Hevosen kuuliaisuutta ilman jalustimia

Tänään Valma taisi luulla maastolenkin jälkeen että hommat on hoidettu. Pääsi välillä takaisin pihallekin että sain rauhassa siivota. 3 tuntia ehti hepo huilia välissä. Sitten oli oman tunnin vuoro. Luvassa tänään koulua. Hitusen harmitti että ekalla tunnilla oli vain 4 ratsukkoa, meitä taisi olla 9. Lisäksi maneesissa oli pari itsenäisesti menevää. Otettiin vähän varaslähtö ja menin ratsaille jo kun edellinen tunti teki vikaa tehtävää.

Ehdin siis tovin jo ravaillakin ennen meidän tunnin alkua. Valma oli kuuliainen ja energinen. Tehtävät aloitettiin ravaamalla lamppurivien alla suoraan. Hevonen piti asettaa sisään. Eli siis muutama metri uran sisäpuolella. Asetukset oli vähän vaisuja mutta omasta mielestäni päästiin suht hyvin suoraan.

Sitten nostettiin jalustimet ylös ja otettiin laukka mukaan. Taas vähän jännitti. Päätyihin voltit ravissa ja lamppurivin alla laukannosto. Kumpaankin kierrokseen nousi myös vääriä laukkoja. Se vähän yllätti. Näemmä se vasen laukka ei sitten kovin paljon huonompi ole. Arvelin ihan oikein että Valma innostuu tehtävästä. Ravissa meni jarrut vähän epäkuntoon ja vauhtia oli reilusti. Laukannosto epäonnistui jos sisäpohje ei ollut kunnolla läpi. Ope sanoi että väärä laukka nousee yleensä jos ulkotuki puuttuu, sisäpohje ei ole läpi tai ratsu on asettunut väärään suuntaan. Meille valitsin siis tuon vaihtoehdon sisäpohje. Välillä sitä piti aika nasevastikin naputella läpi. Siitä hepo sitten väisti. Saatiin vielä ekaan suuntaan (oikea) sakkokierros: pitää tulla suorana nostoon ilman väistöaskelia. Kunnon keskittymisellä parani. Omasta mielestäni hepo silti ravissa juoksi vähän liikaa alta.

Jälkimmäiseen suuntaan (vasen) ravissa meno vain vauhdittui lisää. Rupesin sitten omin lupineni ottamaan välillä käyntiin. Sekä testatakseni jarruja että nauttiakseni hetken vähän vakaammasta olosta. Tänään tuli ensimmäisiä kunnon ahaa-elämyksiä siitä että Valma kulkee rauhallisemmin kun pohkeet on kunnolla ympärillä. Laukassakin meni siis reippaasti muttei mitenkään holtittomasti. Ravi oli vaikeampaa. Ihanan vähän Valma hötkyili ympärillä laukkaavista hevosista.

Selvittiin kuitenkin tänäänkin tunnista ehjinä ja hengissä. Tällä kuulemma testattiin kuinka hyvin hevoset on avuilla. Meni oikeastaan jopa paremmin kuin olisin arvellut. Valma ei hionnut ihan märäksi, kuskilla taisi olla tänään tukalampaa. Mutta tunnin jälkeen kuski oli taas onnellinen.

Ongelmia:
vääriä laukkoja nousi kumpaankin suuntaan
ilman jalustimia oli aika hutera olo kun hepo kiihdytteli
innostui tehtävästä ja jarrut toimi vähän huonosti
harjotusravi tuntui kuskin selässä

Parannusta:
ei kyttäillyt
ei pukkeja

Maneesiverkka + maastoilua

Sain vihdoin houkuteltua valoisaan aikaan mulle ja Valmalle maastoseuraa. Mukaan lähti Kora ylläpitäjänsä kanssa. Alotettiin ratsastus maneesista. Olin topannut itseni pakkaskeliä (-12) varten, joten vahingossa tuli kuuma. Satulavyön kiristys oli tänään hankalaa ja heppa taisi pullistella tavallista enemmän. Toisaalta yleensä on aina joku auttamassa.

Ei kovin rankasti menty maneesissa. Käveltiin ihan tovi pitkin ohjin. Valma oli kivan rauhassa. Ohjat tuntumalla sitten kyttäili kulmia. Hassu elukka. Ravattiin vähän, temponmuutoksia ja perus pyörittelyä. Otin hitusen laukkaakin. Nousi aika huonosti ja omistaja oli vieressä huutamassa että raippaa. Ite ajattelin vain pyytäneeni ehkä epäselvästi. Sanomista tuli myös että missä kannukset.

Maastoon lähdettiin me edellä. Pohja oli koppuraista, joten käynnissä mentiin. Välillä enempi rinnakkain, välillä enempi peräkkäin. Hepat ei protestoineet toisistaan yhtään. Aluksi yritettiin lähteä lammelle mutta jäätyneet vesilätäköt katkaisivat reitin. Mentiin sitten toiseen suuntaan risteyksestä. Aurinko oli jo laskenut ja pikkuhiljaa rupesi hämärtämään. Hepat käveli rauhassa. Olin jopa yllättynyt ettei kumpikaan säikkynyt mitään. Sieltä sitten maastoesteiden vierestä polkua pitkin takas.

Kun ei oltu vielä ihan umpijäässä niin ehdotin että kokeiltaisko vielä yläreitti lammelle jos ois raviin sopivaa pehmeämpää pohjaa. Ei kopissut yhtään, joten ravattiin lammelle ja takas. Me sinne edeltä ja takaisinpäin Kora ensin. Yksi heppa tuli vastaan. Valma myös hidasti käyntiin kun kauempana näkyi lapsia. Ravissa hepat oli pörheinä mutta edelleen täysin asiallisesti.

Reilu tunteroinen meni selässä. Kivaa oli!

Ongelmia:
laukannostot maneesissa
maaston kova pohja

Parannusta:
täysin rauhassa maastossa

Parantamassa Rusinalla

En malttanut olla torstaita ratsastamatta. Tuppauduin siis aletunnille. Arvelin mahtuvani ekalle tunnille mutta minut laitettiinkin vasta pätevien tätien kouluryhmään. Meinasin päätyä hyvin lyhyellä varoajalla Easynkin selkään mutta onneksi oli Anne tuuraamassa. Aikaa siihen kun ei tänään ennen yötä olisi ollut.

Listasta puuttui nimeni ja pienen vaihtelun jälkeen mulle päätyi Rusina. Mikäs siinä. B-vaihtoehto ois vissiin ollut Eemeli. Rusinalla en taas vähään aikaan ole mennytkään. Ja tämä oli yhteensä vasta neljäs kerta. Mielessä kuitenkin oli edelliskerran keljutus.

Tallissa hepo vähän äkäili satulalle ja heilutti päätään aikamoisesti uhkaillenkin kun kiristin satulavyötä. Muuten oli mukava. Tunnille meitä tuli ruhtinaallisesti vain 4 ratsukkoa. Maneesin mittari näytti tänään -7 (kotona -12). Jäätiin maneesin takapäätyyn, toisessa päässä oli muutama muu heppa.

Alkuverkoissa sain Rusinan yllättävän kevyeksi käynnissä. Pyöristyi suht helposti. Ravissa turpa nousi ja vaikka yritin mitä niin hankalaa oli. Jäätiin suht pian volttikahdeksikolle, jota mentiinkin sitten lähes koko tunti.

Oikeaan kierrokseen ravissa hepo hetkeksi ennen suoristusta pyöristyi. Vasempaan kierrokseen ei sitten millään. Voivottelin opellekin etten osaa. Saatiin pariin otteeseen apua ihan kädestä pitäen. Eli ope tarttui meidän ohjiin ja juoksi vierellä. Silloin Rusina napsahti samantien pyöreäksi. Ekalla kerralla kun ope päästi irti niin vaikutus katosi. Tasainen ulko-ohjan tuki. Pohkeella enemmän eteen. Pidä suorana ja aseta. Sisäpohje. Pidä ulkoa kaula suorassa. Älä myötää jos ei ole aihetta. Yritin kovasti. Kädet väsyi vaikka niin ei kuuluisi tapahtua. Ope tuli uudelleen apuun ja tällä kertaa hepo pysyi oikeinpäin vaikka ope irrottikin. Jee! Sitten oli ensimmäisen levähdyksen aika. Oikean käden sormet oli aika jäässä.

Ei taidettu nostaa jalustimia ylös vielä tässä vaan jatkettiin kevyessä ravissa. Ensin pari ympyrää (volttia) kerrallaan, sitten yksi. Käynnissä pienet hetket hepo meni nätisti, mutta nyt myös ravissa. Ennen laukkoja nostettiin jalustimet ylös. Unohdin hyvin nopeasti että jotain puuttuu. Toisella puoliskolla ravia, toisella laukkaa. Laukkaa kaksi kierrosta putkeen. Meni aika kivasti. Ensin vasemmalle ravia, oikealle laukkaa. Laukassa oikeassa kierroksessa piti työskennellä että sain asetuksen läpi. Muuten meni suht kevyenä ja pyöreänä edestä. Siirtymät raviin ois voineet olla nätimpiäkin. Alkuun ravissa intoili ja nosteli itekseen laukkoja. Rauhottui parissa kierroksessa.

Sitten sama toiseen suuntaan. Vasen laukka nousi myös hyvin. Tähänkin suuntaan eka kierros ravissa yritti itekseen laukkaan. Mutta laukka tuntui helpommalta. Pikkusen lisää laukkaa oli toive. Pientä viilausta mutta ei pahoja vikoja. Väliin huilaus ja lopuksi yhdistettiin nämä. Kaksi kierrosta laukkaa ja ravin kautta vaihto toiseen suuntaan. Eli laukassa muuten paitsi joka toinen suoristus ravin kautta. Onnistui edelleen kivasti. Oikeassa kierroksessa välillä vähän karkasi ulos suoristuksen jälkeen. Lopulta mentiin aina kierros ja vaihto. Siirtymät raville oli vähän vyörymistä ja ravi juoksemista mutta uusi laukka nousi helposti. Välillä vähän löysästi mutta aina oikein. Kiva oli että ite tiesin hyvin miten meillä meni. Ope arveli välillä että Rusina nosti laukan ite mutta tiesin nostaneeni sen. Ohjat oli välillä kuulemma aavistuksen pitkät mutta ihanaa oli että hepo oli pyöreä eikä yhtään raskas edestä.

Loppuraveiksi laitettiin jalustimet takaisin. Ohje oli mennä uran sisäpuolella suoraan kun tähän asti pyörittiin koko tunti. Meillä jotenkin levähti pakka ja ratsun turpa nousi. Taas yritin kaikenlaista mutta ihan hyvää ei tullut. Kuulipa hepo vielä seinästä jotain suhinaakin ja vähän kiihdytteli. Sain sen kuitenkin lopuksi vielä oikeinpäin ennen kuin siirryttiin käyntiin. Ope kommentoi meidän tuntia että sehän ei ollut yhtään hullumpaa. Tosiaan paras tunti Rusinan kanssa tähän asti. Ihan autuaaksi en tullut mutta tosi paljon hyvää oli.

Lopuksi vähän käveltiin vielä maasta käsin. Alkuun oli Rusinankin jarrut hukassa mutta hyvin parani. Kivaa oli se että käveli reippaasti.

Ongelmia:
alkutunnista olin etukenossa ja jalat liian takana
asetus oikealle oli hankalahko
vähän vyöryi laukasta raville
loppuraveissa pyöreys katosi

Parannusta:
ei ollut edestä raskas
kädet ei tulleet kipeiksi
laukat nousi oikein

Tekniikkaa ja tiukkoja käännöksiä estevalkassa

Tälle päivälle oli suunnitelmissa puuhata Valman kanssa jotain jo ennen estevalkkaa. Vaihtoehdot oli maastoreissu Aarteen ja Heron kanssa tai talutusharjotukset Saaralle ja takas. Maastoseura tuli sen verran myöhään paikalle ettei ehditty enää mukaan maastoon. Päädyttiin siis talutusharjotuksiin. Anne tuli mukaan. Mutta tätä ennen tallissa satulavyötä kiristäessä sattui pieni välikohtaus. Valma kiukutteli vyölle ja heilutti päätään, minä heilutin kättäni. Ja hupsista vaan pikkurillini kävi hevosen hampaiden välissä. Ei onneksi purrut sillä mitään vammoja ei tullut. Hepo kyllä huomasi reaktiostani tehneensä väärin. En tahdo uskoa että tahallaan olisi yrittänyt haukata sormesta.

Talutus tehtiin varmuuden vuoksi kahdelta puolelta. Vähän puhisi Saaran parkkiksella. Muttei jälkeäkään riekkumisesta. Nätisti käynnissä käytiin pyörähtämässä autojen takana eikä paluumatkallakaan ollut mitään poikkeavaa. Nyt oli tosin paljon rauhallisempaa kuin yleensä kisoissa. Mikäköhän sen riehumisen laukaisee?

Alkuverkassa ravi säätyi taas ihan kelvosti. Ei yhtä ihanasti kuin 2 viikkoa sitten mutta paljon paremmin kuin viimeksi. Omistaja huikkasi ohimennessä että on ollut tosi tyytyväinen Valman raviin viimeaikoina. Laukassa taas tuntuu toisinaan vain juoksevan alta. Nyt oli alkulaukoissa ihan rauhallinen ja opelta tuli jopa kehuja hyvän näköisestä menosta. Ratsukoita valkassa oli kivasti vain 3, lisäksi maneesissa oli 2 muuta ratsukkoa. Maneesin mittari näytti -6 (kotona -10).

Alkuun hypättiin maapuomeilla höystettyä valkoista pystyä isolla ympyrällä kummastakin suunnasta. Meillä oli tänään aika paljon osumisvaikeuksia puomeille. Valma tahtoi mennä vähän liian pitkänä ja lujaa. Ja kun sitä (vaivoin) lyhensin niin tuntui menevän löysäksi. Alkuun ei kuitenkaan pahemmin sakkokierroksia tullut. Vaan kertaalleen jopa "erittäin hyvä" vaikka omasta mielestäni liirattiin lähestymisessä vähän ulos.

Päivän tehtävät oli aika pientä kääntelyä. Toisaalta olin positiivisesti yllättynyt miten alkutunnin tehtävät eivät suurempia vaikeuksia tuottaneet. Laukansäätely oli vähän hukassa ja muutama väärä laukka luikahti väliin. Omasta mielestäni oli hirveän hauskaa että ekalla kierroksella minä hyppäsin vahingossa yhden ylimääräisen esteen loppuun. Ei näy videolla muuta kuin suoristus vihreävalkoista pystyä (ja kameraa) kohti. Aika tiukka tie siihen tulikin. Neljä hyppyä piti vain tulla.

Sitten hypättiin vähän kolmikaarisen tyyppisesti tehden voltit väleihin. Ja sitten sama käänteisessä järjestyksessä. Kuuden hypyn radassa joutui aivosolut jo aika koville kun mietin takaperoista hyppyjärjestystä. Onnistuin kuitenkin jatkossa muistamaan mitä piti hypätä. Saatiin muutamia sakkohyppyjä. Kertaalleen 2 viimeistä (kun puskin liikaa ylävartalolla) ja sitten viimeistä valkoista estettä. Siinä pielessä oli liika löysyys. Kolmas yritys vasta kelpasi. Omasta mielestäni hankalin este oli keskellä ollut pitkähkö ristikko-okseri.

Lopuksi esteitä vielä vähän nostettiin. Ristikoiden yläpäät metrin kieppeille eli puolen metrin kieppeillä. Pystyt vähän enemmän. Taas sama valkoinen pysty oli ongelmallinen. Ekalla yrityksellä Valma tuskin hyppäsi vaan keilasi sen etusilla kumoon. Vähän äkämystyi muttei edes pukittanut. Seuraava yritys ei ollut juuri parempi. Kolmannella kerralla vihdoin jo hyppäsi sen kunnolla. Vikalla kierroksella tultiin siis kolmikaarinen ilman välivoltteja. Loppuun vähän samantyyppiset tiukat käännökset kuin viimeksi ABC:llä. Eipä Valma kovin hienosti kääntynyt. En saanut laukkaa lyhennettyä. Vyöryi ulos ja pudotti raville. Enkä edes saanut laukkaa heti takaisin päälle. Mutta laukka vaihtui hypyssä ja käännös onnistui. Jälkimmäiselle sama juttu. Nyt tosin ravia ei tullut yhtä pitkälti väliin. Ei saatu ottaa enää uusiksi (en kyllä kysynytkään).

Kommentteja tuli että oikeaa lonkkaa pitäisi saada paremmin auki ettei polvi nousisi kun käytän pohjetta. Nyt siis opekin kommentoi liian syvälle jalkaan valuvaa oikeaa jalustintani. Lopuksi toivoin että voitaisko hypätä jatkossa vesimattoja. Ope vastasi että joo, pitää tehdä erikoisemmista esteistä hepoille rutiinia. Hyvä.

Loppuraveissa Valma oli kiva, ei kiihdytellyt vaan oli aika leppoisa. Tehtiin aika epämääräistä kuviota. Voltteja ja jotain kolmi- ja kuusikaarisen kiemurauran välimaaston sekasikiötä. Eli esteiden välistä kaartoja radan poikki suuntaa vaihtaen. Valmalle ei tänään tullut edes pahasti kuuma. Ehdittiin hypätä ihan mukavasti mutta toisaalta odotteluajatkin oli suht pitkiä. Estekisoihin verrattuna tuntui että tänään meni huonosti. Mutta eipä kisoissa ollut maapuomeja eikä näin teknisiä tehtäviä.

Tallissa huomasin että hepan suupielet on vähän rohtuneet. Helosania apuun. Valma ei taas arvostanut yhtään.

Ongelmia:
äkäily satuloinnissa
laukansäätely, hidastamalla meni löysäksi (tai pudotti jopa raville)
1 pudotus ja useamman kolistelu
sormia ja varpaita vähän paleli
oikea kantapää nousee edelleen, kuulemma lonkkaa pitäisi avata enemmän
säikkyi muita hevosia vähän, jopa tarhakaveriaan Repeä
melko huono osuminen maapuomeille

Parannusta:
ei kekkuloinut
taluttui hyvin naapuriin ja takas

Meidän hyppelyitä, Anne kuvasi.

Pitäisi muistaa kokeilla länkkätyylin pyörittelyjä maasta käsin että väistääkö ne Valman takaset. Treenilistalle päätyi myös laukkakäännökset ja puomityöskentely.

Siirtymiä Saaran maneesissa

Tänään oli taas Easypäivä kun on muutama jäänyt rästiin. Keli veti eilisen jälkeen pakkaselle ja maa oli taas koppurainen. Päivällä paistoi hetken aurinko mutta kun olin saanut taas pakolliset lisätallihommat (tarhan siivous, en tykkää) tehtyä niin maneesille lähdettiin kuun noustessa puiden ylle. Kello oli siis kolme iltapäivällä.

Maneesissa ei ollut ketään, joten saatiin pyöriä ihan rauhassa. Alkuun väistöjä. Kolmikaarista käynnissä takaosaa ulos väistättäen. Sitten muutamat peruutukset ja ravissa pyörittelyä. Aika jäykkää oli taas. Sisäpohkeen ympäri ratsastaminen ja edestä edes jonkinlainen tasottuminen keski aika kauan. Ärsyttävästi nyki alkuun ohjia pitkiksi. Sitten otettiin lepokäynnit väliin ja laukattiin maneesia ympäri kumpaankin suuntaan. Laukassa huomasi miten Easy tahtoi kiertää ovipäädyn kaukaa. Oli asiallisesti ja kuunteli istuntaa. Laukasta raville ei tarvinnut tässä pahemmin edes vetää.

Laukan jälkeen vauhtia oli melko paljon, joten tehtiin muutamat raviväistöt kumpaankin suuntaan. Nyt sai rauhassa luovia reittinsä peiliä kohti kuten tahtoi. Astui ihan hyvin ristiin.

Sitten taas huilia ja ensin oikeassa kierroksessa siirtymiä. Käyntiä, ravia ja pysähdyksiä alkuun. Sitten myös laukkaa väliin. Pyrin joka kirjaimen kohdalla tekemään jonkin siirtymän. Kun kiihdytteli niin sitten ravista seis tai käyntipätkiä. Kivan pienillä avuilla toimi. Laukat nousi alusta asti hyvin. Vaikeutin tehtävää pikkuhiljaa ja lopulta mentiin maneesia ympäri laukassa ja joka kirjaimen kohdalla seis. harmittavat 2 - 3 raviaskelta sinne aina väliin tuli alaspäin mutta muuten tosi kivasti. Vähän hepo meni nostoissa mutkalle mutta muuten oli kivaa ja helppoa.

Tämän jälkeen vasen kierros. Aika rupesi loppumaan, joten käynti- ja ravisiirtymät jäi vähän vähemmiksi. Hepo rupesi vähän jopa kuumumaan ja kiihdyttelemään. Laukat nousi tähänkin suuntaan hyvin mutta hepo tuntui aika mutkalta nostoissa. Alkuun meinasi vähän laukassa innostua ja kiihdyttää. Lopulta tähänkin suuntaan tehtiin laukka-seis joka kirjaimen kohdalle. Eli viidesti pitkällä sivulla ja lyhyiden sivujen keskellä. Ei ehkä ihan yhtä hyvin kuin oikeaan kierrokseen.

Lopuksi yritin vielä pienellä voltilla viilata raviaskeleita pois. Ei ihan hyväksi tullut. Hyvin kuitenkin laukkasi pientäkin kuviota. Sitten tupsahti tuntilaiset maneesiin ja tehtiin melko lyhyet raviverkat. Easylla ois ollut vauhtia vaikka kuinka. Sitten talutusta jälkien siivouksen verran. Hepo taluttui hienosti. Takaisin kyytiin ja aavistuksen pidennetty maastolenkki takaisin. Hepo kertoi ettei ole kyttäilemässä niin mentiin pitkin ohjin käyntiä. Eikä kyttäillytkään. Jospa se luottamus tästä pikkuhiljaa taas paranisi. Nyt ei tullut ylimääräisiä pomppuja.

Tallissa olin sekä mennen että tullen harvinaista kyllä ihan yksin. Nykyään kaikkine säätämisineen (mm. heinäverkon täyttö ja viritys) en enää alle kolmen tunnin tallireissuihin kykene.

Ongelmia:
ohjien nykiminen
ovipäädyn kyttäily
hetkittäinen ravikaahotus

Parannusta:
siirtymät melko kivasti
kaikki laukat nousi oikein ja hyvin
ei pukkeja

Pitkästä aikaa kentällä

Maanantaina oli tämän viikon Easypäiväni. Hepo tuli ihanan helposti tarhasta portille ja tallissakin oli rauhallinen. Kavioita putsatessa yritti purra ja ärähdin kunnolla. Sen jälkeen oli taas kiltisti. Pihalla käytiin sama keskustelu uudestaan. Uhkasi ottaa takista kiinni ja koska raippa sattui olemaan sopivasti hollilla niin räväytin ryntäille. Hepo säikähti vähän enemmänkin ja uhkasi peruuttaa pois paikalta. Mutta sen jälkeen osasi taas käyttäytyä.

Lämmintä oli +2 ja kenttä oli ihme kyllä hyvässä kunnossa ja lähes kuiva. Suunnittelin ratsastavani valoisalla mutta pieleen meni. Kovasti hämärsi jo kun pääsin ratsaile. Tippuipa taivaalta vielä jotain valkeita höytyviäkin. Mentiin ihan perusjuttuja. Asetuksia sisään ja ulos. Vähän takaosan väistätystä. Jäykältä tuntui. Takapää liiraili alkuun omiaan ja hepo oli jatkuvasti nykimässä ohjia. Rasittavaa. Ihan ekat ravit mentiinkin sitten melko pitkällä ohjalla ja hepo lähes turpa maassa. Vauhtia kyllä löytyi. Käyntipätkillä tuntui taas purevan kuolaimeen.

Laukkaa ei menty kuin siirtymätehtävissä pätkiä. Alku meni ihan hyvin mutta kun kesken treenin kentän keskelle tuli yksi virkku juoksutukseen niin taisi vähän sekottaa omaa keskittymistä. Ei tullut Easy enää laukasta yhtä hyvin takaisin. Tulipa yllättäen kesken laukan sitten Easyltakin taas medium-kokoinen pukki. Ei onneksi enempää. Mutta haittasi rentoja siirtymiä entisestään. Minne katosi rento istunta ja selän jousto? Istunnalla jarruttaminen? Jälkimmäiseen suuntaan oli onneksi riekkumatta eikä muutenkaan ottanut kipinää kaverin kiihdyttelyistä. Taisin itse jännittää enemmän. Jatkoin kuitenkin sinnikkäästi suunnitelman mukaan. Laukat nousi hyvin käynnistä ja ravista.

Loppuraveissa ei ollut tasaisimmasta päästä ja vauhtia oli aika reippaasti. Loppukäynnit käveli kuitenkin ihan rauhassa pitkin ohjin. Siinä vaiheessa oli jo melko pilkkopimeää. Kentälle tuli jo kolmas heppa aloittelemaan.

Kiva kuitenkin huomata että Valman kanssa hankalat asiat onnistuu Easylla. Pään harjaamisen kanssa ei ongelmia, väistää ihan ok ja peruuttaakin nykyään jo melko tasaisesti. Vauhti on enemmän kipitystä kuin Valman vyöryminen. Tarvittaessa löytyy hyvätkin jarrut.

Ongelmia:
pukki
käynnissä puri kuolaimeen ja veti ohjia

Parannusta:
peruutti hyvin
väisti kelvosti
antoi harjata pään hyvin
hyvin nousi laukat oikein käynnistä ja ravista

Ekaa kertaa elämässä kaksi starttia samalla esteratsulla

Lauantaina oli odotetut ja pelätyt estekisat. Etukäteen olin taas enemmän kauhuissani siitä miten Valma käyttäytyy kuin siitä miten se hyppää. Luokkina meillä oli 70 ja 85. Ekaa kertaa elämässäni siis samalla hepalla kaksi luokkaa kisoissa. Ratapiirrokset oli ovelasti tehty luokkiin erikseen mutta tarkastelu osoitti että sama rata. Arvosteluna A.2.0 eli aikaa piti ratsastaa alusta loppuun. Ekassa luokassa oli 16 kisaajaa, jälkimmäisessä 6 samalla korkeudella ja vielä pari, jotka hyppäsi isompaa. Kummassakin korkeudessa olin vika hyppääjä.

70-luokan arvioitu alkamisaika oli 20.30. Ihan aikataulussa ei oltu. Ennen ekaa verkkaryhmää kävin kävelemässä radan. Totesin etten mihinkään ihan hulluuksiin lähde (kääntämään ykkösen jälkeen ennen seiskaa) vaan teen maltillisen tiukat tiet. Käytännössä siis kasille kakkosen sisäpuolelta. Esteitä oli siis 8, perus puomioksereita ja pystyjä paitsi kutosella oli lainelankut.

Oma tulkinta ratapiirroksesta. 85-luokassa ykkösestä tuli
okseri, kolmosen alle tuli vesimatto ja neloselle ja kasille portit.

Lopulta meinasi tulla jopa vähän kiire. Valma ei pahemmin ehtinyt kävellä alle ennen meidän verkkaa. Muutama kierros ravia ja ekat hyppäsi jo verkkaesteitä. Ensin vasemmassa kierroksessa vitonen ristikkona, sitten kahdesti pystynä. Sitten oikeaan kierrokseen 8 eli okseri paristi. Valma oli kivan rauhallinen. Mitä nyt pikkusen kyttäsi uran vieressä ollutta porttia ja vesimattoa. Kävin nyt esittelemässä lainelankut. Ei niistä juuri välittänyt.

Odotellessa en ihan pitkiä ohjia uskaltanut antaa. Hännässä oli punainen rusetti mutta silti lähes jatkuvasti joku oli pelottavan lähellä. Pikkusen yritti kertaalleen kiihdytellä oven kohdalla mutta oli fiksusti. Kuskia jännitti yllättävän vähän. Ennen omaa vuoroa odotettiin portilla ja siitä sitten sisään ja tervehdys. Varmuuden vuoksi otin vielä laukkavoltin päätyyn alle ennen kuin alotettiin.

Sanoisin että hyvin meni 70 cm. Tasainen ja varma suoritus. Ei kolissut yhteenkään ja laukatkin oli oikein. Ei kiihdytellyt muttei madellutkaan. Edettiin omasta mielestäni ihan kelpo vauhtia ja nolla tuli. Palkinnoille ei päästy kun luokassa oli aikaratsastajia. Ite päätin olla kiirehtimättä ja tehdä nyt sen siistin nollan. Meidän aika oli 50,86 ja sillä oltiin yhdeksänsiä.

Meidän 70-rata. Kisahoitaja Anne kuvasi.

Ratsailta en välissä laskeutunut vaan heti palkintojenjaon jälkeen päästiin takaisin verkkaamaan. Valma ei ois tosin tahtonut takaisin radalle, joten pyysin talutusapua. Jätin ristikkohypyt väliin ja ravailin. Eka hyppy pystylle tuli jotenkin löysästi vaikka muistin puolipidätteen ja omasta mielestäni myötäsinkin. Keilattiin pysty alas. Kuten teki moni muukin. Valma vähän harmistui siitä muttei tullut mitään näyttäviä loikkia. Kaksi hyppyä pystylle, kaksi okserille. Okseri hypättiin kunnon ilmavaralla ja loikat tuntui valtavilta. Kävin taas erikseen esittelemässä portit (ennen kun hypättiin okseria) ja vesimaton. Vähän puhisi vesimatolle mutta käveli tosiaan nätisti katsomaan sitä.

Nytkään ei pahemmin jännittänyt odotellessa. Olin jo rennommin kun väki väheni ympäriltä. Itse radalle menokin meinasi mennä peruutteluksi mutta päästiin sinne omin avuin. Taas laukkavoltti alle ja menoksi. Nyt vauhtia oli enemmän kuin edellisellä kierroksella. Valma hyppäsi aika isosti mutta varmasti mentiin. Aina vesimatolle asti. Töks. Annoin haistella ja uusi lähestyminen. Töks. Se oli sitten siinä. Ope/tuomari huikkasi että voi ottaa yläpuomin pois. Ehdittiin sitä ennen ottaa vielä kolmas yritys. Töks.

Miksi en vain osaa patistaa hevosia näissä tilanteissa yli? Kolmannen kiellon jälkeen taisin vihdoin raipata. Videolta sitä tuskin huomaa eikä tainnut osuakaan kuin satulahuopaan. Sitten ylin puomi pois, kunnon laukka päälle ja pienellä empimisellä vihdoin yli. Ope huusi että jatka loppuun. Eikä siinä sitten enää ongelmia ollutkaan. Varsinkin okserit tosin hypättiin aika ilmavasti ja kyydissä taas tuntui etten osaa istua nätisti isoissa hypyissä. En enää riskeerannut vikalle vaan tein pitkän tien. Lopulta siis kaikista yli. Ei kolistellut tässäkään. Ilman kieltoa aika ois ollut jotain 57 sekunnin pintaan. Toisaalta tässä luokassa ei tullut kuin 4 hyväksyttyä, joten millä tahansa hyväksytyllä kötöstyksellä olisi päässyt viidenneksi.

Meidän 85-rata. Anne kuvasi.

Mutta saatiin tänään meidän eka nollarata. Eikä 85 tuntunut korkeuden puolesta yhtään pahalta. Valma oli yllättävän tasainen. Ei vääriä laukkoja radalla ja muutenkin käyttäytyi fiksusti. Tosin talutettiin varmuuden vuoksi kahdelta puolelta. Hepan elämän toiset estekisat. En voi olla muuta kuin tyytyväinen. Ehkä ens kerralla sit uskaltaa lähteä jo aikaratsastamaankin. Sitä ennen pitää kyllä treenata vielä lisää vesimaton kanssa. Kerran aiemmin ollaan sitä hypätty ja sillon ei ollut mitään ongelmia.

Nelosesteen hyppykaari 85-luokassa
meni aika korkealta.

Leikkitunnin sijasta hankalia väistöjä

Perjantaina piti olla lukujärjestyksen mukaan leikkitunti. Eipä sitten ollutkaan vaan koulua. Vaan enpä tosin itsekään ollut kovaan ääneen leikkituntia vaatimassa. Satula tuli mukaan, kannukset ja koulupiiska ei. Pihalla oli tihkuinen +5, me maneesissa. Ratsukoita tunnilla oli 4 - 5. Tunnin piti punatukkainen kesäope. Valma alkuun vähän näytti siltä että sillä olisi maha löysällä, mitään erikoista ei kuitenkaan ilmennyt.

Saatiin toivoa aiheita. Joku oli ehdottanut pohkeenväistöjä. Seuraava toive oli siirtymät. Pohdin että kummatkin ois meille vähän hankalia. Mentiin sitten ykköshankaluutta eli väistöjä. Alkuverkassa hepo mateli. Laukat nousi taas tosi huonosti. Pahimmillaan ei kuunnellut sisäpohjetta lähes lainkaan ja valui sisään.

Väistöissä sitä vauhtia sitten oli kun ei ois tarvinnut. Mentiin suosiolla käynnissä. Sain onneksi vähän pidemmän kepukan avuksi. Itelle oli edelleen suht hankala sanoa koska menee hyvin ja koska riittämättömästi. Varsinkin kun mentiin peileistä poispäin. Selkään tuntui melko kamalalta jatkuvasti. En sitten osannut vaatia kunnolla enkä kehua kun aika oli. Ope ehdotti että voisin mennä väistöjä itsenäisestikin. Toki voisin mutta koska tuntuu hankalalta sekä väistö että palkitseminen niin koen turvallisemmaksi jättää hämmentämättä heppaa. Tehtävänä väistettiin siis jyrkähköä lävistäjää pitkin. Käytännössä hyvä jos päästiin uralle ennen lyhyttä sivua vaikka maneesi hirmu pitkä onkin. Aika epätasaista menoa. Alkuun saatiin tosi vähän kommenttia ja olin hyvin epätietoinen että meneekö edes sinnepäin.

Toiseen suuntaan sama juttu. Nyt ope ohjeisti tekemään portaittain ja menemään välillä suoraan. Helpotti ja taisi parantaa myös hepan kärsivällisyyttä. Ravia väliin ettei ihan tuskastu. Lopulta yritettiin myös raviväistöjä. Meni paremmin kuin olisin uskonut. Toki meni edelleen reilusti yli 10 metriä että päästiin edes pois uralta. Ope ohjeisti meitä tekemään eestaasväistöjä. Lopulta tehtiin niitä koko porukalla. Eli pitkän sivun alusta ensin uralta sisään, hetki suoraan ja takas uralle. Yllättäen tuntui että väisti vasenta jalkaa paremmin. Kovin huippuja suorituksia ei saatu ja melko huono oli myös vikan yrityksen alku.

Tästä jäi lähinnä aika paha turhautuminen. Loppuverkoissa Valmalla oli taas matamisvaihe päällä ravissa. Jatkoin sitten työskentelyä vielä seuraavan tunnin aloittaessa. Käveltiin väliin, sitten ravailin ja tehtiin siirtymiä. Yritin vähän saada niitä takasia astumaan ristiinkin. Valma ei taida oikein tajuta että takasia voi laittaa ristiin myös vasemmalle. Tosi hankalaa. Alkuverkkaa tehtiin osin seuraavan ryhmän tahdissa. Myös laukat. Nyt tuntui laukka sujuvan paremmin, ei yhtä pahaa kaahausta ja ehkä istuinkin paremmin.

Hinkutin vielä lisää siirtymiä ja lopuksi laukannostoja kahdeksikolla, vuorotellen aina eri suuntaan ja eri laukka käynnin kautta. Vähän tahtoi vyöryä siirtymissä. Mutta laukat rupesi nousemaan paremmin. Tulipa loppuun yksi pukkikin kun muistutin laukannostosta raipalla. Ihan loppuun mentiin vielä peruutuksia. Se ei vielä onnistu turvan nousematta. Ja hepo hikosi taas ihan märäksi.

Ongelmia:
asetukset puutteellisia, kulki aika pää taivaissa alkuun
tänään ei ollut kunnon otetta ratsuun
väistöt
vauhdinsäätely
laukannostot

Parannusta:
ei kekkuloinut
ei säikkynyt

Pikkuvikoja estevalkassa

Keskiviikkona tuli taas kiire ennen estevalkkaa. Anne päätyi taas siivoamaan karsinaa minun harjatessani Valmaa. Joutuipa vielä kasaamaan esteitäkin mun puolestani. Kelinä oli +6, me maneesissa. Ratsukoita valkassa oli tällä kertaa 5 ja viimeviikkoisen kolmen jälkeen tuntui hirmu paljolta.

Valma oli ihan tolkku. Alkuun vähän kyttäsi ovipäädyssä ollutta loimea. Melko pikaisen verkan jälkeen alotettiin ravikavaleteilla. Liian lujaa, liian kiemurrellen ja kuulemma unohdin keventääkin. Vauhdinsäätely nyt sattui vain olemaan itellä hukassa. Enemmän liidellen oli toive. Kiemurtelusta vastasi Valma itse ja yritin parhaani mukaan mutta huonolla menestyksellä estää. Keventämättömyyttä en tunnusta mutta tänään pidin mutinat sisälläni.

Laukkaverkassa oli taas yllättävän rauhallinen eikä juuri säikkynyt muita. Toki en ihan pahimpiin tilanteisiin heppaa ajanutkaan. Aluksi laukat nousi taas huonosti. Sitten hypättiin kavaletti, ympyrä väliin ja parilla maapuomilla höystetty okseri. Ope käski ottaa pienen pidätteen. Otin juu mutta ei ollut vaikutusta. Käytännössä piti siis ottaa iso pidäte että kuunteli. Kaksi kierrosta näin. Oma meno tuntui jopa helpolta kun pari muuta kielteli.

Sitten tultiin neljän ja viiden hypyn kaarevat linjat. Tiet oli mitä sattuu, laukat vääriä ja jalustinkin putosi. Sain jalustimen kuitenkin napattua lopulta takaisin vauhdissa. Hyvin kyllä söi keskittymistä. Kertaalleen keilattiin pysty alas kun tultiin ihan juureen ja ope sanoi ettei Valma jaksanut nostaa jalkojaan. Plussat siitä että näin selkeä virhe, josta pudotus tuli. Oli muuten meidän ainoa tiputus tänään. Ohje "istu pystympänä" auttoi hienosti okserille ja sain oltua hypyssä paremmin mukana.

Lopuksi tultiin vielä 8 esteen rata. Esteet oli jossain 80 sentin kieppeillä (paitsi x-kavaletti). Korkein taisi olla 85. Alotettiin tosi epätasaisesti ja ainakin 1 kopsahti. Ajattelin jo kahden ekan jälkeen että ope huutaa ottamaan uudestaan alusta. Mutta eipä käskenyt. Ponnistuspaikat ei olleet ihan parhaita eikä meno ollut vieläkään tasaista. Vääriä laukkoja edelleen. Päästiin kuitenkin kaikista yli ja kunnialla maaliin. Tästä ope sitten tykkäsi enemmän kuin ite. Koko tunti oltiin siis eri linjoilla.

Ohje kisoihin oli että en saa päästää Valmaa liian pitkäksi mutta ei saa ratsastaa liian lyhyeksikään ja siitä ampailla. Tänäänkin laukka ois voinut säätyä paremmin. Loppuraveissa vähän säikkyi Easya kun ravasi kohti. Muuten oli kivan tolkusti. Loppuraveissa kivan rauhallinen. Hikosi taas vähän muttei nyt ihan märäksi.

Ongelmia:
ei ihan tasaista
ponnistuspaikat hukassa
yksi pudotus

Parannusta:
varmasti yli
ei kyttäillyt esteitä

Anne kuvasi taas, kiitos.

Easyn parempi päivä

Tänäänkään ei ollut kovin innokas olo suunnata tallille. Satoi vettä ja muutenkin on viimeaikoina ollut vähän ankeaa Easyn kanssa. Ehdin tallille kuitenkin valoisalla. Kenttä oli märkä ja kovempi kuin arvelin, joten pikaisesti maneesille. Tarhassa ja karsinassa hepo oli rauhallinen. Kun jotain yritti äksyillä niin komensin sen verran tehokkaasti että loppui äkäilyt. Heijastimet jalkoihin ja maneesille. Pitkin ohjin käynnissä tietä pitkin. Oli ihan rauhallinen vaikka omaan tapaansa vähän kiemurteli ja vihjaili että eikös sittenkin mentäisi naapuriin.

Maneesissa oli kaksi muuta heppaa. Kivasti mahduttiin joukkoon. Alotin heti ravilla ja työskentelemään. Takaosan väistätystä ja ympyröitä. Vähän temponmuutoksia ja muutama siirtymä. Sitten lähti muut pois ja jäätiin yksin. Easy ei näyttänyt mitään pimahtelun merkkejä. Ovipäätyä vähän kyttäsi ja taisi kuulla kertaalleen seinästä jotain rapinaa. Mutta hepo hommiin ja hyvä tuli. Laukkaa mentiin nyt muutama kierros kumpaankin suuntaan. Muutama pääty-ympyrä ja vähän lyhyempää laukkaa pitkille sivuille. Vasemmassa kierroksessa heilutteli päätään. Hyvin meni ja kivasti jarrutkin toimi. Melko jäykän oloinen heppa oli.

Tehtiin vielä muutama kolmi- ja nelikaarinen laukassa. Suoristuskohdissa käynnin kautta vaihto. Rupesi tulemaan vähän hitaasti käyntiin ja välillä peruutinkin. Mutta laukat nousi hyvin: rauhassa, joka kerta oikein ja ilman pukkeja. Loppuun vielä ravisäätelyä. Pitkillä sivuilla eteen ja päädyissä voltteja ja ympyröitä rauhallisemmin. Toimi ihan hyvin. Taivuttelu oli vaan aika hankalaa. Mutta parani.

Sitten rupesi tuntilaiset virtaamaan sisään ja jalkauduin keräämään meidän (ja muiden) kakkoja. Sit takaisin kyytiin ja maaston kautta takas. Kovin oli pimeää ja vähän tihutti. Alkumatkasta kun tuntui kyttäilevän niin mentiin ravia. Loput käyntiä pitkin ohjin. Ei ihan lyhintä tietä menty mutta suht ripeästi kuitenkin. Easy ei olisi vissiin malttanut talliin vielä mennä kun käveli tallista ohi. Seuraavasta risteyksestä malttoi sitten jo lähteä takaisinpäin.

Tehokasta oli kun ratsailla olin vain reilu puolisen tuntia. Mutta hepo tuntui suhtautuvan työntekoon tänään hyvin. Kiva huomata. Ehkä pikkuhiljaa rupean taas luottamaan siihen ettei tahdo karistaa kuskia kyydistä.

Ongelmia:
vähän kiukutteli karsinassa mutta laitoin ruotuun
alkuun oli epävarma olo satulassa

Parannusta:
ei tehnyt eikä yrittänytkään mitään
ihan rauhallinen

Laatua hakemassa pienporukassa

Maanantaina olin antanut houkutella itseni kolmen ratsukon pienryhmätunnille ennen tunteja. Annoin open valita hevosen ja en hirmuisesti yllättynyt kun listassa luki Aksu. Yksi porukasta oli hepat ehtinyt hakea jo sisään. Olin kerrankin ripeä ja harjasin ja satuloin parissakymmenessä minuutissa. Aksu yritti vähän leikkiä kirahvia mutta suht nopsaan tajusi lopettaa semmoset puuhat kun sille supisin että suitset tulee tahdoit tai et. Osansa saattoi olla korvien takaa alas vetävillä ohjillakin.

Maneesiin mennessä Aksu kavahti vastaan tullutta heppaa. Ei onneksi mitään isompaa kekkulointia. Maneesissa oli meidän lisäksi itsenäisesti menevä poni. Alkuverkassa meni tovi että sain hepan kunnolla kuulolle. Ravin kanssa oli vähän hakemista liian ponnettoman ja vauhdikkaan välissä. Pyörittelin ympyröitä, yritin vahtia lapoja ja saada asetuksia läpi. Sanomista tuli että jalat rennoiksi alas ja hartiat taa.

Tehtävään meille rajatiin maneesin takapäädystä neliö. Käytännössä koko tunti ratsastettiin neliötä. Kulmat huolellisesti ja sivuilla suoraan. Ensin harjotusravissa kumpaankin suuntaan. Sitten lisättiin kulmiin 10 metrin voltit. Välissä ei lepohetkiä ollut. Aikamoista höykyytystä istunnalle. Aktiivisempi ravi ja jalat alas oli eniten kuullut kommentit. Ainakin kertaalleen tuli sanomista myös että kädet vierekkäin, ulkokäsi ei saa karata eteen eikä nousta volteilla. Mutta taisi kuulua myös että hyvältä näyttää. Olikohan vasen kierros helpompi. Muistelisin että oikeassa heppa tuntui heittävän takaosaansa ulos ja painuvan vähän raskaaksi edestä. Lopputunnista juostiin yksi x kumoon, aika noloa taas.

Lopuksi vielä laukassa sama. Siinä tuli sanomista että huolellisemmat kulmat ja jousta paremmin ristiselästä. Käytännössä siis pompin satulassa ja piti yrittää olla rennommin. Piti ajatella koottua laukkaa ja niin ajattelinkin. Pohkeista ei aina tapahtunut mitään. Muistutin sitten raipalla että hei, tämä tarkottaa jotain. Siitä Aksu pukitti. Kun toinen ratsukko laukkasi kulman merkkinä olleen jakkaran nurin niin kenollaan oleva jakkara pelotti Aksua kovin. Ekalla kerralla ei meinattu päästä ohi, toisellakin kerralla vielä tuijoteltiin. Kovin pitkään ei ehditty laukata.

Loppuravit olikin aika minimaaliset kun ope lähti jo rahastamaan seuraavia. Heppa talutukseen ja itsekin maksamaan. Enpä muista koska viimeksi ois jalat tutisseet kun pääsi alas satulasta. Hommia oli siis tehty ja piiskausta saatu. Huippua! Kovin monta käyntiaskelta ei tunnin aikana otettu. Tunnustan että olin valmiiksi jo vähän poikki kun kävin juoksemassa cooperin 1,5 tuntia ennen ratsastusta. Aksu taas oli teräskuntoinen ja hikosi vähemmän kuin kuski.

Ongelmia:
oikeassa kierroksessa takaosa tuntui karkaavan ulos
hitusen raskas edestä

Parannusta:
suht tasaista menoa

Keikkumassa Valman kyydissä ilman satulaa (ja sitten satulalla)

Iltasella oli vielä toinen hevostelu eli Valmailu luvassa. Anne oli luvannut tulla varmistamaan ilman satulaa menoani (soittaa tarvittaessa hätänumeroon). Selkään olin Annea patistellut testaamaan jo parisen viikkoa. Jahkailun lopuksi päädyimme siihen että Anne alottaa. Satula matkaan ja maneesiin siis. Tuntien loputtua siellä oli yksi hepo hyppäämässä ja yksi itsenäisesti. Hyvin mahtui joukkoon.

Diktaattorimaisesti totesin Annelle ehdot, puolisen tuntia saa mennä mutta ei ratsastaa heppaa hikeen. Jälkimmäinen siksi etten tahdo jarrujen olevan epäkunnossa kun loikkaan ekaa kertaa kyytiin satulatta. Valma oli Annen kanssa fiksusti eikä kekkuloinut mitään omiaan. Tarkempi selostus löytyy Annen blogista.

Sitten nakattiin satula pois ja varmuuden vuoksi en ottanut raippaakaan alkuun. Pyysin Annen punttaamaan kyytiin ja rauhallisesti Valma sen otti. Toimi myös kaasu ja jarru. Ei kun ravi päälle. Pysyteltiin maneesin takapäässä pääty-ympyrällä niin ei oltu hyppäävän alla eikä nekään meitä pahemmin pelotelleet. Taisi kuskia jännittää enempi. Hetkittäin kun Valma kiihdytteli niin oli kovin hutera olo kyydissä. Pahimpia oli voltit ja jätinkin ne lopulta aika vähiin. Käyntityö oli turvallista.

Aika nynnymäinen olo oli kun laukkaaminen hirvitti. Ensin helpompi eli oikea kierros. Laukka nousi hyvin mutta eteni Valman tapaan reippaasti. Laukkasin tosi vähän kumpaankin suuntaan. Pyörittelin ravissa ympyrällä, tein vähän temponmuutoksia ja sitten harvinaista kyllä rupesi pää lyomään ihan tyhjää. Meni vähän sillisalaatiksi. Peruutuksia (ei kovin hyvin), käyntiväistöjä (ehkä väistöksi tunnistettavia muttei tasaisia), yrityksiä tehdä etu- ja takaosakäännöksiä. Oikeaa pohjetta ei meinannut ymmärtää kääntäväksi vaan tyssäsi paikalleen. Jossain vaiheessa kaipasin esteraippani mukaan menoon. Keskikäyntiyritelmiä. Huolellista kulmien ratsastusta. Olisin halunnut ravata enemmän mutta jarrut tuntuivat toimivan joka ravipätkän jälkeen huonommin ja olo oli edelleen kiikkerä.

Päädyin sitten siihen helpoimpaan ratkaisuun eli satula takaisin. Ilman satulaa piti vielä sen verran temppuilla että tein "neljännes maailmanympärimatkan" eli nostin alastullessa jalan hepan kaulan yli. Anne varmisti mutta Valma oli onneksi rauhassa.

Maneesi oli tässä vaiheessa ihan omassa käytössä (johon heppa suhtautui hyvin). Päätin sitten tehdä keskiravi- ja keskilaukkatehtäviä kuten joskus aiemmin suunnittelin mutta maneesissa oli silloin muita häiriöitä. Ravia päätyvolteilla lyhentäen, lävistäjät keskiravia tai jotain yritelmää. Askel ei alkuun pidentynyt vaan meni kiireiseksi. Yliastunta ja "ilma kavioiden alla" oli edelleen vähän puutteellisia. Anne vinkkasi että edestä vähän lyhyemmäksi. Lopulta tuli isoa ja rauhallista askelta turvan nousematta. Mutta taisi jalkojen nouseminen olla vielä turhan maltillista.

Laukkaa menin ensin vasempaan kierrokseen. Pääty-ympyröillä yritin hidastaa, pitkillä sivuilla pyysin kunnolla eteen. Vauhtia löytyi ja toimi ne jarrutkin vielä jotenkuten. Yhtään holtittomalta ei tuntunut. Muutaman kerran pudotti raville kun yritin lyhentää. Oikeaan kierrokseen laskin kuinka monta laukka-askelta menee pitkälle sivulle. Sain noin 19. Laukka-askeleen keskipituudeksi tulisi silloin n. 3,7 metriä. Toki alussa ja lopussa mentiin hitaampaa. Tätä muutama kierros kumpaankin suuntaan. Yllättävän hyvin toimi jarrut vielä tämänkin jälkeen. Laukasta käyntiin onnistui kyllä paremmin kun taktikoi siirtymän seinää kohti. Laukassa iso ongelma oli nousevat jalkani ja siksi liian syvälle jalkoihin valuvat jalustimet. Etenkin oikea.

Lopuksi ravipyörittelyä. Tuntumalla eteen venytys onnistui jo vähän paremmin kuin aiemmin. Hetkittäin meni kivasti, kevyesti ja rauhallisesti. Sitten taas kiihdytteli ja nosti päätään. Loppukäynnit talutin maasta. Tai leikittiin käynnissä seuraa johtajaa. Alkuun Valma tuli melko nahkeasti. Oli juurtunut ovelle. Patistelulla kuitenkin lähti kävelemään ja seurasi sitten hyvin. Raville hoputukseen vaati raipan. Raasu näytti pelkäävän raippa enemmänkin. Käveli sitten nätisti ovelle ja seisoi aloillaan kun hain takkini. Eikä yhtään häslännyt pihallakaan vaikka maneesista sammui valot. Tänään oli ihan ok-päivä. Keskiviikkona ja perjantaina tuntui menneen paremmin.

Eipä tämän perusteella kovin luottavainen olo ole tulevan perjantain leikkitunnille. Jospa voitontahto toisi myös selässä pysymisen.

Ongelmia:
kiikkerä olo kyydissä ilman satulaa
kantapäät ei pysy alhaalla
muutaman kerran jumitteli käännöksissä kun ei osannut/tajunnut astua ristiin

Parannusta:
ei pukkeja
käyttäytyi muutenkin fiksusti

Videon alussa Valma ja uusi tarhakaverinsa Repe päivällä. Repe väisti. Sitten minä keikkumassa kyydissä ilman satulaa kunnes videokameran akku loppui. Annelle kiitos kuvaamisesta.

Valma päivällä tarhassa.

Repe kurkkii Valman takaa.

Puskemassa Puppea käännös- ja vaihtotehtävillä

ABC:n kisojen jälkeen oltiin nyt ensimmäistä kertaa menossa sinne ratsastamaan. Omalla poppoolla taas estetunti. Ope kertoi meille etukäteen hepat: Aapo, Sulo ja Puppe. Jaettiin ne jo etukäteen keskenämme. En sitten tiedä olisiko ope tehnyt samoin. Kaisa sai kokeilla himoitsemaansa Suloa ja Anne laitettiin Aapon kyytiin hakemaan parempia kokemuksia. Itelleni jäi sitten vähän rauhallisempi Puppe mutta totesin että ihan mielelläni testaan jotain uuttakin eikä saa tuomita etukäteen. Puppe on kuitenkin sangen varma hyppääjä.

Kelinä oli pihalla +1 ja hepat oli valmiiksi sisällä. Puppe oli alkuun melko aran olonen kun karsinassa peruutti mua karkuun. Antautui kuitenkin harjattavaksi eikä säikkynyt. Tasan aikaan mentiin maneesiin ja ope rupesi kasaamaan esteitä. En tajunnut edes pohtia mimmosta tehtävää on tällä kertaa luvassa. Siitä tuli melko pahinta mahdollista tahmean hepan kanssa: tiukkaa kääntämistä.

Alkuverkoissa hepat piti saada rennoiksi. Puppe liikkui melko pitkänä mutta orastavasti pyöristyi. Tuntui löysältä ja ope totesi etupainoiseksi. Muttei kuulemma tässä vaiheessa haitannut. Ravissa liikkui hetkittäin vähän paremmin eteen. Laukassa sai tosissaan usuttaa. Ja Puppehan pukittaa raipasta. Kertaakaan en sitä oikeasti lyönyt, kunhan uhkailin vaan heiluttamalla raippaa. Pukitti silti muutaman kerran. Ja sitten jäi taas raipankäyttö puolitiehen. Harmittavasti vauhti tahtoi hyytyä kaarteissa tai ylipäänsä heti kun lakkasin tekemästä mitään. Alkuverkan jälkeen totesin opelle että tunnen puskevani hirmuisesti, ainakin henkisesti. Noottia tuli kuskin etukenotuksesta. Harmi kyllä se ei oikein mennyt tunnin aikana jakeluun enkä osannut aktiivisesti korjata.

Hypyt alotettiin ravissa. Keskilinjalle ravissa kahden puomin yli. Väliin 1 askel. Kaarre oikeaan ja uralta ristikolle. Ristikon jälkeen piti olla vasen laukka. Ekalla kerralla meno hyytyi pahasti ja oltiin ristikon jälkeenkin ravissa. Sitten oli vähän vääriä laukkoja mutta vika kerta meni suht ok. Sitten sama toiseen suuntaan. Ja taas tuli vääriä laukkoja alkuun.

Tämän jälkeen ruvettiin tulemaan keskilinjaa toisesta suunnasta laukassa (Annen blogissa ratapiirros). Pysty, suoraan, lenkki siihen suuntaan, kumpi laukka on ja takas pystylle. Sitten kaarre oikealle ja pystyksi noussut ristikko. Taas esitettiin hyytymistä ja vääriä laukkoja. Tultiin noin kolmesti. Ja sama toiseen suuntaan. Keilattiin pysty kakkoshypyllä kertaalleen alas ja vikan esteen jälkeen oli ongelmia saada oikea laukka. Vaikka kuvittelin kuinka johtaneeni ja katsekin kääntyi. Taisi paino olla väärällä puolella. Hepalta ei edelleenkään löytynyt omasta takaa aktiivista laukkaa.

Lopuksi hypättiin vielä isompi este. Ponnistuspuomi 1 laukka-askeleen päähän ja n. 85 cm:n korkuinen pysty. Muut meni sen kahdesti, me hypättiin kaihertamaan jäänyt kääntöeste kakkoseksi. Kolistellen päästiin pystystä pudottamatta yli. Jälkimmäisellä esteellä ei vaihtunut laukka vieläkään, joten uusiksi. Nyt hyytyi meno ja tultiin tosi juureen. Mutta laukka vaihtui ja se riitti meille. Kaikilla tehtävillä vikat hypyt oli parhaat.

Loppuraveissa Puppe kulki kivan matalana tuntumalla. Ei ihan hyytynyt vaan ravasi siedettävästi itse. Jatkossa voidaan sitten ruveta tappelemaan hepoista Annen ja Kaisan kanssa. Puppeen en valitettavasti ihastunut minäkään. Opekin totesi että Puppe on aika erilainen kuin hevoset, joilla kuulemma yleensä ratsastan. Tämän kanssa olisin mieluummin mennyt suoria linjoja ja harjoitellut pitkiä lähestymisiä. Plussaa siitä että hyppäsi kaiken arpomatta.

Ongelmia:
ulkoavut ei ihan läpi
hyytyvä vauhti
1 pudotus
vaihtumatta jääneitä laukkoja
kääntyi huonosti
kuulemma etukenotin kun pyysin eteen
kädet tuli kipeiksi, aika jännä

Parannusta:
kaikesta mentiin yli

Meidän parempia hetkiä. Alekseille kiitos kuvaamisesta.

Erikoiskavaletteja kyttäilemättä ja jälleen onnellinen kuski

Tänään oli taas hartaasti odotettu Valmapäivä. Olin tallilla niin hyvissä ajoin että ehdin katsella puoli viiden tuntia. Samaa kavalettitehtävää tekivät kuin mitä meilläkin oli luvassa. Olin mielissäni kun kavalettien alla oli musta roskis ja kukkapuskat pelokkeina. Kisat kuitenkin tulossa. Olipa siellä vielä lainelankuista ja suorista lankuista tehty innarijumppa. Hepat näytti etenkin sitä jumppaa kyttäävän aika pahasti. Pohdin jo että ehkä ois ollut parempi etten ois nähnyt miten muilla menee. Tallissa Valma oli muuten oikein nätisti mutta kun harjasin puruja sen hännästä niin säikähti jotain (Assia?) ja peruutti ryminällä karsinan takaseinälle. Onneksi osaan olla seisomatta takana. Satulavyön kiristykselle luimi.

Kelinä oli +2 ja ratsukoita meidän tunnilla 6. Kuvittelin olevani myöhässä mutta harvinaista kyllä tunnit oli vähän aikataulusta jäljessä. Minuutin yli puoli olin maneesissa ja edellinen tunti oli vielä hyppäämässä kavaletteja. Kävelin alkukäynnit samaan aikaan kuin edelliset meni loppukäynnit. Arvelen että Valmalla oli eilen vapaa. Tänään ei ollut yhtä herkkänä ravisäätelylle kuin keskiviikkona. Tehtiin temponmuutoksia ja taivuttelin ympyröillä. Epätavallisen paljon puski oikeaakin pohjetta vastaan. Eka kommentti opelta oli että ravi on alitempoista kun jarruttelin ettei mennä ponin yli. Vähän turhauttavaa oli semmonen kommentti. Mutta nyt pidin mutinat sisällä. Alkuverkassa hitusen testailin kääntämistä. Ihan kelvosti meni.

Alkuverkoissa laukattiin melko pitkät pätkät kumpaankin suuntaan. Pääty-ympyröillä vähän eteen, pitkillä sivuilla lyhentäen. Kovin hyvin Valma ei lyhentänyt. Muistin kuitenkin ajatella takajalkojen päälle istumista ja pohkeita tuntumalle. Enkä vaan vetänyt. Taas tuli uusi asia. Hepo laukkaa vinossa peräpää sisällä. Senkin olisin voinut ite aiemmin tajuta mutta eipä ole tullut mieleen. Ope käski siirtää etuosaa takaosan eteen. Ajattelin avoa ja taisi ainakin parantaa menoa. Tämän jälkeen hepo olikin jo hikimärkä.

Hypyt alotettiin linjalla. Väli taisi olla 17 metriä. Ekalla kerralla voltti väliin. Hyvin meni. Toisella kierroksella suoraan. 4 laukkaa sujuen. Ennen lyhyttä sivua piti pysäyttää. Onnistui mutta melko hilkulle jäi kummallakin kerralla. Seuraava kierros oli roskiskavaletti ja kukkakavaletti. Ohje oli tulla mieluummin vähän lyhyenä kuin liian lujaa. Hyvin sain lukittua kohteet ja päästiin yli. Ekan jälkeen vähän kiihtyi. Ohje oli istua lähempänä satulaa. Mutta ei epäröintiä vaan yli. Tulikohan yliratsastuksesta vähän noottia.

Tämän jälkeen tultiin jumppaa. Ope pelotteli lisää että ekalla tunnilla oli hankalaa. Meidän ryhmällä meni kuitenkin huomattavasti sujuvammin. Valma halusi tulla vähän lujaa ja kiihtyi hypyissä. Yli päästiin kuitenkin taas empimättä. Nyt myötäsin liikaa. Toisella kierroksella ohje oli hidastaa äänellä ja ottaa välissä pidätteitä. Ei tullut tarpeeksi hyvää niin saatiin sakkokierros. Vähän paremmin mutta edelleen kiireisesti.

Sitten tultiin vielä 5 hypyn rata. Linja suoraan, roskis toiseen suuntaan, kukat toiseen suuntaan ja jumppa toiseen suuntaan. Ekaan väliin otin 5 laukkaa. Mahtui viisi mutta kakkonen putosi. Ope sanoi että rupesin pidättämään liian myöhään mutta oli hyvä ratkaisu tulla viidellä. Roskikselle ei tultu yhtä varmasti kuin viimeksi. En saanut ratsua suoristumaan ennen hyppyä. Vähän liirattiin mutta roikaistiin kuitenkin yli. Vähän kaukaa. Jarrutusta kaarteessa. Kukat meni paremmin, hypättiin tosin vähän läheltä. Niiden jälkeen oli väärä laukka ja vaihdoin ravin kautta. Hitusen lujaa tultiin jumpalle ja hepo vietti hypyissä vasemmalle. Sain ohjattua kuitenkin lankuille ja hypättiin ne eikä menty ohi. Siitä kuitenkin vielä sakkokierros. Sanomista tuli että ponnistuspaikka tulee liian lähelle. Eipä mennyt ihanasti sekään. En ollut kovin tyytyväinen mutta riitti tänään.

Loppuraveissa yritti kiihdytellä mutta aika jämäkästi kielsin moiset kuvitelmat. Rauhottui hetkittäin oikein kivaksi kevyelle tuntumalle. Sitten yritti taas vähän kiihtyä. Ei tainnut tulla pukkeja tänäänkään. Vähän säpsyi kertaalleen kun kaveri tuli tehtävältä meidän takaa. Siinä pompittiin hetki laukkaa aika ylös. Mutta esteiden keräys ja talliintuminen meni tosi rauhassa. Tulin taas onnelliseksi. Povaan itselleni parempaa kisamenestystä tulevaisuudessa Valmalla kuin mitä Hassen kanssa olisin voinut saada.

Ongelmia:
kantapäät nousee edelleen
hyppyasentoni on kuulemma jalat edessä suorina ja yläkroppa liian takana
ponnistuspaikat ei olleet ihan priimaa
linjojen jälkeen vääriä laukkoja
kolisi vähän ja yksi putosi

Parannusta:
ei kieltoja vaikka oli pelokkeita
osasin kääntää paremmin ulkoavuilla

Anne oli taas videoimassa menoa. Kiitän!

Valma saa tarhakaverin! Uuden ponin Repen. Soman näköinen tähtipäinen punaruunikko. Jotain Täplän kokoa ehkä.

Eilisen kertausta puomeina kiireisellä Hassella

Näemmä neljä kertaa viikossa ratsailla ei riitä mihinkään. Tuppauduin siis torstainakin tallille. Arvelin että tuskin saan Valmaa ja haaveilin menemättömistä hepoista (Reino, Vanilja, Aarre, Pyllerö). Sain kuitenkin tutun kakkosratsuni Hassen. Edellisestä kerrasta olikin jo reilu 2 kk. Hepo oli jo sisällä kun menin tallille. Huolellinen puhdistus puruista, hännän harjaamiseen ei jäljelle jääneet 5 minuuttia riittäneet. Satulalle vähän kiukutteli eikä satulavyön kiristyksestäkään tykännyt. Suitsitus onnistui hyvin. Vähän ihmettelin puuttuvia martingaaleja mutta mennyt kuulemma jo jonkin aikaa ilman. Vtj tuntui taas lämpimältä, taitaa olla se kinnerpattijalka.

Ratsukoita tunnilla oli 6. Kelinä jotain nollan tienoilla pihalla, jäistä ja koppuraista. Me maneesissa ja tunnin piti perjantaiopeni. Kuvittelin että omistaja ois pitänyt. Samaa kuin eilen mutta puomeilla ja vähän yksinkertaistettuna. Ravissa kun alotettiin niin tuntui Valman jälkeen ihan ponimenolta. Hirveää tikkausta. Tunnin aikana en pitkää ja letkeää raviaskelta löytänyt (kuin ravipuomeilla vähän siihen suuntaan). Mentiin joko nopeaa tai vähän vähemmän nopeaa kipitystä. Alkuverkoissa ravattiin jo radan poikki olevien puomien yli.

Tultiin samantyyppistä pituushalkaisijalla siirtymiä -tehtävää kuin eilen alkuun. Ravissa kulmaan voltti vähän isommassa ravissa, keskilinjalla 3 ravipuomia, välissä käyntiin, toiset ravipuomit ja kulmaan taas voltti isossa ravissa. Pitkälle sivulle 2 käyntiin siirtymää. Tätä tovi kumpaankin suuntaan. Sitten jätettiin osa kulmavolteista pois ja puomien välissä käyntisiirtymän sijaan nostettiin laukka, tehtiin laukkavoltti ja takaisin raville toisten puomien yli. Niiden jälkeen vielä laukannosto suoralla. En kummallakaan kerralla osannut tehdä vikaa nostoa oikein eli takaisin raville ennen lyhyttä sivua. Laukkavolteillakin saatiin sakkokierroksia kun hepo puski sisäjalkaa vasten ja meni kuulemma lähes ulkojalat ilmassa kenossa.

Sitten ekat ravipuomit nostettiin kasaksi ja tultiin laukalla sisään. Kulmaan voltti, kasan yli ja raviin. Ravissa ravipuomit. Sitten saman puolen laukka uudestaan ja pitkältä sivulta radan poikki kahden kavaletin yli. Väliin 3 laukkaa. Ei mitään maailman ihaninta. Laukasta raville tuli huonosti. Kun myötäsin niin poukkaisi takas laukalle. Raipan ope käski tiputtaa pois. Aiemmin salaa vähän kaipasin esteraippaa mutta hyvin pärjättiin kokonaan ilman. Kertaalleen hepo luisui ulos käännöksestä radan poikki puomille (vai olikohan silloin puolikas kavaletti). Lopuksi tosiaan radan poikki olevat puomit nousi ensin puolikkaiksi, sitten kokonaisiksi kavaleteiksi. Yksi suht tasainen kierros saatiin kun keskityin omaan tekemiseeni ja tiesin että ope tarkkailee enempi muita sillon.

Lopuksi tultiin vielä pelkät kavaletit oikeassa laukassa. Eka hypättiin vinoon ja saatiin vielä sakkokierros. Meni paremmin. Opelta tuli tunnin aikana sanomista etten kuuntele sitä loppuun vaan oon jo puolustautumassa. Tunnustan. Pääosin tosiaan kuvittelin tietäväni että mitä se aikoo meille sanoa. Kertaalleen myös tunnin yksärijunnu otti lähdöt. Hassekin vähän täpinöi mutta olin hereillä jarruttamassa.

Ihan ok tunti. Hankalaahan se taas Hassen kanssa oli. Ois ihanaa jos joskus ois niin kuuliainen ratsu että oikeasti pääsisi niiden omien ongelmiensa kimppuun ja hiomaan suorituksia. Eikä vaan yrittäisi tehdä kykyjensä mukaan mahdollisimman sinnepäin. Mutta uskon että Valman kanssa on siihen paremmat edellytykset. Hasse on varmaan kiireinen hätäilijä elämänsä loppuun asti.

Ongelmia:
kyttäsi alkuun katsomokulmaa
yksi ohimeno
oikea kierros oli hankalahko
liikaa mutiseva kuski
sisäpohje ei meinannut mennä läpi
hepo oli vähän kiireinen

Parannusta:
pyöristyi hetkittäin kivasti
vauhti ei hirvittänyt
ei hätäillyt muista kuten Valma

Onnelliseksi estevalkassa Valmalla

Tänään oli tarkoitus käydä ennen estevalkkaa testaamassa miten Valma toimii ilman satulaa. Mutta oma aikataulu taas levähti ja testailu jäi lauantaille. Olinpa sentään hyvissä ajoin estevalkassa. Tarhasta yritin houkutella tammuskaa portille porkkanalla. Vaikutus tehosi vasta parin metrin päästä. Mutta sainpa ainakin seuraamaan. Jospa se tästä. Tallissa oli tänään ihan rauhallisesti. Harjasin pesarilla kun Anne avusti karsinan siivouksessa. Piti putsata myös ruokakuppi siitä itsestään.

Opea tai ratapiirrosta ei näkynyt. Sain onneksi lapsosia haalittua avuksi. Kasattiin puomeja ja tolppia maneesin keskelle. Lopulta ope tuli niitä järjestelemään, meidät käskettiin selkään. Ratsukoita valkassa oli 4. Pihalla jotain nollan tienoilla, maa koppurainen. Eilinen Easyn aiheuttama jäykkyys tuntui maasta mutta ratsailla en onneksi huomannut mitään. Hepo oli hyvin taluteltu alle niin melko pian otin ohjat käteen. Kivan rauhallinen oli tänään. Ravissa säätyi alkuverkassa jopa käsittämättömän hyviin. Jäi hitaaseen raviin odottamaan. Lähti pohkeista eteen (vaikka välillä hieman hitaasti) ja tuli isommastakin ravista nopeasti takaisin. Jihuu!

Ekana verkkatehtävänä tultiin ravipuomeja, joiden jälkeen piti nostaa laukka, laukata puomin yli ja päädyssä kääntyä laukan suuntaan. Vasen nousi huonommin mutta nousi kuitenkin. Oikean kanssa ei ollut muita ongelmia kuin kiihtyvä vauhti. Lopulta puomi nousi ristikoksi. Ei edelleenkään ongelmia kuin vasemman laukan nostossa (video kyllä kavalsi että laukat vaihtui välillä ilman että kuski huomasi). Sitten vaihettiin suuntaa. Ristikko laukassa, raville, ravipuomit, suoralla laukan nosto ja kaarto pitkältä sivulta radan poikki kahden kavaletin yli. Raville siirtymisessä ope taas sanoi että myötää jo. Ekalla kerralla nosti itekseen laukan takaisin ravipuomeilla. Myöhemminkin ehdotti laukkaa mutten suvainnut. Vain pyynnöstä saa laukata. Vaikeinta oli kääntyä oikealle kavaleteille. Ei tainnut vasen pohje olla ihan läpi. Väliin 2 laukkaa. Ei liian pienesti sisään. Taidettiin kolistella mutta pysyivät pystyssä.

Tämän jälkeen tultiin pelkkiä kavaletteja kahdeksikolla yksi kierros. Siinä taidettiin lähes huitaista ohi kun hepo ei kääntynytkään sulavasti oikealle. Pärjättiin kuitenkin ilman sakkokierroksia.

Tämän jälkeen tehtäväksi vaihtui vasta- ja täyskaarrot oksereille. Samantyyppistä on tehty ennenkin. Ensin vastakaarrot eli puomiluukun kohdalta vähän lävistäjämäisesti esteelle ja esteen jälkeen kaarto takaisin uralle. Suunta vaihtuu. Peräkkäin kummallekin pitkälle sivulle. Tämä meni suht ok. Sitten sama homma täyskaartoina. Eli uraa pitkin laukattiin esteen ohi ja sitten käännettiin täyskaarto (puolikas iso voltti) esteelle ja suoristettiin uralle. Taas kumpaankin suuntaan putkeen. Tässäkin vaikeinta oli kaartaa uralta pois oikealle. Tuli kunnon alkeislapsikäännös. Vedin sisältä kaulan linkkuun ja ulkopohje arasti jotain kuiskutteli. Päästiin esteelle mutta laukka hyytyi kaarteessa ja vähän ampaisi esteelle. Ei sakkoja kuitenkaan.

Sitten rata. Meidän hyppyvuoro oli tokana. Ei korotettu vaan hypättiin n. 75-senttisinä. 10 hyppyä, joissa oli aika paljon muistettavaa. Ensin linja (24 metriä?) 7 laukalla punaiselta valkoiselle pystylle pituushalkaisijaa pitkin. Oikealle ja kavaletit radan poikki, vasemmalle. Täyskaarto okserille, uraa pitkin toiselle okserille sama juttu. Nyt kääntyi paljon kauniimmin. Päädyn kautta kavaleteille, taas radan poikki ja oikealle. Tyhjä kierros ympäri ja pitkältä sivulta okserille, vastakaarto uralle ja sama juttu toiselle okserille. Alkuun vähän kolisteltiin mutta parani loppua kohti. Oli jopa yllättävän rauhallinen ja tasainen. Laukat vaihtui joko hypyissä tai askeleessa kaarteissa. Ei tullut vääristä laukoista sanomista.

Olin hyvin tyytyväinen. Enempää ei hypätty. Loppuverkoissakaan ei kaahottanut alta. Vähän hikosi muttei ihan märäksi. Eikä yhtään pukkia koko tunnilla. Aivan huippua! Kyselin opelta suosituksia kisakorkeuksiksi. Etukäteen pohdin 60, 70 ja 85 väliltä. Ope vastasi että 70 ja 85. Näin siis teemme. Seuraavaksi voin ruveta murehtimaan että miten pullero jaksaa hypätä kaksi rataa. Ja jos ei meinaa jaksaa niin miten jarrut toimii.

Tunnin jälkeen mittasin riimunnarulla hepan selän. Summittaiseksi mitaksi tuli 120 cm. Hyvin arveluttavaa. Hepalla oleva fleeceloimi on kuitenkin 155-senttinen ja vaikuttaa sopivalta/hitusen isolta.

Ongelmia:
muutamat väärät laukat nousi alkutunnista
oikealle kääntyminen oli välillä vaikeaa
oikea kantapää ei pysy alhaalla

Parannusta:
ei kieltoja, pudotuksia, ohimenoja tai pukkeja
ravinsäätely alkutunnista toimi hirmu hyvin
aika tasaista menoa

Anne kuvasi meidän valkkaa. Kiitos taas!

Easykin osaa rodeoliikkeet

Easyn sairasloma on virallisesti ohi ja nyt sitä on kevyesti ratsastettu. Nyt ehdin jopa valoisalla liikkeelle. Pari astetta pakkasta ja aurinko paistoi. Harmi vaan että kenttä ja maasto oli taas niin kovia ettei voinut nauttia kelistä. Karsinassa hepo sentään käyttäytyi nyt ihan rauhallisesti. Ratsastamaan suunnattiin maaston kautta Saaran maneesille.

Menomatka oli taas hidasta ja kiemurtelevaa. Tammaa taisi vähän ärsyttääkin, sillä katseli varpaitani välillä pahalla silmällä. Maneesissa oli 2 heppaa valmiina, joista toisella oli valkka menossa, toinen varotteli pitämään reilun välimatkan. Siinä siis vähän ratsasteltiin muita väistellen. Käyntiä ja vähän ravia. Siirtymiä ja ympyröitä, ei mitään kovin ihmeellistä. Käytiin myös toisessa päädyssä laukkaamassa yksi kierros ympyrällä kumpaankin suuntaan. Meni ihan ok.

Ensimmäiset parikymmentä minuuttia meni ihan hyvin. Sitten aivan puskista ilman mitään ennakkovaroitusta hepo ravista sinkosi rodeohyppelyyn. Pysyin noin 3 pukkia kyydissä, sitten horjahdin vasemmalle alas. Ei ihan pehmeimmästä päästä pudotus, sillä kypärä humpsahti hiekkaan. Easy jäi kuitenkin kiltisti seisomaan viereen. Takaisin kyytiin ja vähän harmittelin etten osannut reagoida kunnolla enkä sinnitellyt kunnolla kyydissä. Pääsin kuitenkin vielä komentamaan kun poukkoilut ei jääneet tähän. Jatkossa tuli aina vain 1 pomppu kerrallaan ja vetäisin ohjista. Eteen en osannut/uskaltanut ratsastaa. Pysyin kuitenkin kyydissä vaikka ihan ilmavia jalannostoja oli.

Heppoja tuli lisää maneesiin ja meitä oli lopulta 5. Easyn pömelöinti tarttui muihinkin ja totesin ettei olla kovin hyvää seuraa. Yksi puhdas kierros ravia ja sitten takaisin talliin.

Olin sen verta nössöytynyt että talutin takaisin. En halunnut testata että pomppiiko myös maastossa ja miten siellä käy. Vähän riekkui taluttaessa takaisin mutta onneksi vähemmän kuin Valma. Ei keulinut eikä pukittanut, yritti vain pyrähdellä laukkaan. Ja pörisi. Nyt olen sit ensimmäistä kertaa virallisesti tippunut Easylta.

Ongelmia:
hepalla liikaa virtaa ja omia muuveja
kuski ei pysynyt kyydissä

Parannusta:
en pudonnut kuin kerran

Koulukisoissa petraamassa ja liikaa vaaratilanteita paluumatkalla

Sunnuntaina oli taas Saaran tallilla koulukisat. Kaikille avoimia luokkia oli 2, K.N. Special (pdf) ja helppo A:0 2009 (pdf). Jälkimmäisen ollessa melko vaikea niin Valman kanssa lähdettiin KN:ään. Etukäteen arvelin että radan hankalin kohta olisi vasemman laukan nosto I:ssä.

Luokassa oli 6 osallistujaa, joista 4 meidän leiriporukkaa. Arvioitu lähtöaika oli n. 10.30. Ennen kisoja siivosin karsinan. Sitten heppa aamuheiniltään sisään kuivumaan. Pihalla +4 ja satoi vettä, ei liukasta. Letitin tällä kertaa karsinassa ja onnistui paremmin. Ei heilutellut päätään. Harjakin oli märkä. 9 lettiä sykeröiksi.

Verkkaamassa käytiin omassa maneesissa. Aika luksusta. Lähes kaikki muut kisaajat taisivat olla säiden armoilla. Suunnitelma oli mennä niin kevyesti että heppa ei hikoa märäksi. Sitä oli paha tarkkailla kun oli sademärkä jo valmiiksi. Ei oltu taaskaan maneesissa yksin vaan siellä oli jo toinen ratsukko. Käynnissä takaosan väistätystä, siirtymiä. Sisäpohjetta läpi. Laukannostoja, pääty-ympyröitä laukassa. Ihan alkuun toimi kun ajattelin rauhallista ravia. Valma jopa hidasti. Sitten iski taas hepan vauhtivaihde päälle ja sai pidätellä sekä ravissa että laukassa.

Vasen laukka nousi huonosti. Ekalla yrityksellä ei tullut laukkaa ollenkaan. Nostin sinnikkäästi kaikki vasemmat laukat I:stä. Jospa se jotain auttaisi. Kävelin pari pätkää välissä ettei väsyisi. Loppuun ratsastin vielä ohjelman läpi. Meidän oma kenraali. Aikamoista kaahotusta. Käynnissä rikkoi raville, nosti väärän laukan I:ssä ja laukasta käyntiin oli aika kamalaa. Sen jälkeen käveltiin vielä vähän ja koska hepo tuntui olevan täpinöissään niin päätin vielä antaa sen laukata vähän ja purkaa liikoja virtoja. Laukassa vauhtia olikin eikä tuntunut auttavan mihinkään. Kierros toisensa jälkeen mentiin reippaasti. Mutta hyvin hidasti äänellä ja istunnalla.

Sitten alas selästä, kasojen siivous maneesista ja taluttaen kisapaikalle. Matkalla tuli Anne vastaan kertoen että meitä kaivataan jo. Mistään ei oltu toki myöhästytty kun kisat oli arveluiden mukaan vartin myöhässä, käytännössä lähes puoli tuntia. Saaran maneesissa mentiin lähinnä käyntiä. Raipan jätin pois heti mennessä. Edelleen sekä ravissa että laukassa oli liikaa vauhtia. Täälläkin hepo nyki ohjia pidemmäksi, en tykännyt.

Aitoihin tutustuminen alotettiin tällä kertaa mennen kulmat käynnissä, muuten ravissa. Tuomaripäädyn kulmia vähän kyttäsi ja puski sisään. Muuten ei pahasti. Ehdittiin kiertää kumpaankin suuntaan kertaalleen ympäri ja olin tulossa käynnissä kohti tuomareita kun saatiin lähtömerkki. Siitä käänsin sitten pois ja pohdin kuviota. Otin kuitenkin ravin päälle ja melko lyhyellä tiellä lähdettiin aloittamaan.

Reippaastihan se meni. Ekalla kiemuralla pelkäsin jo että pysyykö ravissa. Jälkimmäisellä rikkoikin parin askeleen ajaksi laukalle. Tuomari rankaisi hellällä kädellä ja antoi 4,5. Ravivoltit valui ulos ja hepo juoksi alta. Käyntiin tuli kuitenkin suht ok ja pysähdyskin onnistui. Keskiraviin kaivattiin lisää ilmaa kavioiden alle, siitä 6. Oikea laukka nousi säpäkästi juuri missä pitikin ja nostosta saatiin 6,5. Vauhtia oli aika paljon mutta kuvio suht pysyi. Lävistäjällä ei laukkakaan vaihtunut. Etukäteen eniten murehtimani vasemman laukan nosto I:ssä ei onnistunut. Tuli oikea. Otin raville ja pyysin vasenta. Valma hermostui ja pukitti. Vähän tilanteen nollausta ja kulmasta uusi nosto. Vasen laukka nousi ja pääty-ympyrän kohtaan ei tullut enää rokotuksia. Nostosta tuli kolmonen. Ihan ansaitusti. "Nostaa väärän, vastustelua, kävelee." Pääty-ympyrästä 5,5. Mutta lävistäjä päästiin taas vaihtamatta ja laukasta käyntiin oli jo vahvasti sinnepäin. Ravia tuli vain pari askelta. Siitä vitonen. Lopputervehdykseen tulosta taas 6,5, "aktiivisempi käynti, suora ja täsmällinen".

Numerot oli siis kolmosesta kuus puoleen. Alakerrassa vitosesta kutoseen. Oikeiden teiden seuraamisesta tuli kutonen vaikka siinä huomasin tänään useamman mokan. Jälkimmäinen kiemura ei käynyt keskellä eikä jälkimmäinen laukkaympyrä uralla asti. Tuomarin kommentit: "Lupaavan oloinen, näyttävä ratsu. Valitettavasti tänään kovin hätäinen ja jännittynyt. Pyri säilyttämään jalustimet varpailla, nilkka alas ja joustamaan, varo ettei kannus osu kylkeen kun polvesi nousee ylös. Lisää rentoutta istuntaan, puolipidätteitä paljon hevosta rauhoittamaan. Tsemppiä jatkoon! :)" Kovasti olen tuomarin kanssa samoilla linjoilla. Vaikka heppa ei pahinta jännittymistään onneksi esittänyt.

Prosentteja saatiin 55,200 eli paremmin kuin viimeksi. Tällä kertaa ei jääty vikoiksikaan. Palkinnoille tosin pääsi kaikki muut leiriläiset paitsi minä. Talutin Valman taas takaisin ja samat ongelmat kuin viimeksi. Saaran parkkikselle asti päästiin ilman ongelmia. Siinä hepalla nasahti ja rupesi steppailemaan. Esitti hyvin ulottuvan takapotkun kohti kisaamaan tulossa ollutta hevosta/autoa. Onneksi ei osunut! Matkalla omalle parkkikselle nousi niin etu- kuin takapääkin. Ja välissä hyöri ympärillä ravia ja laukkaa. Vähän oli epätoivoinen olo. Ja vaikka kuinka komensin niin ei auttanut. Vasta omalla parkkiksella pääsi pahimmasta pärinästä, sain sen hetkeksi seisomaan ja loppumatka päästiin vihdoin käynnissä.

Tallissa läheltä piti -tilanteet jatkuivat kun Valma karkasi avonaisesta karsinan ovesta käytävälle, lähes liukastui nurin ja paluumatkalla rikkoi satulahuovastaan alalenkin irti. Eli oli siis aivan hilkulla jäädä satulasta kiinni ovenpieleen. Aivan liikaa vaaratilanteita noin viiteen minuuttiin! Näiden takia jäi kisoista vähän halju mieli. Kisaamisen pitäisi olla kivaa ja turvallista.

Meidän kisasuoritus. Aleksei kuvasi, kiitos siitä.

Temponmuutoksia suht rauhallisesti

Tämän päivän ohjelmassa oli siirtymiä. Haaveilin että olisin päivällä houkutellut jonkun mulle ja Valmalle maastoseuraksi mutta se jäi. Aurinkokin olisi taas paistanut. Pakkasta oli kotimittarin mukaan -5, tallin mittari näytti illalla -9. Maneesissa oli pari astetta pakkasta.

Perjantain oma ope oli taas hommissa. Jätin kannukset siksi tällä kertaa pois. Yritin mennä hyvissä ajoin etukäteen verkkailemaan mutta sekin vähän epäonnistui. Ehdin kuitenkin ottaa ohjat tuntumalle ja ravata pari pientä pätkää ennen open tuloa. Hommat alotettiinkin sitten saman tien. Maneesista pätkästiin meidän tunnille takaosa. Ratsukoita tunnilla oli 6. Lyhyille sivuille normaalissa ravissa keventäen pääty-ympyrä, pitkän sivun alusta keskikäyntiä, sitten kootumpaa käyntiä. Kulmat normaalissa käynnissä. Ensin vasempaan kierrokseen. Sanomista tuli että kädet rauhassa, tuntuma kahdelle ohjalle. Jalalla ei saa kaivaa. Meidän lisäysyritykset käynnissä oli vähän vaisuja ja lopulta kun tarpeeksi hoputettiin niin meni kuulemma passimaiseksi (en huomannut). Kun yritin saada eroja aikaan niin hidastus meni alitempoiseksi. Tuli ainakin eroja. Hidastaessa Valma nosti turpansa ylös.

Toiseen suuntaan pitkällä sivulla käyntiä ensin koottiin, sitten eteen ja taas koottiin. Samat viat edelleen. Kun sain ravin volteilla vihdoin epäjuoksemiseksi niin sit mentiin jo liian hitaasti. Ope käski ratsastaa jalasta eteen. Mutta ravivolteilta tuli istunnalla suht kivasti käyntiin. Ei tarvinnut vetää. Ei opekaan tänään sanonut sitä kuin yleensä että myötään liian hitaasti.

Sitten ravisäätelyyn. Lyhyelle sivulle 10 metrin voltti keskikäynnissä ja pitkällä sivulla ravia eteen kaksi kirjaimenväliä. Alkuun käynti oli liian tikkaavaa eikä ravikaan lähtenyt kunnolla. Myöhemmin tehtiin voltti ravia lyhentäen. Lopulta olin ite hyvin tyytyväinen keskiraviyritelmiin. Ope kritisoi vyörymistä ja kertaalleen piti pysäyttää pitkälle sivulle. Pitkäksi meni. Otin varmuudeksi pari askelta peruutustakin. Sen jälkeen toimi myös pidätteet. Lopulta oikeaan kierrokseen tuli hienosti keskiravista takaisin ennen kulmaa. Ei sakkokierroksia.

Ennen laukkoja nostettiin jalustimet ylös. Rupesi melkein jo jännittämään kun pohjustus tehtävään kesti useamman kierroksen kävelyjen verran. Tässä vaiheessa Valma oli vielä kuiva (eli ei hikimärkä). Alotettiin vasemmassa kierroksessa. Takapäätyyn laukkavoltti normaalissa laukassa, siitä kulmaan ja E:hen asti lyhyttä laukkaa, sitten normaalia laukkaa. Toiselle lyhyelle sivulle 10 metrin laukkavoltti koottua laukkaa, kulman yli taas normaalisti ja toisella pitkällä sivulla eteen. Ja kulma taas normaalisti ja C:hen pääty-ympyrä normaalissa laukassa.

Alkuun oli vähän ongelmia pysyä laukassa kun ympyrällä oli ruuhkaa. Monesti tiputti raviin. Mutta ite olin mielissäni siitä, kuinka tasapainoisesti pysyin kyydissä vauhtiravissa. Ja sain sisäpohkeen läpi ennen nostoja, sillä ei tainnut tulla kuin yksi väärä laukka. Hidastus oli aika onnetonta, eteen en uskaltanut kunnolla edes pyytää. Laukkavoltilla ope meitä onneksi välillä piiskasi ja käski ottaa ulko-ohjasta ihan kunnolla että hidastaa. Monesti myös tiputti raville. Tehtiin vähän ylimääräisiä voltteja ja jotain eroja rupesi näkymään. Ainakin tuntumaan selkään.

Oikea kierros oli meidän parempi. Olin vähän huolissani että hepan kunto loppuu kesken kun taas laukattiin monta minuuttia putkeen, hengähdettiin hyvin lyhyesti ja jatkettiin. Mutta oikean kierroksen alkuun tuli pari oikein kelpo kierrosta. Tähän suuntaan siis käänteisessä järjestyksessä tehtävä. Nyt uskalsin jo pyytää vähän eteen, tuli myös takaisin vaikkei ihan sulavimmin. Voltilla mentiin omasta mielestäni kivan lyhyttä laukkaa ja jopa laukassa pysyen. Pitkällä sivulla lyhennys jäi vähän vaisummaksi. Tuntui että ope ei tässä vaiheesa meitä pahemmin katsellut. Olikohan jo kolmas vai neljäs kierros kun rupesi hepo väsähtämään ja vauhti kiihtyi. Pidätteistä pudotteli raville. Lopulta meidän piti mennä vielä yksi kierros. Huononi entisestään. En saanut enää kunnolla käännettyäkään laukkavoltille ja pyörittiin siellä miten sattuu. Päätin kuitenkin lopettaa tuon kierroksen jälkeen vaikkei suoranaista lupaa tainnut tullakaan. Ei kyllä tullut jatka-käskyäkään. Ei se siitä olisi mennyt kuin tappeluksi.

Loppuraveja en antanut Valman juosta. Aika kovasti saatiin siitä neuvotella. Hepo oli taas läpimärkä ja olisi tahtonut vain kaahottaa. Kun vaihdettiin suuntaa niin vissiin kaveri tuli liian lähelle, sillä Valma esitti taas poistumisyrityksiä. Nyt en välittänyt poukkoilusta vaan ratsastin määrätietoisesti eteenpäin. Ei se ennen ravissa ole noin reagoinut. Mutta pienen poukkoilun jälkeen tasottui nopeasti.

Ongelmia:
käyntiä hidastaessa yritti kiemurrella
aluksi liirattiin laukkaympyrältä ulos kohti seinää
kun väsyi niin rullasi nippuun ja juoksi alta
loppuraveissa säikkyi vastaantulijaa

Parannusta:
rauhallisempaa menoa tänään
laukkaan saatiin jo eroja
isompi ravi lähti hienosti ja jarrutkin löytyi
ei tainnut pukittaa
pysyin hyvin kyydissä ilman jalustimia
keksin miten ulkoavuilla saan hepan pysymään ympyrällä

Anne kuvasi meidän tuntia. Kiitos.

Pikkuhiljaa takaisin hommiin

Easy on ollut mahansa takia sairaslomalla. Viime viikolla kävin sitä kahdesti taluttamassa maastossa. Ekalla kerralla vähän riekkui, jälkimmäisellä kerralla oli nätisti mutta parkkiksen liukkailla vähän haukkaisi mua.

Tänään oli siis ratsastusta luvassa pitkästä aikaa. Toiveena käyntiä ja ravipätkiäkin, puolisen tuntia. Ajattelin mennä maastoon kun oli ihana auringonpaiste. Käytännössä aurinko laski kun päästiin liikkeelle. Maasto oli kivikoppurakova. Eipä paljoa ravailtu. Saaran maneesi olisi ollut hyvä vaihtoehto mutta kello oli niin paljon ettei sinnekään enää ehtinyt. Lämpötila oli nollassa.

Mentiin siis pidempi maastolenkki kertaalleen käynnissä ympäri. Alkumatka oli rasittava kun mentiin pitkillä ohjilla ja hepo veti joka ruohotupsulle syömään. En antanut syödä ja kiemurteli. Lopulta turhauduin ja otin ohjat tuntumalle. Sitä hepo protestoi nykimällä ohjia käsistä. Annoin sille hommia vähän väistättämällä, asettelemalla ja taivuttelemalla. Puri kuolaimeen ja nyki ohjia. Kun siitä vähän parani niin päästin ohjat takaisin pitkiksi ja nyt malttoi keskittyä reippaaseen käyntiin ja pysyi pois puskista.

Matkan varrella tuli kolme säikkyä. Ekalla kerralla en edes huomannut mitä säikähti. Tuli hätkähdys. Toisella kerralla säikähti lentoon lehahtavaa lintua ja säpsähti. Kolmannella kerralla en taas huomannut mitä pelkäsi mutta otti ravispurtin. Ohjat oli pitkinä mutta pidin toisella kädellä satulasta kiinni. Yhdellä kädellä sain pidätettyä vauhdin takaisin käyntiin.

Lammelta takas pehmeä yläreitti ei ollut koppurainen, joten siinä saatiin ravattua pätkä. Melko reippaasti meni. Kun päästiin takas kentälle niin hepalla ei ollut mitään hinkuja pysähtyä ja lopettaa vaan lähti kiertämään kenttää ympäri. Kenttäkin oli kova, joten ei siihen jääty vaan lopetettiin. Reilu puoli tuntia tähän meni.

Ongelmia:
vähän levoton karsinassa
alkumatka maastossa, halusi syödä ja nyki ohjia

Parannusta:
pysyi nätisti käynnissä ja liikkui reippaasti

Rauhallinen itsenäinen ja ensimmäinen minimaasto

Keskiviikon suunnitelma oli käydä maastossa ja treenata lisää koulukisoihin. Läheltä liippasti ettei päästy hyppäämäänkin mutta se jäi nyt välistä. Alkuun näytti pahalta että maastoilukin jää välistä kun ensimmäinen maastoseura ei ehtinytkään valoisalla liikkeelle. Lämmintä oli +1.

Karsinan siivous, heppa kuntoon. Siinä tosin meni hetki kun satulahuopa oli kadonnut mystisesti. Eipä muuta kuin hakemaan opea hätiin ja uutta tilalle. Minne lie mennyt, eilen oli kuulemma vielä tallella. Sitten maneesille. Siellä oli jo poni treenaamassa.

Tämän päivän missio oli yrittää ratsastaa Valma siten, ettei se hikoaisi. Huomasin nimittäin että kun ratsu muuttuu märäksi niin sen keskittymiskyky putoaa, se painuu kuolaimen alle ja juoksee entistä pahemmin alta. Nyt siis rauhallisesti liikkeelle. Käyntityöllä alotettiin, väistätystä kumpaankin suuntaan ja ympyröitä. Ravissa sama juttu. Sitten siirtymiä. Alkuverkan jälkeen välikäynnit.

Toinenkin ravipätkä ehdittiin ottaa, sitten tuli esteiden kasaajat maneesiin. Vähän harmitti etten ehtinyt laukata sitä ennen. Mutta ravissa tehtiin vielä etukäteen suunnittelemiani keskiraviyritelmiä lävistäjillä. Lähti aika kivasti mutta tuntuu että vielä enemmän olisi ollut varastossa. Hyvin tuli myös takaisin vaikka tietysti aina voi parantaa. Käynnissä yritin väistää lävistäjillä mutta esteet rupesivat olemaan edessä. Peileistä myös huomasin että aika vinkkuraa menoa. Siispä otin muutamat väistöt peilejä kohti ja yritin pitää ratsun suorana. Sitten tuli esteet siihenkin eteen.

Laukassa oli alunperin suunnitelmana ratsastaa eteen ja lyhentää. Avoimet puomiluukut pelottivat heppaa ja se otti pitkältä sivulta loikkia sisään. Kuskia pelotti että loikkii vieressä olleita esteitä samalla. Toisessa päässä ympyrän vieressä oli pelottava portti. Saatiin kuitenkin toisella pitkällä sivulla otettua vähän eteen. Jarrut toimi edelleen muttei siirtymät kovin sulavia olleet. Hetken huilaus ja sama toiseen suuntaan. En taas tiedä mistä tuuli mutta kolmisen pukkia tuli tänäänkin, joista yksi oli vähän lennokkaampi. Toinen jalustin putosi mutta pyysin silti eteen. Sitten olikin jo vähän ahdasta että minne kääntelisin kun maneesiin oli tullut muitakin heppoja.

Loppuun vielä huilaus ja hitusen ravia. Yritin taas käynnissä ja ravissa ratsastaa pidemmälle ohjalle. Hyvin orastavaa edistystä. En ihan onnistunut pitämään ratsua kuivana. Hikosi kuitenkin hyvin maltillisesti.

Sain ponin houkuteltua meille maastoseuraksi ja käytiin käynnissä lammella. Rupesi jo hämärtämäänkin, joten lyhyt matka oli ihan soppeli. Mentiin edeltä, paitsi yhden pelottavan lätäkön yli poni meni ensin kun Valma rupesi kauhistelemaan. Paluumatkalla satoi pieniä rakeita. Käyttäytyi kuitenkin hirmu fiksusti. Pitkin ohjin en uskaltanut mennä sillä tiesin että on nopea liikkeissään. Jos oltaisiin tultu perästä niin sitten ehkä paremmin. Mutta olin hyvin tyytyväinen että saatiin maastoilut korkattua. Tästä se lähtee. Toivottavasti Valman kanssa voi talvella maastoilla jo yksinkin. Testailen vasta kun on enemmän lunta ja pehmeämpää.

Ongelmia:
muutama pukki
pelottavat puomiluukut ja portti

Parannusta:
käyttäytyi pääosin fiksusti
maastoilu meni oikein hyvin

Ensimmäinen itsenäinen Valmalla, KN:n treenausta

Ylläpitopäivä numero kaksi ja tänään luvassa oli eka itsenäinen kerta Valmalla. Etukäteen suunnittelin vähän tuleviin koulukisoihin KN:n treenausta. Koska oma aikataulu oli illasta väljä niin päätin mennä ratsastamaan maneesiin vasta tuntien jälkeen. Estekurssinkin vielä löysin nettisivuilta mutta sen jälkeen oleva yksityisestetunti tuli yllätyksenä. Onneksi maneesiin kuitenkin mahtui kaksi hyppääjää ja kaksi itsenäisesti menevää kerrallaan. Pihalla oli +2 ja satoi vettä. Maneesi tuntui luksukselta.

Alkuun tein aika vapaasti alkuverkkaa. Vähän väistätystä käynnissä, taivuttelua, ravia, ravin säätelyä ja siirtymiä. Samalla siis väisteltiin hyppääviä. Aika mutulla meni. Vasen pohje oli taas hankalampi saada läpi enkä ihan tasaista menoa saanut. Siirtymät onnistui kuitenkin paljon eilistä paremmin. Pysähdykseen turpa tosin nousi mutta sen sai houkuteltua paikallaan alas. Ravista hidastui hyvin istunnalla mutta samalla menetin otteeni edestä ja siirtymät alas tuli aika pitkällä ratsulla vähän lösähtäen enkä päässyt ratsastamaan sitä käyntiin. Vetämällä hidasti huonommin ja jännittyi pahemmin.

Laukkaa mentiin lähinnä pääty-ympyröillä. Melko reippaasti mentiin ja pari pukkiakin tuli. Pyysin taas pukista eteen. Jarrut toimi laukasta hyvin. Yksi pieni spurtti tuli mutta ei onnistunut säikäyttämään kuskia. Laukassa vauhdin säätely oli edelleen hankalaa. Pudotti herkästi raville jos yritin lyhentää liikaa. Mutta kaikki laukat nousi oikein.

Halusin testata myös väistöjä videolle. Käynnissä meni ainakin sinnepäin. Piti kokeilla ravissakin. Oikean pohkeen väistö oli aika työlästä, vasen toimi paremmin mutta vauhtikin kiihtyi. Ei taida tamma vielä ihan tajuta väistöjen päälle.

Lopuksi halusin ratsastaa KN:n ohjelman läpi. Jätin raipan pois. Ensimmäinen yritys oli aika katastrofi. Esteet oli vähän tiellä ja jouduttiin väistelemään muita. Valma jännittyi, juoksi ravissa pahasti alta ja laukkalävistäjällä laukat vaihtui vähintään ristiin. Välissä huilattiin vähän, työstettiin ravia, siirtymiä ja laukkaa sekä treenattiin parit lävistäjät. Vähän rauhottui. Halusin mennä radan vielä uusiksi. Taas mentiin vähän turhan lujaa ravi- ja laukkaosuudet. Käynnissä rauhottui käsittämättömän hyvin. Heppa taisi myös väsyä sillä rupesi painumaan jatkuvasti kuolaimen alle. Lävistäjillä laukat pysyi. I:ssä laukannostossa tuli väärä ja kun sitä korjailin ravin kautta niin neiti nappasi hernettä nokkaan. Liirattiin vähän ulos kuviolta ja pompittiin hetki aloillamme ennen kuin matka jatkui. Lävistäjän jälkeen käyntiin sain vetää aika rumasti. Pikemminkin meno vain kiihtyi.

Loppuun vielä ravailin vähän pidemmällä ohjalla. Ei kiihdytellyt pahasti. Kiva oli havaita että vaikka lopulta jäätiin yksin maneesiin niin Valma käyttäytyi hyvin. Huomasin ekasta ratayrityksestä että vetämään ei saa jäädä. Pitäisi vaan saada ratsu niin hyvin kuulolle että pidätteisiin myös reagoidaan. Kovin ihanaa ei ollut. Toivottavasti tästä vielä tulevan keskiviikon treenillä paranee.

Lopuksi piti vielä kokeilla kuinka Valma toimii koirana. Hienosti seurasi perässä maneesissa.

Ongelmia:
pari pukkia, yksi kiihdytys ja yksi pomppiminen
ratatreenit oli aikamoista vauhtijuoksua

Parannusta:
laukkalävistäjillä sain laukan välillä jopa pysymään vaihtumatta
siirtymät paremmin ku eilen
rauhallisempi
yksin maneesiin jääminen ei ollut ongelma
väisti jotenkuten

Anne oli taas videoimassa menoa, kiitos :)

Loppuun vielä ht.netistä poimittu kommentti, joka lämmitti mieltä:

Hyvä Nora että oot ottanu valman ylläpitoon, seuraan sun blogia ja oon kokoajan kattonu et passaatte jotenki tosi hyvin toisillenne :D

Yp-pörröllä siirtymiä

Tänään tallipäivä alkoikin karsinan siivouksella koska pullukasta (Valma) tuli puoliksi ylläpitoheppani. Helpommin taas aiottu kun menin juuri ruuhka-aikaan paikalle. Kottareita oli kyllä mutta talikot oli käytössä tai hyvin jemmattu. Laitoin Valman pesarille ja odotellessa ehdin sen siinä harjatakin. Onneksi käyttäytyi fiksusti. Kiire tuli taas lopulta ja kun sain hepan takaisin karsinaan oli tunnin alkuun 12 minuuttia. En tiedä minkä turbovaihteen löysin itsestäni mutta satulointiin ja suitsintaan meni 5 minuuttia. Oli siis vielä aikaa harjata häiritseviä puruja pois hännästä. Siihen olisi kyllä tarvinnut ainakin 20 minuuttia.

Lähes ajallaan oltiin maneesissa. Pihalla satoi vettä ja lämmintä oli +3. Parkkis oli edelleen hieman liukas. Maneesissa oli pullistelupäivä. Tunnin piti tämän kesän uusi ope (joka myös tykkää Valmasta). Aiheena oli siirtymiä. Alkuverkka saatiin mennä ilman suurempia kommentteja. Yritin ratsastaa huolellisesti pohkeella eteen, pitää edestä tasaisesti ja huolehtia sisäpohkeen läpi. Nyt rupesin huomaamaan miten paljon vaikeampi vasen pohje on saada läpi. Kannukset oli apuna, niihin nähden hepo meni rauhallisesti. Vähän painui välillä kuolaimen taakse mutta huomasin sen ja osasin nostella ylös.

Alkuverkassa mentiin hirmu pitkät pätkät laukkaa kumpaankin suuntaan. Hitusen reippaasti mentiin mutta hallinnassa. Tuli pyöreitäkin pätkiä. Eikä yhtään pukkia. Välillä kaveritkin laukkasi melko läheltä mutta Valma ei niistä hetkunut. Jes! Nyt muistin vaan ratsastaa päättäväisesti.

Siirtymät alotettiin käynti-ravilla vasempaan kierrokseen. Ravi nousi helposti, jopa itsestään välillä. Käyntiin oli työläämpää saada. Ope ohjeisti jarruttamaan istunnalla kun sitä kuuntelee hyvin. Harmi ettei oma istunta toimi ihan niin hyvin. Mutta nätimpiä siirtymiä istunnalla tuli, ei tarvinnut vetää niin paljoa. Välillä pysäyttelin ja vähän peruutinkin kun vauhtia oli edelleen. Raviin lähinnä sinkouduttiin. Sitten siirryttiin ravista laukkaan ja takaisin. Taas laukat nousi reippaasti mutta takaisin raville oli työläämpää. Tulipa ainakin yksi väärä laukka (kumpaankin kierrokseen). Sitten vaikeutettiin vielä vähän lisää ja piti laukasta siirtyä suoraan käyntiin. Joka kerta tuli ravia väliin ja välillä meni aika vetämiseksi. Olisin voinut vippastella jo tässä enemmän volteilla.

Toiseen suuntaan (oikea kierros) alotettiin heti ravi-laukka-siirtymillä. Välillä ope käski tehdä ravissa voltin ja saada ravi rauhalliseksi ennen nostoa. Puolikas voltti yleensä riitti. Laukat nousi edelleen ampaisten ja raville tultiin vähän huonosti. Olisin tarvinnut huimasti pidemmän pätkän treeniä. Melko pian piti ruveta laukasta ottamaan käyntiin. Eipä edelleenkään kovin ihanaa. Käynnissäkin hepo tahtoi olla aika reipas. Jos en ollut tarkkana niin lähti itekseen raville. Lopuksi kokeilin kunnolla kääntämisen avulla käyntiin siirtymistä. Vähän parempi. Oikeassa kierroksessa meno tuntui tasaisemmalta. Paljon oli pikkuvikoja, joita jatkuvasti havaitsin mutten saanut niille oikein tehtyä mitään. Sisäpohje ei mene kunnolla läpi, ei asetu, juoksee vähän alta, lapa karkaa, tahti kiihtyy.

Loppuverkassa oli taas alkuun aika reipas. Mutta kunnon altajuoksemista ei tänään ollut. Tasottui kuulolle ja sitten rupesi taas painumaan liian matalaksi. Yritin saada venyttämään eteen tuntumalla mutta tuntuma katosi ja ratsu nousi. Ei tullut kovin hyvää. Tuntiin olin muuten tyytyväinen mutta siirtymät alas ei kovin ihania olleet. Ope totesi että Valma ei esittänyt mitään kilareita. Kiltti heppa oli tänään. Ja taisi olla myös hommissa sillä hikosi taas ihan märäksi.

Valma tunnin jälkeen kuivattelemassa.

Ongelmia:
ratsastan liikaa käsillä ja liian vähän istunnalla

Parannusta:
ei yhtään pukkia
ei hermostunut vaikka kaverit laukkasi

Anne oli taas videoimassa menoa. Kiitos.