana ja Assi kulki juuri toivomaani vauhtia eikä kiihdytellyt. Laukassa toissapäiväinen istumistaitoni olikin sitten kadonnut johonkin. Tultiin maapuomia ravissa ja kavalettia laukassa. Ihan yllättävän tasaiset laukkaloikat nyt molempiin suuntiin.
Seuraava tehtävä oli puomi, laukka, kavaletti, laukka ja maapuomi. Ensin oli ohjausongelmia ja Assi taisi viettää sivusta ohi. Linjaus onnistui vasta kun ope käski tähdätä vikalle. Laukka taisi olla joka kerta tehtävän jälkeen väärä. Parhaimmillaan vaihtoi edestä ristille.
Tultiinkohan tässä välissä suora linja. Ajattelin vain viimeistä eli pystynä ollutta okseria. Tämä aiheutti vakavaa matkustelua, kavaletit menivät höpöksi, kuski epätasapainoon ja koomaantui lisää ja Assi vetäisi pystystä oikealta ohi. Toinen yritys heti perään onnistui. Yhä Assi yritti oikealle mutta kuunteli korjausta. Kolmas kerta oli jo oikein siisti.
Sitten tultiin 4 askeleen linja melko tiukalla käännöksellä uralta ja vinosti kavaletin yli, pysty oli sentään suorassa. Eka kierros vähän haparoiva. Ei saa heitellä ohjia eikä ennakoida hyppyjä. Olisin halunnut viidennenkin askeleen mutta neljällä oli sujuva. Tästä taisi löytyä myötälaukka joka kerta vasemmalle.
Lopuksi loikittiin puomilinja, 4 laukan linja, jumppaokseri, puomit toiseen suuntaan ja 4 laukan linja toiseen suuntaan kaikki putkeen ja oliko kierroksia lopulta 3. Ensimmäinen oli siistein. Toisen aikana maneesiin tuli muita ratsukoita ja kaikesta skarppauksesta huolimatta taas heitin ohjia pois ja sekä pysty että okseri menivät ihan höpöiksi. Raviakin tuli väliin. Ope taisi viheltää homman poikki ja käskeä ottamaan uudestaan. Parempi.
Luulin että oltaisiin jo lopetettu mutta tultiin vielä kerran. Ei priimaa mutta ihan kelvollista. Laukka säätyi paremmin, sillä puomeille piti hidastaa ja alkutunnista tuli sanomista ettei saa jäädä vetämään. Yhä Assi kiihtyi siinä eivätkä laukat vaihtuneet kumpaankaan suuntaan. Esteet kuitenkin ihan ok, muistin pitää tasaisen ohjastuen ja siten hypyistä tuli pyöreämpiä.
Tänään ei ehkä oltu ihan niin nenällämme eikä kuskille tullut ihan yhtä paljon sanomista istunnasta. Lopputunnista huomasin että jalustimet valuivat liian syvälle jalkoihin. Jotain puristeluakin taisin tehdä, sillä jokusen kerran oli ongelmia saada laukkaa nousemaan. Muutama taisi taas johtua tamman kakkatarpeesta mutta osa meni varmasti ihan vain kuskin piikkiin. Koulutunnilla tällaista ei ollut.
Kun ope sanoi että riittää niin aivoni menivät aamusolmuun ja nakkasin hepalle loimen niskaan. Unohdin siis loppuhölkät. Talutin sitten käynnissä pitkän kaavan mukaan.
Oma kommenttini tästä oli että kelvollista. Omasta mielestäni nyt pitäisi olla jo hyvällä tasolla. Ope muistutteli että tämä oli vasta kolmas hyppykertamme. Onhan tässä vielä työsarkaa.
Ongelmia:
laukanvaihdot puomeilla
välillä kiihtyi tai hyytyi
laukannostot jokusen kerran (taisin puristaa?)
heitin huomaamattani ohjia pois hypyissä
yksi ohimeno
Parannusta:
alku kavaletilla oli ihanan tasaista
keskiviikko 22. marraskuuta 2017
Jalat rennoiksi ja paino vasemmalle kankulle
Keskiviikkona oli taas kouluratsastuspäivä Assilla. Tänäänkin tamma oli karsinassa vähän hapan. Ehkä vieraskoreuden aika oli ohi? Nyt ehdin verkata itsenäisesti askellajit alle ja menin sitä suositeltua vastalaukkaa. Laukat nousivat eikä pudotellut raville. Mutta pihalla oli joku pöristelijä niin heppa oli vähän säpsynä ja alkuun juoksi alta eikä oikein keskittynyt.
Open kanssa lähdettiin taas käynnistä liikkeelle. Kuskin jalat rennoiksi jalustimelle. Ei kantapäiden alaspainamista, johon minut on koulutettu. Painoa piti saada (ainakin vasemmassa kierroksessa) enemmän vasemmalle kankulle, joten ohje oli välillä vähän nostaa oikeaa reittä. Aivan poikkeuksellinen ohje minulle! Sekä tavalliseen tapaan pois etukenosta.
Alkuun Assi yhä kiiruhti mutta rauhoittui sitten hyvin. Lopulta oli välillä jopa vähän hidas. Ovipääty oli yhä vaikein ja siinä jännittyi herkästi. Otti myös vähän hötkyjä toisen hevosen muuveista. Liikehdintä ovella vei sekin huomiota.
Tänään tehtiin volttien lisäksi vähän väistöjä ja hitunen avoa. Kuskilla oli välillä taipumuksia ruveta kokeilemaan jotain vääriä tapoja jos oikea ei tuottanut tulosta. Ope oli kuitenkin käsittämättömän haukankatseisena ja istunnalla tuuppaaminen kitkettiin heti alkuunsa pois väistöissä.
Lopputuntia kohti hyvää pätkää rupesi tulemaan enemmän ja riemuitsin kun ope puhui hetken jo jostain muustakin kuin akuutista korjaamisestani. Kovin suuriahan korjaukset eivät olleet mutta vaikutus hevoseen tuntui hyvin takapuolessa. Oikeassa kierroksessa ratsun kaula yritti mennä liikaa mutkalle ja ulko-ohjalla piti pitää huoli myös vasemman lavan pysymisestä reitillä eikä antaa sen pullahdella ulos. Ensin Assi yritti päällään protestoida hommien tekemistä mutta rupesi sitten kulkemaan ihanan tasaisesti. Himmailin vähän liikaakin ja lisää (hallittua) vauhtia löytyi vain päästämällä.
Laukat sujuivat nyt paremmin. Pitkään ei laukattu ja ero oli huima kun ope sai minut tajuamaan miten istun satulaan. Harmi että tarvitsen yhä melko jatkuvaa opastusta tässä. Taas oli vähän kakkailuongelmia laukoissa mutta nyt selvittiin tästä paljon edelliskertaa asiallisemmin ulos.
Bonuksena hiottiin ohimennen siirtymiäkin muutamilla sakkotoistoilla ja niihinkin rupesi löytymään vähän laatua. Kaikkea en tunnistanut itse mutta alaspäin valahduksista päästiin. Ohje oli että en saa painaa jalkoja jalustimiin siirtymään tullessa. Viimeisestä käyntisiirtymästä ope taisi antaa jo kehujakin.
Loppukäynneissä Assi rupesi luimimaan ohittaville muille hevosille vaikka oltiin aika kaukana uran sisäpuolella.
Ihanan kallista mutta alun turhautumiseni jälkeen tämä oli oikein avartavaa. Kyllä tästä vielä hyvä tulee!
Ongelmia:
hevonen oli alkuun huonosti kuulolla ja kiireinen
kuskin istuntaongelmat
humma oli yhä vähän äreä
Parannusta:
skarpattiin molemmat hienosti
Open kanssa lähdettiin taas käynnistä liikkeelle. Kuskin jalat rennoiksi jalustimelle. Ei kantapäiden alaspainamista, johon minut on koulutettu. Painoa piti saada (ainakin vasemmassa kierroksessa) enemmän vasemmalle kankulle, joten ohje oli välillä vähän nostaa oikeaa reittä. Aivan poikkeuksellinen ohje minulle! Sekä tavalliseen tapaan pois etukenosta.
Alkuun Assi yhä kiiruhti mutta rauhoittui sitten hyvin. Lopulta oli välillä jopa vähän hidas. Ovipääty oli yhä vaikein ja siinä jännittyi herkästi. Otti myös vähän hötkyjä toisen hevosen muuveista. Liikehdintä ovella vei sekin huomiota.
Tänään tehtiin volttien lisäksi vähän väistöjä ja hitunen avoa. Kuskilla oli välillä taipumuksia ruveta kokeilemaan jotain vääriä tapoja jos oikea ei tuottanut tulosta. Ope oli kuitenkin käsittämättömän haukankatseisena ja istunnalla tuuppaaminen kitkettiin heti alkuunsa pois väistöissä.
Lopputuntia kohti hyvää pätkää rupesi tulemaan enemmän ja riemuitsin kun ope puhui hetken jo jostain muustakin kuin akuutista korjaamisestani. Kovin suuriahan korjaukset eivät olleet mutta vaikutus hevoseen tuntui hyvin takapuolessa. Oikeassa kierroksessa ratsun kaula yritti mennä liikaa mutkalle ja ulko-ohjalla piti pitää huoli myös vasemman lavan pysymisestä reitillä eikä antaa sen pullahdella ulos. Ensin Assi yritti päällään protestoida hommien tekemistä mutta rupesi sitten kulkemaan ihanan tasaisesti. Himmailin vähän liikaakin ja lisää (hallittua) vauhtia löytyi vain päästämällä.
Laukat sujuivat nyt paremmin. Pitkään ei laukattu ja ero oli huima kun ope sai minut tajuamaan miten istun satulaan. Harmi että tarvitsen yhä melko jatkuvaa opastusta tässä. Taas oli vähän kakkailuongelmia laukoissa mutta nyt selvittiin tästä paljon edelliskertaa asiallisemmin ulos.
Bonuksena hiottiin ohimennen siirtymiäkin muutamilla sakkotoistoilla ja niihinkin rupesi löytymään vähän laatua. Kaikkea en tunnistanut itse mutta alaspäin valahduksista päästiin. Ohje oli että en saa painaa jalkoja jalustimiin siirtymään tullessa. Viimeisestä käyntisiirtymästä ope taisi antaa jo kehujakin.
Loppukäynneissä Assi rupesi luimimaan ohittaville muille hevosille vaikka oltiin aika kaukana uran sisäpuolella.
Ihanan kallista mutta alun turhautumiseni jälkeen tämä oli oikein avartavaa. Kyllä tästä vielä hyvä tulee!
Ongelmia:
hevonen oli alkuun huonosti kuulolla ja kiireinen
kuskin istuntaongelmat
humma oli yhä vähän äreä
Parannusta:
skarpattiin molemmat hienosti
sunnuntai 19. marraskuuta 2017
Vääriä laukkoja kaarevilla linjoilla
Sunnuntaina pääsin taas mukaan maneesille Hempan kanssa. Nyt kuskattiin jälkimmäisen porukan ratsut paikalle keltaisella autolla ja kuskit siinä sivussa. Nyt mentiin iltapäivävuoroon eli aurinko oli laskenut pois paistamasta kun päästiin maneesille. Ratsukoita meidän tunnilla oli 4.
Taas alkuun talutin maneesin ympäri. Puhina oli paljon vähäisempää kuin viimeksi. Alkuverkassa oli yllättävän asiallinen ja tasainen. Ja kun ope toivoi pyöreämpää muotoa niin puolessa ympyrässä sain toiveen välitettyä Hempalle. Laukat meni ok, peruskelpoa ja ope kommentoi hyvää.
Verkassa tultiin ensin kolmen maapuomin (minikavaletin) yli, 4 laukkaa väleihin. Nämä nousivat kavalettikorkeudelle. Hemppa säätyi hyvin ja pääosin oli suht tasaista. Turpa suoraan eteen, onneksi peilistä näki vähän. Muualla oli sellainen olo että vasenta lapaa piti saada kohotettua.
Päivän tehtävät tultiin lähinnä kaarevilla linjoilla. Esteitä oli 3 ja kavaletit lisäksi. Tultiin monenlaisia kiemuroita. Meidän laukat vaihtuivat kovin huonosti ja Hemppa pudotteli väärät raville. Vasta viimeisellä kierroksella sisuunnuin ja kerroin ettei ravi ole ok. Hemppa vähän änkyröi vastaan mutta sen jälkeen toimi paremmin. Ensin nypin itse paikat juureen mutta Hemppa totteli hienosti. Ope käski tulla uudestaan ja ajatella esteiden olevan ysikymppisiä. Laukkasin vähän enemmän eteen ja paikat tulivat paremmin. Ei vieläkään ihan hohdokasta mutta parempi.
Esteet olivat tänään maltillisen pieniä, ehkä 60 - 70 cm. Itselleni plussat että nyt ratsastin edellisellä kerralla kiellon aiheuttaneelle portille huolella eikä edes emmitty.
Vielä loppuravien alkaessa Hemppa kyseli että onko pakko. Kun tästä päästiin yhteisymmärrykseen oli ratsu kevyt ja hyvä. Tietysti tämä neuvottelu pitäisi aina käydä jo alkumetreillä eikä tyytyä kelvolliseen. Tästä opin joka kerta lisää.
Ongelmia:
väärät laukat
pudotti väärät laukat raville
sinnepäin kelvollista muttei hyvää
Parannusta:
säätyi hyvin
kaikesta empimättä yli
kuunteli kuskin pyynnöt ponnistuspaikoista vaikka välillä tuli huonojakin päätöksiä
nykyään tasoittuu suht nopeasti hommiin kelvollisella tasolla
Taas alkuun talutin maneesin ympäri. Puhina oli paljon vähäisempää kuin viimeksi. Alkuverkassa oli yllättävän asiallinen ja tasainen. Ja kun ope toivoi pyöreämpää muotoa niin puolessa ympyrässä sain toiveen välitettyä Hempalle. Laukat meni ok, peruskelpoa ja ope kommentoi hyvää.
Verkassa tultiin ensin kolmen maapuomin (minikavaletin) yli, 4 laukkaa väleihin. Nämä nousivat kavalettikorkeudelle. Hemppa säätyi hyvin ja pääosin oli suht tasaista. Turpa suoraan eteen, onneksi peilistä näki vähän. Muualla oli sellainen olo että vasenta lapaa piti saada kohotettua.
Päivän tehtävät tultiin lähinnä kaarevilla linjoilla. Esteitä oli 3 ja kavaletit lisäksi. Tultiin monenlaisia kiemuroita. Meidän laukat vaihtuivat kovin huonosti ja Hemppa pudotteli väärät raville. Vasta viimeisellä kierroksella sisuunnuin ja kerroin ettei ravi ole ok. Hemppa vähän änkyröi vastaan mutta sen jälkeen toimi paremmin. Ensin nypin itse paikat juureen mutta Hemppa totteli hienosti. Ope käski tulla uudestaan ja ajatella esteiden olevan ysikymppisiä. Laukkasin vähän enemmän eteen ja paikat tulivat paremmin. Ei vieläkään ihan hohdokasta mutta parempi.
Esteet olivat tänään maltillisen pieniä, ehkä 60 - 70 cm. Itselleni plussat että nyt ratsastin edellisellä kerralla kiellon aiheuttaneelle portille huolella eikä edes emmitty.
Vielä loppuravien alkaessa Hemppa kyseli että onko pakko. Kun tästä päästiin yhteisymmärrykseen oli ratsu kevyt ja hyvä. Tietysti tämä neuvottelu pitäisi aina käydä jo alkumetreillä eikä tyytyä kelvolliseen. Tästä opin joka kerta lisää.
Ongelmia:
väärät laukat
pudotti väärät laukat raville
sinnepäin kelvollista muttei hyvää
Parannusta:
säätyi hyvin
kaikesta empimättä yli
kuunteli kuskin pyynnöt ponnistuspaikoista vaikka välillä tuli huonojakin päätöksiä
nykyään tasoittuu suht nopeasti hommiin kelvollisella tasolla
perjantai 17. marraskuuta 2017
Älä myötää!
Jossain mielenhäiriössä menin sopimaan estetunnin Assin kanssa perjantaiaamuksi klo 07. Yllättävän vähän pahalta tämä sitten tuntui. Vettä satoi mennessä ja moottoritiellä oli lähes ruuhkaa. Riemuitsin maneesista!
Ratsu löytyi yllättäen jo pihalta ja noutoreissulla oikea kenkäni imaisi itsensä täyteen vettä. Tavarat löytyivät lopulta ja kun muutamaa minuuttia vaille tasaa vihdoin mentiin maneesiin niin ope oli siellä jo kasaamassa esteitä. Ovipäädyssä kavaletti ja keskilinjalla peräpäätä kohti jumppa: maapuomi, ristikko ja okseri.
Verkassa piti keskittyä siihen ettei ratsu kuskaa minua jo käynnissä. Paino pois reisiltä jalustimille ja tuki saappaiden väliin. Käsiä ylemmäs eikä ratsun etupainoisuuteen saa mennä mukaan. Ravissa ja laukassa samat sävelet. Eteni ok mutta himmaili yhä tarpeilleen. Laukat nousivat mutinoitta. Taisin nostaa ravista.
Ensimmäisenä tehtävänä tultiin maapuomin yli ravissa. Kuviona ellipsimäinen ympyrä. Ihan ok. Tien kanssa piti olla tarkkana. Ongelmia oli enemmän kuskin ns. väärinohjauksessa kuin ratsun ohjautuvuudessa. Molempiin kierroksiin näin, sitten laukassa. Yhä sangen tasaisesti ja näin paikat kivasti. Sekä ympyrän kaarta muuttamalla tein hienosäädön. Tämän osasin tänään yllättävän hyvin. Vasen kierros onnistui oikeaa paremmin. Toki olisin voinut olla vielä paremmin aina puomin keskellä.
Sitten pikkukavalettina. Vasen kierros ensin ja paikat olivat ehkä yhtä roikaisua lukuunottamatta aika hyvällä alueella ja meno tasaista. Oikeassa sitten alkuun oli suuria ongelmia ja loikittiin kaukaa, tultiin väärässä laukassa alas, valuttiin väärään suuntaan ja humma kiihtyi hypyn jälkeen. Useampi huonompi kierros. Sitten rupesin saamaan juonesta kiinni että kaareni ns. yläpiste tuli liian myöhään. Kun ratsastin sen tavallaan jo kavaletin eteen niin saatiin paljon paljon kauniimpia suorituksia.
Sitten tultiin jumppaa. Lyhyen sivun kautta ja käännös ennen kavalettia. Okserin jälkeen piti jatkaa suoraan mutta matkan varrella oli sen verran ongelmia että suoruus jätettiin syrjään. Saa kuulemma itse valita että tähtääkö puomille, ristikolle vai okserille. Itselleni tämä oli ihan uusi asia. Aina on käsketty tähdätä maapuomille eli ensimmäiseksi vastaan tulevalle osalle. Luontaisesti ristikko oli itselleni helpoin valinta.
Ekalla kerralla askel osui puomille ja ristikolle oikein hyvin mutten huomannut että laukka oli hidastunut kaarteessa. Assi juoksi siinä vaiheessa pystynä olleesta okserista oikealta ohi. Toisella yrityksellä tuli yhä kiemuraa mutta nyt sain ratsastettua viimeisestäkin esteestä yli. Kuski sai huutia liiasta ja välillä myös liian aikaisesta myötäämisestä. Käsky kävi etten saa myödätä yhtään. Kuulemma 130-esteille asti myötäämisekseni riittää hyppyyn mukaan meno.
Tuntui aluksi todella väärältä mutta ratsu ei ottanut nokkiinsa. Pikemminkin kantoi nokkansa paremmin. Ja omat retkahdukseni okserihypyissä tasoittuivat vähemmiksi. Ei edelleenkään siisteintä menoa mutta tultiin suht tasaisesti, suht suoraan ja Assi loikki esteet varmasti yli. Linjalla piti ottaa aina käyntiin ja vaihtaa suuntaa. Loppua kohti Assi kuumahti eli rupesi laukkaamaan enemmän paikallaan. Erityisen ryhdikästä Assista ei tässäkään tullut. Pikemminkin tarvitsin lisää pohjetta eteenratsastukseen.
Kertaalleen vähän rynnättiin linjalle ja tuli ahdasta. Välillä okserin jälkeen tuli pientä kiemuraa. Laskeutumislaukkoja en miettinyt yhtään. Laukasta käyntiin oli vähän venymistä kättä vasten mutta yleisesti alassiirtymämme eivät tänään olleet niin rojahtavia. Vikalla kierroksella okseri oli jotain 75 - 80 sentin nurkilla. Ihan riittävästi meille tänään.
Loppuraveissa Assilla meinasi taas olla vähän kiire. Satulavyötä löysätessäni yritti taas näykkäistä ja nappasi hihasta kiinni. Lopuksi tehtiin vielä hieman talutusharjoituksia, koska tamma meinasi hiihdellä edelleni.
Saatiin omistajalta lupa toistaiseksi hypätä säännöllisesti viikottain että hommaan tulisi jotain rutiinia. Jee!
Ongelmia:
tammalla oli huonompi päivä ja yritti näykätä pari kertaa
muutamat väärät laukat
yksi liiasta hidastumisesta tullut kielto
kavaletti taisi pudota muutaman kerran
yhä pysähtyi tarpeilleen
Parannusta:
parani loppua kohti
heppa ei puuskuttanut pahasti
Ratsu löytyi yllättäen jo pihalta ja noutoreissulla oikea kenkäni imaisi itsensä täyteen vettä. Tavarat löytyivät lopulta ja kun muutamaa minuuttia vaille tasaa vihdoin mentiin maneesiin niin ope oli siellä jo kasaamassa esteitä. Ovipäädyssä kavaletti ja keskilinjalla peräpäätä kohti jumppa: maapuomi, ristikko ja okseri.
Verkassa piti keskittyä siihen ettei ratsu kuskaa minua jo käynnissä. Paino pois reisiltä jalustimille ja tuki saappaiden väliin. Käsiä ylemmäs eikä ratsun etupainoisuuteen saa mennä mukaan. Ravissa ja laukassa samat sävelet. Eteni ok mutta himmaili yhä tarpeilleen. Laukat nousivat mutinoitta. Taisin nostaa ravista.
Ensimmäisenä tehtävänä tultiin maapuomin yli ravissa. Kuviona ellipsimäinen ympyrä. Ihan ok. Tien kanssa piti olla tarkkana. Ongelmia oli enemmän kuskin ns. väärinohjauksessa kuin ratsun ohjautuvuudessa. Molempiin kierroksiin näin, sitten laukassa. Yhä sangen tasaisesti ja näin paikat kivasti. Sekä ympyrän kaarta muuttamalla tein hienosäädön. Tämän osasin tänään yllättävän hyvin. Vasen kierros onnistui oikeaa paremmin. Toki olisin voinut olla vielä paremmin aina puomin keskellä.
Sitten pikkukavalettina. Vasen kierros ensin ja paikat olivat ehkä yhtä roikaisua lukuunottamatta aika hyvällä alueella ja meno tasaista. Oikeassa sitten alkuun oli suuria ongelmia ja loikittiin kaukaa, tultiin väärässä laukassa alas, valuttiin väärään suuntaan ja humma kiihtyi hypyn jälkeen. Useampi huonompi kierros. Sitten rupesin saamaan juonesta kiinni että kaareni ns. yläpiste tuli liian myöhään. Kun ratsastin sen tavallaan jo kavaletin eteen niin saatiin paljon paljon kauniimpia suorituksia.
Sitten tultiin jumppaa. Lyhyen sivun kautta ja käännös ennen kavalettia. Okserin jälkeen piti jatkaa suoraan mutta matkan varrella oli sen verran ongelmia että suoruus jätettiin syrjään. Saa kuulemma itse valita että tähtääkö puomille, ristikolle vai okserille. Itselleni tämä oli ihan uusi asia. Aina on käsketty tähdätä maapuomille eli ensimmäiseksi vastaan tulevalle osalle. Luontaisesti ristikko oli itselleni helpoin valinta.
Ekalla kerralla askel osui puomille ja ristikolle oikein hyvin mutten huomannut että laukka oli hidastunut kaarteessa. Assi juoksi siinä vaiheessa pystynä olleesta okserista oikealta ohi. Toisella yrityksellä tuli yhä kiemuraa mutta nyt sain ratsastettua viimeisestäkin esteestä yli. Kuski sai huutia liiasta ja välillä myös liian aikaisesta myötäämisestä. Käsky kävi etten saa myödätä yhtään. Kuulemma 130-esteille asti myötäämisekseni riittää hyppyyn mukaan meno.
Tuntui aluksi todella väärältä mutta ratsu ei ottanut nokkiinsa. Pikemminkin kantoi nokkansa paremmin. Ja omat retkahdukseni okserihypyissä tasoittuivat vähemmiksi. Ei edelleenkään siisteintä menoa mutta tultiin suht tasaisesti, suht suoraan ja Assi loikki esteet varmasti yli. Linjalla piti ottaa aina käyntiin ja vaihtaa suuntaa. Loppua kohti Assi kuumahti eli rupesi laukkaamaan enemmän paikallaan. Erityisen ryhdikästä Assista ei tässäkään tullut. Pikemminkin tarvitsin lisää pohjetta eteenratsastukseen.
Kertaalleen vähän rynnättiin linjalle ja tuli ahdasta. Välillä okserin jälkeen tuli pientä kiemuraa. Laskeutumislaukkoja en miettinyt yhtään. Laukasta käyntiin oli vähän venymistä kättä vasten mutta yleisesti alassiirtymämme eivät tänään olleet niin rojahtavia. Vikalla kierroksella okseri oli jotain 75 - 80 sentin nurkilla. Ihan riittävästi meille tänään.
Loppuraveissa Assilla meinasi taas olla vähän kiire. Satulavyötä löysätessäni yritti taas näykkäistä ja nappasi hihasta kiinni. Lopuksi tehtiin vielä hieman talutusharjoituksia, koska tamma meinasi hiihdellä edelleni.
Saatiin omistajalta lupa toistaiseksi hypätä säännöllisesti viikottain että hommaan tulisi jotain rutiinia. Jee!
Ongelmia:
tammalla oli huonompi päivä ja yritti näykätä pari kertaa
muutamat väärät laukat
yksi liiasta hidastumisesta tullut kielto
kavaletti taisi pudota muutaman kerran
yhä pysähtyi tarpeilleen
Parannusta:
parani loppua kohti
heppa ei puuskuttanut pahasti
lauantai 11. marraskuuta 2017
Maneesiestetreenit
Lauantaiaamuna pääsin mukaan maneesille ja taas oli täyden palvelun keikka kun sain Hempan varustettuna paikalle. Keli oli pari astetta plussalla mutta tiet olivat liukkaat. Aurinko paistoi juuri sen pari tuntia aamusella että välillä häikäisi maneesin ikkunoista.
Alkuun Hemppa oli maneesissa yllättävänkin puhiseva. Taluttelin jokusen kierroksen ja annoin haistella paikkoja. Vaikka rupesin ensimmäisenä kapuamaan kyytiin niin lopulta olin selässä kuitenkin viimeisenä.
Heti alkuun yllätyin miten paljon tunsin asioita. Takapuoleni kertoi koska ratsu lähti kiihtymään tai käänsi perää sivuun. Hemppa ei juuri vastustellut vaan toimi ihan asiallisesti. Ei tietysti ihan tasaisena alusta asti mutta opelta ei tullut parannusehdotuksia. Ratsukoita paikalla oli 4.
Tultiin ensin ravipuomeja. Vähän hitaammaksi mutta aktiivisemmaksi piti saada. Puomit oli vähän hankalasti linjattu heti kulman jälkeen. Arvelin ihan oikein että jälkimmäinen suunta on vaikeampi kohti ns. katsomopäätyä. Varsinkin kun ei oltu vielä ravattu siitä ohi. Hemppa hidastikin reilusti mutta meni kuitenkin.
Myöhemmin puomien jälkeen nostettiin laukkaa. Tätä ennen oltiin taidettu laukata toinen suunta sileällä. Hemppa otti kavereiden laukoista vähän yllättäviä kierroksia ja tuli pientä pomppua. Yritin nostaa oikeaa mutta jokusen kerran nousi vasen. Hevonen ei ollut kovin malttavainen mutta suoritettiin ihan siististi.
Verkkahypyt tultiin melko kulmissa olleilla pystyillä. Useampi hyppy putkeen ja molemmat kierrokset. Vähän tietä paremmaksi ja paikkoja lähemmäksi. Kulmakaarteet olivat itselleni vähän hankalia hahmottaa. Hemppa meni varmasti ja tasaisesti.
Tämän jälkeen tultiin 3 hypyn pätkä eli kulmapystyt ja lankkupysty perään. Pohdin että tuleeko tuijottelua mutta helposti yli. Välissä taisi kyllä pomppia taas vähän jotain omiaan. Toinen kierros meni siistimmin ja nyt rupesin näkemään paikat jo kaukaa. Plussaa että Hemppa myös reagoi pyyntöihini ja joka esteelle lähdettiin sieltä mistä päätin.
Sitten tultiin rataa. Ensin pikkukorkeudella ja meni ihan superhyvin. Näin kaikki paikat ja Hemppa kuunteli. Löytyi myötälaukatkin. Ainoa ongelma oli viimeisenä ollut porttiokseri. Okserille suoristamisen jälkeen Hemppa rupesi tuijottelemaan estettä ja hidasti ja pysähtyi ihan selkeästi. Vasta paria askelta ennen tajusin ettei olla menossa. Nyt tyssäys oli niin selvästi hepan omaa tuijottelua, että käytin raippaa saman tien. Eikä Hemppa siitäkään sanonut mitään. Odotin että uusintayrityksellä oltaisiin hypätty jättiloikalla mutta tuli ihan normaali hyppy.
Seuraavalle kierrokselle esteitä nostettiin kerralla taas n. 30 cm. Eikä mitään verkkahyppyjä alle. Sinne vaan. Hemppa hyppäsi kaikista yli vaikkei paikat olleet enää optimeja. Kuski jäätyi. Ykkösen hypyssä heilahdin kummallakin kerralla omasta mielestäni ihan tarpeettoman paljon. Mutta vikastakin päästiin nyt empimättä yli. Joku väärä laukka taisi matkalla olla. Ratsu oli välillä vähän vyöryvä eikä pidätteet menneet loppuradasta kovin hyvin läpi. Tunsin kuitenkin yhä uusia asioita selkään.
Ope käski ottaa hetkeksi raviin ja tulla sitten uudestaan. Nyt menin vähän paremmalla luotolla mutta yhä heilahdin ykkösellä. Nyt tähänkin väliin taisi tulla väärä laukka. Ehkä muuten kierros oli aavistuksen tasaisempi mutta aika kaukana vielä meidän hyvästä menosta. Ei pudotuksia eikä empimistä. Ope oli tyytyväinen. Minäkin tulin ihan onnelliseksi kuitenkin.
Loppuraveissa Hemppa oli ihan superhyvä! Aktiivinen ja yllättävän ryhdikäs. Taipuisa ja tasainen. Keventelin menemään enkä olisi millään malttanut lopettaa.
Paluumatkalle fleece niskaan ja varusteissa autoon. Käveli mukisematta ja kuivui matkalla. Tallilla hoidot ja loimi päälle pihalle. Vaikkei ulkona ollut kavereita niin jäi tyytyväisenä heinäkasalle. On se mainio elukka ja teki mut taas niin onnelliseksi!
Ongelmia:
joitakin vääriä laukkoja
hieman pomppuisa ratsu
kuski jäätyi esteiden noustua
yksi kielto erikoisemmalle okserille
Parannusta:
kivan energinen ratsu
helppoa ja tasaista
pikkukierrokset menivät kivasti
loppuraveissa oli taas tosi makea
Alkuun Hemppa oli maneesissa yllättävänkin puhiseva. Taluttelin jokusen kierroksen ja annoin haistella paikkoja. Vaikka rupesin ensimmäisenä kapuamaan kyytiin niin lopulta olin selässä kuitenkin viimeisenä.
Heti alkuun yllätyin miten paljon tunsin asioita. Takapuoleni kertoi koska ratsu lähti kiihtymään tai käänsi perää sivuun. Hemppa ei juuri vastustellut vaan toimi ihan asiallisesti. Ei tietysti ihan tasaisena alusta asti mutta opelta ei tullut parannusehdotuksia. Ratsukoita paikalla oli 4.
Tultiin ensin ravipuomeja. Vähän hitaammaksi mutta aktiivisemmaksi piti saada. Puomit oli vähän hankalasti linjattu heti kulman jälkeen. Arvelin ihan oikein että jälkimmäinen suunta on vaikeampi kohti ns. katsomopäätyä. Varsinkin kun ei oltu vielä ravattu siitä ohi. Hemppa hidastikin reilusti mutta meni kuitenkin.
Myöhemmin puomien jälkeen nostettiin laukkaa. Tätä ennen oltiin taidettu laukata toinen suunta sileällä. Hemppa otti kavereiden laukoista vähän yllättäviä kierroksia ja tuli pientä pomppua. Yritin nostaa oikeaa mutta jokusen kerran nousi vasen. Hevonen ei ollut kovin malttavainen mutta suoritettiin ihan siististi.
Verkkahypyt tultiin melko kulmissa olleilla pystyillä. Useampi hyppy putkeen ja molemmat kierrokset. Vähän tietä paremmaksi ja paikkoja lähemmäksi. Kulmakaarteet olivat itselleni vähän hankalia hahmottaa. Hemppa meni varmasti ja tasaisesti.
Tämän jälkeen tultiin 3 hypyn pätkä eli kulmapystyt ja lankkupysty perään. Pohdin että tuleeko tuijottelua mutta helposti yli. Välissä taisi kyllä pomppia taas vähän jotain omiaan. Toinen kierros meni siistimmin ja nyt rupesin näkemään paikat jo kaukaa. Plussaa että Hemppa myös reagoi pyyntöihini ja joka esteelle lähdettiin sieltä mistä päätin.
Sitten tultiin rataa. Ensin pikkukorkeudella ja meni ihan superhyvin. Näin kaikki paikat ja Hemppa kuunteli. Löytyi myötälaukatkin. Ainoa ongelma oli viimeisenä ollut porttiokseri. Okserille suoristamisen jälkeen Hemppa rupesi tuijottelemaan estettä ja hidasti ja pysähtyi ihan selkeästi. Vasta paria askelta ennen tajusin ettei olla menossa. Nyt tyssäys oli niin selvästi hepan omaa tuijottelua, että käytin raippaa saman tien. Eikä Hemppa siitäkään sanonut mitään. Odotin että uusintayrityksellä oltaisiin hypätty jättiloikalla mutta tuli ihan normaali hyppy.
Seuraavalle kierrokselle esteitä nostettiin kerralla taas n. 30 cm. Eikä mitään verkkahyppyjä alle. Sinne vaan. Hemppa hyppäsi kaikista yli vaikkei paikat olleet enää optimeja. Kuski jäätyi. Ykkösen hypyssä heilahdin kummallakin kerralla omasta mielestäni ihan tarpeettoman paljon. Mutta vikastakin päästiin nyt empimättä yli. Joku väärä laukka taisi matkalla olla. Ratsu oli välillä vähän vyöryvä eikä pidätteet menneet loppuradasta kovin hyvin läpi. Tunsin kuitenkin yhä uusia asioita selkään.
Ope käski ottaa hetkeksi raviin ja tulla sitten uudestaan. Nyt menin vähän paremmalla luotolla mutta yhä heilahdin ykkösellä. Nyt tähänkin väliin taisi tulla väärä laukka. Ehkä muuten kierros oli aavistuksen tasaisempi mutta aika kaukana vielä meidän hyvästä menosta. Ei pudotuksia eikä empimistä. Ope oli tyytyväinen. Minäkin tulin ihan onnelliseksi kuitenkin.
Loppuraveissa Hemppa oli ihan superhyvä! Aktiivinen ja yllättävän ryhdikäs. Taipuisa ja tasainen. Keventelin menemään enkä olisi millään malttanut lopettaa.
Paluumatkalle fleece niskaan ja varusteissa autoon. Käveli mukisematta ja kuivui matkalla. Tallilla hoidot ja loimi päälle pihalle. Vaikkei ulkona ollut kavereita niin jäi tyytyväisenä heinäkasalle. On se mainio elukka ja teki mut taas niin onnelliseksi!
Ongelmia:
joitakin vääriä laukkoja
hieman pomppuisa ratsu
kuski jäätyi esteiden noustua
yksi kielto erikoisemmalle okserille
Parannusta:
kivan energinen ratsu
helppoa ja tasaista
pikkukierrokset menivät kivasti
loppuraveissa oli taas tosi makea
keskiviikko 8. marraskuuta 2017
Takapuoli penkkiin, ei etunojaa ja laukkaongelmia
Keskiviikkona oli toinen kouluvalkkani Assin kanssa. Samalla neljäs kerta tamman kyydissä. Nyt oli sen verran pimeää että ratsu löytyi tarhasta lähes käsikopelolla. Onneksi tarhakaverilla oli hyvin näkyvät päämerkit. Tavarat löytyivät tänään jo melko hyvin ja laitoin hepan lisäruoat (mössön) ensimmäistä kertaa itse.
Yhä tamma oli ihan asiallisesti hoitaessa ja varustaessa. Pihalla maneesiin mennessä otti nelijalkahätkähdyksen. Aika iso reaktio mutta ihanasti pysyi aloillaan.
Ennen open saapumista ei ehditty kuin kävellä. Aloitettiin sitten opetuksessakin taas käynnissä. Alkutunnista tuli sanomista kyynärkulmista. Ravissa ja laukassa etukenosta. Ja nyt etunojan aste oli sellainen etten monesti huomannut itse mitään.
Mitään kovin ihmeellisiä ei tänäänkään tehty. Uutena asiana ravivoltit. Tamman keskittymiskyky vähän rakoili kun ovella oli liikennettä. Muuten tuntui tänään aiempaa kankeammalta ja vetristymiseen meni aikaa. Huolellinen valmistelu ennen voltteja, nyt meinattiin vähän kaatua alut. Keventäessä tuli sanomista etten saa painaa jalkoja niin alas vaan päkiöiden pitää levätä jalustimilla.
Harjoitusravissa sain noin puolen kierroksen verran hyvää pätkää kun ratsu oli kevyellä tuntumalla ja sain pidettyä kädet rentoina.
Laukat yritettiin aloittaa suoraan välikäyntien jälkeen. Monta kierrosta meni suurissa ongelmissa ja vasta kun annoin tamman pysähtyä tarpeilleen niin menohalut palasivat. Käynnistä nosto taisi silti olla vaikeaa. Ehkä. Ensimmäinen kierros eli ollut mikään kovin erityinen mutta jälkimmäinen jo sujui. Ope arveli ettei niinkään ollut suunnasta kuin vertymisestä kiinni. Jälkimmäinen suunta taisi olla vasen.
Laukan jälkeen puuskutti yllättävän paljon. Kuulemma rakenteellista, sanoi omistaja. Kävelin sitten pätkän ja hölkkäsin vielä pienen hetken itsenäistä loppuverkkaa. Sen jälkeen kävelin oikein pitkän kaavan kautta pois.
Ongelmia:
en aina huomannut mokiani
ratsu pysähtyi useasti tarpeilleen
hirveästi hienosäädön tarvetta
laukat nousivat huonosti
laukkasi todella etupainoisena
en juuri huomannut vasemmalle puskemista vaikka sitä kuulemma tapahtui
tamman keskittyminen rakoili kun ovella oli liikennettä
Parannusta:
puolikas kierros ravissa meni oikein kivasti hyvällä tuntumalla
sain korjattua virheitäni
Yhä tamma oli ihan asiallisesti hoitaessa ja varustaessa. Pihalla maneesiin mennessä otti nelijalkahätkähdyksen. Aika iso reaktio mutta ihanasti pysyi aloillaan.
Ennen open saapumista ei ehditty kuin kävellä. Aloitettiin sitten opetuksessakin taas käynnissä. Alkutunnista tuli sanomista kyynärkulmista. Ravissa ja laukassa etukenosta. Ja nyt etunojan aste oli sellainen etten monesti huomannut itse mitään.
Mitään kovin ihmeellisiä ei tänäänkään tehty. Uutena asiana ravivoltit. Tamman keskittymiskyky vähän rakoili kun ovella oli liikennettä. Muuten tuntui tänään aiempaa kankeammalta ja vetristymiseen meni aikaa. Huolellinen valmistelu ennen voltteja, nyt meinattiin vähän kaatua alut. Keventäessä tuli sanomista etten saa painaa jalkoja niin alas vaan päkiöiden pitää levätä jalustimilla.
Harjoitusravissa sain noin puolen kierroksen verran hyvää pätkää kun ratsu oli kevyellä tuntumalla ja sain pidettyä kädet rentoina.
Laukat yritettiin aloittaa suoraan välikäyntien jälkeen. Monta kierrosta meni suurissa ongelmissa ja vasta kun annoin tamman pysähtyä tarpeilleen niin menohalut palasivat. Käynnistä nosto taisi silti olla vaikeaa. Ehkä. Ensimmäinen kierros eli ollut mikään kovin erityinen mutta jälkimmäinen jo sujui. Ope arveli ettei niinkään ollut suunnasta kuin vertymisestä kiinni. Jälkimmäinen suunta taisi olla vasen.
Laukan jälkeen puuskutti yllättävän paljon. Kuulemma rakenteellista, sanoi omistaja. Kävelin sitten pätkän ja hölkkäsin vielä pienen hetken itsenäistä loppuverkkaa. Sen jälkeen kävelin oikein pitkän kaavan kautta pois.
Ongelmia:
en aina huomannut mokiani
ratsu pysähtyi useasti tarpeilleen
hirveästi hienosäädön tarvetta
laukat nousivat huonosti
laukkasi todella etupainoisena
en juuri huomannut vasemmalle puskemista vaikka sitä kuulemma tapahtui
tamman keskittyminen rakoili kun ovella oli liikennettä
Parannusta:
puolikas kierros ravissa meni oikein kivasti hyvällä tuntumalla
sain korjattua virheitäni
lauantai 4. marraskuuta 2017
Opetuksessa herkkistammalla
Lauantaina menin toisen kerran kokeilemaan Hyvinkään vuokrakokelastammaa. Hummalla oli kengitys vielä menossa eikä ollut erityisen yhteistyöhalukkaalla tuulella. Kuulemma epätavallista. Varustusohje oli laittaa suitset ensin päähän. Pelkäsin että siinä hyöriessään jää ohjista kiinni oven reunaan. Ihan näin ei käynyt vaan saikin nykäistyä turpahihnansa poikki. Vaikka yritin vahtia. Mutta riskit oli olemassa. Ei kuitenkaan hyörinyt ylitseni.
Sama häsläily jatkui kun menin selkään. Matka kentälle tepasteltiin osin ravissa kun heppa ei olisi malttanut pysyä käynnissä. Kentällä sama homma jatkui. Oli hyvin haastavaa kiristää satulavyötä ja säätää jalustimia kun hepo salakavalasti kiihdytti raviin. En siis ehtinyt verkkailla alle ennen open tuloa. Mutta oltiin kuitenkin kävelty.
Open kanssa ei suinkaan aloitettu heti hommilla vaan turistiin taustatiedot ja tavoitteet selville. Ratsu oli opelle jo ennalta tuttu. Siitä sitten pikkuhiljaa kevyeen raviin. Alkuun ympyrät päätyihin, sitten voltit. Satula tuntui valuvan vuoroin puolelle ja toiselle ja lopulta kenotti niin paljon että häiritsi ratsastusta. Olihan se vyö löysällä. Nyt tamma oli rauhoittunut sen verran että malttoi seistä kiristyksen ajan aloillaan. Helpotti kummasti. Ympyröillä tuli sanomista etten saa kääntää päätäni esteratsastustyyliin (pyörii kuin pöllöllä) ja että pääni jäykistyy vasemmalle.
Tehtiin pääty-ympyrän pienennystä ja suurennusta. Kuski sai paljon hyviä ohjeita hartialinjasta, käsistä ja jaloista. Ratsun takasia piti vahtia ettei liiraa liikaa sisälle ja tule kulmaa ulkolapaan.
Tehtiin myös käyntiväistöt keskilinjalta uralle ja sitten sama ravissa. Sain parannettua tätäkin suoremmaksi ohjeilla ja olin tyytyväinen itseeni. Raviväistöstä suoraan laukannosto. Ekalla kerralla ei noussut. Aloitettiin heti vaikealla vasemmalla. Unohdin tehdä puolipidätteen, kaikki muu oli kuulemma kunnossa. Otettiin väistö uudestaan ja nyt laukka nousi nätisti. Vautsi! Eikä ollut heti pudottamassa sitä pois vaan päästiinkö kenttä ympäri ja pari kierrosta pääty-ympyrällä ennen kuin putosi pois.
Toinen nosto otettiin ympyrällä ravista. Nousi taas nätisti ja rullasi ok mutta yhä ehti pudottaa pois ennen kuin pyysin. Kolmas nosto otettiin käynnistä. Taas nousi heti ensimmäisestä pyynnöstä. Ja nyt humma ei pudottanut sitä pois vaan sain itse siirrettyä raviin. Tosin aika töks lähes seis. Itse laukassa ohjeiksi tuli käyttää vatsalihaksia ja kallistua jopa vähän eteenpäin. Jalat rennoiksi. Ensimmäinen raville pudotus tuli siitä kun jännitin vahingossa pakaroitani. Mutta aikamoinen työvoitto oli saada vasen laukka nousemaan näin hyvin! En ole sittenkään ihan toivoton!
Toinen kierros tehtiin samoin eli raviväistö alle ja siitä nosto. Nousi hyvin mutta rullasi paljon nahkeammin. Ei pudottanut pois muttei oikein edennytkään. Yksi laukka tähän suuntaan riitti ja sitten otettiin loppuverkat. Heti tuntui että lähti menemään huonompaan suuntaan kun ohjeet loppuivat. Yhä vauhti meinasi välillä hiipua. Kommentoi ope sen verran että saan kuljetettua ratsua kivasti ja että sovimme toisillemme. Itse olin riemuissani siitä että tajusin pyytää open paikalle!
Loppukäynnit käytiin sitten vielä omistajan vanavedessä pihan ympäri. Ei mitään kummallista.
Tallissa oli kaveri ensin paikalla kun palattiin tunnin jälkeen. Humma oli yhä vähän hyörivä. Mutta kun kaveri yhtäkkiä katosi pihalle niin meinasin jäädä hevosen ja seinän väliin kun kunnon hyrräys alkoi. En tiedä kuinka pahalta näytti mutta omistaja tuli hoitamaan kavioiden putsauksen loppuun. Eikä haitannut yhtään kun humma yhä pörräsi ympäri karsinaa.
Lopulta päädyin kuitenkin sanomaan ei. Tämän päivän karsinakäytös toi listaani yhden miinuksen lisää. Vaikkei kuulemma yleensä ole ihan tällainen. Ei tämä mikään ihan selkeä päätös ollut. Tottahan se oli että tämän kanssa oppisin ratsastamaan. Hevonen oli ihan ok ja kivan lähellä. Opesta tykkäsin.
Ongelmia:
ei ollut sellainen olo että liikkui jalasta eteen
yhä oli hieman epätasainen
välillä ei keskittynyt hommiin vaan huuteli kaverille
satoi hetkittäin vettä vaikkei pitänyt
kuskin istuntavirheet
Parannusta:
vasen laukka nousi
liikkui ihan nätisti suurimman osan ajasta
kenttä oli hyvässä kunnossa ja meitä varten lanattu
Miinukset:
ei maneesia
hyrrä hoitaessa
vähän liikaa kaverin perään
Plussat:
kiltti hevonen
melko lyhyt tallimatka
opettaja sai homman pelaamaan
Sama häsläily jatkui kun menin selkään. Matka kentälle tepasteltiin osin ravissa kun heppa ei olisi malttanut pysyä käynnissä. Kentällä sama homma jatkui. Oli hyvin haastavaa kiristää satulavyötä ja säätää jalustimia kun hepo salakavalasti kiihdytti raviin. En siis ehtinyt verkkailla alle ennen open tuloa. Mutta oltiin kuitenkin kävelty.
Open kanssa ei suinkaan aloitettu heti hommilla vaan turistiin taustatiedot ja tavoitteet selville. Ratsu oli opelle jo ennalta tuttu. Siitä sitten pikkuhiljaa kevyeen raviin. Alkuun ympyrät päätyihin, sitten voltit. Satula tuntui valuvan vuoroin puolelle ja toiselle ja lopulta kenotti niin paljon että häiritsi ratsastusta. Olihan se vyö löysällä. Nyt tamma oli rauhoittunut sen verran että malttoi seistä kiristyksen ajan aloillaan. Helpotti kummasti. Ympyröillä tuli sanomista etten saa kääntää päätäni esteratsastustyyliin (pyörii kuin pöllöllä) ja että pääni jäykistyy vasemmalle.
Tehtiin pääty-ympyrän pienennystä ja suurennusta. Kuski sai paljon hyviä ohjeita hartialinjasta, käsistä ja jaloista. Ratsun takasia piti vahtia ettei liiraa liikaa sisälle ja tule kulmaa ulkolapaan.
Tehtiin myös käyntiväistöt keskilinjalta uralle ja sitten sama ravissa. Sain parannettua tätäkin suoremmaksi ohjeilla ja olin tyytyväinen itseeni. Raviväistöstä suoraan laukannosto. Ekalla kerralla ei noussut. Aloitettiin heti vaikealla vasemmalla. Unohdin tehdä puolipidätteen, kaikki muu oli kuulemma kunnossa. Otettiin väistö uudestaan ja nyt laukka nousi nätisti. Vautsi! Eikä ollut heti pudottamassa sitä pois vaan päästiinkö kenttä ympäri ja pari kierrosta pääty-ympyrällä ennen kuin putosi pois.
Toinen nosto otettiin ympyrällä ravista. Nousi taas nätisti ja rullasi ok mutta yhä ehti pudottaa pois ennen kuin pyysin. Kolmas nosto otettiin käynnistä. Taas nousi heti ensimmäisestä pyynnöstä. Ja nyt humma ei pudottanut sitä pois vaan sain itse siirrettyä raviin. Tosin aika töks lähes seis. Itse laukassa ohjeiksi tuli käyttää vatsalihaksia ja kallistua jopa vähän eteenpäin. Jalat rennoiksi. Ensimmäinen raville pudotus tuli siitä kun jännitin vahingossa pakaroitani. Mutta aikamoinen työvoitto oli saada vasen laukka nousemaan näin hyvin! En ole sittenkään ihan toivoton!
Toinen kierros tehtiin samoin eli raviväistö alle ja siitä nosto. Nousi hyvin mutta rullasi paljon nahkeammin. Ei pudottanut pois muttei oikein edennytkään. Yksi laukka tähän suuntaan riitti ja sitten otettiin loppuverkat. Heti tuntui että lähti menemään huonompaan suuntaan kun ohjeet loppuivat. Yhä vauhti meinasi välillä hiipua. Kommentoi ope sen verran että saan kuljetettua ratsua kivasti ja että sovimme toisillemme. Itse olin riemuissani siitä että tajusin pyytää open paikalle!
Loppukäynnit käytiin sitten vielä omistajan vanavedessä pihan ympäri. Ei mitään kummallista.
Tallissa oli kaveri ensin paikalla kun palattiin tunnin jälkeen. Humma oli yhä vähän hyörivä. Mutta kun kaveri yhtäkkiä katosi pihalle niin meinasin jäädä hevosen ja seinän väliin kun kunnon hyrräys alkoi. En tiedä kuinka pahalta näytti mutta omistaja tuli hoitamaan kavioiden putsauksen loppuun. Eikä haitannut yhtään kun humma yhä pörräsi ympäri karsinaa.
Lopulta päädyin kuitenkin sanomaan ei. Tämän päivän karsinakäytös toi listaani yhden miinuksen lisää. Vaikkei kuulemma yleensä ole ihan tällainen. Ei tämä mikään ihan selkeä päätös ollut. Tottahan se oli että tämän kanssa oppisin ratsastamaan. Hevonen oli ihan ok ja kivan lähellä. Opesta tykkäsin.
Ongelmia:
ei ollut sellainen olo että liikkui jalasta eteen
yhä oli hieman epätasainen
välillä ei keskittynyt hommiin vaan huuteli kaverille
satoi hetkittäin vettä vaikkei pitänyt
kuskin istuntavirheet
Parannusta:
vasen laukka nousi
liikkui ihan nätisti suurimman osan ajasta
kenttä oli hyvässä kunnossa ja meitä varten lanattu
Miinukset:
ei maneesia
hyrrä hoitaessa
vähän liikaa kaverin perään
Plussat:
kiltti hevonen
melko lyhyt tallimatka
opettaja sai homman pelaamaan
torstai 2. marraskuuta 2017
Ensimmäinen hyppykerta yllättävän rauhallisesti
Torstaina pääsin vihdoin hyppäämään Assilla. Heppa oli saanut uudet kengät alle iltapäivästä ja odotteli sisällä. Taas oli hoitaessa kiltisti. Estesatula ja eri suitset. Klippauksen takia villaviltti päälle alkukäynneiksi. Kävelin ihan hetken selästä ja sitten rupesin kasailemaan tolppia keskelle. Ope tuli paikalle ja sanoi hoitavansa loput eli minä selkään verkkailemaan. Ratsukoita oli maneesissa aluksi 3 muuta, melko pian oltiin vain me.
Ihan hetken otin ratsua käynnissä tuntumalle ja sitten menin perinteisen kaavan mukaan kevyttä ravia. Ajattelin että pidän ravipätkän ihan lyhyenä ennen laukkaa mutta ope kaipasi siinä parempaa hallintaa kääntymisissä ja vauhdinsäätelyssä. Laukassa istuin kevyessä istunnassa ja heppa oli aika pitkä. Jokusen kerran pudotteli laukkoja pois.
Tehtävät aloitettiin ravipuomeilta. Assi ei sanonut puomeista mitään. Kuski tapansa mukaan käänteli kaarteet vähän ulospullahtaviksi. Näitä molemmista suunnista. Sitten tultiin puomikasaa laukassa. Ei aina ihan paikat osuneet mutta yli mentiin. Molemmista suunnista. Sitten pienellä pystyllä sama. Ongelmat pysyivät aika samoina. Assi loikkasi mieluummin kaukaa ja kuski ei silloin ollut ihan kauniisti alastuloissa. Mutta sen sijaan että olisin antanut näissä tilanteissa pitkät ohjat niin pidin ne kädessä ja ope sanoi että todellakin pitää pitää. Eikä käskenyt minua yhtään kevyempään istuntaan vaikka mieleni vähän teki. Paino jalustimille.
Este muuttui okseriksi ja yhä helposti yli. Assia ei haitannut. Kuskin haasteet oli säilyttää tasainen laukka ja kunnollinen tie. Tuli niitä hyviäkin ponnistuspaikkoja ja siten helppoja hyppyjä muutama.
Lopuksi tultiin ensin pysty lävistäjällä pari kertaa yksin ja sitten molemmat esteet putkeen. Välissä Assi vähän hätäili. Takapuoli penkkiin ja ota kiinni. Ihan hallittua siitä tuli. Yllättävän vähän hummalla oli kiire vaikkei sillä ole hetkeen hypätty. Aavistuksen kuumahti loppua kohti mutta edelleen lähestyttiin esteitä ihan rauhassa. Myötälaukatkin hoiti itse.
Ei hypätty hirmuisesti ihan hevosta säästääksemme. Mutta ihan riittävästi tuli toistoja näinkin. Esteet ei nousseet jäteiksi mutta n. 70 - 80 cm korkeuteen mikä oli itselleni ihan riittävä.
Loppuverkassa Assilla sitten meinasi olla kiire. Oikeassa kierroksessa malttoi paremmin mutta vasemmassa kipitti. Mutta rupesi siitä kuuntelemaan paremmin.
Ope sanoi että oikein kiva hevonen. Minäkin tykkäsin. Ihanan mutkaton. Pakkohan tällä on saada jatkaa.
Ongelmia:
hyppyjen jälkeen vähän valahdettiin kohti seinää
ponnistuspaikat ja tasaisuus
laukan säätely
Parannusta:
kaikesta mukisematta yli
hoiti itse myötälaukat
sopivan reipas mutta kuuliainen
Ihan hetken otin ratsua käynnissä tuntumalle ja sitten menin perinteisen kaavan mukaan kevyttä ravia. Ajattelin että pidän ravipätkän ihan lyhyenä ennen laukkaa mutta ope kaipasi siinä parempaa hallintaa kääntymisissä ja vauhdinsäätelyssä. Laukassa istuin kevyessä istunnassa ja heppa oli aika pitkä. Jokusen kerran pudotteli laukkoja pois.
Tehtävät aloitettiin ravipuomeilta. Assi ei sanonut puomeista mitään. Kuski tapansa mukaan käänteli kaarteet vähän ulospullahtaviksi. Näitä molemmista suunnista. Sitten tultiin puomikasaa laukassa. Ei aina ihan paikat osuneet mutta yli mentiin. Molemmista suunnista. Sitten pienellä pystyllä sama. Ongelmat pysyivät aika samoina. Assi loikkasi mieluummin kaukaa ja kuski ei silloin ollut ihan kauniisti alastuloissa. Mutta sen sijaan että olisin antanut näissä tilanteissa pitkät ohjat niin pidin ne kädessä ja ope sanoi että todellakin pitää pitää. Eikä käskenyt minua yhtään kevyempään istuntaan vaikka mieleni vähän teki. Paino jalustimille.
Este muuttui okseriksi ja yhä helposti yli. Assia ei haitannut. Kuskin haasteet oli säilyttää tasainen laukka ja kunnollinen tie. Tuli niitä hyviäkin ponnistuspaikkoja ja siten helppoja hyppyjä muutama.
Lopuksi tultiin ensin pysty lävistäjällä pari kertaa yksin ja sitten molemmat esteet putkeen. Välissä Assi vähän hätäili. Takapuoli penkkiin ja ota kiinni. Ihan hallittua siitä tuli. Yllättävän vähän hummalla oli kiire vaikkei sillä ole hetkeen hypätty. Aavistuksen kuumahti loppua kohti mutta edelleen lähestyttiin esteitä ihan rauhassa. Myötälaukatkin hoiti itse.
Ei hypätty hirmuisesti ihan hevosta säästääksemme. Mutta ihan riittävästi tuli toistoja näinkin. Esteet ei nousseet jäteiksi mutta n. 70 - 80 cm korkeuteen mikä oli itselleni ihan riittävä.
Loppuverkassa Assilla sitten meinasi olla kiire. Oikeassa kierroksessa malttoi paremmin mutta vasemmassa kipitti. Mutta rupesi siitä kuuntelemaan paremmin.
Ope sanoi että oikein kiva hevonen. Minäkin tykkäsin. Ihanan mutkaton. Pakkohan tällä on saada jatkaa.
Ongelmia:
hyppyjen jälkeen vähän valahdettiin kohti seinää
ponnistuspaikat ja tasaisuus
laukan säätely
Parannusta:
kaikesta mukisematta yli
hoiti itse myötälaukat
sopivan reipas mutta kuuliainen
keskiviikko 1. marraskuuta 2017
Uusi yritys Nurmijärven ratsastuskoululla omien tallikavereiden kanssa
Keskiviikkona lähdimme kimppakyydillä Hyvinkäältä Nurmijärvelle. Luvassa koulutunti Nurmijärven ratsastuskoululla. Kävin tuolla tunnilla jo nelisen vuotta sitten kertaalleen, joten jotakin oli muistissa. Sekä tietysti tuttu paikka kisareissuilta Lidan kanssa.
Tunnille tuli 6 ratsukkoa, joka täällä lienee poikkeuksellisen paljon. Ratsukseni sain ison rautiaan Villen. Heppa oli karsinassa oikein utelias ja tuttavallinen. Suitsiessa nosti päätä taivaisiin eikä pelkkä houkuttelu auttanut. Ohjat niskan takana sen sijaan riitti eikä päätä tarvinnut vetää alas.
Pihalla kyytiin ja hetki kävelyä siinä. Maneesissakin vielä tovi pitkin ohjin. Ope antoi yleisiä alkuohjeita ja kertoi miten täällä on tapana hoitaa itsenäinen verkka. Askellajit ensin läpi ilman pahempaa prässäilyä. Se osuus meni kyllä ohi että kuinka pitkät ohjat tässä piti pitää. Sitten välikäynnit (joita oli ehkä viidet tai kuudet yhteensä) ja sitten siirtymiä ja sivuttaisliikkeitä. Sivuliikkeisiin asti en päässyt vaan unohdin koko jutun. Aika vähän opelta tuli kommentteja. Ja kun niitä tuli niin en monesti tiennyt että puhuuko vielä minulle vai jollekin muulle.
Villeä ei saanut jäädä puristamaan. Ja laukassa piti edetä reippaammin. Alkutunnin jälkeen ope sanoi muutaman kerran että ohjien pitäisi olla lyhemmät. Heppa oli edestä sangen herkkä ja jännittyi lähes kaikista ohjasotteista. Itselleni oli helpompaa pitää käsiä huonommin rennompina. Eli kyynärkulma turhan suorana ja kädet vähän matalalla levällään. Yritin skarppailla mutta alitajunta harasi vastaan.
Päivän tehtävänä tehtiin temponmuutoksia. Ensin pieni hetki käynnissä, sitten ravissa. Suorakaide ainakin metri uran sisällä. Oikeassa kierroksessa hidastettiin hetkeksi sivujen keskelle. Sen jälkeen piti ratsastaa eteen. Tämän istuin alas ja humma kuunteli ihan mukavasti. Mutta muilla oli paljon enemmän vauhtia ja vaikka yritin käännellä radan poikki niin silti takana oli ruuhkaa. Välikäyntien jälkeen vasemmassa kierroksessa hidastettiin lyhyet sivut ja pitkillä ratsastettiin eteen. Kevensin suosiolla eteenratsastukset niin Ville pysyi rennompana. Kertaalleen ope pääsi sanomaan että ensin suoristus ja sitten vasta eteen. Tunnustan hutiloineeni.
Lopuksi välikäyntien jälkeen otettiin vielä laukkaa. Kuviona kahdeksikko eli pääty-ympyrät. Keskeltä kenttää nosto ja puolisen kierrosta laukkaa ja sitten etenevää ravia. Laukat nousivat hyvin mutta hepo ei halunnut himmailla raviin. Alkuun otin ohjalla mutta tässä kuoli kaikki vauhtikin. Open ohje oli ajatella raviin. Toimi hitaahkosti mutta siirtymistä tuli paljon parempia. Laukassa muistin myös ratsastaa eteen. Yhä hetkittäin oli ahdasta kun osa suhaili eksoottisesti. Mutta olipa omakin ennakointikykyni ruostunut.
En erityisemmin lämmennyt ratsuun. Eihän se automaatti ollut vaan jännittyi herkästi. Mutta kuitenkin niin tasainen etten syttynyt. Tunnin tehtävätkin tuntuivat siltä että toistettiin samaa kierrostolkulla. Ahdastakin oli. Plussaa kuitenkin maneesista ja peileistä. 40 euroa tästä oli silti mielestäni ihan liikaa. En tiedä millä angstimielellä olin liikkeellä mutta eivät tunnin muutkaan hepat näyttäneet niin kivoilta että olisin hinkunut kokeilemaan.
Ongelmia:
ratsu oli tasainen ja siksi itselleni vähän tylsä
jännittyi helposti edestä jos käytti yhtään ohjaa
aikamoista suhailua
laukattiin liian hitaasti
ohjat olivat liian pitkät
en saanut tunnista hirveästi mitään irti
Parannusta:
suoritettiin tehtävät ihan hyvin
nosti laukat näppärästi
käynnissä pyöristyi tuntumalle
säätyi ok
Tunnille tuli 6 ratsukkoa, joka täällä lienee poikkeuksellisen paljon. Ratsukseni sain ison rautiaan Villen. Heppa oli karsinassa oikein utelias ja tuttavallinen. Suitsiessa nosti päätä taivaisiin eikä pelkkä houkuttelu auttanut. Ohjat niskan takana sen sijaan riitti eikä päätä tarvinnut vetää alas.
Pihalla kyytiin ja hetki kävelyä siinä. Maneesissakin vielä tovi pitkin ohjin. Ope antoi yleisiä alkuohjeita ja kertoi miten täällä on tapana hoitaa itsenäinen verkka. Askellajit ensin läpi ilman pahempaa prässäilyä. Se osuus meni kyllä ohi että kuinka pitkät ohjat tässä piti pitää. Sitten välikäynnit (joita oli ehkä viidet tai kuudet yhteensä) ja sitten siirtymiä ja sivuttaisliikkeitä. Sivuliikkeisiin asti en päässyt vaan unohdin koko jutun. Aika vähän opelta tuli kommentteja. Ja kun niitä tuli niin en monesti tiennyt että puhuuko vielä minulle vai jollekin muulle.
Villeä ei saanut jäädä puristamaan. Ja laukassa piti edetä reippaammin. Alkutunnin jälkeen ope sanoi muutaman kerran että ohjien pitäisi olla lyhemmät. Heppa oli edestä sangen herkkä ja jännittyi lähes kaikista ohjasotteista. Itselleni oli helpompaa pitää käsiä huonommin rennompina. Eli kyynärkulma turhan suorana ja kädet vähän matalalla levällään. Yritin skarppailla mutta alitajunta harasi vastaan.
Päivän tehtävänä tehtiin temponmuutoksia. Ensin pieni hetki käynnissä, sitten ravissa. Suorakaide ainakin metri uran sisällä. Oikeassa kierroksessa hidastettiin hetkeksi sivujen keskelle. Sen jälkeen piti ratsastaa eteen. Tämän istuin alas ja humma kuunteli ihan mukavasti. Mutta muilla oli paljon enemmän vauhtia ja vaikka yritin käännellä radan poikki niin silti takana oli ruuhkaa. Välikäyntien jälkeen vasemmassa kierroksessa hidastettiin lyhyet sivut ja pitkillä ratsastettiin eteen. Kevensin suosiolla eteenratsastukset niin Ville pysyi rennompana. Kertaalleen ope pääsi sanomaan että ensin suoristus ja sitten vasta eteen. Tunnustan hutiloineeni.
Lopuksi välikäyntien jälkeen otettiin vielä laukkaa. Kuviona kahdeksikko eli pääty-ympyrät. Keskeltä kenttää nosto ja puolisen kierrosta laukkaa ja sitten etenevää ravia. Laukat nousivat hyvin mutta hepo ei halunnut himmailla raviin. Alkuun otin ohjalla mutta tässä kuoli kaikki vauhtikin. Open ohje oli ajatella raviin. Toimi hitaahkosti mutta siirtymistä tuli paljon parempia. Laukassa muistin myös ratsastaa eteen. Yhä hetkittäin oli ahdasta kun osa suhaili eksoottisesti. Mutta olipa omakin ennakointikykyni ruostunut.
En erityisemmin lämmennyt ratsuun. Eihän se automaatti ollut vaan jännittyi herkästi. Mutta kuitenkin niin tasainen etten syttynyt. Tunnin tehtävätkin tuntuivat siltä että toistettiin samaa kierrostolkulla. Ahdastakin oli. Plussaa kuitenkin maneesista ja peileistä. 40 euroa tästä oli silti mielestäni ihan liikaa. En tiedä millä angstimielellä olin liikkeellä mutta eivät tunnin muutkaan hepat näyttäneet niin kivoilta että olisin hinkunut kokeilemaan.
Ongelmia:
ratsu oli tasainen ja siksi itselleni vähän tylsä
jännittyi helposti edestä jos käytti yhtään ohjaa
aikamoista suhailua
laukattiin liian hitaasti
ohjat olivat liian pitkät
en saanut tunnista hirveästi mitään irti
Parannusta:
suoritettiin tehtävät ihan hyvin
nosti laukat näppärästi
käynnissä pyöristyi tuntumalle
säätyi ok
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)