torstai 30. maaliskuuta 2017

Keveää kevättä korkeuksilla

Torstaina aurinko paistoi lämpimästi vaikka keli oli vain pari astetta plussalla. Kenttä oli kuivunut jo oikein hyväksi ja estetunnille tuli vain 2 ratsukkoa. Kasattiin 3 pystyä 6,5 metrin välein, yksittäinen pysty ja lävistäjälle okseri. Ratsukseni sain onneksi taas Listran.

©Krista
©Krista
Vaikka tallille lähtö viivästyi niin olin kerrankin ajoissa kentällä. Alkuun ope taas kyseli vaikeita ja rupesi harmittamaan kun en osannut vastata ja ope tuskastui. Ehkä ope huomasi että rupesi oikeasti harmittamaan ja sitten saatiin vähän kiltimpää kohtelua. Listra toimi kivasti ja kun otin ohjat käteen niin myös suht lyhyenä. Eilinen taisi auttaa.

©Krista
©Krista
Alkutunti tehtiin siirtymiä ja Listra oli lyhyt, energinen ja kuuliainen. Saatiin paljon kehuja. Kun pohjatyö oli tehty hyvin niin hyppääminenkin oli helppoa. Alkuun ravissa, sitten laukassa yksittäistä pystyä. Vääristä laukoista ei tullut sanomista. Olin jopa mielissäni siitä että kerran Listra tarjosi oikean laukan vaikka vasemman olisi pitänyt säilyä. Este taisi nousta jo verkkaillessa lähelle metriä. Turvaliivin hain silti vasta myöhemmin päälle.

©Krista

Pienen tauon jälkeen jatkettiin hyppäämällä miniratoja. Sarjaa, pystyä ja lävistäjäokseria parilla erilaisella kuviolla. Sarja tultiin ensin oikealta ja siinä Listra vähän kiihdytteli. Myöhemmin vasemmassa kierroksessa päästiin se paremmin ja sain oltua kädellä elävämpi. Liekö sitten kumpi syy ja kumpi seuraus.

©Krista
©Krista
Listra suoritti siististi. Ei koskettu puomeihin koko tunnin aikana ja kaikesta mentiin innolla yli. Kertaalleen vähän liiankin innolla ja tamma lähti kiikuttelemaan ensin pystyn, sitten jumpan jälkeen. Käsky tuli ottaa käyntiin ja alusta uudestaan. Hyvä käsky ja sitten päästiin taas kontrollissa.

©Krista

Esteet nousi ja meni kivan varmasti. Kun käännettiin hyppysuunta niin ekalla kerralla okserin takapuomi oli puoliksi alhaalla. Korkeutta oli varmaan noin metri mutta hyppy tuntui ihanan pikkuiselta. Isojen hyppyjen kierroksia tuli useampi ja siitäkin okseri vielä nousi. Viimeiset 2 kierrosta takapuomi oli lähemmäs 120 cm ja etupuomi 80. Pystylle mittasin n. 105 cm. Aika oikealle kantaten mentiin okserista yli ja sen jälkeen kaarre oli vähän epätasapainossa ja minä kasailin ohjia. Luotin kuitenkin Listraan ja ylihän me mentiin. Ponnistuspaikatkin oli tänään sangen hyviä.

©Krista
©Krista

Loppuraveissa Listra ensin hetken kipitti mutta sitten rauhoittui ja tuli aivan tosi kevyeksi edestä. Vautsi! Kysyin kommentteja niin ei kuulemma ollut ihan luotiviivalla mutta sitten loppui työstöaika enkä päässyt viilaamaan sitä enää kuntoon. Kuulemma kuitenkin paljon paremmin kuin yleensä. Oli jopa Listraksi taipuisan tuntuinen.

©Krista

Loppukäynnit käytiin laavulla ja tultiin yläreittiä takaisin. Polut oli vielä ihan jäässä mutta pysyttiin pystyssä.

©Krista

Hyvin lohduttava tunti viimeviikkoisen jälkeen. Pohdin jo että viis kisoista jos pääsen kuitenkin hyppäämään Listralla treeneissä. Ihan tällaisia hyppytunteja ei minulle oikein muualla ole tarjolla. Listra osaavana on minulle myös loistava opetusmestari näihin hommiin.


©Krista

Ongelmia:
alkutunnista keljutti
oikea kantapää nousi
kertaalleen Listra vähän kiikutti
oikea laukka oli yhä vaikeampi saada esteeltä

Parannusta:
kenttä oli oikein hyvä
ratsu oli lyhyt, tasainen ja kuuliainen
loppuverkassa oli ihanan kevyt edestä

Anni ja ope kuvasivat menoamme:

keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Pitkästä aikaa kunnon kehuja lyhyellä ratsulla

Keskiviikkona sain koulutunnille Listran. Tosin oli siellä kaksi puomiakin, joita ylitettiin. Ratsukoita tunnilla oli 5 ja keli nollissa. Tamma oli ollut vauhdikkaana ja edellistunnin kuski oli keikahtanut alas.

Alkutunnista päädyttiin omille volteillemme ja pyörittiin näitä eri askellajeissa ikuisuus. Rupesi umpijäykkä Listrakin lopulta taipumaan, myös vasemmalle. Koko tuntia ei oltu volteilla ja kun päästiin sieltä pois niin tajusin yhä pitää ohjat käsissä. Ratsu kunnolla apujen välissä niin sehän kulki lyhyenä ja tuijottelematta. Opeltakin tuli paljon kehuja.

Tehtiin siirtymiä ja hoidettiin ne sangen kunnialla. Laukat nousi säpäkästi ja tuli hyvin siitä alaskin. Kertaalleen vaihtui laukka puomilla vääräksi. Eikä edelleenkään tullut kuin ihastelua.

Loppukäynnit käytiin laavulla. Oli valoisaa! Nyt tuntui että tällä tunnilla tajusin jotain uutta Listrasta ja ratsastamisesta ylipäänsä.

Ongelmia:
ei ollut erityisen taipuisa
kädet joutui koville
alkuun oli hidas jalalle
ainakin kerran laukka vaihtui puomilla vääräksi

Parannusta:
ei ollut aluksi yhtä jäykkä kuin viimeksi
saatiin paljon kehuja

maanantai 27. maaliskuuta 2017

Parempaa mieltä poniesteillä

Maanantaina en mennyt yhtään innoissani tunnille. Estetunti luvassa eikä oikein olisi huvittanut. Ei lupaa kovin hyvää. Sain kuitenkin ratsukseni Wanesan eikä opekaan ollut niin pahalla päällä kuin pelkäsin. Käsky oli laittaa kannukset jalkaan ja lopulta ne tallilta löytyivätkin. En ollut edes tajunnut hukanneeni niitä.

Ratsukoita tunnilla oli perinteiset 3. Taas päätin pysyä ihan hiljaa mutta ope taas kyseli niin en voinut välttää vastaamista. Yllättäen olikin suht tyytyväinen menoomme. Käynti oli aktiivista ja ravikin hetkittäin. Oikealle asettui ja taipui taas huonosti. Olisin halunnut aloittaa työstämisen käynnissä tuntumalla mutta tein kiltisti mitä käskettiin. Taidettiin aloittaa pitkin ohjin ravihölköttelyllä. Myöhemmin tehtiin siirtymiä käynnistä laukkaan ja takaisin käyntiin. Myöhemmin myös kevennettiin laukan tahdissa 1-1 tai 2-2. Haaveilin lyhyestä laukasta tuntumalla. Harmi että samalla kärsi aktiivisuus.

Takki piti ottaa pois jo ennen laukkoja kun tuli niin kuuma. Poolo + fleece oli sangen sopivasti vaikka tuuli ihan reippaasti. Lämmintä oli mennessä +10°C, lähtiessäkin +6°C.

Verkkapätkän jälkeen ope kyseli suurimpia haasteita (ja ehkä onnistumisiakin?). Vastasin haasteiksi oikealle taipumisen ja sen mahdollisesti tuomat kääntymisongelmat. Helpoksi tavaksi välttää sen aiheuttamat ongelmat mainitsin pitää poni suorana. Lopulta tajusin ehdottaa ohjasta irti ravistelua ja se kelpasi.

Esteitä kentälle tuli vain 2. Pohja oli puoliksi märkä. Paikoitellen ihan hyvä mutta hyvät kaistaleet oli suht kapeita. Verkassa loikittiin ensin kääpiöristikkoa. Nyt ainakin aloitettiin turvallisesti n. 20 cm esteestä. Kyllä se siitä sitten nousikin. Ravissa tovi, sitten laukassa. Poni olisi voinut olla vähän aktiivisempi omasta takaa.

Wanesa tarjosi enemmän vasenta laukkaa ja oma painoni olikin vasemmalla. Taidettiin ihan alkutunnista tulla muutamat loikat ilman jalustimiakin?

En muista enää tarkemmin miten lopputunnin kuviot menivät. Kertaalleen juostiin maapuomista päädystä ohi. Esteet nousi ja lopuksi otettiin yksi kielto. Yllättäen ei tullut enempää ongelmia vaan seuraavalla kerralla taas yli. Muistelen että oli ongelmia osua ponnistuspuomille. Kertaalleen venyttiin väliin hienosti yhdellä askeleella kuten isommatkin hepat. Muutenkin poni lähti rohkeasti hyppyihin.

Valoisaa oli loppuun asti. Loppuraveissa kun lähdin keventämään niin oikea jalustin ratkesi tikkauksistaan ja putosi. Onneksi Wanesa ei siitä hätkähtänyt. Loppuverkat kevensin sitten yhdellä jalustimella. Onneksi jäljelle jäi vasen, johon oma painoni oli enemmän kallellaan. Ja onneksi tämä tapahtui kevyessä ravissa eikä esteellä.

Ongelmia:
alkuverkan laukka sattui vähän selkääni
yksi kielto
kerran juoksi puomin ohi sivusta
jalustinremmi hajosi loppuraveissa

Parannusta:
vikalle kierrokselle kaikki myötälaukat
sain korjattua hyppyjä keskemmäs estettä
oli valoisaa loppuun asti!
hyvän mielen tunti torstaihin verrattuna

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

90 pohjille ja ensimmäinen metrin rata 1-kisoissa

Sunnuntaina oli vihdoin päivä, jolloin olin kvaalannut metriin. Olin kyllä loppuun asti kovin skeptinen että päästäänkö hyppäämään sitä. Pelkäsin että matkalle tulee milloin mikäkin este.

Oma hyppysuoritus jäi iltapäivään. Ysikymppiä ennen ajattelin kävellä hyvin pihalla. Lopulta tuli kuitenkin kiire ja ehdittiin olla kentällä joku kymmenisen minuuttia. Vähän sain taivuteltua käynnissä. Mutta ei kuulostanut yhtään hyvältä kun ekan verkkaryhmän kaikki 3 kuskia saivat hylsyn.

Päivän molemmat radat oli samalla pohjalla.
©Minä


Maneesissa selvisi että aurinko paistaa ikkunoista hankalasti silmiin muutamassa lähestymisessä. Kakkonen ja kasi ainakin olivat häikäisyesteitä. Nelosen ajattelin muuten meille vaikeimmaksi ja pelkäsin että laukka hyytyy kaarteessa ja venyy kohti estettä. Kävin näyttämässä esteitä eikä Hemppa onneksi vaikuttanut niistä välittävän.

Verkassa Hemppa oli ensin vähän kiireinen. Onneksi oli ope paikalla huutamassa ohjeita. Eteen mutta ei pitkäksi. Verkkahypyt meni ihan ok paitsi etten osannut istua okserihypyissä kyydissä.

Kisakaveri hyppäsi ensin ja me odoteltiin nurkassa. Loikkasi nollat ja kuudetta kuskia ei vieläkään näkynyt. Tajusin että hyväksytyllä suorituksella sijoittuu.

Hemppa eteni ihan hyvin. Pelottavasta kakkosesta päästiin yli. Samoin pitkä tie neloselle meni ihan ok. Mutta sitä en ottanut huomioon että seiskalle oli vähän samalainen pitkä tie ja nyt aurinko paistoi siihen. Otettiin seiskalle kielto. Uusi laukka päälle, hyvä energia eikä liian pitkäksi ja toisella yrityksellä yli. Yli myös kieltoja aiheuttaneesta kasista sekä ysistäkin. 4 vp kiellosta ja toiset 4 vp ihanneajan ylityksestä. Mutta tällä tuloksella sai sinisen ruusukkeen.

Hanski videoi ratamme.


Eipä ehditty huilata välissä kun tuli käsky jatkaa verkkaa. Metriin ei tullut muita mutta saatiin silti hypätä se. Arvostelu oli vaihdettu A.0.0:ksi.

Olin jo verkassa ihan puhki. 90-korkeuden verkkahyppy meni hyvin mutta heti kun nousi metriin niin jäädyin ja ratsastus meni huonoksi. Tuuppaus ekalla kerralla. Tajusin onneksi äkkiä että ei näin ja toinen ylitys meni siistimmin. Okseri tultiin kertaalleen ja taas oma mukanaolo oli aivan kaameaa.

Pieni hetki saatiin onneksi vetää henkeä ennen kuin käskettiin hypätä koko rata. Hyvä laukka päälle ja menoksi. Ykkönen ok mutta sen jälkeen väärä laukka. Yritin vaihtaa mutta taisi jäädä vaihtumatta. Kakkonen puhtaasti. Sitten joko aurinko tai joku muu askelkämmi mutta hetkeä aiemmin hypätty okseri tuli syliin. Luulin jo hetken että Hemppa pysähtyy mutta hyppäsikin lähes läpi. Kuski kävi aika korkealla, ks. kuva alla. Eipä muuta kuin tasapaino takaisin, ohjat takaisin käteen ja meno jatkui.

Radan ei näin -kuva!
Klippi videolta.


Nelonen sujuvasti yli mutta vähän hissihypyllä. Linjalle sujuvat 5 askelta. Ysikympissä kiellon aiheuttanut seiska läheltä yli ja puomi mukaan. Kasille paikka ei ihan osunut eikä kuski ollut mukana. Ysi tuli pian vastaan eikä sillekään ollut kunnon paikkaa eikä kuski vieläkään hereillä. Yli mutta kolmas puomi. Tulokseksi siis kolmella pudotuksella 12 vp.

Hanski videoi jälkimmäisenkin radan:


Saatiin siis metristä kuitenkin hyväksytty tulos vaikkei tämä kvaalituloksesta menisikään. Jostain syystä tuloksiakaan ei ikinä tullut mihinkään. Tämä on siis helppo unohtaa edes tapahtuneeksi.

lauantai 25. maaliskuuta 2017

Testaamassa pikkuprinsessa

Lauantai-illalle saatiin vihdoin sovittua Daisyn testaus. Mielessäni puhun yhä varsasta vaikka tamma kääntyi jo 6-vuotiaaksi. Daisyn Oma Ihminen oli hepan jo harjannut valmiiksi. Varustettiin yhdessä ja suunnattiin kentälle. Sain hyvät täsmäohjeet ja tamma oli sangen kuvatunlainen.

Ratsautuessa seisoi nätisti aloillaan, paljon paremmin kuin Hemppa. Käynnissä ohjautui myös pitkin ohjin eikä tuntunut kovin pinkeältä. Kiirettä ei kuulemma ollut niin otettin käyntiä tuntumalla pitkät pätkät molempiin suuntiin ennen kuin hätäilin raviin. Daisy taisi hätäillä enemmän sillä tarjosi parit ravit myös itse.

Ravissa vähän kipitteli ja taisi olla oikea kierros, joka tuntui vaikeammalta. Yritin hakea asetusta sisään. Rauhallinen kevennys, neuvoi omistaja. Pyörittiin paljon pääty- ja keskiympyrällä. Ohjaus ja jarrut toimi, joten kokeiltiin lopulta laukkakin. Nousi siististi mutta kiihtyi ja vaihtoi lopulta ristilaukalle. Alkuun pidin laukassa liian napakasti ohjista kiinni. Pidemmällä ohjalla tuntui aluksi hullulta mutta heppa toimi kyllä paremmin. Käsiä piti laskea ja istua edempänä satulassa. Laukkojen myötä ravikin lopulta kiihtyi. Kertaalleen sain jonkun pompun aikaiseksi nostossa, ehkä pyysin vähän liian isosti? Toisenkin laukan vaihtoi ristille.

Välissä vähän rauhoiteltiin tilannetta käynnissä ja ravissa. Tasaantumisen jälkeen kokeiltiin laukat uudestaan. Nyt kun olin itse luottavaisemmin ja taas rennommin niin nousi oikein nätisti. Yhä kiihtyi alkuun mutta molempiin suuntiin löydettiin lopulta rennohko laukka. Sain myös lopulta otettua laukat alas ennen kuin vaihtoi ristiin.

Lopuksi oli ravissa tasainen ja rennohko mutta yhä tuntui kiirehtivän. Ei täydellistä mutta tuskin ekalla kerralla juniorin kanssa sellaista voi odottaakaan.

Loppukäynnit käytiin omistajan johdolla maastossa. Heppa oli fiksusti. Kuski pelästyi eniten kavioiden kuminaa sillalla. Ei mitään tilanteita. Hämärä rupesi laskemaan nyt vasta, ihana kevät!

Oikein kiva ja tolkku pikkuhevonen. Paljon oli samaa kuin Listrassa. Hyvin opettaa itselle rentona pysymistä. Ehkä pelkäsin jotain vähän lennokkaampaa mutta oikein asiallista oli. Videot toki kavaltavat kuskin kamalan laukassa soutamisen.

Ongelmia:
kuskin istunta laukassa
kiirehtivä ratsu
pari pomppua laukassa
vaihdot ristilaukalle

Parannusta:
ihanan perustolkku
oli valoisaa!

Daisyn oma ihminen videoi menoamme:

Peltokäyntilenkki kevätauringossa

Omistaja vinkkasi että voisin käydä Hempalla lauantaina itsenäisesti myös käyntimaaston kun hepo ei ole päässyt maastoon pitkään aikaan. Suunnitelma tosiaan oli käydä ennen estetuntia mutta koska en ehtinyt niin lähdettiin sitten hyppyjen jälkeen. Pihalta löytyi sopivasti seuraa ja junnut lähti käsihevosineen mukaan. Aurinko paistoi ja lämmintä oli +6°C. Poikkeuksellisen tuuletonta!

Mentiin itselleni uutena Timpan lenkki. Eli lenkura melko lähipellolla. Siellä oli leveä aurattu reitti ja lumipohja oli vielä hyvänä. Tallusteltiin se ympäri. 39 minuuttia. Yksi vastaantulija kävellen. Ei draamaa. Mukava lenkki.

Ongelmia:
Hemppa ravisteli korvahupun irti

Parannusta:
käyttäytyi oikein tolkusti

Treeneissä yhä liian pieniä esteitä

Viikonlopun hevostelut alkoivat lauantaina iltapäivästä estetunnilla Hempan kanssa. Yritin olla tallilla hyvissä ajoin että ehtisin käydä peltolenkin alkuverkaksi. Pieleen meni ja suunnattiin lopulta suoraan maneesiin. Korvahupun laitoin mutta martingaalia en ja lopuksi tuli vinkki että martsaria olisi hyvä käyttää.

Ratsukoita tunnilla oli 4 ja keli plussalla. Alkuverkka taisi olla aika perinteinen siirtymiä ja pientä alkukinastelua Hempan kanssa. Herättelin eteen ja liikkui ihan ok.

Ensimmäisenä verkkatehtävänä tultiin pääty-ympyrällä kaksitellen kahden kavaletin yli. Lyhyempää ja aktiivisempaa laukkaa. Taidettiinkohan kaivata pyöreämpääkin. Hetki meni herätellessä mutta parani onneksi pikkuhiljaa ja löysät roikot vähenivät. Lopuksi vaihto(yritys) toiseen suuntaan. Oikeassa kierroksessa yritti alkuun puskea joka kierroksella kavereiden luo. Ope ohjeisti käyttämään raippaa lavalle. Arastelin vähän mutta lopuksi se auttoi eikä tullut protesteja.

Ensin taidettiin loikkia yksi n. 60 cm ratakierros. Viitisen hyppyä. Meni oikein kivasti. Taisi olla jotain väärää laukkaa joukossa kyllä. Toisen kierroksen jälkeen piti tulla vielä kolmas mutta jäikin sitten siihen tokaan. Meille korkeus oli aika vaihtelevasti jotain n. 80 ja 95 sentin väliltä. Odotin niitä metrisiä mutta yksikään ei noussut metriin asti.

Taas lähdin herättämään ratsua ennen aloitusta. Laukkasin kierroksen maneesin ympäri. Lopulta ope vaati pari kierrosta lisää. Lisää aktiivisuutta mutta lyhyemmäksi. Meillä kun meinaa venähtää aina samalla pitkäksikin. Mutta tämä auttoi ja ensimmäinen linja meni yli. Lävistäjäesteelle ohjasin vähän huonosti ja varoin lähellä olevaa kaveria, tästä tuli ohijuoksu. Huolellisemmalla uusintayrityksellä yli. Seuraavalle Hemppa ponkaisi kaukaa ja kaarteella vähän kaahasi. Kavaletti kuitenkin yli. Päädyssä taisin vaihtaa laukan ravin kautta. Jälkimmäinenkin linja kelvollisesti yli.

Ei tuntunut kovin tasaiselta mutta yli mentiin eikä kieltokaan jäänyt yhtään kaivelemaan. Ei kuitenkaan hypätty enää enempää vaan purettiin esteet. En oikein osannut sanoa että kuinka luottavainen olo oli seuraavan päivän metrin radalle. Ei mitään hajua päästäänkö niistä yli.

Ongelmia:
yksi kielto kuskin huonosta ohjauksesta johtuen
ei päästy vieläkään hyppäämään metriä

Parannusta:
korkeus ei ollut ongelma

Katja videoi viimeisen ratamme:

torstai 23. maaliskuuta 2017

Lisää jumppasarjaa, hyviä hyppyjä ja latteaa tunnelmaa

Torstaina pääsin pitkästä aikaa torstaihyppäämään. Kenttä oli märähkö mutta takareunalle kasattiin silti kolme pystyä innareiksi (olikohan 3 m välit) ja 9 metrin päähän okseri. Lämmintä oli aurinkoinen n. +5°C ja ratsukoita tunnilla oli 3. Minä sain onneksi vielä Listran vaikka se kuulemma seuraavien kisojen jälkeen eläköityy kisaratsuni virasta.

Alkuverkassa tamma oli sangen hidas jalalle ja tuntui aika jäykältä. Yritin tunnustella epäpuhtautta liikkeessä mutta en havainnut. Hidas ja taipumaton. Tästä tuli noottia. Enkä raaskinut lähteä runttaamaan ratsua kovin lyhyeksi kun ei ollut vielä vertynytkään. Käyntiä tuli sangen vähän alle ja ravihölköttelyllä tilanne ei muuttunut. Yritin olla tänään hiljainen oppilas mutta pakkohan open kysymyksiin oli vastata. Arvelin ihan oikein etten osaa sanoa kuin vääriä vastauksia ja huutia tuli.

Laukkaverkka oli lopulta meillä vain oikeaan kierrokseen ja suht lyhyt. Siinä yritin open mieliksi kääntää tamman nenää alemmas. Kuulemma menee rikki jos juoksee pitkänä. Mielessäni mietin että tarvitsisi vähän pidemmät verkat alle eikä pakkolyhentämistä.

Tänään tultiin kaikki hypyt vasemmassa kierroksessa. Ensin okseria ristikkona ympyrällä kaksi hyppyä. Tultiin yksitellen ja piti analysoida omaa ja kavereiden menoa. Paremmin tuntumalle. Laukassa sama juttu. Hyvin Listra kuunteli pidätteet ja pohkeet. Siinä käskettiin lyhentää ratsua.

Ei tultu ehkä ympyrällä enää enempää vaan lopputunti loikittiin jumppaa + okseria. Jos yhtään kiihtyi sisääntulossa niin väli okserille meinasi jäädä ahtaaksi. Hidas ei enää ollut vaan loikki kaiken reippaasti. Okseri nousi pikkuhiljaa ja lopuksi oli rahtua vajaa 120 cm. Eikä huolettanut sen vertaa että olisin laittanut turvaliivin. Hypyistä ei tullut enää noottia vaan suoritettiin siististi. Koska oltiin vasemmassa kierroksessa niin myötälaukatkin tuli automaattisesti. Silti tästä tunnista jäi aika latteat tunnelmat.

Tunnin lopuksi kyselin korvaavaa kisaratsua Listran tilalle. Minulle ei kuulemma kelpaa kukaan. Valikoima on tosiaan omalta kannaltani hieman huono juuri nyt. Harmonia kelpaisi aina mutta sitä ei anneta.

Ongelmia:
en tullut opetuksesta onnelliseksi

Parannusta:
kaikesta helposti yli

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Kieltopäivästä haastetta

Maanantaina kenttä oli jo yllättävän hyvässä kunnossa. Sula ja sangen kuiva. Keli putosi nollasta pari astetta pakkaselle. Estetunnilla oli 3 ratsukkoa ja sain itse Pikun. Ruuna oli jo valmiiksi hommissa. Jalat oli niin rapaiset ettei harjaaminenkaan auttanut. Ei niihin voinut suojia laittaa.

Tänään Piku oli viime kertaa hitaampi. Alkutunnista herättelin aika heikosti. Meni vähän siihen että pyysin, ruuna liikkui 3 askelta hyvin ja pyysin uudestaan. Aloitettiin käynnissä ja ravissa pitkin ohjin. Ei paras metodi Pikun kanssa. Ei mennyt sisäpohje läpi enkä saanut taipumaan vaan kanttailtiin kulmat.

Alkuverkassa piti keskittyä tasaiseen tahtiin. Ei ole omia vahvuuksiani. Ravivoltilla siitä tuli huutia. Ekalla kerralla tahti ei säilynyt. Toisella yrityksellä 100 % keskittymisestä meni tahtiin ja kaikki muu kärsi. Eihän Piku taipunutkaan. Kuulemma säikyttelin liian isosti eteen ja otin liian isosti kiinni. Missään vaiheessa en omasta mielestäni pyytänyt Pikua hidastamaan vaan se teki sen ihan itse. Paljon tuli sellaisia korjattavia asioita, joita en huomannut enkä tunnistanut. Kamalan vaikea korjata. Vähän tuli sellainen olo että on kerrottu kaikki meidän virheet muttei sitä mitä kannattaisi tehdä. Laukassa Piku asettui väärään suuntaan enkä taas tukan takaa huomannut. Olisi pitänyt havaita se korvista. Ei vaan pysty! Pimeääkin oli. Liekö tekosyitä? Meinasi vähän ärsyttää.

Verkkahypyt hölköteltiin vähän rauhallisesti mutta varmasti yli. Puolikasta marimekkoa ensin kohti valoa vasemmassa, sitten valosta poispäin oikeassa kierroksessa. Vasta kun este vähän nousi niin havahduin vaatimaan Pikulta kunnon laukkaa enkä sallinut himmailua estettä kohti. Parani.

Tultiin pikkurata kahdesti. Pysty-okseri-pysty jumppana, väleissä 3 metriä, lähes kentän ympäri ja marimekkopysty, taas lähes kentän ympäri ja 9 metrin pysty-pysty -sarja. Vikan sarjan mittasin itse ja sitä ope lyhensi puolisen metriä. Piti keskittyä tasaiseen tahtiin ja väleissä edettiinkin mielestäni suht tasaisesti. Innareille Piku hidasti (tultiin aika reippaasti sisään) mutta välit tuntuivat hyviltä. Sarjavälikin oli aika passeli.

Toiselle kierrokselle välejä lyhennettiin muiden ratsujen hyppyhaluttomuuden takia. Nyt en uskaltanut posottaa jumpalle vaan tultiin jopa vähän löysästi. Sarja jäi jo ahtaaksi vaikka pidätin. Esteet oli max 70 cm jos sitäkään. Ekalla kierroksella jotain 50 cm pinnassa?

Wanesa ei ollut hyppytuulella ja lopulta löysin itseni ponin selästä. Kannuksia ei ollut mutta sain vähän pidemmän raipan. Eihän ponia tarvinnut kuin pyytää niin se lähti viipottamaan. Hypättiin marimekko alle ja sen jälkeen rata. Aika hitaasti rämmittiin jumppa mutta kuitenkin ekalla yli. Pystyllä ei ongelmaa ja sarjakin venyi helposti kahteen. Opelta tuli kehuja että nyt olin napakka.

Muut tuli välissä ja lopuksi piti ottaa vielä toinen kierros. Kerta kiellon päälle olikin monta kertaa kieltoja. Poni ei halunnut enää hypätä jumppaa vaan rupesi stoppailemaan kuten aiemmallakin kuskilla. Välillä hyytyi vauhti. Välillä poni ei vain halunnut. Yritin kovasti. Ekasta päästiin välillä yli mutta okserille stoppasi tai oli juoksemassa ohi. Kertaalleen horjuin epätasapainossa mutta pysyin kyydissä. Välillä peruutettiin esteeltä pois, välillä usvatettiin täyttä laukkaa kentän ympäri. Lopulta eka putosi puolikkaaksi muttei silti päästy okserista yli. Lopulta hyppyytin ponin siitä lähes paikaltaan yli. Helpostihan se meni kun este oli niin pieni. Samanlaisella rämpimisellä mentiin pystykin. Kyydissä oli vähän hankalampi olla. Sakkokierros ei mennyt yhtään tyylikkäämmin vaan taas lähes paikaltaan mutta yli kuitenkin ja ponille tietysti taputukset. Sitten loppui kuskin kunto ja oli pakko vetää henkeä.

Olin oikein positiivisesti yllättynyt kuinka pitkään jaksoin yhtäjaksoisesti yrittää. Surullista kyllä niin kuski siinä huhki ponia enemmän. Sykemittari näytti enemmän kuin pahimmillaan sählyssä. Tämä ainakin meni urheilun puolelle.

Kuvittelin että oltaisiin jatkettu vielä jumpan parissa ja ehdotin että tultaisiin taas marimekko alle. Ohje olikin tulla pelkkä marimekko. Siinä ei ole mitään ongelmaa, totesin ja helposti siitä päästiinkin.

Loppuraveissa poni parani aika nopeasti avuille. Eihän se hypätessä kauniisti kääntynyt tai taipunut vaan puri kaula mutkalla kuolaimeen ja painui lapa edellä ulos. Kuskikin päätyi ennakoimaan hyppyjä vaikka tiesi ettei niin pitäisi tehdä. En oikein tiedä mikä tässä jumpassa oli niin vaikeaa. Piku sen selvitti mukisematta myös toisella kuskilla. Sokeri ja Wanesa sitten tyssäilivät senkin edestä. Esteet oli pieniä ja pohja ihan hyvä. Ehkä olisi pitänyt hypätä vielä pienemmillä esteillä? Ehkä väli oli lyhentämisen jälkeenkin Wanesalle liian pitkä? Ainakin tuossa töpölaukassa. Olisikohan se hypännyt paremmin jos olisin mennyt sillä itse alusta asti? Alkutunnin meni ihan siististi toisellakin kuskilla.

Tämän tunnin jälkeen vatsalihaksiin sattui. En ollut ratsunvaihdosta harmissani. Pikun kanssa oli jopa vähän tylsää katsella ja odotella kun kavereilla oli ongelmia. Nyt sain ongelmista oman osani ja kai tämä lopulta oli jonkinlainen työvoitto kun rämmittiin niistä yli. Ei kuulostanut siltä että Wanesa tulee kovin usein meidän estetunneille jatkossa.

Ongelmia:
Piku oli vähän hidas
Wanesa ei halunnut hypätä jumppaa

Parannusta:
Pikun kanssa hyppääminen oli helppoa
Wanesan kanssa selvittiin lopulta jotenkuten yli
kuski pysyi kyydissä
kuskin kunto kesti yllättävän hyvin

perjantai 17. maaliskuuta 2017

Siirtymiä askellajin sisällä

Perjantaina olin taas vapaa tallille. Kenttä oli jo lähes sulana. Enemmän märkä kuin jäinen. Lämmintä +2°C ja tuuli. Onneksi laitoin taas sukkahousut! Tunnin piti entinen tuntikaverini ja ratsukoita oli 4. Sain valita Wanesan ja Kropekin väliltä. Ope ehdotti Kropekia, minä kallistuin Wanesaan. Pohdin että voisin ottaa sen, joka on juossut vähemmän mutta tämä olisi molemmille ollut kolmas. Vetosin valmiiksi jumittelevaan selkääni (kävin aamulla fyssarilla ja sanoi että saattaa tuntua jälkikäteen) ja sain ponin.

Meidän lisäksemme tunnilla oli pieni ja reipas Listra, puokki-Limoza ja jätti-Dumbo, joten vaikka kuinka viipotettiin niin oltiin silti tientukkona ja otin siitä välillä vähän ahdistuksia.

Alkuun otettiin lähes heti raville kun saatiin ohjat käteen. Siinä vedin vielä aika puolitehoilla. Ohje oli että saa tehdä mikä tuntuu hyvältä. Pyörittelin voltteja ja yritin tehdä pitkille sivuille avoja. Ainakin ope tunnisti yritykseni eli ei se ehkä ihan toivotonta ollut. Välillä asetin ulos. Vasen ohja oli välillä tyhjänä mutta nyt ei onneksi vängännyt oikealta pahasti vastaan. Tänäänkin yritin muistella jatkuvasti että ohjasotteet enemmän ylös, ei taakse.

Temponmuutokset aloitettiin käynnissä. Muualla iso käynti mutta pitkien sivujen keskelle koottiin. Meiltä kaivattiin enemmän menoa isommassa käynnissä. Pidätteistä poni tuli aika nahkeasti takaisin, tuntui haraavan vastaan ja hissuttelevan pitkänä eikä suinkaan lyhenevän energisenä. Turpakin nousi. Sama kumpaankin suuntaan ja jo käynnissä tätä tehtiin aika pitkään.

Sitten täsmälleen sama juttu ravissa. Istuin kuulemma taas enemmän oikealla ja muun lisäksi yritin korjata tätäkin. Poni lähti pohkeesta eteen mutta näemmä unohdin sitten pyytää, sillä taas kaivattiin lisää hönkää eteen. Hidastuksiin ohjeeksi tuli tehdä ne vähän rauhallisemmin. Se auttoi. Lopputulos oli kyllä sitten se, että ensimmäisen puolikkaan pitkästä sivusta hidastin ja vasta ennen kulmaa pääsin ratsastamaan eteen. Kun tajusin ettei poni kuuntele, niin rupesin tekemään pidätteitä ja hidastuksia kulmiinkin ja yritin muistaa myös taivuttaa huolellisesti.

Laukassa kuvio oli erilainen. Toiselle pitkälle sivulle lyhyempää laukkaa, toiselle isompaa. Lyhyet sivut käynnissä. Wane nosti napakasti. Muutaman kerran pudotti raville. Isompi laukka meni vähän usvatukseksi. Lyhentäminen nousi enemmän ylöspäin ponin kuumuessa. Yritin muistaa ratsastaa myös käynnin välissä. Silti laukassa muoto oli aika auki. Kiva olisi päästä joskus työstämään laukkaa vähän pidemmiksi pätkiksi kerrallaan.

Loppuraveissa poni oli sangen hyvä. Taipuisa ja suht kevyt. Reipas. Ohjat päästettiin lopulta pidemmiksi ja lopulta siirrettiin pitkin ohjin istunnalla käyntiin. Heti ei hidastanut. Kokeilin sitten reisillä puristamista ja se auttoi. Meni vain puolisen kierrosta siirtyessä. Lohduttavaa.

Ongelmia:
pidätteet ei menneet alkuun kovin kauniisti läpi ja poni jännittyi

Parannusta:
ei vänkäilty yhtään
kaikkiin askellajeihin tuli eroja

torstai 16. maaliskuuta 2017

Lisää siirtymiä

Lupasin torstaille Defepäivän kun estetunnit oli peruuntuneet viime aikoina. Pieleen meni ja hyppyhommat jäi välistä. Pihalla oli aurinkoinen +6°C ja maneesissa oli ihanan väljää. Pääosin 2 - 3 ratsukkoa.

Kuvituskuvina pari räpsyä pihalta tunnin jälkeen.
©Minä

Tänään jatkettiin aiemmin kesken jäänyttä siirtymisten parantamista. Alkuun sain jättää jalustimet pois ja tehtiin käynnissä avo-täyskaarto-väistö-sulku -kuviota. Paremmat taivutukset, kaipasi ope.

Harjoitusravi tuntui tänään aika töyssyttävältä. Alkuverkassa ilmennyt vasemman lavan karkailu tuli esiin myös opetuksessa. Pääty-ympyrän avoimella sivulla väistätin takaosaa ulos ja siirryin käyntiin. Muutama askel käyntiä ja takaisin raviin. Nämä meni paremmin kuin koskaan. Pelkäsin taas koska menee plörinäksi mutta perus Defetyyliin parannettiin jokaisella toistolla. Muistin ratsastaa siirtymät huolellisesti muuallakin.

Laukassa pitkillä sivuilla piti suoristaa avoajatuksella. Yritin kyllä jo ennen kuin ope tästä sanoi. Päätyihin ympyrät. Ympyrän avoimella sivulla perää sisään sulkuajatuksella ja lakipisteeseen voltti. Välillä ope yllätti ja käski meidät siitä käyntiin. Pari askelta käyntiä ja takaisin laukkaan. Haastavinta oli taas saada tuntuma koska laukka on sopivaa. Kokoamiseni pitkille sivuille oli aika vajaavaista alkuun. Piti vain pyytää rohkeammin, Defe kyllä totteli.

Ensin otettiin vasen laukka, siinä sai kääntää ratsua ihan kunnon "mutkalle" ennen käyntiä. Oikeassa kierroksessa hepo mutkaantui itse (enkä tuntenut tätä takamukseen niin hyvin kuin olisi pitänyt). Muoto karkasi avoimeksi kun vasen lapa karkasi. Välillä piti avuksi käyttää asetus vasemmalla että sain ulko-ohjaa käteen. Ympyrällä ei tarvinnut ajatella takaosaa sisään. Kun ajattelin niin vauhti sammui ja meni paikallaan loikkimiseksi. Kuvio muutettiin timantiksi. Käännä, suorista, käännä ja taivuta, suorista. Parani vähän.

Lopuksi tultiin ravissa vielä avoa uralla. Suht kootusti. Päädyssä piti mennä kaarimaisesti ja suoristaa eteen. En ole ihan varma hahmotinko homman oikein mutta nättiä ravia sieltä tuli tasaisella tuntumalla.

Lopuksi vielä keventelin open valvonnassa pois. Yhä nostettiin vasenta lapaa ylöspäin. Välillä suoralla ns. vaihdettiin suuntaa ja kevennystä.

©Minä

Ongelmia:
oikeassa laukassa pää nousi ja vasen lapa karkasi
kuskilla vielä harjoiteltavaa laukan takapuolituntuman kanssa (lyhennykset)

Parannusta:
parhaita siirtymiä tähän asti
ekaa kertaa ilman sukkahousuja tälle keväälle

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Monipuolinen koulutunti kuskia suoristellen

Nyt oli jo liian monta vajaaheppaista viikkoa takana, joten rupesin huhuilemaan tuntia keskiviikolle jo hyvissä ajoin. Meni kuitenkin keskiviikolle asti ennen kuin selvisi että klo 19, Wanesa. Ratsukoita tunnille tuli 6 ja lämmintä oli +4°C. Kentästä rupesi ehkä jo kolmanneksen verran pilkistämään pohja.

Aloitettiin pitkään ja hartaasti käynnissä eikä haitannut yhtään. Väliin tehtiin pohkeenväistöä etuosa uralla (silti pois aidalta) ja takaosa sisään. Piti mennä kolmella uralla. Wanesa väisti ihan ok mutta vähän seilasi eikä ollut ihan tasaista. Ensin vasen kierros, myöhemmin ravien jälkeen oikea.

Ravissa poni oli suht tasainen kun käynnissä sen oli saanut avuille. Kuski oli kuulemma taas vino. Takamus oli enemmän vasemmalla mutta painoa silti enemmän oikealla. Vähän käänneltiin suoremmaksi. Silti lopputunnista tuli taas huutia että olen oikealla. Itsehän en näitä juuri huomannut. Jalustimet napattiin pois. Onneksi Wanesalla on suht tasainen ravi.

Laukat nostettiin vasemmassa kierroksessa käynnistä, oikeassa ravissa. Pitkälle sivulle noin 8 askelta laukkaa. Poni asettui kuulemma molemmissa kierroksissa oikealle. Harjan takaa ei näkynyt mitään. Hyvä että edes oikea korva. Kuski oli laukassa kuulemma liian takakenossa. Tämä meni tajuntaani vasta ekan suunnan vikan laukkapätkän jälkeen enkä muistanut sitä enää kun laukattiin toiseen suuntaan. Jäi siis korjaamatta.

Parhaat pätkät oli käynnissä ennen oikean kierroksen väistöjä. Poni oli kevyenä ja kuuliaisena kahden ohjan tuntumalla ja sain pidettyä käteni oikein hyvin. Volteilla taipui.

Loppuravit kevensin ilman jalustimia. Siinäkin olin kuulemma vielä oikealla. Sekä poni asettunut oikealle ja pää kallellaan. Riippuen kuinka tomerasti käskin niin vänkäili välillä vielä vastaan. Kulmat kaatui kuolaimeen purren jos sattui huvittamaan. Välillä malttoi taipua kauniisti. Käynnissä piti nostella kuolaimen takaa ylemmäs.

Kiva ja monipuolinen tunti. Sopivasti viilausta. Yhä olisin voinut ottaa ponin suoruudesta enemmän palautetta. Väistöt kommentoitiin sangen hyvin.

Ongelmia:
kuski oli jännästi vinossa
ponilla oli epätasaisia hetkiä
laukassa kuski oli liian takakenossa
poni asettui oikealle, harjan takaa ei meinannut nähdä edes oikeaa korvaa

Parannusta:
kuskin suoruuteen panostettiin
poni kulki pätkiä oikein kivasti
kivan pitkä tunti
yritin miettiä koko tunnin että ohjasta ei vedetä taakse

maanantai 13. maaliskuuta 2017

Helppoa ja mukavaa hyppäämistä

Maanantaina päästiin väliviikon jälkeen taas hyppyhommiin. Koulutunnilla oli kuulemma niin eritasoista porukkaa että sinne ei kannattanut tulla. Viime maanantain jälkeen en osannut olla tästä kovin pahoillani ja skippasin suosiolla. Limoza olisi ollut kouluratsuna. Esteille sain Pikun eikä haitannut yhtään. Ratsukoita perinteiset 3 ja lämmintä +2°C. Sohjoa ja pikkuhiljaa paljastuvaa hiekkaa.

Ihan alkuun vähän jumpattiin sormia varpaisiin ja käsiä häntään. Helppoa Pikun kyydissä.

Alkutunti treenattiin taas kevyen istunnan harjoituksia. Jalustimilla ja ilman. Siirtymiä. Piku suoritti ihanan tasaisesti. Vähän ope korjasi minua suorempaan. Oikein tökki paikoilleen niin tajusin hyvin että mitä. Mutta aika maltillista korjailua. Tänään taas vasemmalta oikealle.

Hypyt aloitettiin ravissa ristikolle. Piku loikki kyllä muttei erityisen innokkaasti. Laukassa oli helpompaa. Molemmista suunnista.

Päivän tehtävänä tultiin 3 estettä vähän s-kuviolla. Linjalle ennen estettä ja esteen jälkeen piti pysäyttää. Hypyt laukassa ja kaarteet ravissa. Eli mitä aiemmin suoristuksen jälkeen sai seis, sitä helpompi oli saada laukka kuntoon ennen estettä. Kolme kierrosta tätä.

Ensimmäisen kierroksen ahaa-elämys oli että ravipätkillä ei tarvitse usvattaa. Kolmannelle kierrokselle tajusin että riittää että nostaa laukan ja parantaa sen puolipidätteillä hyväksi eikä tarvitse baanailla täysiä etupainoisena kohti estettä. Vähän siistiytyi loppua kohti.

Lopuksi hypättiin vielä yksittäistä pystyä nuoliesteenä eli puomit yläpuomin päällä ns. johteina. Ensin reunoilla, myöhemmin keskeltä yhdessä. Piku loikki helposti ja varmasti. Vikalla kierroksella yläpuomi oli 90 cm ja yläjohteet vähän päälle metrissä. Hienoja hyppyjä humma esitti.

Kiva tunti eikä yhtään jännittänyt tai huolettanut missään vaiheessa. Mentiin jopa niin tasapainoisesti ettei kanttailtu kulmia juurikaan eikä lipsuttu yhtään.

Ongelmia:
joitain vääriä laukkoja esteiden jälkeen

Parannusta:
ei kantattu kulmia pahasti
hypyt meni helposti

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Pimeä palauttelumaasto

Kisapäivän iltana kävin vielä liikuttamassa Listran. Suunnittelin meneväni valoisalla mutta päikkäreiden jälkeen en ollut kovin nopea liikkeissäni. Aurinko ehti laskea. Kuvittelin että tiellä on katuvalot mutta olin väärässä. Siellä oli pimeää! Onneksi virittelin heijastimia.

Matkaan päästiin seiskalta eli kolme varttia auringon laskun jälkeen. Täysikuu meni pilveen. Onneksi pelloilla oli lunta. Tien erotti ihan hyvin mutta pohjasta näki vain sen, onko lunta vai hiekkaa.

Listra taas törisi paljon. Ei ollut kuitenkaan jännittyneen pinkeä. Pää pyöri muttei tuntunut siltä että lähtisi sinkoilemaan. Alkumatkasta pysähtyi muutaman kerran tuijottelemaan jotain kaukaisuudessa. Näistä kuitenkin päästiin. Suurin osa matkasta mentiin käyntiä mutta otettiin muutama ravipätkäkin. En päästänyt kaahottamaan mutta melko reippaasti mentiin silti. Käynnissäkin oli vauhtia.

Kaksi autoa tuli vastaan. Ei reaktioita. Jostain kivistä tai menninkäisistä otti kaksi säikkyä. Ensimmäisellä kiihdytti käynnistä raviin. Toisella jalat notkahti ja taisi tulla pari laukka-askelta. Hyvin siellä silti pysyi kyydissä. Kävellessä oli hyvä keskittyä omaan istuntaan ja painaa jalkoja alas.

Takaisinpäin käveltiin lähes koko matka. En voinut hirveästi höllätä, sillä Listra ehdotteli ravia jos en ratsastanut käynnissä jatkuvasti puolipidätteitä. Yritti makoilla ohjilla ja kiirehtiä. Minä yritin saada malttamaan.

Käytiin tietä pitkin viimeisessä risteyksessä ennen siltaa. Kuvittelin että aikaa olisi mennyt kauemmin mutta selvittiin reilussa puolessa tunnissa takaisin. Ei hirveästi huvittanut jäädä pyörimään ylimääräistä kun pimeni kuitenkin jatkuvasti ja keli rupesi painumaan pakkaselle. 4,66 km keskinopeudella 7,5 km/h, huiput 16,2 km/h.

Ongelmia:
tarpeettoman valpas ratsu
pari säikkyä
pimeys

Parannusta:
meni tolkusti
ei jännittänyt
näki riittävän hyvin
ratsun jalat eivät olleet ennen maastoa lämpimät

Toiseksi jättikokoisessa kasikympissä!

Kaiken vastustuksen jälkeen lopulta päästiin Listran kanssa sunnuntaina Riders Innille 1-tason estekisoihin. 70 cm tuntui turhan pieneltä ja siihen olisi pitänyt herätä vielä tuntia aiemmin (nyt 6.25), joten mentiin pelkkä 80 cm. Lähtijöitä luokassa oli hurjat 70 ja itse ihan loppupäässä.

Aikataulu oli täydellinen ja kun saavuttiin paikalle pääsi suoraan kävelemään rataa. Kaverilla oli valmentaja matkassa ja menin vähän siinä siivellä. Katsottiin kaikki oikoreitit. Kutosen jälkeen hyvin suoraan eikä seiskalle saa oikaista. Seiska kohti kulmaa, kasille nelosen ja kahdentoista välistä. Kasi vinoon. Ysille olisi voinut mennä myös kakkosen sisäpuolelta mutta kukaan ei tainnut mennä siitä. Ykköstä nuollen kympille. Kymppi vinoon. Melko suora linja yhdelletoista. Seiskaa nuollen vikalle.

Ratapiirros.
©Minä

Listra oli sangen pitkään kisahoitajani talutuksessa ja ehdin katsoa suorituksia. Ei siellä mitään superturboaikoja tahkottu, tiesin että pärjätään kyllä. Ongelmia monelle aiheuttivat vitonen ja 12.

©Anni

Verkassa oli käytössä koko maneesi. 15 heppaa sai olla sisällä ja olikohan siellä 11 kun mentiin. Ravailin ihan hyvän tovin. Tein temponmuutoksia ja yritin vähän taivutella. Menosuunta oli koko ajan oikea, joten vasemman taivuttelu tuli hyvin loivilla kiemuroilla tai ihan suoralla uralla. Vähän Listra katseli toista päätyä aluksi. Oli reipas mutta kuitenkin kuulolla. Laukassa vaihteli itsestään vasempaan.

©Anni

Odotin suht pitkään ennen kuin otin hypyt. Kaksi pystylle ja kerran okserin. Koska aikaa oli vielä 11 ratsukkoa ennen omaa vuoroa niin kävelin hetken pitkin ohjin. Yhden pienen säikyn tamma otti takapäädystä. Tietysti juuri silloin kun ei ollut ohjat kunnolla kädessä. Supernopeasti sain ne taas kerättyä ja tamma ehti laukata ehkä kaksi askelta.

Verkkahyppy.
©Anni

Lopulta tulin vielä kunnon vinohypyt. Okserille yllätin Listran aika pahasti. Meni yli muttei oltu ihan synkassa. Pakko oli tulla vielä uudestaan. Nyt tamma kiihtyi sen verran pahasti esteen jälkeen että oli pakko ottaa vielä kontrollihyppy pystylle. Se meni vähän paremmin ja siihen oli hyvä lopettaa. Muuten ongelmana oli hyppyjen jälkeen linjalle tulleet muut ratsukot. Useamman kerran piti korjata oma jättölinja uralle vaikka olisin halunnut mennä suoraan. Sekä jatkuvasti laskeutuminen vasemmassa laukassa alas.

Olin kerrankin ajoissa oven takana. Taidettiin ottaa vielä 3 sisälle ennen meitä.

"Kuvia saa käyttää veloituksetta kunhan tekijänoikeusmerkintä säilyy kuvan keskellä."
©Elli Heimonen


Maneesissa Listra vähän ihmetteli. Ensimmäisen suorittaessa haahuiltiin lähinnä pois alta. Toisen suorittaessa yritin näyttää vähän loppujakin hankalia paikkoja. Selvisi että takapääty oli hyvin epämieluisa ja jäkitti kulmaan. Päästiin siitä onneksi kaverin vanavedessä ohi. Sitten olikin jo oma vuoro aloittaa. Laukka päädyn ohi oli vielä sen verran kylkimyyryä että tein ympyrän jotta päästiin päädyn ohi vielä kerran. Tämä meni jo kelvollisesti.

©Elli Heimonen


Ohjeet oli että pohkeet kiinni ykköselle ja ulko-ohja. Listra eteni hyvin ja oli ihan kuulolla. Myötälaukkoja en murehtinut. Jollekin tuli vähän epäsynkkaa mutta luottavaisesti kaikista yli. Ohjautui hyvin eikä tuijotellut enää mitään. Loppua kohti vauhti rupesi kasvamaan. Kaarre kasille tuli lopulta todella nopeasti vastaan. En lähtenyt riskeeraamaan minitiellä ysille. Muistin käännellä läheltä muita esteitä. Kympille Listra pääsi vähän kiihtymään ja välissä yhdelletoista pidätteet eivät menneet läpi. Ohjasin esteelle ja toivoin parasta. Vikassa kaarteessa olin itse vähän kiikkerä. Muistin kuitenkin antaa tuen esteille asti.

©Elli Heimonen

©Elli Heimonen


Listra hoiti hommansa ja ylitti esteet puhtaasti. Kuulutettiin että tässä vaiheessa toiselle sijalle. Jes! Johtoajasta jäätiin n. 0,2 sekuntia eli tiukkaa oli. Lopuista ei kukaan mennyt ohi, joten 70 lähtijän joukosta toiselle sijalle. Hyvä me! Enkä osannut harmitella kakkossijaa, sillä saatiin täsmälleen samanlainen ruusuke ja maneesinkäyttölahjakortti kuin viimeksi voitostakin. Niin taisi kaikki sijoittuneet saada? Tosin nyt summa oli 30 euroa käyttömaksun noustua.

Ruusukeposet.
©Anni
©Anni
Listra oli taas aivan huippu kisakaveri. Oli fiksu ja rauhallinen. Lastautui hyvin eikä hötkyillyt turhia.

Sunnuntain kisat näkee Havenin kuvaamana tubesta: https://www.youtube.com/watch?v=Kdwx2rqCcHM&t=124s
Oma suoritus kohdasta 3:42:36 alkaen.

lauantai 11. maaliskuuta 2017

Vetristelyä kisojen alle

Lauantaina kävin liikuttamassa Listran itsenäisesti. Kenttä oli loskalla, lämmintä +4°C ja aurinko paistoi. Saatiin olla ihan keskenämme. Vaikein osuus tänäänkin oli saada tamma tarhasta kavereiden luota hommiin. Ei antanut minulle kiinni edes kaurojen kanssa. Onneksi kisahoitajani sen lopulta sai napattua.

Laitoin hepan puomilla kuntoon. Eipähän sen tarvinnut stressata yksin tallissa.

Ratsastus oli lähinnä vetristely huomista varten. Mentiin pitkät pätkät käyntiä joka välissä. Ravissa sain kivan tasaiseksi ja taipui kulmiin. Meno oli yllättävän tasapainoista eikä lipsuttu yhtään. Pyörittelin jumppailun ilosta vähän väistöjä, avoketta ja suluketta. Yritin vain saada kropan irtonaiseksi. Ei ollut mitään suurempia laatuvaatimuksia kunhan etu-/takaosa vähän siirtyi ja ratsu pysyi rentona. Itse yritin skarpata tuntuman kanssa ja etten vain unohtuisi vetämään.

Laukat mentiin molempiin suuntiin keskiympyrällä. Yritin vähän koota ja hidastaa. Eipähän kiihdytelty.

Alkutunnin Listra oli rauhallinen ja jopa vähän hitaahko. Loppua kohti vauhti kiihtyi. Ehkä se sitten vetristyi. Pyörittelin vielä kolmikaarista ja voltteja. Ratsu oli niin hyvin jaloillaan ettei huolettanut tehdä ravivoltteja. Mitään äkkinäistä ei tietenkään tehty. Nyt taipui vasemmallekin paremmin kuin maanantaina opetuksessa. Mutta ehdottomasti parhaiten kulki tasaisella kahden ohjan tuntumalla ja toisesta löysäämällä huononi heti. Ratsastuksellinen puute vai ratsun ominaisuus?

Loppukäynnit käytiin laavulla. Vähän oli ympärilleen katseleva muttei jännittynyt pahasti. Eteni reippaasti poispäin ja tallia kohti rikkoi jatkuvasti raville. Semmoista suokkityyliin salaa vyörymistä, josta en saanut heti takaisin käyntiin. Yritin olla tarkkana mutta silti pääsi ravailemaan. Ei onneksi menty niin kovaa että olisi yhtään huolettanut.

Kaarrossa seisominen ja poishoito tuntui kärsimättömästä tammasta kurjalta. Ohje oli että voi viedä talliin mutta se olisi ollut hepalle rangaistus. Halusin että sille jää minusta jotain mukaviakin mielikuvia, joten sain palauttaa vielä pihalle kavereiden joukkoon. Unohti minut saman tien.

Ongelmia:
ei antanut tarhasta kiinni
maastossa tallillepäin rikkoi raville

Parannusta:
aika tasapainoista menoa
ei liukasteltu yhtään
ei kauhistellut takakulmaa pahasti

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Suoristamista kaksarilla

Perjantaina pääsin vihdoin kolmen päivän tauon jälkeen ratsaille. Kelit ei suosineet ulkoratsastusta, onneksi nyt pääsi Defen kanssa maneesiin. Seitsemäs kertani Defellä ja nyt minustakin oli mukava nähdä se. Näemmä lämpenen tasaisiin ruuniin vähän hitaammin. Pihalla oli lämmennyt pari astetta plussalle.

Tunnille meitä tuli 2. Itsenäisessä alkuverkassa ruunan perä luikerteli milloin minnekin, välillä koko heppa vasemmalle. Laukassa yritin pitää suorana.

Kiemurtelukommenteistani ope kuulemma nappasi meille tänään treeniaiheeksi suoruuden. Pienen käyntipätkän jälkeen tultiin toista maneesinpäätyä siten, että toinen pitkä sivu tultiin ihan reilusti uran sisällä. Siihen ensin babyavoa, myöhemmin vähän enemmän taivutusta. Lopulta myös ulospäin sama. Sitten laukkapätkät. Ensin vastalaukka uraa pitkin, taas piti päädyissä ajatella maneesin keskustaa kohti taivuttamista.

Myötälaukassa taidettiin tulla tuota samaa avojuttua uran sisällä molempiin suuntiin. Vasemmassa kierroksessa ok mutta oikeassa se oli päivän vaikein juttu. Useampi kierros ennen kuin rupesin pääsemään jyvällekään. Ulko-ohja lerppui liikaa, kaula taipui sisään ja lapa ja paino meni ulos. Välillä piti kokeilla asettaa ulos että saan ulko-ohjan käteen. Kyllä siitä sitten lopulta tuli paljon parempi.

Lopuksi pyöriteltiin vielä kolmikaarista molemmista suunnista. Oikeasta vasempaan taivutuksen vaihto oli meidän epätasaisin kohtamme. Opelta tuli silti hepalle vain kiitosta kun se ratkaisi hankalan kohdan tarjoamalla laukkaa. Kaksi ekaa rikkoi laukalle, sitten ylivarmistelin ja pysyttiin ravissa. Siitä pikkuhiljaa letkeytyi.

Tänään varsinkin laukkojen jälkeen ruuna meinasi vähän makoilla ohjilla. Oli siellä hyviä ja keveitäkin hetkiä mutta sitten taas nojaili. Ei ollut ihan napakimmillaan vaan reagoi jalkaan hieman hitaasti ja välillä tuntui vähän pidemmältä. Peili silti armahti ja kun ratsun muoto tuntui avoimelta, oli se silti yhä sangen asiallisen näköinen, eikä yhtään niin paha kuin luulin.

Loppuverkassakin piti vielä muistaa ratsastaa vasen lapa ylös. Kävelin oikein erityispitkät loppukäynnit. Vähän raahusteluahan ne oli mutta ei ollut kiire mihinkään.

Ongelmia:
vasen lapa jäi herkästi raskaaksi
ei suoritettu tänään tasaisimmin
laukassa ei pysynyt ihan pyöreimmillään
siirtymät oli taas valahtamisia

Parannusta:
letkeytyi ja suoristui minunkin avuilleni
vastalaukassa oli hyviäkin pätkiä

maanantai 6. maaliskuuta 2017

Katrilliharjoituksia ilman satulaa

Maanantain estetunti peruuntui pohjan ja opepuutteen takia. Lopulta saatiin kuitenkin korvaava tunti tilalle, ilman satulaa. Siitä en riemastunut että minulle oli merkattu Kropek. Ei kipeytyvä selkäni sitä vielä kestä. Puhuin itselleni vaihtoratsun ja sain Wanesan. Olisi pitänyt vissiin olla hiljaa sillä karma taas puraisi ja Kropekilta puuttui toinen takakenkä. Ei sitä siis edes voinut ottaa tunnille. Joka tapauksessa olisin saanut korvaavan ratsun.

Ratsukoita tunnille tuli lopulta 4. Mentiin vähän iltapäivän ekan tunnin tapaan katrilliharjoituksia. Alkuun mentiin ohjat tuntumalla vain käyntiä ja heti ravissa ruvettiin tekemään kuviota kaverin kanssa. Meidän pariksi tuli Sokeri ja suht samanvauhtisia oltiin. Wanesakin oli kivan terhakkaana liikkeellä.

Alkuun tultiin keskilinjaa vierekkäin, tehtiin 6 askeleen käyntisiirtymä ja lopulta lyhyen ja pitkän sivun jälkeen kulmaan voltti. Lähtöpiste oli kylläkin pitkän sivun alussa. Myöhemmin lisättiin tähän sujuvat puolenvaidot päätyyn ja pitkän sivun alkuun 6 askeleen laukat. Tuntui että toisella puolella meni aina nopeammin mutta suht samaa vauhtia selvittiin.

Lopuksi tultiin vielä keskilinjalle, väistö uralle ja takaisin, päädyssä täyskaarto ja takaisin. Wanen väistöt oli aika laidasta laitaan. Välillä väisti hienosti ja lennokkaasti, välillä vänkäsi kaula mutkalla vastaan. Jälkimmäisen väistön sai lopuksi tehdä vähän aikaa käynnissä. Parani.

Pari kertaa tuli sanomista suoruudesta mutten ehtinyt yhtään ajatella tai tajuta että missä välissä olisi pitänyt korjata. Siinä missä eka tunti meni matkustellen niin tällä tunnilla vain ohjasin ja säätelin vauhtia ja edelleen ratsastus jäi aika vähiin. Siihen nähden Wane liikkui sangen kivasti ja pyöreästi. Lopuksi piti yrittää vähän hidastaa tahtia ja energiaa löytyi hyvin. Ei lipsuttu ja ponin selkä oli lämmin.

Tallin pihalla kaarrossa piti vielä vähän pelleillä. Ei lähdetty vikeltämään mutta piti kokeilla kopistella jalkoja yhteen ponin kaulan päällä ja takapuolen päällä. Kaulan päällä onnistui helpommin. Takana oli aikamoista sammakointia. Kun yritin suoremmin jaloin niin vahingossa vikelsin itseni selästä alas. Kaulasta halaten jaloilleni ponin viereen. Eihän sitä voi edes laskea tippumiseksi kun oli lähes tahallista ja niin tyylikästä. Selkään meno omin avuin jäi testaamatta.

Ongelmia:
en ehtinyt keskittyä kuin reittiin ja kaverin nopeuteen, itse ratsastus jäi vähiin
väistöt oli välillä vänkäämistä
vikelsin itseni alas selästä

Parannusta:
en yhtään muistanut tunnin aikana ettei ole satulaa
parhaimmillaan hienoja raviväistöjä
aika erergistä ja letkeää menoa
ponin ravi ei sattunut selkääni
kamala tunnustaa mutta tykkäsin Wanesta tänään enemmän kuin Listrasta
ei Kropekia!

Tasoerojen aiheuttamaa matkustamista toiveratsulla

Maanantain tunnille toivoin Listraa ja sen myös sain. Pakkasta oli muutama aste ja ekaa kertaa tälle keväälle valoisaa kun aloitettiin. Jätin piuhat vähän tahallani pois, sain mennä ilman. Ratsukoita tuli tunnille kivasti vain 3 mutta tällä kertaa tasoeromme olivat sen verran isot että nyt minäkin vähän harmistuin. Kolmas kuski vei open huomiosta suurimman osan ja meille opetus jäi lähinnä liikenteenohjaukseksi.

Kenttä oli aika lailla samassa kunnossa kuin eilenkin eli pystyi ravaamaan mutta Listra selvästi varoi pohjaa eikä oikein halunnut taipua. Toki kun samalla kuunteli ohjeita siitä miten vaihdetaan kevennystä niin pudotin siinä omankin vaatimustasoni tältä tunnilta sangen alas ja lähinnä matkustelin. Yritin istua rennosti ja olla häiritsemättä tammaa. Tehtiin siirtymiä ja ratsastusradan teitä. Kolmas ratsukko tuli aina toisinaan uralla vastaan väärässä suunnassa.

Minun piti taas skarpata suoruuden kanssa. Keskilinjalla tuli pientä kiemurtelua. Ensin otettiin siihen ravista 6 askelta käyntiä, myöhemmin me seis ja lopulta vielä 4 askeleen peruutus. Listra peruutti sujuvasti 2 ja sen jälkeen joka kerta ehdotti että joko riittää. Itseäni vähän häiritsi että peruutuksen jälkeen käskettiin olla hetki paikallaan ennen kuin sai pyytää käynnin kautta raviin.

Laukat otettiin tarhojen puoleiselle pitkälle sivulle. Kulmasta nosto ja 8 askelta laukkaa. Listra välillä pudotteli laukan omin luvin pois. Laukassa jäi myös helposti asettuneeksi sisälle. Myöhemmin piti koota laukkaa vähän lyhyemmäksi. Siinäkin oli riski pudottaa raviin ja jokusen kerran näin kävikin.

Loppuraveissa ratsu oli yhä rauhallinen, rento ja tasainen muttei ihan avuilla. Viimeiset 10 min saatiin ihan tehokasta opetusta ja jäätiin kulmaan voltille. En vaan saanut tammaa asettumaan rehellisesti vasemmalle vaan joka kerta kun päästin vasemmasta ohjasta niin turpa kääntyi oikealle. Käynnissä sama juttu. Itse olin kuulemma paino oikealla. Tästäkin olin lähinnä positiivisen hämmästynyt. Huomasin kyllä vian kun ope sanoi mutten osannut korjata.

Ongelmia:
alisuoritin railakkaasti
Listra nyki pari kertaa ohjia
en saanut rehellisesti asettumaan vasemmalle
pudotti jokusen kerran laukan pois

Parannusta:
oli aika rento ja tasainen
laukat nousi hyvin
harjoitusravi ei sattunut selkääni

sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Listra rennompana Airan opeilla

Tällä viikolla olin taas kummallisen epämotivoitunut tallille. Koppurainen kenttä ja räntäsade eivät yhtään auttaneet, joten ihan helposti tuli oltua 3 päivää peräkkäin pois. Sunnuntaina oli kuitenkin 1,5 vuoden tauon jälkeen luvassa toinen kerta Airan opissa. Sinnikkäällä houkuttelulla sain Airan Mallulle ja 11 muuta nauttimaan opeista. Päivällä paistoi aurinko ja pakkanen lähti vähän kiristymään iltaa kohti. Ratsukseni sain Listran ja oltiin tuntikaverin kanssa kaksarilla kuten muutkin.

Poseilua.

Kenttä oli saatu tasoitettua käsittämättömän tasaiseksi. Oli se silti hieman liukkaahko mutta raviakin pystyi hyvin menemään.

Oltiin taas ihan perusasioissa. Ensin meidät säädettiin paikallamme oikeaan asentoon ja nyittiin ohjista (ope nyki meitä) sekä tehtiin puolipidätteitä open käsiin. Jalat ope käänsi ulkokiertoon ja tämän jälkeen ne oli ihanan helppo pitää koko tunti oikein. Tarvitsisin oman jalankääntäjän! Lantio alle, vatsalihakset käyttöön ja ylävatsasta yläkroppa rutistetaan eteenpäin. Jotenkin noin. Käsivarret rennoiksi. Etukenoiseltahan tämä edelleen tuntui mutta niin vaan tuntikaverin kanssa todettiin toisemme suoriksi.

Ope tositoimissa.

Käynnissä Listran askelluksessa taisi muuttua jotain. Ravissa eron huomasi selvemmin. Vanhassa asennossani painopisteeni meni paljon taaemmas ja selkä meni notkolle. Uudessa asennossa ravissa jalkani pysyivät ihanan paljon paremmin aloillaan ja keskivartalo vatkaamatta. Ohjastuntumakin oli paljon tasaisempi. Ehkä siksi Listrakin kulki tämän tunnin varmaan rennompana kuin koskaan. Tietysti metsäpuolella tamma vähän jännittyi ja kertaalleen vähän kiihdytteli ravia poispäin.

Ravi oli tänään jopa aika rauhallista ja Limozalla oli enemmän vauhtia kuin meillä. Keskittyminen meni kuitenkin omaan asentoon enkä hätistellyt lisää vauhtia tai muistanut edes asettaa. Harjoitusravissa tunsin olevani vähän irti satulasta mutten kuulemma ollut. Keventäessä tuli ohjeita että paino pois jalustimilta, reidet ja takapuoli rennoiksi. Satulassa istuessa piti käydä rentona.

Tänään tämä ei tuntunut mitenkään erityisen raskaalta. Yläselkään tuli vähän jännityksiä muttei kuulemma haitannut. Eikä ollut mitenkään kipeyttävää jännitystä. Siellä lihasten kuuluu kuulemma tehdäkin hommia. Pelkäsin että eilisen vuosittaisen bodypumpin takia olisin ihan jumissa mutta jumissa olikin vain etureidet, hauikset ja rintalihakset eikä niitä näemmä tarvittu ratsastaessa ollenkaan. Hah.

Tunti meni nopeasti. Aira lupaili että jos jatkoa seuraa niin seuraavalla kerralla päästään laukkaamaan.

Loppukäynneissä tammat otti vielä säikkysäpsyt heinän jaosta tms. ja taisi tulla pari askelta laukkaa. Pysyttiin pystyssä ja kyydissä.

Ongelmia:
sormia paleli alkuun
käsivarret jännittyi toisinaan
Listra vähän jännitti metsäpäätyä
lopussa tuli säikkysäpsy
uuden asennon pitämiseen tarvitsi aika paljon apua

Parannusta:
alaselässä ei tuntunut pahalta koko tunnin aikana!
Listra oli rennonletkeä
ei ollut niin raskasta ja hankalaa kuin pelkäsin

keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

Verryttelyä koko valmennuksen verran

Keskiviikkona oli taas Defepäivä. Keli kääntyi plussalta pakkaselle ja satoi vettä ja räntää. Onneksi oli maneesi. Hoitaessa heppa oli oma kiltti itsensä. Tosin yhtä jalkaa kauhoi oman aikansa ennen kuin antoi sen putsattavaksi.

Alkuverkka mentiin tavalliseen tapaan itsenäisesti. Nyt tiesin jo mennä kaikki askellajit läpi. Defe tuntui todella jäykältä ja pohdin hetkittäin että tahdittaako se. Ei mitään kovin silmiinpistävää nyökkäystä kuitenkaan. Kaarteissa tuli paremmin esiin. Mutta meidän oman verkan aikana tilanne ei tästä mihinkään muuttunut, joten mainitsin opelle asiasta. Open arvelu oli että alkuviikon hommista jumissa.

Tänään siis keskityttiin ratsun jumppaamiseen. Mentiin aika pitkässä muodossa ja ihan alkuun mentiin hetki käyntiä. Jotain väistöjuttuja ja taivutuksia taidettiin tehdä. Oltaisiinko tässä menty pitkillä sivuilla nenä ja pylly seinälle? Vai myöhemmin ravissa? En muista kaikkea.

Siellä ne peilissä pilkottaa.
Meillä ei ollut kuvaajaa mutta photobombailtiin kaverin videoissa.

Ravissa aloitettiin väistöillä. Sain keventää. Kuvio mukaili KN:n loivia kiemuroita. Mentiin vähän lapa edellä ja kaula kunnolla mutkalla, takasia ulos. Ihan jees. Johonkin väliin tehtiin kolmikaarista ja taas kaarilla sai pullautella takasia ulos. Nyt oikea kierros olikin helpompi vaikka alkuun oli vasen.

Pikselit näkyy.

Laukassa tehtiin myötälaukasta suunnanvaihto vastalaukkaan. Päädyissä reilu taivutus menosuuntaan, pitkillä sivuilla asetus laukan suuntaan. Lopulta pyöräytys takaisin myötälaukkaan ja siitä koko maneesin mitalta 3-kaarista, jossa keskimmäinen kaarre tuli vastalaukassa. Vasen laukka myötälaukkana eli ensimmäinen suunta tuntui helpommalta.

Laatu ei päätä huimaa. Kenotusta silti havaittavissa.
Sekä puutteita kyynärkulmissa.

Jälkimmäisessä eli oikeassa laukassa sain tahattoman vaihdon kun käännettiin suuntaa vastalaukaksi. Apuni vuosivat ja Defe tulkitsi omiaan. Aika pomppuisa vaihto oli. Uudestaan ja loivemmalla reitillä. Nyt säilyi vastalaukka. Aika lyhyt pätkä tätä ja sitten taas 3-kaarista koko maneesin matkalta. Vasemmalle kääntäessä jotenkin jäätyilin eikä meinattu päästä vastalaukkakaarteella uralle asti. Ei tullut rikkoja vaikka välillä laukka rupesi hidastumaankin. Kertaalleen pudottiin raviin open ääniavusta. Ihan aina oma pääni ei meinannut pysyä mukana mitä ollaan tekemässä.

Zoomailu ei parantanut laatua.
Tasaista mutta aavistuksen etupainoisen näköistä.

Kolmikaarisen suorat sivut mentiin laukkasulkua. Siinä sekä joskus aiemminkin tuli sanomista että pitää huolehtia ettei sisäjalkani ole estämässä liikettä. Useasti huomasinkin sisäjalkani puuhailemassa jotain ylimääräisiä ja rentoutin sen hepan lähelle.

Oikeassa laukassa saatiin aika monta sakkokierrosta kaarille kun pullahdeltiin vasemmalta. Sain kuitenkin korjattua kierros kierrokselta paremmin.

Tässä taidettiin hiippailla taustalla.

Loppuun vielä ravailin ohjatusti keventäen. Kolmikaarisia lapa edellä. Nyt rupesi menemään paljon letkeämmin. Alkutunnin tahditustunne meni heti opetuksessa pois. Silti lopussakin oli vielä vähän keskusteltavaa ratsun kanssa asetuksen vaihdoista. Liikkui kuitenkin ihan ok.

Pitkin ohjin loppukäynnit oli edelleen aikamoista matamista. Poistuessani siivosin taas yhden kanssahevosen kasan.

Ongelmia:
jäykin ratsu tähän asti
alassiirtymät yhä herkästi valahtavia
yksi tahaton pomppuvaihto
oli vähän vasemmassa ohjassa kiinni

Parannusta:
ei nykinyt ohjia
parani loppua kohti
säilytti vastalaukat kaarilla