lauantai 24. huhtikuuta 2021

Pikkurataa vaihtelevalla keskittymisellä

Lauantaiaamuna satoi lunta ja maa oli hetken valkoisena. Mittari näytti pientä pakkasta tallille ajaessa. Ei siis tosiaan hypätty ulkona!

Ratsukseni sain Senjan ja humma oli sisällä. Sain varustettua ripeästi vaikka kylkisuojasta käyttäytyi yhä vähän kummasti. Alaturpis oli vaihdettu miniversioon ja tämä meni aika tiukalle jotta ylettyi kiinni. Martingaaliksi valitsin vähän pidemmän version mutta silti sitä piti säätää. Maneesissa oli selkäännousussa vähän säpsy. Nyt kiristin vyön valmiiksi koska arvasin tämän.

©Hanna Moisanen

Tunnilla oli 6 ratsukkoa ja alkuverkassa Senja oli joka suuntaan kankea. Yleensä ei juuri taivu sivuille mutta tänään puuttui myös jousto ylös ja alas. Vain jalat liikkuivat. Ja kieli lerpatti. Kaarteissa tuli muutamia huonompia askeleita mutta vain yksittäisiä. Laukoissakin oli vähän nahkea. Heräsi pikkuhiljaa paremmin. Mieluusti olisin kuullut taas hifistelyohjeet jo alkutunnista. Mitä pitikään siirtää ja minne.

Rata oli valmiina ja tultiin tehtävät ristikkokorkeudella yksitellen. Kulmasta ristikko molempiin suuntiin. Ei saa kiertää ylävartaloa hypyissä. Ihan kuin olisin kuullut tämän eilenkin. Eikä tuijoteltu opea. Vähän lisää laukkaa.

Yhden laukan sarjaväli kavaleteilla oikeasta vasempaan. Ensisijaisesti tie lävistäjällä kuntoon, laukanvaihto on vasta toissijainen asia. "Pysy linjalla" ja kehuja tuli kun poikettiin linjalta etujalat uralle turhan aikaisin. Siinä Senja reagoi pyyntööni hyvin. Välillä oli muualla vähän hidas jalalle.

Todistettavasti yritin johtaa ainakin kerran.
©Hanna Moisanen

Tultiin vielä 3 laukan linja ristikolta kavaletille vasemmassa kierroksessa. Sitten toiseen suuntaan saatiin pari kasikympin hyppyä linjalle. Ihan ok, vähän lisää laukkaa. Ei liikaa. Alkutunnista ei tainnut olla yhtään paikkaongelmia vaan kaikki soljui sangen itsestään.

Radassa oli 9 hyppyä. Pitkä kaareva linja (12 askelta taisi tulla meille), sarja lävistäjällä, 3 laukan suora, pitkä kaareva toiseen suuntaan ja 3 laukan suora toiseen suuntaan. Me jäätiin viimeisiksi ja meille korkeus oli n. 80 cm. Ei ainakaan yli. Esteitähän oli siis 3: kaarevan linjan pystyt sekä 3 laukan suoralla okseri.

©Hanna Moisanen

Herätin Senjan ihan hyvin mutta oltiin silti kaikkea muuta kuin valmiita kun aloitin. Vaikka oltiin laukkailtu hallia ympäri niin jotenkin keskittymiseni oli hakoteillä kun tuntui ettei ope katsonut meitä. Olisi pitänyt mennä vielä kierros open silmien alla ennen aloitusta. Nyt meni ihan suhailuksi. Ykkönen yli mutta aivan laidasta, paikka taisi tulla lähelle ja laukkakin jäi vääräksi. Kakkonen vähän paremmin. Sarjalle meinattiin tulla vähän lujaa, mahtui kuitenkin askel väliin. Myötälaukka löytyi jostakin matkan varrelta. 

©Hanna Moisanen

Kolmen laukan suoralle ei ollut mitään paikkaa ja tultiin okseri ihan juuresta. En jotenkin ratkaissut tilannetta. Yritin pyytää eteen mutta väliin taisi livahtaa neljäs askel. Olisin ihan mieluusti jatkanut siitä ja loikkasinkin vielä seuraavan kulmasta. Ope käski tulla linjalle uudestaan. Ei parantunut, joten otettiin siihen liuta sakkokierroksia. Kertaalleen keilasin sitten polvellani kulmasta pystynkin nurin kun mentiin liian läheltä ohi. Olisi varmaan pitänyt käyttää käynnissä ja vähän henkäistä. Lopulta kuitenkin päästiin linja kolmella kuten pitikin. Loppuun vähän parani vaikka seuraava este tulikin Senjalle vähän yllätyksenä. Kaarevan jälkimmäisellä sain istuttua pystyssä kun lähdettiin kaartamaan uralle. Kolmen laukan linja toiseen suuntaan sujui oikein helposti ja näppärästi.

©Hanna Moisanen

En taas tajua mikä minuun meni ja miten keskittymiseni katosi niin täydellisesti. Alkutunti meni hyppelyiden osalta ihan hyvin ja sitten rata oli tällainen floppi. Plussaa kuitenkin siitä että 80 oli niin turvallinen korkeus ettei jännittänyt pätkääkään. Ehkä esteitä pitäisi nostaa jotta kuskikin keskittyisi? Ope sanoi että huomaa etten enää mene Senjalla niin paljon. En itse laittaisi kaikkea sen piikkiin.

Tänään Senja jatkoi hommia vasta klo 14, joten purin, harjasin ja kylmäsin jalat. Loimi niskaan ja heinien kanssa pihalle. Jotenkin onnistuin vetelehtimään tässä yli tunnin.

Ongelmia:
alaturpis oli turhan lyhyt
kieli näkyi koko tunnin
keilasin yhden pystyn polvellani nurin
rata meni ihan miten sattuu

Parannusta:
ei tuijoteltu ovea tai opea eikä oikein muutakaan
alkutunnin ponnistuspaikat olivat aika hyvät
ei ollut ruuhkaa tai hankaluuksia päästä omalla vuorolla tehtäville
ei kieltoja
80 cm tuntui pieneltä
Senja ei välittänyt takana kaatuvasta esteestä mitään

perjantai 23. huhtikuuta 2021

Pientä viilaamista estetunnilla

Perjantaina oli estepäivä Ponilassa. Kaksari ponin kanssa. Keli oli sen verran kehno että hepat oli otettu aiemmin sisään. +1 °C, vettä ja räntää. Kenttäkin oli mennyt lällyksi ja mentiin sittenkin vielä maneesiin. Olen open kanssa samoilla linjoilla ettei tahallaan kannata mennä huonoille pohjille ratsastamaan jos on vaihtoehtoja.

Ei tarvinnut rakentaa vaan käsky oli verkkaamaan. Meillä tavalliseen tapaan kimblewickit suussa. Nyt "uudet" turvajalkkarit ensimmäistä kertaa estekäytössä ja itselläni esteraippa mukana.

Alkuverkassa Nella oli taas nopeammin pyöreällä niskalla. Näillä kuolaimilla on kevyempi kädelle. Tosin ihan tasaista meno ei ollut. Ravailtiin hetki itseksemme ja sitten tultiin ravipuomien yli lävistäjillä. Meille kaivattiin vielä puolipidätteitä ennen puomeja ja ohjat piti pitää kädessä. Hyvin on uponnut reflekseihin vuosikausia päähän taottu käsky myödätä. Ope sanoi että kehittyminen vaatii sen ettei valahdeta enää puomeilla etupainoiseksi tms. Sain tahdin lopulta säilymään parempana ja lopetin ohjien poisheittämisen.

Laukat otettiin vain uraa pitkin. Ympyrät päätyihin. Olikohan ensin oikea kierros. Omasta mielestäni ihan hyvää menoa. Jotakin kommentteja taisi tulla. Vähän eteen muttei liikaa. Päätyihin kiinni. Asetuksiakin kaivattiin. Jälkimmäiseen eli vasempaan kierrokseen oli hetkittäin hankala saada Nellan turpaa sisälle. Ei ehkä kovin oikein mutta hölläsin ulkoa ja vedin vasemmasta ohjasta niin paljon että turpa kääntyi. Sitten myötäsin. Ei ollut mikään maitopurkin paino ohjassa kun turpa kääntyi. Yritin muistaa pitää jalat kiinni. Tuntui että ope ei ihan keskittynyt ja tähän suuntaan laukkamme oli noin 3 kierrosta liian pitkä. Rupesi menemään huonompaan suuntaan eikä jaksettu enää skarpata. Enkä kehdannut lopettaa omin lupineni.

Hypyt aloitettiin maapuomilta ristikolle. Kaksi kierrosta. Ekalla tultiin turhan juureen puomille, toinen sujui paremmin. Väliin toivotut 2 askelta ja sain ponnistuspaikkaa ristikolle ratsastettua kauemmas. Eli lyhennettyä laukkaa väliin.

Ristikko nousi ylös ja tultiin vielä. Ei taidettu esteen noustessa päästä enää vasemmassa laukassa alas. Tuntui että Nella painui hypyssä vasemmalle. En osannut korjata. Oikea jalustinkin oli vasenta pidempi vaikka olin asetellut ne samoihin reikiin. Yhdellä lyhentäminen helpotti. Ohjeeksi tuli istua hypyssä pystympänä. Sain taas omasta mielestäni korjattua hyvin ohjeiden mukaan.

Seuraava este oli okseri lyhyellä lävistäjällä heti kulman jälkeen. Vähän samaan tapaan kuin noin viikko sitten Senjalla kun vasenta laukkaa ei meinannut löytyä. Sama ongelma oli tänäänkin, tosin nyt ei onneksi meinattu törmätä takana olleeseen esteeseen.

Videoinnista menin välillä ihan puihin. Ensimmäinen hyppymme okserille oli päivän surkein. Käänsin vähän liian myöhään ja mentiin linjasta enemmän ohi kuin oli tarkoitus. Nella taisi olla liian pitkänä eikä ollut mitään paikkaa. Kampesi silti okserin yli. Hieno Nella! Pysyin hyvin kyydissä. Toistojen myötä yritin johtaa mutta vasenta laukkaa ei tullut. Yläkropan kierto kiellettiin heti ja sen jälkeen maltoin istua hypyissä suorempana.

Tultiin liuta kahdeksikkotehtäviä okserilla ja pystyllä. Meillä oli selkeät puolierot ja jostain syystä okseri oli tänään meille vaikea este.

Tultiin myös muutama kolmen esteen radanpätkä. Yleensä 2/3 meni hyvin ja jokin osa sössiintyi. Sanoisin että vika oli enemmän siinä etten tajunnut mitä pitää tehdä kuin siinä etteikö Nella olisi totellut. Ope käski pidättää ja itse olisi tehnyt mieli ratsastaa eteen. Tehtiin kuitenkin ihan hyvät tiet. Eikä estekorkeus huimannut päätä. Kai ne ainakin kasikymppisiä olivat. Unohdin taas katsoa. Ehkä ylikin? Max 90.

Loppua kohti Nella kuumahti hauskasti. Pitkin ohjin malttoi kävellä mutta kun rupesin keräämään ohjia niin monesti oltiin ravissa tai laukassakin ennen kuin olin saanut ohjia kunnolla tuntumalle.

Radanpätkillä Nella tuli väleissä kivasti kuulolle eikä jäänyt kiihdyttelemään. Eikä painanut ohjille vaikka siltä kuulemma näytti. Hyvin pystyi heittämään ohjat hetkeksi ihan lerpalle menon häiriintymättä.

Kahden laukan väliä pidennettiin vähän ja mielestäni tultiin se yhä aika kivasti. Maltoin istua hypyissä tänään suuremmin sukeltelematta. Tosin Nella vietti yhä vasemmalle ja laukka taisi vaihtua vääräksi. Loppuun saatiin sakkokierros ja ope laittoi ohjuripuomin tukemaan oikeaa puoltamme. Unohdin matkan varrella näemmä tukea oikealta vaikka siitä väleissä vinkkailtiinkin. Itse olisin laittanut ohjuripuomin toiselle puolelle. Nyt nimittäin valahdettiin vielä pahemmin vasemmalle. Hyppy oli hyvä, joten se riitti.

Jotain tässä jäi nyt itseltäni tajuamatta. Enkä taida huomata minne hepan vinoudet vievät enkä siten osaa korjata.

Kotiläksyksi taisi tulla yhä harjoitella itsenäistä ratsastusta ja tunnustella hevosta. Kuulemma ihan hyväkin mennä itsenäisesti. Tällä hetkellä meillä on onneksi jo sen verran nappuloita että hommassa rupeaa olemaan järkeä.

Loppuverkassa Nella yritti viipottaa ensin vauhdilla mutta tasoittui sitten aika kivaksi. Käveltiin vielä pitkät loppukäynnit hallissa. Pihalla satoi yhä.

Ongelmia:
märkä keli ja kenttä
alkuverkkalaukka oli meille 3 kierrosta liian pitkä
en aina hahmottanut koska laukka on sopivaa
omia pikkuvikoja vähän vaihdellen, kierryin hypyissä jne.
käynti ohjat tuntumalla
vasen laukka hypyistä

Parannusta:
ei juuri painanut ohjille
sain laukkaa kasattua aiempaa paremmin
ihanasti kaikesta yli vaikka toin huonostikin
ei taidettu pudottaa mitään
tein ihan hyvät tiet
sain korjattua omaa tekemistä ohjeiden mukaan
kuumahti hauskasti loppua kohti
söi psylliumit

Ankki videoi, niitä mahdollisesti tulossa tai sitten ei.

torstai 22. huhtikuuta 2021

Itsenäisellä iltaratsastuksella ohjille kevyempänä

Torstaina kävin puoli kuudelta ensimmäistä kertaa fysiikkatreeneissä. Tallireissu jäi siis tavalliseen tapaan illalle. Nyt pyörätiet oli harjattu kokonaan puhtaaksi hiekoista. Keli oli aurinkoinen mutta lämmintä oli vain asteen verran.

Nella oli sisällä iltaheinien kimpussa kun ehdin tallille. Myöhemmin kuulin että taas oli tarhakaverin lähdettyä rampannut tarhassa niin että piti ottaa sisälle.

Jäätiin kentälle ja kaverit menivät maneesiin. Hyvä vähän harjoitella yksin olemista. Hallista tulevista äänistä Nella ei sanonut mitään. Kivan rentoa menoa. Eikä kentän laidalla haukkumassa käynyt koirakaan haitannut.

Mentiin vähän eilisen tunnin tehtävien jalanjäljissä. Alkuun ympyräkahdeksikkoa. Tänään Nella oli paljon kevyempi kädelle. Toki päätin ettei saa jäädä painamaan ohjalle. Yllättäen tuntui olevan jopa enemmän kiinni oikealla kuin vasemmalla.

Ympyröiden lomassa tehtiin siirtymiä askellajin sisällä sekä askellajista toiseen. Kivan kuuliaista.

Laukat olivat paljon eilistä ryhdikkäämpiä ja niitä pääsi ratsastamaan. Pitkille sivuille päästin vähän eteen ja sen jälkeen tuli takaisin. Ei pahaa vyörymistä.

Pidettiin työskentelypätkät lyhyinä ja joka pätkän jälkeen pidettiin pienet välikäynnit. Kolmen vartin hommiin tuli neljät välikäynnit.

Viimeinen työskentelypätkä mentiin jo ihan tehtäviä. Ympyrällä ensin käynnin kokoamista, sitten eteen. Tämä ei oikein sujunut, joten mentiin jatkossa pelkkää käyntiä. Neljännes käyntiä, neljännes koottua ravia, neljännes isompaa ravia ja taas koottua ja sitten käyntiin. Tämä toimi ihan yllättävän kivasti. Muutama ympyrällinen suuntaansa.

Sitten jätettiin käynnit pois ja siirtymät tulivat ravista laukkaan. Laukassa ensin kootummin, enemmän eteen, kootummin ja takaisin raviin. Lopulta vain ravia ja kootumpaa laukkaa. Yllättävän hienoja siirtymiä laukasta alas. Eikä nostotkaan tainneet olla kovin huonoja.

Ennen loppuravejamme kaverit poistuivat hallista. Yksin oli hetken kiireisempää mutta ei tullut pahempaa hätää vaan Nella malttoi keskittyä loppuverkkaankin. Alkuun ja loppuun tehtiin puolikasta hannunvaakunaa eli radan poikki, vähän volttimaisesti kulma ja pituushalkaisijalle. Siitä taas suunnanvaihto ja kulma volttimaisesti. Vähän kuin voltit ristikkäisiin kulmiin. Kunnon suoristukset väleihin sekä suunnanmuutokset. Välillä piti pyöräyttää kokonainen voltti tai ympyrä jos ei tullut valmista.

Loppuun vielä talutin ja keräsin sekä meidän että muiden kasat kentältä. Nella oli kivan kärsivällisesti mukana. Kymmenisen minuuttia.

Psylliumit eivät uponneet kunnolla mausteena olevasta omenamehusta huolimatta. Eivätkä olleet kadonneet kupista aamuun mennessä.

Ongelmia:
oli taas rampannut tarhassa
eilinen sattui yhä käsiini
ei syönyt psylliumeja aamuun mennessä

Parannusta:
ei ötököitä
ei huudellut kavereiden perään
oli paljon kevyempi edestä kuin eilen

keskiviikko 21. huhtikuuta 2021

Ohjille raskasta

Tiistaina Nellalla oli vapaa. Käytiin talutuslenkki maastossa kengittäjää odotellessa. Nellan liikunnan kannalta taluttelulla ei ollut merkitystä, sillä tänään oli taas pömelipäivä ja oli rampannut itsensä tarhassa kaverin lähdettyä hikeen. Ei auttanut kaverit aidan toisella puolella eikä heinät edessä. Maastolenkki meni kuitenkin kivasti ja kuuliaisesti sekä saatiin irtokenkä takaisin paikoilleen. +12 °C.

Keskiviikkonakin oli aurinkoinen +12 °C. Luvassa koulutunti iltapäivästä. Ihan hyvä saada taas hetkeksi ajatukset pois omista töistä. Aikamoista hullunmyllyä menossa.

Nella löytyi pihalta ja oli tallissa taas enempi unelias. Kivan puhdas edelleen. Luulin olevani myöhässä mutta kun oltiin 7 vaille menossa kentälle niin meidät häädettiin vielä muualle kävelemään. Hyppäsin siis tallin pihalla kyytiin. Muistin jopa venytellä ensin!

Tänään meitä yllättäen tulikin tunnille 3 ratsukkoa. Mikäs siinä. Saatiin jäädä kentälle auringonpaisteeseen vaikka ope halusikin halliin. Eikä alkuverkoissa tullut toppaliivissä hiki! Kauhistelin t-paitailijoita.

Alkuverkoissa mentiin vähän kiireisesti nenä pitkällä. Muttei vyöryen. Yllättävän nopeasti niska lähti pyöristymään mutta lähes heti valahti myös liian matalaksi ja rupesi painamaan ohjille. Yritin toki tehdä kaikenlaista mutta ohjien pidentäminen ja nyrkkien aukominen (en huomannut) kiellettiin. Ohjia piti sen sijaan lyhentää ja ratsastaa jalasta eteen. Hetkeä aiemmin oltiin menty liian kiireisesti. En ihan osannut toteuttaa. Piti istua pystyssä.

Lopputulemana Nella painoi tolkuttomasti käsille ja yhä yritin tehdä asialle jotakin. Mikään ei kuitenkaan tehonnut ja varsinkin vasen käteni rupesi olemaan todella kipeä. Kärvistelin kuitenkin pitkän raviosuuden loppuun. Eikä auttanut vaikka kuinka yritin käyttää jalkaa. Tänään sain kuulla taas tehottomista jaloistani. Säälitti Nella. Jos minun käsiini sattui niin miltä mahtoi tuntua sen suussa. Tosin välillä käytin käynnissä jos tilanne meni pahaksi tai välimatkat ahtaiksi. Se oli kuulemma hyvä veto. Ja siinä vaiheessa kun Nella näytti makaavan koko painollaan ohjilla käski opekin jo käyttää käynnissä.

Alkuravin kuviona tehtiin ympyräkahdeksikkoa. Asetukset ensin ulos, sitten sisään. Jossain välissä vähän laukkailtiinkin. Minun mielestäni Nella laukkasi kivan levollisesti ja tasapainoisesti. En muista tai kuullut mitä ope siihen sanoi. Mentiinköhän liian hitaasti? Korjauksia ei taidettu kuitenkaan tehdä.

Lopputunnin kuviona tultiin keskilinjaa. Keskelle 4 askeleen käyntisiirtymä, muuten harjoitusravia. Pitkillä sivuilla sai keventää. Nella oli kiireinen ja vyöryvä. Alassiirtymäni olivat muka huonosti valmisteltuja. Käytännössä valmistelu ja siirtymän yrittäminen piti aloittaa ainakin 10 metriä ennen pistettä. Käynti piti ratsastaa mutta unohdin.

Nella oli keskilinjalla kuulemma suora. Jotakin korjattavaa siinäkin taisi kuitenkin olla. Ehkä välillä kiemurreltiin?

Sitten vaihdettiin tehtävää ja ensin käynnin sijasta vähän koottiin ravia. Muutaman kierroksen jälkeen nostettiin laukka. Nella nosti laukat myötäisesti. Itse olisin halunnut himmailla laukassa mutta ope käski laukata kaarteisiin enemmän eteen. Se yllätti enkä olisi keksinyt moista itse. Kuulemma ensin pitää olla laukka, jotta voi lähteä työstämään ja lyhentämään sitä. Niinhän se on, mutta jos ei huomaa ettei sitä ole?

Laukasta alassiirtymät olivat vyöryviä.

Lopuksi tehtiin ravissa vielä loivaa kiemuraa enkä meinannut tajuta tehtävänantoa. Keskellä oli kaksi tötsää ja piti kiertää niiden ulkopuolelta. Ehkä se kiertäminen sanana hämmensi. Tai se, että loivalla kiemuralla siinä kohdassa asetus on aitaa kohti ja tavallaan mennäänkin sisäpuolelta. Kommentoin että "älä mene niiden välistä" on minulle tähän hyvä ohje. "Käymättä keskihalkaisijalla" ei riittänyt vinkiksi vaan aiempi hämmensi. 4 tunnin unet viime yönä varmasti vaikuttivat osaltaan tajuntani tasoon.

Loivat kiemurat olivat meille vähän ajelua. Mielestäni Nella liikkui kivasti ja niinä hetkinä olin vaikuttamatta ylimääräistä. Ei mennyt ihan putkeen sillä ravia taisi pitää ratsastaa eteen ja jalkani unohtuivat taas matkustamaan. Omasta mielestäni ratsastamalla meni kiireiseksi. Eli olin taas kujalla siitä mitä haluttiin. Onneksi ei kuitenkaan ollut enää yhtä pahaa ohjilla makaamista kuin alkutunnista. Muttei kyllä keventynyt kunnolla. Kaarteessa Nella kompuroi ensin pari kertaa pienesti ja kerran isommin. Selvästi siis vielä etupainoista vaikken sitä ihan selvästi huomannutkaan.

Kotiläksyksi sain ohjeen että hevosta pitää tunnustella ja tarkkailla. Ratsastus on vuoropuhelua hevosen kanssa. Tunneilla tämä toimii välillä vähän huonosti ja tänäänkin olin vähän aloitekyvytön. Pari kertaa meinasin tänään tunnin aikana mennä ihan puihin. Onneksi molemmat tilanteet ehti nollata ennen kangistumista ja pahaa mieltä.

Loppukäynnit käytiin maastossa ponin kanssa. Nella meni edeltä ja poni maleksi perässä. Ei jäänyt kovin iloinen olo tästä tunnista. Olin lähinnä pettynyt itseeni. Pahoittelin Nellalle etten osaa ratsastaa tämän paremmin.

Ongelmia:
painoi ohjalle
oli vähän ahdasta
open kanssa emme ihan ymmärrä toisiamme
yllättävän hankala tehdä täsmälliset siirtymät
jalkani olivat kuulemma yhä sangen toimettomat
tunnin jälkeen oli lähinnä pettynyt olo etten osaa paremmin, en tullut onnelliseksi
kompasteli pari kertaa kulmassa
illalla ramppasi tarhassa
psylliumit ei uponneet, jatkossa voisi kokeilla mehua ja kivennäisiä joukkoon
sormiini sattui vielä illalla

Parannusta:
muistin venytellä
kiva ratsastaa kentällä
tarkenin ilman takkia
nousi myötälaukat

tiistai 20. huhtikuuta 2021

Äimiskän pörheä ulkoestetunti

Äimiskälläkin oli tiistaina estetunti kentällä. Aiemmat tunnit olivat klinikan hallissa ison maneesin valoremontin (tai siltä se näytti) takia. Lämmintä tallille ajellessa oli +12 °C ja suunnittelen meneväni ilman takkia. Pihalla olo tuli yllätyksenä mutta päätin lopulta kuitenkin jättää takin pois. Hyvin tarkeni.

Ratsukseni tuli taas Senja ja humma oli edellisellä tunnilla. Estesatulalla. Sain siis valmiin ratsun ja ehdin keskittyä esteradan kasaamiseen. Tolpat piti kantaa maneesista ja kannettavaa oli aika runsaasti. Sijoittelin esteet paikoilleen ja vain okseria hienosäädettiin vähän sivummas jotta lähestymisestä tulisi helpompi. Kiva 9 esteen pikkurata.

Vasta tunnin alkaessa selvisi että meillä on sijainen. Mikäs siinä. Ratsukoitakin näytti olevan 7. Eilen hepat olivat kuulemma hypänneet ulkona mutta Senja ei ollut siinä porukassa. Saattoi siis ehkä olla humman kevään ensimmäinen pihailu. Alku meni ihan hyvin mutta sitten rupesi ottamaan kipinää tarhojen siivouksesta. Eikä ollut suinkaan ainoa, joka poukkoili. Alkuraveissa oli sen verran pirskahtelevaa menoa että pudotin molemmat jalkkarini ja Senja pikkupomppi noin puolet pitkästä sivusta. Aika tuurilla pysyin kyydissä. Vaikka eivät hepan liikkeet mitään kovin isoja olleet niin silti iski vähän hirvitys eikä ollut kovin rento ja luottavainen olo kyydissä.

Ehdittiin vähän laukkaillakin eikä niissä tainnut onneksi olla kummempia ongelmia. Ohjattu verkka sisälsi vähän jockeyravia jalat jalustimien yläpuolella. Tuntui todella hasardilta näin virkeällä ratsulla. Ravi ok mutta kun laukassa alkoi taas venkoilu ja pään ravistelu niin luovutin suosiolla ja laskin jalat takaisin jalustimiin. Kovin monta kierrosta ei menty enkä hapottanut jalkojani vaan nojasin montéoppien mukaan polvilla satulaan. Siksi yllätti kun etureisissä tuntui jo illalla.

Ope puhui heppojen väsyttämisestä ja tultiin useampi kierros ristikkoa ravilähestymisillä. Muualla pidin martingaalista ja harjasta kiinni. Hypyt onneksi ilman ylimääräisiä muuveja.

Sitten tultiin 17 metrin suoraa linjaa. Ensimmäisellä kerralla löysä 5. Sen jälkeen neljällä. Taisin vähän matkustella eikä ollut parasta menoamme. Ope kehui. Kuten aina.

Tultiin vielä yksitellen hetki kahdeksikkoa okserilla ja ristikolla. Tiukat kaarteet. Oikea laukka löytyi okserilta hyvin. Jännäsin tuijottaako Senja ihmisiä okserin takana. Ristikon jälkeen piti jatkaa hetki suoraan. En osaa sanoa milloin vasen laukka vaihtui.

Rata tultiin kahdesti. Ensin pikkukorkeudella ja toisella kierroksella oli ehkä 70 - 80 cm. Näytti isohkolta.

Pikkuradalla ohjani olivat ehkä vähän pitkät ja vähän vyöryttiin. Isommalla radalla keilattiin ykkönen alas ja vyöryttiin vähän lyhyemmillä ohjilla. Kuski hyppäytti taas kaukaa. Mutta kaareva 21 metrin linja sujuttiin viiteen ja suora 17 metrin linja meinasi loppua kohti jäädä neljällä ahtaaksi. Plussat siitä että Senja keskittyi esteisiin eikä tuijotellut (pahasti) tai loikkinut omiaan. Kaikista empimättä yli. Okserilähestymisissä vähän liirailtiin ihmisiä pakoon mutta aika pientä.

Väli- ja loppuraveissa tuli kivoja pätkiä. Ei silti ihan parasta menoamme eikä täydellisen rentoa.

Esteitä purkaessa Senjalla oli taas kumma kolistelu päällä. Kopsautti päänsä kantamaani tolppaan ja yritti kävellä kottikärryjen aisojen yli. Ei säikkyjä.

Kotiin lähtiessä auton mittari näytti +8 °C eikä ollut pimeää! Katuvalot syttyivät vasta kotimatkalla. Viikon päästä lähden niukasti auringon laskiessa kotiin.

Ongelmia:
alku oli vähän turhan poukkoilevaa
ei ollut kovin rento tai nautinnollinen olo kun humma oli pinkeä
yksi pudotus
en ehtinyt huomata laukanvaihtoja
rupesin miettimään töitäni heti varusteita putsatessa
etureidet vetäisivät seuraavaksi päiväksi yllättävän jumiin

Parannusta:
ihana päästä pihalle!
pysyin kyydissä
tarkeni ilman takkia
kotiin lähtiessä ei ollut pimeää

Jannan mies kuvasi mahdollisesti. Niitä mahdollisesti tulossa tai sitten ei.

maanantai 19. huhtikuuta 2021

Kentän korkkaus ja irtokenkä

Maanantaina Nellan ohjelmassa oli kevyt liikutus. Aiemmin se on kuulemma tarkoittanut rentoa ravia ja laukkaa eteen alas ilman satulaa. Totesin että pidän satulan, muuten ei ole rentoa eikä rauhallista. Kuolaimet vaihdoin takaisin sylinteriin. Nyt testiin pääsi "uudet" kakkosjalkkarimme, "uudet" 125-jalustinhihnani sekä oma "uusi" Mattes eli lampaankarvapalaromaani satulan alle. Tähän asti oltiin saatu lainata tallikaverilta samanlaista.

Nella oli saanut olla koko päivän nakuna pihalla ja hain sen vasta seiskan alla sisään. Mittari oli kivunnut yli +15 asteen mutta itselleni oli vielä takkikeli. Vähensin taas kerrastoja.

Eiliset psylliumit olivat taas kadonneet yön aikana.

Kenttäkin oli kuivunut ratsastuskuntoon ja siinä oli pidetty jo tuntejakin. Mekin mentiin kentälle. Reunat olivat vähän märät, joten pysyttiin toisessa päädyssä. Enimmillään siinä taisi olla 5 hevosta mutta hyvin mahduttiin. Selkäännousun jälkeen Nella ei meinannut malttaa seistä aloillaan mutta muuten oli ihanan tolkusti. Koulusatulassa 125-hihnat jäivät reikiin 4. Olisi voinut ehkä pidentää vielä yksillä. Taitavat päätyä siis toiseen satulaan. Pelkäsin että kuminauhajalkkarit olisivat olleet muhkuille turvakengilleni liian ahtaat mutta hyvin mahtui.

Käynnissä Nella tuli aika kivaksi, tein vain muutaman ympyrän alle. Ravi oli alkuun nenä pitkällä viipotusta ja piti parannella tilannetta jokusen kerran käynnissä. Ravista ei alkuun tullut kovin ihanaa. Muttei onneksi ollut yhtä pahasti kiinni vasemmassa ohjassa kuin välillä.

Mentiin vähän muiden vanavedessä ensin jokunen suunnanvaihto ravissa ja lopulta laukkaa suuntaan ja toiseen. Vaikka raveista ei tullut vielä tasaista niin laukat olivat kivan rentoja ja suht rauhallisiakin. Asetus löytyi ja oli vähän säätövaraa. Molempiin suuntiin. Yllättävän harmonista jopa.

Laukkojen jälkeen yllättäen ravikin tasoittui ja molempiin suuntiin tuli hyvää pätkää. Jee!

Pidettiin hommat tänään aika kevyinä, joten suunnattiin vain loppukäynneille maastoon. Heti pihasta lähtiessä kaksi mopoa meni ohi, Nella ei välittänyt. Ensimmäiseen risteykseen tulivat päivän ensimmäiset kakat. Totesin että potkin ne paluumatkalla pois.

Metsä oli vielä lumella, joten hokkikengät olivat hyvä juttu. Silloista mentiin tänään melko sukkana empimättä yli. Myöhemmin Nella olisi halunnut u-kääntyä pari kertaa takaisin mutten sallinut. Pysyi käynnissä mutta välillä askelsi aika reippaasti.

Paluumatkan polulla kuului kling ja kun käännyin katsomaan taakse niin kenkä sojotti polulla. Pahus! Ei muuta kuin takaisin noukkimaan se matkaan. Nella hyöri polulla ja pientareet upottivat reilusti. Oikea takakenkä, onneksi suora. Kaikki naulat tallessa.

Talutin siis takaisin tallille ja paluumatkalla käytiin potkimassa kasat syrjään. Tiellä meidät ohitti vielä muutama mopo aika vauhdilla. Nella ei välittänyt, joten en jaksanut viittilöidä vaikka olisi varmaan kannattanut.

En saanut kengittäjää kiinni eikä Nella imaissut aiempaa paksumpaa iltamehuaan tänäänkään loppuun asti. Nyt oli sentään hyvä yritys.

Ongelmia:
satulavyön kiristys oli tänään hankalahkoa
alkuun juoksi ravissa alta
kenkä putosi maastossa
kenkää hakiessa hyöri

Parannusta:
kenttä oli ratsastuskelpoinen
oli kentällä ihanan tolkusti
ei ollut vasemmassa ohjassa kovin pahasti kiinni
ei välittänyt lujaa ohittaneista mopoista

sunnuntai 18. huhtikuuta 2021

Toinenkin sujuva estevalkkupäivä

Sunnuntaina oli Jauhiaisen estevalkkojen toinen päivä. Taas oltiin Nellan kanssa viimeisessä ryhmässä, tänään klo 11. Ratsukoita ryhmäämme tuli 4. Vaikka olin hyvissä ajoin tallilla ja harjasin Nellan tarhassa niin silti olin turhan viime tippaan valmis. Kun mentiin maneesille muutamaa minuuttia vaille tasan niin ovi oli jo auki.

Alkuverkassa Nella tuntui muutaman askeleen tavallista kankeammalta mutta vertyi nopeasti. Eiliseen tapaan pyöriteltiin omia kuvioitamme ravissa ja laukassa. Laukkaa sai jopa vähän säädeltyä. Kovin taipuisaa meno ei ollut.

Verkkaesteenä tultiin ensin ristikkoa ympyrällä. Tämä sujui oikein näppärästi. Kolme hyppyä vasemmassa kierroksessa. Oikeassa kierroksessa tultiin pitkällä lähestymisellä ainakin täyteokseri. Nella ei välittänyt keltaisistakaan kavalettipalikoista. Tultiin myös kaareva linja ristikolta okserille. Kuudella. Ensin vähän hitaasti ja tulikohan jopa ylimääräinen askel? Sitten vähän paremmin sujuen. Noottia tuli vasempaan laitaan valumisesta ja tultiin siksi vielä uudestaan. Nyt päästiin vähän paremmin keskelle.

©Linda Ervasti

Vasemmassa kierroksessa tultiin suoralla linjalla yhden askeleen sarja ja siitä 3 askelta pystylle. Aloituskorkeutemme näytti omaan silmääni isohkolta mutta empimättä yli. Ensimmäinen tultiin vähän liian rauhallisesti, toinen vähän liian haipakkaa. Ope sanoi että hyvin korjattu ja että näiden välistä löytyy sopiva. Jollakin kierroksella jotakin putosi matkan varrelta.

©Linda Ervasti

Taidettiin jossakin välissä tulla vielä eilisen tapaan kahdeksikolla pystyä ja okseria. Okserille tuli yhä ihan superhyppy, pysty oli hankalampi eikä vasen laukka meinannut löytyä tänäänkään. Vähintään takaset jäivät väärään laukkaan.

Loppuun tultiin vielä rata. Tänäänkin oltiin hyppyvuoroissa toisia mutta kaksi viimeistä olivatkin opeja.

©Linda Ervasti

Kahdeksikolla pysty ja okseri, sitten 6 laukan kaareva linja, pysty uudestaan ja suora linja. Nella eteni sulavasti mutta ykkösen jälkeen jäi väärään laukkaan. En pudottanut raville, joten päädyttiin okserille väärässä laukassa. Vähän hirvitti mutta helposti yli. Ristikolle tultiin sen verran isosti että totesin että 6 ei mahdu ja annoin sujua viiteen. Se tuli nätisti. Pysty taisi mennä tavalliseen tapaan ja viimeinen linja olikin vähän iso. Ei tultu taas ihan täsmälliseen ponnistuspaikkaan mutta Nella loikki yli vaikka matkalle tulikin vähän kiemuraa ja kuski unohti hymyillä.

©Linda Ervasti

Ope totesi että hyvin tehty ja että tällaiset noin ysikymppiset tehtävät sujuivat näin sujuvasti vaikka yhteistyömme on vasta aluillaan. Taisipa olla joku ysivitonenkin välissä. Olin oikein mielissäni ja Nellakin näytti olevan innoissaan menossa. Oli kivaa!

Muiden hypättyä hölkättiin vielä loppuun. Nella yritti alkuun kiihdytellä mutta löytyi rennompikin vaihde. Loppukäynnit käytiin vielä maaston kautta.

©Linda Ervasti

Tänäänkin psylliumit upposivat huonosti eikä Nella suostunut juomaan treenin jälkeen juuri yhtään. Aiemmin on kuulemma aina juonut kaiken. Keli oli parantunut aurinkoiseksi, joten humma nakuna takaisin pihalle.

Ongelmia:
valuttiin esteillä ja linjoilla vasemmalle
pari pudotusta
vasen laukka esteiden jälkeen
joi huonosti

Parannusta:
ei tuijotteluja
ei empimisiä
laukka säätyi
ihanan helposti kaikesta yli
oli kivaa!

Mariella videoi ja Eerika kuvasi myös. Näitä tulossa myöhemmin tai sitten ei.