Edelliskerrasta opin tehokkaaksi. Vaikkei ollut kenkiä niin suitsin ratsuni sukkelasti ja lastaussillalta loikin omin avuin kyytiin. Hummakin oli tällä kertaa aloillaan. Vain raippa piti pyytää jälkitoimituksena maasta. Eikä Hemppa nyt nykinyt ohjia mennessä kuten viimeksi. Turpahihnan olin jättänyt pois varustuksesta.
Veteen mentiin porukan matkassa mutinoitta. Eikä Hemppa katsellut juuri leviäkään. Yhtä rannalla pyörähtänyttä raviponia myöhemmin tuijotteli. Vanavedessä mentiin syvemmällekin muttei juuri edeltä. Reunimmaisena yritti välillä omia suunnanmuutospyörähdyksiään ja heti perään meinasi peruuttaa kavereiden päälle. Yritin pitää ainakin parin metrin hajurakoa muihin mutta onnistui välillä huonosti.
 |
| Ei erityisen edustava otos itsestäni. Musta suhru keskellä kuvaa johtuu kameran hajonneesta linssistä. ©Anne |
Lopulta päädyttiin niin syvälle että saattoi tulla vähän uintiliikkeitäkin. Välillä Hempalla oli vähän omiakin liikkeitä ja suuntia mutta kaverin perässä päästiin mutinoitta syvemmällekin. Mentiin sitten isolla ympyrällä useamman kerran syvälle. Vähän kastui pepunkin päältä.
Lopuksi saatiin käydä rantaa pitkin ravaamassa ja laukkaamassa. Hemppaa ehdotettiin keulille mutta toimittiin siinä vähän huonosti. Välillä meni hyvin mutta yllätyslevän iskiessä reitille saattoi laukastakin tehdä aika nopeita jarrutuksia ja väistöliikkeitä. Eikä turvavälit takana aina sallineet tätä. Takaisin kohti kavereita sujui tyssäilemättä.
Toiselle lenkille lähti lopulta vain 2 hevosta. Yhä pieniä stoppeja/hidastuksia mennessä. Paluumatkalle kaveri karauttikin kunnon vauhtilaukkaan ihan yllättäen. Pelkäsin Hempan pukittavan mutta lähtikin ihan asiallisesti laukkaan. Vaikka ratsua piti vähän säästellä niin eihän me voitu jäädä himmailemaan vaan otettiin kaveri kiinni. Olisi irronnut enemmänkin vauhtia mutten ruvennut kiihdyttelemään enempää. Mittareita ei ollut mukana mutta arvelen jonnekin 30 km/h paikkeille. Ja vaikka mentiin reippaasti kohti kavereita niin jarrut ja hallinta pelasivat edelleen. On se Hemppa ihana!
 |
| ©Riikka |
Paluumatkalla autolle oli taas rento ja reippaasti askeltava ratsu. Myös paluupurkamisessa olin todella nopea. Osa vasta laskeutui selästä kun Hemppa oli jo valmis lastattavaksi. Itse yhä kengättömänä jätin sen kengällisten hommiksi.
Ongelmia:
takapuoli hiertyi
ehdotti useamman kerran suunnan vaihtamista
peruutteli
säikkyi yhä leviä
teki laukasta yllätysstoppeja kelluvien levien takia
Parannusta:
päästiin rennosti kaverin perässä syvään veteen
ei oltu pahasti erimielisiä
en ollut lähelläkään pudota
ei tuullut eikä ollut vaahtopääaaltoja
vaikka tultiin aika haipakkaa kavereita kohti niin yhä oli kontrolli ja hyvät jarrut
aurinko paistoi välillä
Anne videoi menoamme:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora