perjantai 26. huhtikuuta 2013
Pihakauden avaus
Perjantaina kun ajoin tallille huomasin mielissäni että eka tunti on pihalla. Kevään ensimmäinen! Tunnille en taaskaan saanut Rusinaa. Listassa luki Karkki. Hepo oli tallissa taas ihanan kiltti. Selkäännousussa hyöri. Ratsukoita tunnilla oli 9. Mekin siis kentällä.
Pihalla tuli kuuma ilman takkia. Kovin lämmintä ei silti ollut. +5? Karkki oli siis ekaa kertaa kentällä talven jälkeen. Alkuun vähän katteli puskia mutta pääosin oli rauhallinen. Autoja vähän jännäsi ja laukkatehtävän aikana naapurin pojan koliseva leikkiauto olikin sit jo tosi jännä. Karkki oli ainoa, joka loikki omiaan.
Päivän tehtävänä oli voltit. Tehtiin muistaakseni pitkille sivuille voltit melko alkuun ja loppuun. Suurin osa tunnista mentiin jalustimet kaulalla. Karkki oli kiva, ei heilutellut päätään. En sitä kyllä ihan niin pyöreäksi saanut kuin olisin halunnut. Välillä oli jotain yritystä. Aavistuksen pitkänä meni. Kommentit oli omaan silmääni aika viilailua. Älä myötää kaikkea tuntumaa pois. Ja kunnon tiet piti tehdä, oikeassa kierroksessa lapa karkasi alkuvoltilla ulos. Vasempaan kierrokseen voltin vikalla puoliskolla. Olisin edelleen tarvinut apuviivat voltin reitin merkiksi. Oikea kierros oli mielestäni hankalampi taivutuksen kannalta.
Laukassa sama juttu. Karkki laukkasi kivan rauhallisesti. Vaikka välillä ottikin sivuaskelia ja jännitti naapurin pojan kolinoita. Itellä oli silti rauhallinen ja luottavainen olo kyydissä ilman jalustimia. Aika kiva tunti ja Karkki yllätti positiivisesti.
Ongelmia:
ainoana heppana säikkyi naapurin ääniä
selkäännousussa vähän hyöri
Parannusta:
ei ollut karistamassa kuskia
voltit onnistui suht hyvin
ei ravistellut päätään kertaakaan
ei alkutunnista steppaillut (eikä kyllä koskaan aiemminkaan)
torstai 25. huhtikuuta 2013
Räjähdysherkkää mikkeilyä
Tänäänkin päädyin tallille välttääkseni vapaapäivän. Toivoin Rusinaa mutta sainkin Reinon. Tallissa oli tosi lutunen mutta tuntui että sinnikkäästä harjaamisesta huolimatta jäi jotenkin törkyiseksi. Ratsukoita tunnilla taisi olla 5. Maneesissa lisäksi yksäri tai pari.
Maneesissa törmäsin taas harvinaisempaan ongelmaan eli hepo ei meinannut päästää kyytiin. Penkin vierestä peruutti pois. Suunnittelin jo loikkaavani ilman penkkiä kyytiin kun paikalla ollut omistaja huusi että pitää vaan komentaa kunnolla ja vetää ohjista jos Reino lähtee hiippailemaan. Neljäs tai viides yritys sitten onnistuikin ja hepo oli aloillaan sen aikaa että pääsin ratsaille. Pitkin ohjin meni aika reippaasti.
Käyntityöllä onneksi alotettiin. Ei kovin ihanaa. Pienetkin pohjeapuni hepo tulkitsi pyynnöksi eteen. Tunnin jälkeen vasta kuulin että oli vasta lauantaina palannut saikulta hommiin ja mennyt tunnin päivässä. Ei siis ihme jos virtaa oli vähän kertynyt. Ravi meinasi olla kaahotusta. Yritin pyöristellä ja pikkuhetkiä menikin paremmin. Ensimmäinen ravipyyntöni tosin aiheutti sinkauksen eteen. Laukat ei juuri kauniimmin nousseet vaikka yritin nätisti. Jälkimmäiseen suuntaan (oikea) laukka nousi ison pukin kanssa. Josta sitten hätäratkaisuna jarrutin käyntiin. Ope huusi että älä jää vetämään. Seuraava yritys onnistui paremmin. Oli semmonen olo että hepo on vähän räjähdysherkkä. Laukat meillä meni kyllä askellajeista tänään tasaisimmin ja siisteimmin.
Tehtävänä oli tänään vasta-asetuksia mikinpääkuviolla. Keskiympyrällä harjotusravia ja päädyissä voltit ulos. Volteilla taivutus sisään, ympyrällä ulos. Alkuun hepo oli tosi pinkeä ja vähän keventelin hetkittäin omin lupineni. Pääosin mentiin lujaa ja jännittyneesti. Volteilla oli parempiakin hetkiä. Ennen toista suuntaa sain ohjeeksi ottaa hepan vähän napakampaan otteeseen. Ulko-ohjani kuulemma löystyi liikaa käsieni heiluessa. Jaloilla ei tosiaan saanut tehdä yhtään mitään, sillä kaiken Reino tulkitsi vain eteen. Napakammalla tuntumalla ratsu sitten tasottui edestä. Rento se ei edelleenkään ollut mutta kulki pyöreänä. Ite en tähän kovin tyytyväinen ollut.
Loppuraveissa meni suht pyöreänä suurimman osan mutta turhan lujaa. Kun yritin höllätä edestä niin hepo kiihdytti. Ja minä vähän jänskäsin paikalle tulleita esteiden kasaajia. Reino oli ihanan säikkymätön. Maneesissa treenattiin vielä talutuksia kun hepo meinasi unohtaa taluttajan matkasta. Pyysin peruuttamaan ehkä kuudesti. Kyllä se siitä pikkuhiljaa parani. Pihalla malttoi kävellä mutta puhisi mennessään.
Tämä tunti oli taas hyvä paluu maan pinnalle. Olinkos joskus osannut jotain?
Ongelmia:
en osannut olla tarpeeksi stabiilisti kyydissä
heppa sinkosi eteen myös kun jalustin tipahti jalasta
pukki laukannostossa
sangen jännittynyttä menoa
Parannusta:
ei säikkynyt
pysyin kyydissä vaikka pukitti
tiistai 23. huhtikuuta 2013
Koulukisaheppaa etsimässä
Perjantaina tunnin jälkeen kysäisin omistajalta että onnistuisiko seuran järkkäämiin koulukisoihin lainaheppa. Onnistuu mutta Valmalle oli jo muita suunnitelmia. Siinä sitten vähän pähkäiltiin kisaratsua. Lopputulos oli että saan aika vapaasti valita kunhan vaan keksisin että mikä. Fb:stä kyselin vähän apuja ja Tiina vinkkasikin Rusinaa. Tihta oli aiemmin ollut ekana vaihtoehtona. Rusinan kanssa meni viimeksi suht kivasti ja perjantaiopekin suositteli sitä. Siis testailemaan Rusinaa.
Tallissa hepo ei ollut kovin herttainen vaan uhitteli hampailla heti alkuhaistelun jälkeen vaikken edes tehnyt mitään. Sidoin kiinni. Satulaa äkäili sen verran paljon jo ovelta että suosiolla pyysin apua hepan kiinni pitämiseen. Sitten olikin nätisti.
Ratsukoita tunnilla oli 5 tai 6, en tarkkaan muista. Maneesiin tuli vielä yksi yksäri mutta hyvin mahduttiin. Päivän aiheena temponmuutokset ja opena kesäope. Alkukäynneissä Rusina liikkui kivasti eteen ja sain sen pyöreäksi suht nopsaan. Käynnissä testasin takaosan väistätystä ja väisti ihanan helposti. Ravissa olikin sitten hankalampaa saada pyöristymään. Taivutuksen kautta sanoi ope ja yritin kyllä. Ulkotuki taisi karkailla eikä pohkeetkaan olleet tarpeeksi aktiiviset. Ravista ei oikein hyvää tullut. Alkulaukoissa vasen kierros oli helpompi, oikea hankalampi. Ope kommentoi että en saa antaa Rusinan vyöryä. Enkä edes huomannut moista. Etupainoinen se oli ja ohjat luisui pitkiksi mutta käsiini en antanut sen nojata. Siirtymät alaspäin oli aika vyöryviä.
Alkuverkat hoidettiin suht sukkelaan pois alta että ehdittiin keskittyä itse tehtävään eli temponmuutoksiin. Alussa oli taas ravin pyöreyden kanssa hakemista mutta löytyihän se. Välillä pysyi hyvänä pidempäänkin, välillä nousi ja tuli hankalahkosti takaisin. Pohkeista liikkui eteen mutta tahti vähän kiihtyi. Parhaimmillaan kuunteli istuntaa ja hidasti muodon muuttumatta. Hirveän suuria eroja ei saatu mutta jotain kuitenkin.
Laukassa erot oli vielä pienempiä. Kunnon lyhennystä ei tullut mutta "lyhyestä" laukasta ero normaaliin etenevään laukkaan oli kuitenkin jonkinlainen. Vasempaan suuntaan pysyi melko tasaisen pyöreänä, oikeassa kierroksessa välillä nousi. Ope suositteli tekemään siirtymiä raville jos tuntuu pelkältä vyörymiseltä. Muutama tehtiinkin. Laukat nousi näppärästi sekä käynnistä että ravista mutta laukasta raville hepo venyi pitkäksi ja vyöryi.
Loppuverkassa hepo painui jo turhankin matalaksi edestä. Yritin korjata pohkeella eteen mutta meni vain epätasaiseksi. Vähän vaihtelin suuntaa. Viimeinen siirtymä käyntiin valahti taas pitkäksi enkä ollut tyytyväinen. Otin sitten muutaman kerran uusiksi yrittäen pitää hepan paremmin paketissa. Tämä parani. Eiköhän Rusinasta tän perusteella kisaheppani tule. Siirtymiä pitäisi tehdä hirmuisesti.
Paluumatkalla talliin harjoteltiin vielä taluttamista. Melko hyvin toimi. Hienosti ainakin perutti pyynnöstä. Raville en saanut enkä viitsinyt usuttaa. Tunnin jälkeen tallissa käyttäytyi hyvin. Myös kun pikaharjasin.
Ongelmia:
vyöryminen
siirtymät alaspäin
Parannusta:
hetkittäin aika tasainen
nosti laukat näppärästi ja aina oikein
ei kyttäillyt mitään
perjantai 19. huhtikuuta 2013
Taas uusi heppa alle
Edellisen Aaltiskertani jälkeen Hiiri lähti ja tallille tuli taas uusi heppa: Looma. Vaihtuvuus on siis edelleen suuri. Mahduin entiselle (ja taas nykyiselle) tunnilleni ja vähän yllätyin kun lapussa luki Remu. Musta ruunikko, josta olen kuullut aika monenlaisia juttuja. Esteillä odotin sen olevan ihan mukava. Tallissa ainakin oli tosi rauhallinen.
Maneesissa vähän säpsähti ison oven kohdalla kun mentiin pitkin ohjin ohi. Enempiä ei onneksi tunnin aikana säikkyillyt. Etukäteen kuulin että tunnilla ois kavaletteja tai esteitä. Estetunniksi oli merkattu vaikka suurimman osan tunnista korkeus oli enempi kavalettitasoa. Ratsukoita tunnilla taisi olla 7. Tunnin piti omistaja. Kuvittelin että kesäope ois pitänyt. Pihalla oli +4.
Alkuraveissa hepo liikkui kivasti eteen. Mutta kuunteli kuitenkin pidätteitäkin. Laukassa ope sanoi että jos jään vetämään suusta niin se vyöryy. Ei ollut yhtään sellaisia ongelmia vaan menoa sai säädeltyä kivasti. Suht reippaasti liikkui omasta takaa muttei mitenkään holtittomasti.
Hyppelyt alotettiin ovipäädyn kahdella ristikolla. Väliin piti saada 6 tai 7 askelta. Alkuun tuli vähän vääriä- ja ristilaukkoja mutta pikkuhiljaa löysin säätelynapit. Päästiin sekä kuudella että seitsemällä muttei ihan aina juuri sillä vaaditulla askelmäärällä. Tätä kumpaankin suuntaan suht monesti. Harjoteltiin samalla esteistuntaa ja siitä tulikin melko paljon sanomista. Tykkäsin olla turhan tiiviisti penkissä ja kevyempänä jalkani karkasivat (enkä muista enää kumpaan suuntaan).
Sitten lisättiin linjat kaaren perään. Lävistäjämäisesti maapuomi, 5 laukkaa ja okseri ja toinen lävistäjä putkeen: maapuomi 5 laukkaa ja pysty. Meillä ei laukat tässä ihan säätyneet vaan toinen väli lipsahti aina neljällä. Sentään virheen paikka vaihteli. Okseri taidettiin hypätä kolmesti ja joka kerta lähestyttiin kiemurtaen. Toinen lähestyminen okserille meni vähän suoremmin. Kun esteet nousi 70 cm kieppeille niin taas epäröi okserille. Mutta päätin että yli mennään. Olisi saanut tulla 4 askeleella ja sitten siihen tulikin viides. Mutta yli mentiin ja maltoin odottaa estettä. Jälkimmäinen väli tuntui aina lyhyemmältä, kai se sitten oli se ovea ja kavereita kohti hyppääminen.
Vähän raakile esteratsu mutta sympaattisen olonen. Loppuraveissa vähän heilutti päätään. En tiedä mitä tein erilailla. Mutta pääosin taisi olla tasainen. Tykkäsin.
Ongelmia:
kiemurtelu kohti okseria
Parannusta:
ei kyttäillyt nurkkia
laukkaa sai säädeltyä
kiva tallissa
Remun oma moottori toimi hyvin
Maneesissa vähän säpsähti ison oven kohdalla kun mentiin pitkin ohjin ohi. Enempiä ei onneksi tunnin aikana säikkyillyt. Etukäteen kuulin että tunnilla ois kavaletteja tai esteitä. Estetunniksi oli merkattu vaikka suurimman osan tunnista korkeus oli enempi kavalettitasoa. Ratsukoita tunnilla taisi olla 7. Tunnin piti omistaja. Kuvittelin että kesäope ois pitänyt. Pihalla oli +4.
Alkuraveissa hepo liikkui kivasti eteen. Mutta kuunteli kuitenkin pidätteitäkin. Laukassa ope sanoi että jos jään vetämään suusta niin se vyöryy. Ei ollut yhtään sellaisia ongelmia vaan menoa sai säädeltyä kivasti. Suht reippaasti liikkui omasta takaa muttei mitenkään holtittomasti.
Hyppelyt alotettiin ovipäädyn kahdella ristikolla. Väliin piti saada 6 tai 7 askelta. Alkuun tuli vähän vääriä- ja ristilaukkoja mutta pikkuhiljaa löysin säätelynapit. Päästiin sekä kuudella että seitsemällä muttei ihan aina juuri sillä vaaditulla askelmäärällä. Tätä kumpaankin suuntaan suht monesti. Harjoteltiin samalla esteistuntaa ja siitä tulikin melko paljon sanomista. Tykkäsin olla turhan tiiviisti penkissä ja kevyempänä jalkani karkasivat (enkä muista enää kumpaan suuntaan).
Sitten lisättiin linjat kaaren perään. Lävistäjämäisesti maapuomi, 5 laukkaa ja okseri ja toinen lävistäjä putkeen: maapuomi 5 laukkaa ja pysty. Meillä ei laukat tässä ihan säätyneet vaan toinen väli lipsahti aina neljällä. Sentään virheen paikka vaihteli. Okseri taidettiin hypätä kolmesti ja joka kerta lähestyttiin kiemurtaen. Toinen lähestyminen okserille meni vähän suoremmin. Kun esteet nousi 70 cm kieppeille niin taas epäröi okserille. Mutta päätin että yli mennään. Olisi saanut tulla 4 askeleella ja sitten siihen tulikin viides. Mutta yli mentiin ja maltoin odottaa estettä. Jälkimmäinen väli tuntui aina lyhyemmältä, kai se sitten oli se ovea ja kavereita kohti hyppääminen.
Vähän raakile esteratsu mutta sympaattisen olonen. Loppuraveissa vähän heilutti päätään. En tiedä mitä tein erilailla. Mutta pääosin taisi olla tasainen. Tykkäsin.
Ongelmia:
kiemurtelu kohti okseria
Parannusta:
ei kyttäillyt nurkkia
laukkaa sai säädeltyä
kiva tallissa
Remun oma moottori toimi hyvin
torstai 18. huhtikuuta 2013
Laukanvaihto- ja kääntötreeniä pelastelevalla Mantalla
Torstaiksi sain valita että tahdonko koulu- vai estetunnille. Sen verta houkutti hyppelemään että valitsin esteet. Vaikka vähän tosin jännitti päätyä viikon kovatasoisimmalle estetunnille. Tuntilukkarin mukaan metri+. Tallille menin hyvissä ajoin suunnitelmana ottaa hepoista muutama valokuva. Mutta ulkona satoi vettä ja hepat oli sisällä. Lisäksi suurin osa kuvattavista oli tunnilla, kaikki tammat, joilla olin mennyt. Heppajako oli vähän arpomista ja kuuntelin hiljaa. Pleskistä, Pörriksestä ja Mantasta oli puhe. Lopulta mulle jäi Manta ja mikäs siinä. Tammaputki jatkukoon.
Maneesin mittari näytti jo +7,5. Päivällä kävi jo yli plus kympissä ja lumet katosi. Manta oli valmiiksi hommissa, satulan vaihto ja suojat etusiin. Kivan reippaasti liikkui edellisellä tunnilla. Meidän tunnilla ratsukoita oli 5. Esteet (4) kasattiin ellipsimuotoon. Lisäksi keskelle tuli viidenneksi suunnanvaihtoeste. Alkutunnista katsomopäädyn ympyrällä oli myös 3 kavalettia innariväleillä.
Ravissa Manta liikkui kivasti ja oli alkuun läpiratsastetun olonen. Pian meno kuitenkin vähän epätasottui edestä. Mutta paljon helpompaa kuin maanantaina. Suositus olikin että Mantaa kannattaisi ennen tuntia vähän juoksuttaa että vertyy. Nyt oli ehtinyt vertyä jo tunnin verran hommissa. Laukatkin pyöri aavistuksen paremmin. Kun meinasi tökkiä nelitahtisena niin pyysin lisää vauhtia. Kovin innokkaasti ei mennyt eteen ravissa eikä laukassakaan mutta parani. Ravissa tehtiin myös avoja.
Kavaletit pääty-ympyrällä meni paremmin kuin uskalsin toivoa. Kertaalleen keilattiin joku ja kerran mentiin vikasta ulkokautta ohi. Mutta Mantalla oli itellään aika hyvä itu tehtävästä. Mulle jäi hommaksi kääntää tasaisesti ja istua rauhassa. Kumpaankin suuntaan useampi kierros.
Estehyppelyt alotettiin suunnanvaihtoesteeltä vinohypyillä. Välillä Manta vähän kiihdytteli estettä kohti. Tultiin noin kolmesti suuntaansa ja sitten kahdeksikolla kummastakin suunnasta. Alkuun este oli pikkuruinen, sitten nousi ehkä 70 senttiin. Sen korkeampia ei tänään ollut. Onneksi. Vikalla kerralla sukelsin hyppyyn ennen Mantaa ja este putosi. Sakkohyppy uusiksi ja meni paremmin.
Sitten tultiin kääntötehtävää "ongenkoukkuja". Vähän samanlaista oon Valmalla hypännyt. Ristikko (lyhyen sivun keskiosaa kohti), jolta käännös kulman kautta ja seuraavan kulman tienoilla pysty. Pari-kolme kertaa kumpaankin suuntaan. Oikeassa kierroksessa Manta ravisteli päätään kulmassa. Ope käski antaa kulman jarruttaa. Ite en päässyt pika-analyysissani perille että mitä tein hepan mielestä väärin. Pystylle en uskaltanut hillitä menoa joka kerta riittävästi. Esitin siis vielä sukelluksen ja jälkeen jäännin. Sukeltaessani yleensä lähti puomitkin matkaan. Mutta tosi rehellisesti Manta hyppäsi.
Lopuksi tultiin katsomopäädyn pystyt vielä peräkkäin. Kaari oli tiukempi kuin tajusin enkä ollut kunnolla valmistautunut kääntämään. Reitti pullahti ulos ja yritin hädissäni vielä korjata. Tiestä tuli aivan kammottava mutta Manta hyppäsi silti. Aikamoinen pelastus. Sakkojahan siitä tuli ja seuraava yritys näytti jo vähän siltä kuin pitäisi. 4 askelta väliin.
Loppuraveissa hepo meni alkuun vähän lujaa mutta rauhottui sitten tosi kivaksi, kevyeksi ja tasaiseksi. Mantalla oli tänään selvästi hyvä päivä, ei yhtään kieltoa eikä pukitellutkaan. Itekin yritin kyllä kehua ja pitää sen hyvällä tuulella. Hepo jatkoi vielä kolmannen tunnin putkeen, joten ei tarvinnut purkaakaan. Satulan vaihto vaan uudestaan. Nyt vaihdettiin tosin suitsetkin.
Ongelmia:
en osannut odottaa hyppyjä
jokunen keilattiin, lähinnä kun sähelsin
Parannusta:
ei kieltoja!
ei pukitellutkaan
heppa pelasti toilailevan kuskin
liikkui kivan reippaasti ite
ei äkäillyt muille hevosille
keskiviikko 17. huhtikuuta 2013
Ruunikkotammaputki jatkuu
Tänään vaihtoehdot oli mökkihöperyys tai talli. Valitsin jälkimmäisen vaikka uhosinkin keskiviikkoisin pysyväni pois. Vasta tallilla selvisi että olen menossa estetunnille, no mikäs siinä. Hepan olisin saanut valita aikalailla itse (paitsi Manta, Wäiski ja joku iso rautias, Zapu?) oli varattuja. Pyysin opelta ehdotusta ja sieltä tuli Sara (Charodeyka). Mikäs siinä, taas uusi tamma. Mustaksi väitettiin vaikka lähempi tarkastelu paljasti mustanruunikoksi. Tosin arvelin että saattaa olla kirjava kun leuasta, korvien takaa ja ainakin yhdestä kohtaa rungosta löytyi valkoinen sormenmittainen juova. Pieni ja solakka, vähän tuli Easy mieleen. Nettisivujen mukaan 150 cm ja s. 1996.
Ulkokarsinasta löytyi tämäkin, Faian vierestä. Tallin käytävällä varustus. Nätisti oli harjatessa. Tämä heppa oli vain 37,5-asteinen. Karvaa irtosi tästäkin. Oma satula ja omat suitset, aika luksusta. Vasta kun olin puolet harjannut niin kuulin että hepalla on vetopaniikki. Onneksi seisoi sen aikaa nätisti kahdelta puolelta kiinni. Siitä sitten kiinnitysviritelmä muutettiin vähän höllemmäksi. Tammamaiseen tapaan vähän tuli luimuilua satulavyön kiristyksestä, muuten oli rauhallinen tämäkin.
Ratsailla huomasin vähän Easya kapeammaksi ja vähän rauhallisemmaksi. Alotettiin käynnissä volteilla ja väistöillä. En oikein saanut pyöristymään. Kun otettiin raville niin huomasin samantien että heppa ravaa oudosti ja pää heiluu väärin. Ope huomasi saman ja käski ravata vain suoraan ja katella hetken että vertyykö. Meno ei siitä parantunut, joten ratsun vaihto. Tytsyt lähtivät laittamaan mulle toista heppaa kuntoon ja minä odotellessa testasin Saran talutettavuutta. Toimi sangen hyvin. Eikä kyttäillyt mitään.
Varaheppaani kun kyselin niin vastaus oli että Hof tai Lompa riippuen siitä kumman saa nopeammin kuntoon. Mutta sieltä tulikin Rada. Kaikki kolme olisivat luultavasti olleet kuitenkin Saraa varmempia hyppääjiä. Ihan mielelläni lähdin Radallakin hyppäämään, tammaputki jatkukoon.
Alkuverkat meillä oli suht lyhyet. Oli jo tehnyt tunteja alle. Ravissa en saanut pyöreäksi vaikka yritin. Meni edelleen omassa vähän tomppamaisessa muodossaan. Voltteja ja käyntisiirtymiä. Suht ok mutta asetus oikealle oli ihan hukassa. Oikeaa pohjetta ei kuunnellut ihan kuten olisin toivonut. Laukassa tehtiin eteenratsastuksia kevyessä istunnassa ja katsomopäätyyn laukkaympyrä. Tunnustan etten osannut istua laukassa alas vaan pompin kummallisesti. Ympyrällä tuli joka kierroksella uutta kommenttia. Kädet lähemmäs toisiaan, kanna kädet, kyynärkulma varsinkin ulkokäteen, ulko-ohja ei saa olla pidempi, nyrkit kiinni. Mutta sain niitä vähän korjattuakin. Tänään tuli sopivasti myös niitä hyvä-kommentteja. Suorilla Rada meinasi vähän olla peppu sisällä enkä sitä huomannut. Mutta kun siitäkin sanottiin niin omasta mielestäni sain aika helposti korjattua suoremmaksi.
Hypyt alotettiin ristikolle. Ihan ok meni. Kädet vähän ylemmäs ja myötää enemmän. Ja osasin korjata. Kertaalleen lähti vähän kaukaa mutta olin lähes mukana. Alkuun tuli sanomista myös että jatka esteen jälkeen suoraan. Sekin parani kun muistin keskittyä. Tänään olin ihan vapaaehtoisesti vähän kevyemmässä istunnassa esteiden välissä. Koska en vaan osannut istua siinä laukassa satulaan.
Seuraavana esteenä taisi olla yksittäinen pysty. Siinäkin taisi alkuun kopsua mutta lyhentäminen ennen estettä auttoi. Tultiin myös 1 laukan sarjaa: portti + pysty. Saattoi olla jopa ennen yksittäistä pystyä. Kaivattiin vähän säpäkämpää laukkaa. Ei lujempaa mutta aktiivisempaa. Alkuun taisi jokusen kerran kopsua sarjallakin mutta ne väheni. Joku puomi taisi pudota.
Päivän ainoa okseri oli ruotsalaista mallia. Kuskia jänskätti hitusen mutta Rada meni täysin empimättä. Esteet oli max 90 cm, okseri ehkä suurin. Ekalla kerralla piti myödätä paremmin mutta sekin parani taas keskittymällä. Itelle taputukset että osasin aika hyvin korjata kaikki viat aina seuraavalle kierrokselle. Sitten kun oltiin kaikki tehtävät tultu yksittäin niin hypättiin 4 hypyn pätkiä. Eli kaikki esteet putkeen. Ensin sarja toiseen suuntaan, okseri ja pitkä tie pystylle. Okserin jälkeen oli väärä laukka mutta ehdin hyvin korjata ravin kautta. Pysty vähän kopsahti kun meno sittenkin vähän löystyi, muuten ok.
Sitten vaihdettiin järjestystä ja tultiin okseri toisesta suunnasta, sarja ekasta suunnasta ja pysty perään. Pystyä taidettiin hypätä vain ovea kohti koko tunnin ajan. Eka kierros ihan ok muuten, paitsi sarjalle loikattiin kaukaa. Toinen kierros vielä samaa. Pyysin hyppäämään okserille sangen kaukaa mutta Rada otti vielä yhden askeleen. Kolahti etupuomiin oikein kunnolla ja vastoin kaikkia hyviä opetuksia kurkkasin että putosiko. Mutta ei! Sarja meni ihan ok ja pystylle tuli meidän päivän paras hyppy siihen. Kopinat puomeihin tosiaan väheni loppua kohti ja opekin kommentoi että Rada hyppäsi tänään hyvin.
Kivan mutkaton esteheppa. Tehtävälle lähtiessä kunnon vauhti päälle ja siitä sitten kiinni ja lyhennystä niin hyvä tulee. Sivusta opin myös että Manta hyppää paremmin jos sitä ei suututa raipalla. Tai se ei ainakaan pukittele. Kielteli silti mutta pääsi esteistä yli ilman että niitä tarvi laskea.
Loppuraveissa Rada oli edelleen kankea. Olisin halunnut käyttää aikaa vielä taivutteluun mutta eipä sitä ollut vaikka yliaikaa mentiin muutenkin. Vähän jäykäksi jäi. Opekin oli mielestäni parempi näin estetunnilla. Tai sitten auttoi myös paremman tasoinen ryhmä. Ei kaduttanut yhtään että kävin.
Ongelmia:
ep Sara
yksi este taisi pudota
Parannusta:
Rada hyppäsi aika kivasti eikä kauheasti kolistellut
kumpikaan ei kyttäillyt
tiistai 16. huhtikuuta 2013
Istuntaohjautuvaa tasaista menoa, kolmas uusi tamma tälle viikolle
Kausikortin kuluttamisvaihe päällä. Tiistainakin siis tallille ja ratsuna Gospoja Faia eli Faia (ei Faija kuten luulin). Hepo olikin tamma. Löysin sen ulkokarsinasta mistä pitikin ja nätisti tuli mukaan talliin kuntoon laitettavaksi. Tummaruunikko, pieni tähti ja takasukat. Korkeutta lähemmäs 170 cm arvelisin. Kipa on ainoa, josta löysin hepasta tietoja ja siellä syntymävuodeksi kerrotaan 2002. Karvaa irtosi paljon. Kiltisti oli hoidettaessa. Lämpö tälläkin 37,7°C. Mantan koulusatula, omat suitset.
Ratsukoita tunnilla oli 5 ja lämmintä oli +6. Heppa oli alkuun vähän kankean olonen ja ope käski taivutella huolellisesti. Ravi oli hirmu tasanen ja oli helpompi istua harjotusravissa kuin keventää. Kuunteli tosi herkästi istuntaa siirtymissä ravista käyntiin. Hitusen kuunteli myös ääniä ulkoa mutta omasta mielestäni ei kyttäillyt. Open mielestä vähän taisi. Meidän vauhti oli aika rauhallinen mutta ite jotenkin harmonisoiduin olemaan mukana enkä niinkään patistellut lisää tempoa. Ihan alkutunnista vain kaivattiin tehokkaampaa ravia, sen jälkeen ei asiasta taidettu sanoa. Alku- ja loppukäynneissä hepan häntä vispasi hassusti.
Kovin kummallisia tehtäviä ei tehty. Oisko vähän tultu väistöjä käynnissä ja hitusen raviavoja. Oikea kierros oli helpompi ja siinä pyöristyikin nopeammin. Laukkatehtävä oli aika rauhallinen, takapäädystä keskilinjalle (ravissa/käynnissä) ja siinä nosto. Alkuun vasenta laukkaa, sitten vaihdettiin suuntaa ja oikeaa. Pikkusen jännittyi katsomoa ennen kun kuului rapinoita. Piti taivuttaa laukassa ihan kunnolla että laukka lähti pyörimään vähän paremmin. Alkuun kuvittelin että laukka ei nousisi kun meno oli niin rauhallista. Mutta tulihan se sieltä. Tämän jälkeen jopa vähän ennakoi mutten viitsinyt puuttua. Hyvin päästiin laukkaan siis ja joka kerta nousi myötälaukka. Myöhemmin ruvettiin pyöräyttämään keskeltä voltti uralle. Puolipidätteitä kaipasi ope. Kääntyihän se Faiakin vaikka oli niin iso. Ja rupesi vähän myötäämään laukassakin. Välillä laukkasin vielä lyhyen sivun yli että sain hepan kuulolle. Omaa vuoroa joutui aina vähän odottelemaan käynnissä tai seis.
Tämäkin tunti meni aivan vilauksessa ohi. Loppuraveissa hepan oma moottori toimi ja liikkui jo ihan kelvosti eteen. Melko tasaisenakin. Itellä oli hirmu rauhallinen olo tämän kyydissä. Harvinaista kyllä niin hepo jatkoi vielä seuraavalle tunnille. Unohdin vain tyystin myöhemmin katsoa miltä seuraavan tunnin meno näytti kun kävin maksamassa.
Ongelmia:
alkuun oli vähän pitkänä
Parannusta:
kivan tasainen
sain taipumaan ja koukistamaan jalkoja
kaikki laukat nousi oikein
maanantai 15. huhtikuuta 2013
Toinen uusi tamma tälle päivälle
Koska kortissani on vielä aika monta kertaa käyttämättä ja tulevaisuus näyttää epävarmalta niin oli hyvä tekosyy kysellä tunnin jälkeen että mahtuisinko vielä vikalle tunnille. Mut otettiin siihen seitsemänneksi. Näin isossa ryhmässä en oo tainnut tuolla ratsastaakaan. Raijakin ehti jo pitämään tunteja. Hepaksi sain pienen pohdinnan jälkeen Lagunan (Laguna III). Tämäkin oli vielä tarhassa ja sen näkösenä että tulkaa hakemaan mut pois. Vaaleanruunikko, pyrstötähti ja alanaamassa kuin läsin alaosa. Sukupostin mukaan punaruunikko.
Tallilla hoidin käytävällä ja heppa näytti olevan ahne possu. Kun ei ylettynyt turvallaan heiniin niin kavioilla haroi niitä syöntietäisyydelle. Tämäkin heppa oli 37,7 astetta lämmin. Vähän levoton hoitaessa eikä seissyt aloillaan mutta selvittiin. Ei onneksi vihamielinen.
Maneesissa eka havainto ratsun selässä oli että kamala kuin kapea. Harjatessa sitä ei tajunnut. Korkeutta kuitenkin päälle 160 cm arvelisin. Nettisivuilla lukee 165. Kyselin muilta että mimmonen tapaus tämä on. Mennyt iteltä aika ohi koko heppa. Kuulemma alkutunnista aika hidas (ymmärsin että laiska). Saattaa herätä lopputunnista.
Ihana oli taas olla kyydissä, jossa ei kyttäilty päätyjä. Tovi meni että vähän pyöristyi. Oikea kierros oli helpompi. Tehtiin siirtymiä käynnistä raviin. Hyvin siirtyi käyntiin, lopputunnista päästiin myös muodon muuttumatta raville. Alkuun vaati vähän patistelua että raviinsiirtymät ei ois olleet kovin löysiä. Lagunan kanssa ongelmani oli liian vähän toimivat jalat, liian pitkät ohjat (tästä kuulin eniten) ja liian matalat ja kauas sivuille karkaavat kädet. Ravissa sai alkuun kovistella liikkumaan tehokkaammin. Tehtiin myös lävistäjät käynnissä pohkeenväistöä. Vähän meinasi vähäkin vauhti kadota. Omasta mielestäni hepo oli turhan mutkalla mutta opelle kelpasi mutkuus.
Vasen laukka oli alkuun kammottavaa. Pompin penkissä mutta pahempaa oli että pudotteli joka kierroksella raville. Enkä saanut heti takaisin laukkaan. Kun hidastin ravia ja otin kuulolle niin sitten nosti. Eikä keskilaukat oikein irronneet. Ravissa oli vähän paremmin ytyä omasta takaa laukan jälkeen. Oikea laukka toimi onneksi paljon paremmin. Tehtiin lävistäjillä ensin käynnin kautta laukan vaihdot, sitten keskilaukasta raville ja lopuksi vielä keskiravista koottuun raviin. Laukasta käyntiin oli vaikeinta. Eikä kyllä ravissa venyttänyt mielestäni niin paljon kuin olisi voinut.
Tämäkin tunti tuntui menneen aivan hujauksessa. Loppuraveissa oli vähän tasaisempi ja ope kehui että lopussa rupesi näyttämään hyvältä. Ite en edelleenkään ollut ihan tyytyväinen. Tasapainottelu omien käsien kantamisen ja ratsun pään kantamisen välillä oli aika hiuksenhienoa. Enkä osannut ratsastaa tarpeeksi pohkeilla. Onneksi jälkimmäinen pätkä vasenta laukkaa meni jo huomattavasti paremmin eikä tiputellut kuin ehkä joka toinen kierros raville. Oikeassa laukassa jos pudotti niin uuden noston sai tehtyä lähes samantien. Vasemmassa mahtoi olla kaviot enempi solmussa hepan mielestä.
En nyt hirmuisesti ihastunut tähänkään. Mutta tulinpa tuppautuneeksi huomiseksikin tunnille ja ope paljasti ratsuni jo etukäteen: Faia (korjattu j pois välistä). Eli taas uusi. Tunnustan etten vieläkään tunnista kuin noin puolet tallin hevosista. Tunnin jälkeen oli +4 ja satoi vettä.
Ongelmia:
vasen laukka
perusistuntaongelmani
Parannusta:
loppua kohti vähän parani
Uusi esteheppa testissä
Tänään tallilla oli tuuraaja pitämässä ekat tunnit. Heppavalinta oli vähän arpomista puolin ja toisin ja kun mulle sit ehdotettiin Mantaa (Manque Divine) niin suostuin. Manta äkäilee muille hepoille. Kuulemma oli eilen estekisoissa pudottanut kuskinsa. Olen nähnyt siltä vähän perän heittoja ja salamakieltoja joten hitusen jännitti etukäteen. Kelinä oli välillä tihutteleva +4 ja ratsukoita tunnilla oli n. 4 - 5.
Hepo oli vielä tarhassa ja oli siellä tarhakaverinsa kanssa sopuisasti. Minä kun kuvittelin ettei se siedä ketään muita heppoja. Asui ulkokarsinassa. Hepan lämpö oli 37,7. Tosi nätisti oli. Vikalla kerralla kun kävin pyörähtämässä autolla niin hepo sai ovensa auki (taisin laittaa siis huonosti kiinni). Mutta siellä tönötti nätisti sisällä vaikka ovi oli raollaan.
Yllättävän säyseällä tuulella Manta oli tänään. Minä olin enempi neuroottinen muiden läheisyydestä kuin heppa. Wäiskin jälkeen tuntui pieneltä vaikka päälle 155 cm lienee korkea. Nettisivuilla väitetään 170 cm, ei voi mitenkään pitää paikkansa. Vähän vempulan oloinen. Ei ihan niin suoraviivainen liikkuja kuin Wäiski ja BH. Vasempaan kierrokseen ravi tuntui aivan hullulta. Heilui jotenkin eestaas. Piti vielä varmistaa että eihän onnu. Mutta ehkä etujalkojen vähän melova liike aiheuttaa tämän. Laukka oli vähän nelitahtista ja aika kulmikasta. Säätyi huonosti. Pudotti raville kun yritin lyhentää eikä oikein kunnolla venyttänytkään. Enempi kuitenkin venytti kuin lyhensi. Ravissa tehtiin avoja ja pohkeenväistöjä, meni ihan ok.
Verkkahypyt hypättiin ristikko + pysty -linjalle ovelta poispäin. Muut meni 4-6 laukkaa, me pääosin ahtaasti 5. Ekalla kerralla kiihtyi kohti esteitä enkä osannut reagoida. Jatkossa sit myötäsin oikein kunnolla ja yritin pidättää vähän tomerammin välissä. Ope kaipasi että tultais vähän lähemmäs ristikkoa. Vähän parani.
Sitten tultiin kahdesti 4 esteen tehtävä. Takakulmasta ristikko, siitä n. 6 laukkaa pystylle, iso semitiukka kaari katsomon edestä toiselle pystylle ja vielä toinen samanmoinen toiseen suuntaan okserille. Ekalla kerralla ei ollut kovin tasanen ja ennen okseria kuskia vähän arvelutti (jäädyin). Hepo kuitenkin hyppäsi mutta yläpuomi lähti matkaan. Toinen kierros meni paremmin ja nyt kaarteetkaan ei enää niin hirvittäneet.
Tämän jälkeen perään lisättiin vielä 3 estettä. Alkutunnin linja (kummatkin pystyinä) ja yksi aiemmista pystyistä toiseen suuntaan. Alku meni hyvin mutta vitonen oli aika iso (ehkä jopa metrin) ja siihen tyssättiin. En raipannut kun kielsi ja ihan rauhassa otettiin sit uusi lähestyminen paremmalla laukalla. Vähän empi mutta hyppäsi kuitenkin. Taisi pudota ja väli seuraavalle oli taas ahdas. Loppu meni ihan ok. Muut esteet oli turvallisesti ehkä jossain kasikympin kieppeillä. Ristikko toki pienempi.
Saatiin linja vielä sakkona. Eihän se Manta tahtonut sitä ekaa vieläkään hypätä. Taidettiin ottaa siihen pari-kolme kieltoa alle, sitten se laitettiin ristikoksi. Kieltäessä pudotin raippani. Vähän napautin raipalla kun rupesi kieltämään. Hepo vastasi pukeilla. Kertaalleen napautin lähestyessäkin, pukitti siitäkin. Mutta kyydissä pysyin niin pukeissa kuin kielloissakin. Ehkä tie oli huono, olin aavistuksen liikaa menossa ylävartalolla tai pohkeet turhan passiiviset. Ristikkona mentiin yli. Sitten yritettiin vielä vähän pienempänä pystynä kerran tai pari. Mutta ristikkona vasta päästiin yli. Sitten jätettiin siihen. Kuulemma jos oikein vetäsee herneen nokkaan niin sit ei hyppää enää mitään, ei edes ristikkoja.
Loppuraveissa oli kivan tasanen ja rauhallinen. Eikä edelleenkään äkäillyt muille hepoille. Ei silti päässyt suosikkilistalleni. Omasta mielestäni Wäiski on aika paljon helpompi.
Ongelmia:
kiellot
perusistuntaongelmani: nyrkit ei pysy kiinni, kädet kääntyy lappeelleen ja kyynärkulma katoaa
Parannusta:
ope löysi perusongelmani
pysyin kielloissa kyydissä
hirmu kiva hoitaa
ei kyttäillyt nurkkia
ei äkäillyt muille
torstai 11. huhtikuuta 2013
Kuskista löytyi taas uusia kierouksia
Tämän viikon hevosteluni jäävät kahteen kertaan ja tänään oli vuorossa jälkimmäinen. Kysyin että mahtuisinko suht aikaisin tunnille ja pääsin heti viideltä koulutunnille lasten kanssa. Aiheena istunta. Ratsukseni osui BH. Wäiskin olisin mieluummin ottanut. Hepalta taas lämmön mittaus, 37,6. Ja kun harjatessa äkäili sen verran niin tajusin ottaa sen käytävälle, missä se vissiin yleensä laitetaan. Nyt oli kerrankin käytäväpaikka vapaana. Vähän siinäkin nosteli jalkojaan mutta paremmin onnistui hoitotoimet kuin karsinassa.
Maneesiin kun mentiin niin katsomopääty ei pelottanut heppaa yhtään vaan uteliaana tuuppi open tyynyjä turvallaan. Ratsukoita tunnilla oli 5. Lämmintä +5 niin maneesissa kuin pihallakin. Ulkona tihutti vettä.
Katsomon kyttäily alkoi kyllä sitten heti ratsailla. Steppailua ja sivuloikkia. Meni tovi ennen kuin tajusin että katsomon puolikas maneesista pitää oikeasti ratsastaa hepan turpa sisällä. Sitä se ope yritti kyllä sanoa. Avoa sai ajatella ja taivuttaa ihan kunnolla. Päästiin sitten lopulta pelkällä tahdin kiihdyttelyllä. Alkuverkassa pyöriteltiin käsiä, sitten kevenneltiin ravia. Kun epätasaisesta tahdista tuli sanomista niin otin Ponnyakutenin jipot käyttöön ja laulelin hiljaa päässäni "nu är det jul igen, och nu är det jul igen" (biisi Youtubessa). Ja vihdoinkin huomasin kun tahti ei säily! Hetkittäin BH meinasi olla edestä vähän raskas, toisinaan taas turpa nousi. Olihan siinä vähän säädettävää.
Ravissa mentiin myös harjotusravia, tehtiin pääty-ympyröitä ja siirtymiä. Käyntisiirtymät parani kelvoiksi pienellä viilauksella. Takaoven verran käyntiä. Kolmannella yrityksellä kumpikin siirtymä oli täsmällinen ja ratsu pysyi pyöreänä siirtymien läpi. Asetuskin säilyi sisään. Sitten ruvettiin ympyrällä ravista siirtymään käyntiin ja käynnistä nostettiin oikea laukka. Yritettiin ainakin. Ravia livahti väliin noin 7 ensimmäistä yritystä. Mutta sinnikkäästi sain ottaa aina uusiksi ja uusiksi kunnes nousi suoraan käynnistä. Ite epäilin omaa ajotusta mutta lopuksi ajotus oli kuulemma oikein mutta hepo ei vaan halunnut kuunnella. Raippaa olisin voinut käyttää jo vähän aiemmin. Mutta lopulta se laukka nousi kuten piti. Ympyrällä tuli sanomista myös siitä että yläkroppani pitäisi vielä paremmin kääntyä liikkeen suuntaan. Varsinkin oikeassa kierroksessa. Hyvin huomasin vain kurkkivani olkapääni yli. Vasen nyrkki piti myös pitää pystyssä.
Väliin vähän huilittiin. Sitten otettiin jalustimet ylös ja asetuttiin keskiympyrälle. Ope vähän arpoi että pitäiskö munkin ottaa jalustimet pois mutta olisin ottanut joka tapauksessa. Kolmen tippumisen jälkeen ne voi ottaa takas, niinhän olen itseni kanssa tainnut sopia. Pikkusia pömelöpomppuja tuli ympyrälläkin katsomon puolella. Pääosin meni kyllä tasaisesti. Aluksi harjotusravia käyntisiirtymillä R:ssä ja S:ssä. Myöhemmin ravista käyntiin ja käynnistä laukkaan. Vasen laukka nousi paremmin suoraan käynnistä. Laukasta raville piti hitusen tasapainotella ravia ja muutenkin himmailla kun välillä meinasi kiihtyä. Mutta ope kehui että BH menee tasaisesti. Kertaalleen vähän loikittiin reitiltä pois mutta olin ite tosi rauhallinen. Laukattiinkin välillä useampi kierros putkeen.
Sitten jalustimet takaisin ja loppuverkat. Turpa mutkalle katsomon edessä niin selvittiin siitäkin. Oikeassa kierroksessa ei ollut ihan niin paha. Pitkin ohjin meni rauhallisemmin siitä mutta vasemmassa kierroksessa ei ihan uraa pitkin halunnut katsomoa ohittaa. Tänään kaikki osasi hyvin kävellä lepokäynnit käskystä uran sisäpuolella. Loppukäynneissä estekulmasta hepo vielä kyykkäsi ja otti pari laukka-askelta sivulle. Edelleen olin hirmu rauhallinen. Hyvin pysyin kyydissä. Tunti tuntui menneen tosi nopeasti. Aika pitkät loppukäynnit kyllä tuli.
Tallissa hepo ehti kuolata ovessa olleen toppaliivini ja lähistöllä olleet hanskani melko märiksi sillä aikaa kun vein satulan ja suitset pois. Elämä opettaa. Harjasin hyvin pikaisesti sillä BH ei ollut edelleenkään kullannuppu-tuulella.
Ongelmia:
kyttäily
laukannostot käynnistä
vasen käteni teki enemmän hommia
Parannusta:
pysyin hyvin kyydissä loikista huolimatta
en jännittänyt pomppuja juurikaan
rupesin pääsemään jyvälle tämän hepan ratsastamisesta
maanantai 8. huhtikuuta 2013
Lappeenrannan eka kielto
Maanantaina oli taas oman tunnin vuoro. Päivä muuten ei ollut kovin hyvä mutta tallilla piristyy aina. Hepakseni sain taas Wäiskin. Alkuun kuumeen mittaus, 37,47°C. Ihanan kiltti oli taas hoitaa BH:n jälkeen. Vaikka vähän nostelikin päätään harjaa karkuun. Satulaksi otettiin tänään meillä kertaalleen kisoissa ollut vanhempi penkki. Vastinhihnat oli lyhyemmät ja tähän satulaan tarvi pidemmän satulavyön. Lämmintä oli maneesissa +2,5, pihalla saman verran. Ratsukoita tunnilla oli 6.
Alkuun yritin käynnissä taivutella pyöreämmäksi, pieniä onnistumisen pilkahduksia näkyi. Verkkaravissa W oli pääosin pää ylhäällä mutta hetkittäin volteilla pyöristyi. Vasempaan kierrokseen paljon helpommin kuin oikeaan. Tehtiin vähän avoja ja niissä jännittyi ihan hiiteen. Piti vain keskittyä tekemään avo lähes ilman käsiä. Mutta ulkoa pidättäminen ilman ohjiin koskemista (vetämistä) on aika hankalaa, varsinkin jos hepo menee liian lujaa. Loppua kohti rupesin saamaan juonesta kiinni ja sain vaikutettua pohkeilla ja istunnalla.
Tänään verkkahyppyristikko ei ollut katsomon edessä vaan niitä oli 2 maneesin takapäädyssä pitkien sivujen linjoilla. Ensin ravilähestymisessä vasempaan kierrokseen pienempi ristikko. Meille tuli onneksi vain 1 ravilähestyminen, sitten laukassa. Ja sitten oikeassa kierroksessa laukassa isommalle ristikolle. Meni ihan hyvin. Taisi tulla taas esteen jättölinjasta sanomista.
Sitten tultiin pitkän sivun linjaa ovea kohti. Alkutunnin pienestä ristikosta (linjan eka este) tuli pysty. Vuorotellen suoraan okserille ja vuorotellen kaarevasti toiselle pystylle. Alotettiin kaarevalla tiellä. Meille tuli joku ohjausmoka matkalla, kaarteeseen tuli kulma, laukka vaihtui ja Wäiski ohjautui kohti tolppaa. En saanut pidettyä tarpeeksi suorana ja mentiin sitten ohi. Hupsis. Eka kielto Lappeenrannassa. Ite jäädyin liikaa laukan vaihtuessa, kädet taisi nousta ja jännittyä enkä kääntänyt tarpeeksi jalalla. Mutta olisi siitä mun mielestäni voinut silti hypätä. Mutta kiva oppia että pitää olla tarkkana.
Jatkossa onnistui paremmin. Uusintayrityksellä suihkastiin neljällä, seuraavalla kierroksella otin kaarevalle rauhallisemmat 5. Ja taas piti esteen jälkeen ratsastaa paremmin suoraan. Suoralla linjalla tultiin reippaasti ja siinäkin tuli sanomista että tähtää paremmin esteen keskelle ja jatka suoraan. Hyvä sanoa, sillä ite en kiinnittänyt näihin huomiota. Seuraavalla kierroksella kyllä tsemppasin ja päästiin suorempaan.
Tämän jälkeen tultiin vielä kaarevan linjan jälkimmäistä pystyä toiseen suuntaan ja sitten toisen pitkän sivun linja perään. Eli pysty, ristikko ja okseri. Laukka ois pitänyt ekassa hypyssä saada vaihtumaan oikeasta vasemmaksi. Laukat taisi vaihtua, en muista. Keskityin myötäämisiini. Hypyt meni ihan hyvin ja vaikka vikaa okseria vähän nostettiin ja pidennettiin niin helposti yli silti. Mentiin jälkimmäinen väli reippaasti, laukkoja tuli muistaakseni 4. Okserille lähdettiin jopa vähän kaukaa. Estekorkeus oli tänään maltillinen, veikkaan että n. 80 cm:n kieppeillä.
Loppuraveissa Wäiski oli sitten ihan pomppuna. Ravia pyysin ja sain laukkaa lähes paikallaan. Pari kierrosta meni aika epätasaisesti mutta rupesi sitten rauhoittumaan ja tasottumaan. Ravi imi kivasti eteen ja kulki pyöreänä. Olisin halunnut vähän vielä jumppailla ja venytellä mutta varmaan yleisen pömelöinnin takia melko pian piti siirtyä käyntiin. Venytin vähän omin luvin siirtymää ja otin vielä hetken oikeaan kierrokseen. Suht nopsaan pyöristyi siihenkin suuntaan ja siitä sitten sai palkinnoksi pitkät ohjat. Tänään huomasi taas miten Wäiskin kanssa on haastavampaa ilman martingaaleja. Mutta tässähän me opitaan. Tunnilla hepo ois ehkä rauhallisempi jos antaisin odotteluajat olla pitkillä ohjilla, pitää taas seuraavalla kerralla kokeilla.
Viikonlopun Tampereen hevosmessuilla kävin ratsun rakenteen luennolla. Sieltä opin että jos hevonen ei käytä selkäänsä oikein vaan kulkee selkä notkolla ja pää ylhäällä niin se tekee työn takareisillään. Tämän seurauksena takapuoleen hännän sivuille kasvaa isot lihakset. Wäiskistäkin tämän huomaa.
Ongelmia:
eka kielto
ei tainnut pudota, kolisi vissiin
kertaalleen pomppi tunnillakin kun kaveri tuli laukassa lähes häntään
loppuverkassa oli vähän virtaisa
vähän taas hutiloin, esteen jälkeen en mennyt suoraan enkä hypännyt keskeltä
Parannusta:
alkuverkassa oli jo orastavaa pyöristymistä, helpommin vasempaan kierrokseen
ei ollut löysä
perjantai 5. huhtikuuta 2013
Katsomon kyttäilyä
Perjantaina satuin olemaan Lappeenrannassa niin illaksi piti tuppautua tallille. Sain valita esteiden ja koulun väliltä ja hinguin taas hyppäämään. Ennen tallille menoa kotiohjelmassa oli varusteiden hinkkaus. Ennen tuntia piti ratsuilta mitata lämmöt liikkeellä olevan herpesepäilyn takia. Ratsuksi osui näemmä kakkosesteheppa eli BH, lämpö 37,6 astetta. Eikä heppa ois yhtään tykännyt mittaamisesta. Laitoin sen kiinni ja silti oli mullakin vähän epäluuloinen olo. Mutta selvisin tuosta kuten harjaamisesta ja varustamisestakin. Vaikka hepo odottikin oikea takajalka ylhäällä koukussa. Tänään ymmärsin laittaa ponikannukseni estetunnille.
Ratsukoita oli tunnilla 6 ja esteet oli valmiina maneesissa. Tyypilliseen tapaansa BH kyttäili katsomoa. Tuntui jo tutulta Valman ja Koran jälkeen. Alkuun taas vähän kouluratsastusta, avoja ja laukkalisäyksiä. Laukat nousi ihanan hyvin. Alkupyöristymisessä kesti tovin.
Tänäänkään ei alotettu ristikolla (semmosta ei edes ollut). Verkkahypyt maneesin peräpäässä portille oikeassa kierroksessa. Sitten sateenkaarieste kohti katsomoa vasemmassa kierroksessa. Vähän tuli sivuloikkia katsomon kohdalla. Sitten ruotsilankkuokseria vasemmassa kierroksessa. Tämän jälkeen nämä 3 ekaa estettä hypättiin peräkkäin. Väleihin tuli 5 ja 4 laukkaa. Myötää paremmin okserille tuli sanomista. Jälkimmäisellä kerralla päästiin paremmin kohti katsomoa.
Sitten tultiin ravilähestymisellä 1 laukan sarjaa (ristikkoina). Edessä oli ponnistuspuomi. Lähestyminen oli katsomon edestä niin siinä oli meidän suurimmat ongelmat kun lähestyessä hepo poukkoili. Kertaalleen nosti laukan just ennen ponnistuspuomia. Kertaalleen väliin lipsahti toinenkin askel (kuskia nauratti kovasti). Saatiin sakkokierros ja alun ravivolttipömeleiden jälkeen käänsin ensin ohi ja peruutettiin. Uudella lähestymisellä päästiin vihdoin ravissa sisään. Huusin että jes! Välikin meni paremmin.
Tämän jälkeen tultiin pitkällä sivulla ovelta kahden laukan sarjaa. Kyttäili taas katsomon edessä ja tultiin aika lyhyttä laukkaa katsomon ohi. Hassua oli ratsastaa eteen kohti estettä mutta osasin jopa katsoa ponnistuspaikat. Sitten perään lisättiin okseri. Ekan kerran meni ihan ok. Kun okseri nousi niin tultiin vähän juureen. Lopuksi kaikki hyppäsi vielä pelkän okserin. Nyt hypättiin vähän kaukaa mutta heppa lähti sieltä mistä pyysin. Ja helposti yli vaikka este huiteli jo lähempänä metriä.
Loppuraveissa ratsu oli vihdoin pyöreämpi ja kiva ratsastaa. Loppukäynnit pitkin ohjin päästiin katsomopäädystäkin ilman ongelmia. Isompia ääniä kyllä loikki. Kiinnitin huomiota vapaan käynnin passimaisuuteen. Ja toinen takanen nousi edelleen liikaa. Tunnin jälkeen oli ihan yhtä hankala karsinassa kuin ennen tuntia.
Ongelmia:
katsomopäädyn kyttäily
äkäily karsinassa
Parannusta:
hypyt onnistui paljon paremmin kuin viimeksi
ei ollut löysä
maanantai 1. huhtikuuta 2013
Kaivattua kouluratsastusta Koralla
Maanantaina olin kerrankin oikeasti suht hyvissä ajoin tallilla ennen tunnin alkua. Kyllä kannatti. Listassa luki Kora ja olin mielissäni. Aiheena kuulemma siirtymiä, lempipuuhaani. Kora oli sen näköinen että ei ollut harjaa nähnytkään moneen päivään. Hepan puunaamiseen meni siis aikaa. Tammalla taisi olla kiima, sillä pissaili takaset levällään ja koukussa noin viidesti siinä harjauksen aikana. Kuikuili turpaansa Assille ja siinä sitten väliin kiljuivat. Tunnustan, karsinan ovi oli sen verran raollaan että ylettyi. Mutta koska pysyi siivosti aloillaan harjattavana niin annoin olla. Pakkasta pihalla oli -5.
Ratsukoita tunnilla oli 10. Tämän tallin ehdottomia miinuksia. Mutta onneksi maneesi on iso niin mahduttiin. Kora omaan tapaansa kyttäili sekä ovipäätyä että sivuovea. Mutta tämän kanssa saatiin kyttäilyjä nopeasti vähemmäksi toisin kuin Valmalla. Käynnissä ei säpsynyt ja vasen kierros oli helpompi.
Tämän päivän iloinen yllätys oli että Kora pyöristyi käynnissä suht nopsaan. Ravissa oli työläämpää mutta jotain rupesi menemään oikeaan suuntaan. Vasen kierros oli hankalampi pyöreyden kannalta. Helposti taipui liikaa sisään. Parhaiten sain Koran toimimaan kun pidin ulkotuen kunnolla. Samalla kyllä helposti asettui ulos.
Tehtävät tehtiin ympyröillä. Mentiin takapäätyyn (jes, ei mörköjä!) kahden muun ratsukon kanssa. Käynti-ravi-siirtymät olisi pitänyt saada alaspäin pelkällä istunnalla. Alkuun kuulemma nousin liikaa ylös ja piti ajatella satulaan uppoutumista tms. Istumiseni parani ja sitten tajusin myös ruveta työstämään hepan muotoa. Miksi antaisin sen vain jolkotella pää pitkänä kun voin tehdä jotain. Alkuun se oli sitä, että muutaman käyntiaskeleen aikana houkuttelin pyöristymään. Raville ei päästy ihan säpäkimmin. Mutta rupesin ajattelemaan pyöreyttä raviinkin ja hiljalleen rupesi siinäkin pyöristymään. Siirtymissä turpa tahtoi nousta mutta nopeasti sitten aina laski takaisin. Kuski oli sangen tyytyväinen. Kumpaankin suuntaan tuli aika hyväksi.
Laukkaa mentiin oikeaan kierrokseen ympyrä kerrallaan. En tiedä olisiko saanut huilata ennen omaa laukkavuoroa mutta kun siihen ei erikseen kehotettu niin jatkettiin siirtymiä. Laukka oli alkuun open mielestä liian hidasta. Omaan takapuoleen tuntui taas hirmu kulmikkaalta. Mutta hiljalleen löytyi parempi energia laukkaan ja siinäkin hepo rupesi nyökkäilemään pyöreäksi. Jes!
Laukkojen välillä käveltiin suht pitkään muiden laukatessa toiseen suuntaan. Juuri ennen omaa laukkavuoroa vasempaan reiteeni iski suonenveto. Helpotti vain kun jalka oli suorana ilman jalustinta. Ei kovin yllättävää että valmistelut ja ravin muodot oli tämän takia aika hakoteillä. Raviakin oli alkuun pakko mennä jalustin vierellä roikkuen. Laukka nousi kyllä mutta koska lähtökohdat oli sen verran levitetyt eväät niin työstämisessäkin meni tosi pitkään. Onneksi suonenveto sentään lakkasi. Vauhtia oli paremmin mutta Kora enempi juoksi kuin oli hyvä. Muut päästettiin jo käyntiin ja me vielä jatkettiin. Pienemmälle voltille oli ohje. Ja siinä sitten vihdoin Korakin vähän pehmeni ja ansaittiin käynti. Kuvittelin että ois tehty myös laukka-ravisiirtymiä teemaan liittyen mutta eipä niitä enempää tehty.
Vihdoinkin Kora rupeaa vähän toimimaan mulla myös koulutunneilla. Oon Valman kanssa jotain tainnut oppia. Ja nyt vasta kun kouluratsastuskin rupeaa sujumaan niin pikkuhiljaa rupean tykästymään tähänkin tammaan. Sama juttu oli Tellunkin kanssa. Niin kauan kuin tykitettiin vain esteillä en lämmennyt. Mutta kun koulutunneilla rupesi löytymään orastavaa pyöreyttä hurmaannuin.
Koran kanssa otettiin vielä pakolliset talutustreenit loppuun. Siksi pakolliset kun hepo ei halunnut seistä aloillaan ja meinasi kävellä oman mielensä mukaan miten huvittaa. Puoli maneesin mittaa meinasi jyrätä. Sinnikkäästi aina pyysin peruuttamaan kun käveli pitkäksi. Saihan Korakin sitten juonesta kiinni ja loppumatkan pysähtyi hienosti siihen mihin minäkin. Tänään muistin kehua myös ratsailla aina kun teki edes sinnepäin.
Ongelmia:
möröt
kuskin suonenveto
Parannusta:
pyöristyi taas paremmin kuin koskaan ennen
möröt hälveni nopeasti vähemmiksi
talutuskin sujui lopulta kuten kuski tahtoi
Tuurauskuskiksi estevalkkaan
Sunnuntaina satuin olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Vapun omistaja oli vähän puolikuntoinen ja pohti että kenet saa hyppäämään huomenna Vapulla estevalkkaan jos oma kunto ei ole tarpeeksi hyvä. Tästähän löytyi innokas tuuraaja. Maanantaina sitten päädyin Vapun kyytiin Peltokoskille kaksituisestevalkkaan. Tämän piti ex-perjantaiopeni. Pihalla oli aurinkoinen -1.
Ekaa kertaa hyppäämässä Vapulla enkä ole sillä hirmuisesti muutenkaan mennyt (elokuussa viimeksi). Hepalla oli hackamoret kun oli raasu saanut tunneilla suupielensä auki. Alkuverkassa yritin saada heppaa kevyeksi edestä, kuuntelemaan pohkeitani, taipumaan ja liikkumaan energisesti. Näihin ei ihan päästy. Itsenäisesti verkattiin askellajit läpi, laukassa piti yrittää lyhentää. Ravissa alotettiin pikkukavaletilla ilman hyppyä, ravilla yli vaan. Hyppyjä ei tullutkaan mutta ympyrällä oleva tie vähän hapuili.
Laukassa alotettiin kavalettivolteilla. Myöhemmin kuulin tehtävästä nimityksen sikinsakinkavaletit. Kavaletteja oli siis voltin ekalla, keskimmäisellä tai vikalla kolmanneksella. Kolme volttia ja pääty-ympyrä. Sitä alkuun 2 kierrosta putkeen kumpaankin suuntaan. Ensin vasen kierros, sitten oikea. Mulla oli vähän haparointia ohjauksessa ja muutaman kerran liirattiin ulkokautta kavaletista ohi. En osannut kääntää. Semmonen olo oli jo alkuun että vasenta pohjetta hepo ei paljoa kuunnellut, asetus sinne oli hukassa.
Sitten hypättiin jumppaa sekä pääty-ympyrän kera että ilman. Vappu oli aavistuksen etupainoinen heti ekalla kerralla vaikka oli vaan maapuomit ja oliko pikkupysty. Kun vaihdettiin suunta oikeaan niin tultiin pääty-ympyrä alle. Ei saanut tulla niin pienesti että ottaa väliin 2 laukkaa. Piti myös tasapainottaa ettei ole turvallaan. Maapuomi, pysty ja okseri, väliin 1 laukka. Näitä tultiin useamman kerran. Ite en vaan huomannut että koska laukka oli liian pitkä tai lyhyt, löysä tai etupainoinen. Monesti ehti yhden askeleen aikana muuttua. Mutta hyvin Vappu kaikesta hyppäsi yli ja väli mentiin joka kerta vaaditulla 1 askeleella. Jokunen tosin putosi. Esteet nousi ehkä kasikymppiin lopuksi. Olipa tosi erilaista mennä suokilla kuin pv:llä.
Vappu hikosi ihan märäksi jo noin puolen tunnin jälkeen vaikkei mielestäni kovin rankkaa ollut. Eikä maneesissa ollut kovin kuuma. Opekin sanoi että tunteja juoksemalla ei peruskunto kehity.
Loppuraveissa rupesi vihdoin pidätteet menemään läpi ja ravissa sain hepan odottamaan. Välillä tosin pudotti käynnille mutta parempi niin päin. Eipä olisi pieni kouluvääntökään pahaa tehnyt että olisin löytänyt oikeat säätimet. Mutta ihan kelvosti meni näinkin ja ilman turhia jännityksiä selvittiin. Kiva oli olla stunttina, kiitos omistajalle!
Ongelmia:
kääntäminen
kavalettien ohivalumiset
Parannusta:
kaikesta lopulta yli
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)