Nora

Aloitin hevostelun muinaisella 90-luvulla. Kaveripiiristäni ei oikein muita hevosihmisiä löytynyt, joten heppapuhetta patoutui aika paljon sisääni. Kaverini jaksoivat kuunnella jokaisesta ratsastustunnistani 10 sanan mittaisen tiivistelmän. Kotona pidin vähän tämän blogin tyyppistä päiväkirjaa ratsastustunneistani alusta asti.

Lumihevoseni Mirabella meidän takapihalla,
säkä n. 120 cm, kuskilla ikää n. 11 v.

Ensimmäisellä ratsastusleirilläni kävin jo ennen kuin olin aloittanut ratsastuksen. Noin 11-vuotiaana Kuopion kotieläinpihalla. Lempihevoseni oli Braso. Siellä hyppäsin myös epähuomiossa elämäni ensimmäisen esteen Inkkari-ponilla. Silloin olin vielä tarpeeksi pieni menemään leirin kahdella shettiksellä. Puoli vuotta myöhemmin kun vihdoin pääsin alkeiskurssille Poni-Hakaan niin en onneksi enää shettisten selkään joutunut.

Shettisvarsa Esteri, ponityttö n. 14 v.
Leirillä kävin myös seiskaluokan jälkeen Korppoossa. Leirihoitsuni oli naaman perusteella valittu nätti tamma Chasmine, jota en saanut millään liikkumaan kunnolla eteen. Sen vieressä asui ruuna Faradiba, joka olisi ollut paljon kivempi. Leirikisoissa hävisimme totaalisesti kun poni ei juuri edennyt.

Poni-Haan Allu, kuski n. 14 v.


Ensimmäinen "kisakokemukseni" on perusmerkin suorittaminen kypsässä 16 vuoden iässä. Menin Hannu-suokilla, joka kisaradalla liikkui huomattavasti tavallista reippaammin. Merkki tuli eikä kisakipinä herännyt. Tykkäsin tunneilla sekä mennä koulua että hypätä. Ja tietysti leikkitunneista. Kivaa oli etenkin se, kun sain toisinaan mennä kurittomilla poneilla, joita piti laittaa ruotuun. Sirko, Misty ja Halifax ainakin olivat mukanani hevostunneilla. Hevosista lemppareitani olivat Donna ja Flora.

Työharjoittelussa päädyin ensimmäistä kertaa siivoamaan
karsinoita eikä ollut lempipuuhaani. Ikää 17 v.
Lempiponini Sirko Poni-Haasta. Minä n. 18 v.
Sirkon kanssa jopa suunnittelin meneväni kisoihin, mutta poni oli jo varattu, joten homma jäi.

Issikkavaelluksella Ruotsissa, kuski 20 v.


Viimeisiä tunteja Poni-Haassa ennen muuttoa Ouluun.
Ratsuna poni Bruno. Oikeasti kävin hevostunneilla. Minä 23 v.
Ouluun muutto toi hevosteluuni muutaman vuoden tauon. Kävin kokeilemassa muutamalla tallilla (ABC, Äimärautio, Ponipiha) mutta taidot taantuivat pahasti. Sitten yhden kesän kävin Saaralla, yhden Ponipihalla ja lopulta hevosettomuus rupesi ahdistamaan niin paljon että helmikuussa 2009 hommasin vakitunnin Aaltokankaalta. Siellä kävin vakituisesti noin vuoteen 2016 ja sen jälkeenkin vielä toisinaan.

Pitkään riitti yksi viikkotunti, sitten vähän hurahdin ja tuli aletunteja lisäksi. Lopulta olen ollut jopa kolmetoista kertaa viikossa ratsailla (ei leirillä). Aaltokankaan ohella on tullut ratsasteltua myös muilla alueen talleilla: Ponipihalla, Saaran tallilla, Nowalla, Äimärautiolla, Koivikon ratsutilalla, Virpitalleilla ja ABC:llä sekä satunnaisesti lähes kaikilla muillakin.

Kisakärpänen puraisi vasta vuonna 2009 ja vuotuisten starttien määrä on siitä lähtien ollut kasvussa. Ensin 5, sitten 15, 25, jne. Hurjimmillaan 2016 startteja tuli 73. Sen jälkeen määrä on tasoittunut noin 40 paikkeille vuosittain. Aluelupa minulla on ollut vuosina 2010, 2012 ja 2013. 2016 tämä päivittyi D-luvaksi ja kävin muutamia 2-tason kilpailuja. 2017 ja 2019 sama juttu. 2020 ruvettiin puhumaan taas aluekilpailuista.

Kesällä 2009 kävin ensimmäistä kertaa aikuisena ratsastusleirillä (Pihkalassa) ja oli aivan huippua! Siitä lähtien ratsastusleiri onkin ollut taas kesieni kohokohta. 2010 Pudasjärvi (jossa tutustuin Anneen), 2011 Tahko (jonne mentiin jo omalla porukalla) ja 2012 taas Pudasjärvi (omalla porukalla). Hulluus lisääntyi ja 2013 käytiin jo kahdella leirillä osin kavereiden kanssa: Ypäjä (esteleiri) ja Yliranta (sennuleiri). 2014 vuorossa oli uudestaan Ypäjä (sennuleiri), osin omalla porukalla. 2015 - 2019 käytiin Einolan tallilla (aikuisleiri) osin omien kavereiden kanssa. 2020 kävin Suonenjoella, Vanhamäen tallilla (kenttäleiri) ja sinne meinasin tulevanakin kesänä mennä.

2016 ja 2017 kesällä kävin tallikavereiden kanssa Irlannissa Flower Hillissä hyppäämässä maastoesteitä. 2019 kävin Adaressa, Clonshiressä Irlannissa. Mahdollisuuksien mukaan kiertelen Suomessakin tarjolla olevat kenttäkurssit ja aika monessa paikassa olenkin jo ehtinyt käydä maastoesteillä. Keksin kahjon suunnitelman että käyn hyppäämässä kaikilla Suomen maastoesteradoilla.

2011 elokuussa elämääni tuli ensimmäinen vuokrahevoseni Easy, ensin kerran viikossa, sitten kaksi ja marras-joulukuussa 2012 puoliylläpitoheppa Valman tultua mukaan kuvioihin taas kerran viikossa. Kummankin kanssa lopetin vuoden 2012 loppuun muuton takia. Syksyllä 2013 Valma muutti leiripaikkaamme Pudasjärvelle ammattikoulun opetushevoseksi ja eli siellä elämänsä loppuun kevääseen 2019 asti.

Lumiponi vuosimallia 2011.


Alkuvuonna 2013 kävin pyörähtämässä Lappeenrannassa töissä. Easysta ja Valmasta piti siksi luopua. Lappeenrannassa kävin Raijan tallilla. Tykästyin pätevään opetukseen, kelpo heppoihin ja hyviin kisamahdollisuuksiin. Lappeenrannassa tuli koettua myös elämäni ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa aluekoulustarttini.

Syksyllä 2013 päädyin töiden perässä Hyvinkäälle. Vakitunnit löytyivät Mallun tallilta (jossa asuu hurmaava Harmonia) sekä Uotilasta Nurmijärveltä. Mallulla kävin 4 vuotta noin kolmesti viikossa (koulua, esteitä ja satunnaisia maastoja) ja Uotilassa 3,5 vuotta kerran viikossa estepienryhmässä. Matkan varrella tuli testattua myös laaja otanta eteläisen Suomen ratsastuskouluja irtotunnin verran. Oulussa kävin yhä tiiviisti viikonloppuisin.

2015 rupesin käymään Hyvinkään ratsastuskeskuksella Heponiityssä Riitta Holopaisen koulutunneilla. Ensin nämä olivat noin viiden viikon kursseina, jossain vaiheessa havahduin käyväni siellä viikottain ympäri vuoden. Täällä kävin kevääseen 2020 asti. Suosittelen lämpimästi!

2017 lokakuussa kuvioihin tuli vuokrahevoseni Assi, jonka kanssa pyrin käymään viikottain kouluvalmentajan silmien alla. Hyppyhommat lopetettiin syksyyn 2019. Assin vuokraus jäi koronan takia tauolle maaliskuussa 2020 ja syksyllä selvisi ettei paluuta aiempaan ole vaan jään Ouluun. Assin vuokrauksesta piti siis luopua.

Hempan kanssa Limingassa maastoestetreeneissä 2019.
©Riikka


2015 - 2020 kävin Tallinmäellä Hempan perässä. Syksyllä 2018 pääsin elämäni ensimmäistä kertaa osallistumaan maastoeste(harjoitus)kisoihin Hempan kanssa. 2019 saatiin vihdoin lupa kenttäratsastukseen ja olihan se ihan parasta! Elokuusta 2019 Hempasta tuli vip-ratsuni eli menin sillä kolmesti viikossa (vähän haastava yhtälö 561 km tallimatkan kanssa) ja päästiin kaudelle 2019 - 2020 kenttäaluevalmennusrenkaaseen. Kesällä 2019 kisattiin Hempan kanssa laajemmaltikin, myös kenttää: Niinisalossa, Keuruulla, Ypäjällä ja Keravalla. Syksyllä 2019 oltiin Pohjois-Suomen kenttäaluemestaruuksissa kuudensia.

Hemppa lopetettiin vuohisluun murtuman takia huhtikuussa 2020.

Tallinmäellä lopettamisen jälkeen kiersin mielenkiintoisimmat ratsastuskoulut (Turkan, Äimäraution, Ratsukankaan ja ABC:n) läpi. Näistä vakitunnit jäivät kerta viikkoon Turkalle sekä Äimärautiolle, jossa tunnun olevan lähes päivittäin.

Maaliskuussa 2020 jäin koronan takia etätöihin Ouluun. Syksyllä selvisi että saan jäädä pysyvästi. Vihdoin elämäntilanne mahdollistaisi siis oman hevosen.

2 kommenttia:

  1. Minä olen muuten saanut ratsastusopetuksen perusteet Metsälän Raijalta Lappeenrannassa. Olipa kiva tavata eilen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienet on hevospiirit. Osin sinun innoittamanasi minä lähdin kokeilemaan Cajuksen oppeja. Ja kiva oli tavata, ens kerralla pitää sit katsoa niitä housujakin :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora