lauantai 24. huhtikuuta 2021

Pikkurataa vaihtelevalla keskittymisellä

Lauantaiaamuna satoi lunta ja maa oli hetken valkoisena. Mittari näytti pientä pakkasta tallille ajaessa. Ei siis tosiaan hypätty ulkona!

Ratsukseni sain Senjan ja humma oli sisällä. Sain varustettua ripeästi vaikka kylkisuojasta käyttäytyi yhä vähän kummasti. Alaturpis oli vaihdettu miniversioon ja tämä meni aika tiukalle jotta ylettyi kiinni. Martingaaliksi valitsin vähän pidemmän version mutta silti sitä piti säätää. Maneesissa oli selkäännousussa vähän säpsy. Nyt kiristin vyön valmiiksi koska arvasin tämän.

©Hanna Moisanen

Tunnilla oli 6 ratsukkoa ja alkuverkassa Senja oli joka suuntaan kankea. Yleensä ei juuri taivu sivuille mutta tänään puuttui myös jousto ylös ja alas. Vain jalat liikkuivat. Ja kieli lerpatti. Kaarteissa tuli muutamia huonompia askeleita mutta vain yksittäisiä. Laukoissakin oli vähän nahkea. Heräsi pikkuhiljaa paremmin. Mieluusti olisin kuullut taas hifistelyohjeet jo alkutunnista. Mitä pitikään siirtää ja minne.

Rata oli valmiina ja tultiin tehtävät ristikkokorkeudella yksitellen. Kulmasta ristikko molempiin suuntiin. Ei saa kiertää ylävartaloa hypyissä. Ihan kuin olisin kuullut tämän eilenkin. Eikä tuijoteltu opea. Vähän lisää laukkaa.

Yhden laukan sarjaväli kavaleteilla oikeasta vasempaan. Ensisijaisesti tie lävistäjällä kuntoon, laukanvaihto on vasta toissijainen asia. "Pysy linjalla" ja kehuja tuli kun poikettiin linjalta etujalat uralle turhan aikaisin. Siinä Senja reagoi pyyntööni hyvin. Välillä oli muualla vähän hidas jalalle.

Todistettavasti yritin johtaa ainakin kerran.
©Hanna Moisanen

Tultiin vielä 3 laukan linja ristikolta kavaletille vasemmassa kierroksessa. Sitten toiseen suuntaan saatiin pari kasikympin hyppyä linjalle. Ihan ok, vähän lisää laukkaa. Ei liikaa. Alkutunnista ei tainnut olla yhtään paikkaongelmia vaan kaikki soljui sangen itsestään.

Radassa oli 9 hyppyä. Pitkä kaareva linja (12 askelta taisi tulla meille), sarja lävistäjällä, 3 laukan suora, pitkä kaareva toiseen suuntaan ja 3 laukan suora toiseen suuntaan. Me jäätiin viimeisiksi ja meille korkeus oli n. 80 cm. Ei ainakaan yli. Esteitähän oli siis 3: kaarevan linjan pystyt sekä 3 laukan suoralla okseri.

©Hanna Moisanen

Herätin Senjan ihan hyvin mutta oltiin silti kaikkea muuta kuin valmiita kun aloitin. Vaikka oltiin laukkailtu hallia ympäri niin jotenkin keskittymiseni oli hakoteillä kun tuntui ettei ope katsonut meitä. Olisi pitänyt mennä vielä kierros open silmien alla ennen aloitusta. Nyt meni ihan suhailuksi. Ykkönen yli mutta aivan laidasta, paikka taisi tulla lähelle ja laukkakin jäi vääräksi. Kakkonen vähän paremmin. Sarjalle meinattiin tulla vähän lujaa, mahtui kuitenkin askel väliin. Myötälaukka löytyi jostakin matkan varrelta. 

©Hanna Moisanen

Kolmen laukan suoralle ei ollut mitään paikkaa ja tultiin okseri ihan juuresta. En jotenkin ratkaissut tilannetta. Yritin pyytää eteen mutta väliin taisi livahtaa neljäs askel. Olisin ihan mieluusti jatkanut siitä ja loikkasinkin vielä seuraavan kulmasta. Ope käski tulla linjalle uudestaan. Ei parantunut, joten otettiin siihen liuta sakkokierroksia. Kertaalleen keilasin sitten polvellani kulmasta pystynkin nurin kun mentiin liian läheltä ohi. Olisi varmaan pitänyt käyttää käynnissä ja vähän henkäistä. Lopulta kuitenkin päästiin linja kolmella kuten pitikin. Loppuun vähän parani vaikka seuraava este tulikin Senjalle vähän yllätyksenä. Kaarevan jälkimmäisellä sain istuttua pystyssä kun lähdettiin kaartamaan uralle. Kolmen laukan linja toiseen suuntaan sujui oikein helposti ja näppärästi.

©Hanna Moisanen

En taas tajua mikä minuun meni ja miten keskittymiseni katosi niin täydellisesti. Alkutunti meni hyppelyiden osalta ihan hyvin ja sitten rata oli tällainen floppi. Plussaa kuitenkin siitä että 80 oli niin turvallinen korkeus ettei jännittänyt pätkääkään. Ehkä esteitä pitäisi nostaa jotta kuskikin keskittyisi? Ope sanoi että huomaa etten enää mene Senjalla niin paljon. En itse laittaisi kaikkea sen piikkiin.

Tänään Senja jatkoi hommia vasta klo 14, joten purin, harjasin ja kylmäsin jalat. Loimi niskaan ja heinien kanssa pihalle. Jotenkin onnistuin vetelehtimään tässä yli tunnin.

Ongelmia:
alaturpis oli turhan lyhyt
kieli näkyi koko tunnin
keilasin yhden pystyn polvellani nurin
rata meni ihan miten sattuu

Parannusta:
ei tuijoteltu ovea tai opea eikä oikein muutakaan
alkutunnin ponnistuspaikat olivat aika hyvät
ei ollut ruuhkaa tai hankaluuksia päästä omalla vuorolla tehtäville
ei kieltoja
80 cm tuntui pieneltä
Senja ei välittänyt takana kaatuvasta esteestä mitään

perjantai 23. huhtikuuta 2021

Pientä viilaamista estetunnilla

Perjantaina oli estepäivä Ponilassa. Kaksari ponin kanssa. Keli oli sen verran kehno että hepat oli otettu aiemmin sisään. +1 °C, vettä ja räntää. Kenttäkin oli mennyt lällyksi ja mentiin sittenkin vielä maneesiin. Olen open kanssa samoilla linjoilla ettei tahallaan kannata mennä huonoille pohjille ratsastamaan jos on vaihtoehtoja.

Ei tarvinnut rakentaa vaan käsky oli verkkaamaan. Meillä tavalliseen tapaan kimblewickit suussa. Nyt "uudet" turvajalkkarit ensimmäistä kertaa estekäytössä ja itselläni esteraippa mukana.

Alkuverkassa Nella oli taas nopeammin pyöreällä niskalla. Näillä kuolaimilla on kevyempi kädelle. Tosin ihan tasaista meno ei ollut. Ravailtiin hetki itseksemme ja sitten tultiin ravipuomien yli lävistäjillä. Meille kaivattiin vielä puolipidätteitä ennen puomeja ja ohjat piti pitää kädessä. Hyvin on uponnut reflekseihin vuosikausia päähän taottu käsky myödätä. Ope sanoi että kehittyminen vaatii sen ettei valahdeta enää puomeilla etupainoiseksi tms. Sain tahdin lopulta säilymään parempana ja lopetin ohjien poisheittämisen.

Laukat otettiin vain uraa pitkin. Ympyrät päätyihin. Olikohan ensin oikea kierros. Omasta mielestäni ihan hyvää menoa. Jotakin kommentteja taisi tulla. Vähän eteen muttei liikaa. Päätyihin kiinni. Asetuksiakin kaivattiin. Jälkimmäiseen eli vasempaan kierrokseen oli hetkittäin hankala saada Nellan turpaa sisälle. Ei ehkä kovin oikein mutta hölläsin ulkoa ja vedin vasemmasta ohjasta niin paljon että turpa kääntyi. Sitten myötäsin. Ei ollut mikään maitopurkin paino ohjassa kun turpa kääntyi. Yritin muistaa pitää jalat kiinni. Tuntui että ope ei ihan keskittynyt ja tähän suuntaan laukkamme oli noin 3 kierrosta liian pitkä. Rupesi menemään huonompaan suuntaan eikä jaksettu enää skarpata. Enkä kehdannut lopettaa omin lupineni.

Hypyt aloitettiin maapuomilta ristikolle. Kaksi kierrosta. Ekalla tultiin turhan juureen puomille, toinen sujui paremmin. Väliin toivotut 2 askelta ja sain ponnistuspaikkaa ristikolle ratsastettua kauemmas. Eli lyhennettyä laukkaa väliin.

Ristikko nousi ylös ja tultiin vielä. Ei taidettu esteen noustessa päästä enää vasemmassa laukassa alas. Tuntui että Nella painui hypyssä vasemmalle. En osannut korjata. Oikea jalustinkin oli vasenta pidempi vaikka olin asetellut ne samoihin reikiin. Yhdellä lyhentäminen helpotti. Ohjeeksi tuli istua hypyssä pystympänä. Sain taas omasta mielestäni korjattua hyvin ohjeiden mukaan.

Seuraava este oli okseri lyhyellä lävistäjällä heti kulman jälkeen. Vähän samaan tapaan kuin noin viikko sitten Senjalla kun vasenta laukkaa ei meinannut löytyä. Sama ongelma oli tänäänkin, tosin nyt ei onneksi meinattu törmätä takana olleeseen esteeseen.

Videoinnista menin välillä ihan puihin. Ensimmäinen hyppymme okserille oli päivän surkein. Käänsin vähän liian myöhään ja mentiin linjasta enemmän ohi kuin oli tarkoitus. Nella taisi olla liian pitkänä eikä ollut mitään paikkaa. Kampesi silti okserin yli. Hieno Nella! Pysyin hyvin kyydissä. Toistojen myötä yritin johtaa mutta vasenta laukkaa ei tullut. Yläkropan kierto kiellettiin heti ja sen jälkeen maltoin istua hypyissä suorempana.

Tultiin liuta kahdeksikkotehtäviä okserilla ja pystyllä. Meillä oli selkeät puolierot ja jostain syystä okseri oli tänään meille vaikea este.

Tultiin myös muutama kolmen esteen radanpätkä. Yleensä 2/3 meni hyvin ja jokin osa sössiintyi. Sanoisin että vika oli enemmän siinä etten tajunnut mitä pitää tehdä kuin siinä etteikö Nella olisi totellut. Ope käski pidättää ja itse olisi tehnyt mieli ratsastaa eteen. Tehtiin kuitenkin ihan hyvät tiet. Eikä estekorkeus huimannut päätä. Kai ne ainakin kasikymppisiä olivat. Unohdin taas katsoa. Ehkä ylikin? Max 90.

Loppua kohti Nella kuumahti hauskasti. Pitkin ohjin malttoi kävellä mutta kun rupesin keräämään ohjia niin monesti oltiin ravissa tai laukassakin ennen kuin olin saanut ohjia kunnolla tuntumalle.

Radanpätkillä Nella tuli väleissä kivasti kuulolle eikä jäänyt kiihdyttelemään. Eikä painanut ohjille vaikka siltä kuulemma näytti. Hyvin pystyi heittämään ohjat hetkeksi ihan lerpalle menon häiriintymättä.

Kahden laukan väliä pidennettiin vähän ja mielestäni tultiin se yhä aika kivasti. Maltoin istua hypyissä tänään suuremmin sukeltelematta. Tosin Nella vietti yhä vasemmalle ja laukka taisi vaihtua vääräksi. Loppuun saatiin sakkokierros ja ope laittoi ohjuripuomin tukemaan oikeaa puoltamme. Unohdin matkan varrella näemmä tukea oikealta vaikka siitä väleissä vinkkailtiinkin. Itse olisin laittanut ohjuripuomin toiselle puolelle. Nyt nimittäin valahdettiin vielä pahemmin vasemmalle. Hyppy oli hyvä, joten se riitti.

Jotain tässä jäi nyt itseltäni tajuamatta. Enkä taida huomata minne hepan vinoudet vievät enkä siten osaa korjata.

Kotiläksyksi taisi tulla yhä harjoitella itsenäistä ratsastusta ja tunnustella hevosta. Kuulemma ihan hyväkin mennä itsenäisesti. Tällä hetkellä meillä on onneksi jo sen verran nappuloita että hommassa rupeaa olemaan järkeä.

Loppuverkassa Nella yritti viipottaa ensin vauhdilla mutta tasoittui sitten aika kivaksi. Käveltiin vielä pitkät loppukäynnit hallissa. Pihalla satoi yhä.

Ongelmia:
märkä keli ja kenttä
alkuverkkalaukka oli meille 3 kierrosta liian pitkä
en aina hahmottanut koska laukka on sopivaa
omia pikkuvikoja vähän vaihdellen, kierryin hypyissä jne.
käynti ohjat tuntumalla
vasen laukka hypyistä

Parannusta:
ei juuri painanut ohjille
sain laukkaa kasattua aiempaa paremmin
ihanasti kaikesta yli vaikka toin huonostikin
ei taidettu pudottaa mitään
tein ihan hyvät tiet
sain korjattua omaa tekemistä ohjeiden mukaan
kuumahti hauskasti loppua kohti
söi psylliumit

Ankki videoi, niitä mahdollisesti tulossa tai sitten ei.

torstai 22. huhtikuuta 2021

Itsenäisellä iltaratsastuksella ohjille kevyempänä

Torstaina kävin puoli kuudelta ensimmäistä kertaa fysiikkatreeneissä. Tallireissu jäi siis tavalliseen tapaan illalle. Nyt pyörätiet oli harjattu kokonaan puhtaaksi hiekoista. Keli oli aurinkoinen mutta lämmintä oli vain asteen verran.

Nella oli sisällä iltaheinien kimpussa kun ehdin tallille. Myöhemmin kuulin että taas oli tarhakaverin lähdettyä rampannut tarhassa niin että piti ottaa sisälle.

Jäätiin kentälle ja kaverit menivät maneesiin. Hyvä vähän harjoitella yksin olemista. Hallista tulevista äänistä Nella ei sanonut mitään. Kivan rentoa menoa. Eikä kentän laidalla haukkumassa käynyt koirakaan haitannut.

Mentiin vähän eilisen tunnin tehtävien jalanjäljissä. Alkuun ympyräkahdeksikkoa. Tänään Nella oli paljon kevyempi kädelle. Toki päätin ettei saa jäädä painamaan ohjalle. Yllättäen tuntui olevan jopa enemmän kiinni oikealla kuin vasemmalla.

Ympyröiden lomassa tehtiin siirtymiä askellajin sisällä sekä askellajista toiseen. Kivan kuuliaista.

Laukat olivat paljon eilistä ryhdikkäämpiä ja niitä pääsi ratsastamaan. Pitkille sivuille päästin vähän eteen ja sen jälkeen tuli takaisin. Ei pahaa vyörymistä.

Pidettiin työskentelypätkät lyhyinä ja joka pätkän jälkeen pidettiin pienet välikäynnit. Kolmen vartin hommiin tuli neljät välikäynnit.

Viimeinen työskentelypätkä mentiin jo ihan tehtäviä. Ympyrällä ensin käynnin kokoamista, sitten eteen. Tämä ei oikein sujunut, joten mentiin jatkossa pelkkää käyntiä. Neljännes käyntiä, neljännes koottua ravia, neljännes isompaa ravia ja taas koottua ja sitten käyntiin. Tämä toimi ihan yllättävän kivasti. Muutama ympyrällinen suuntaansa.

Sitten jätettiin käynnit pois ja siirtymät tulivat ravista laukkaan. Laukassa ensin kootummin, enemmän eteen, kootummin ja takaisin raviin. Lopulta vain ravia ja kootumpaa laukkaa. Yllättävän hienoja siirtymiä laukasta alas. Eikä nostotkaan tainneet olla kovin huonoja.

Ennen loppuravejamme kaverit poistuivat hallista. Yksin oli hetken kiireisempää mutta ei tullut pahempaa hätää vaan Nella malttoi keskittyä loppuverkkaankin. Alkuun ja loppuun tehtiin puolikasta hannunvaakunaa eli radan poikki, vähän volttimaisesti kulma ja pituushalkaisijalle. Siitä taas suunnanvaihto ja kulma volttimaisesti. Vähän kuin voltit ristikkäisiin kulmiin. Kunnon suoristukset väleihin sekä suunnanmuutokset. Välillä piti pyöräyttää kokonainen voltti tai ympyrä jos ei tullut valmista.

Loppuun vielä talutin ja keräsin sekä meidän että muiden kasat kentältä. Nella oli kivan kärsivällisesti mukana. Kymmenisen minuuttia.

Psylliumit eivät uponneet kunnolla mausteena olevasta omenamehusta huolimatta. Eivätkä olleet kadonneet kupista aamuun mennessä.

Ongelmia:
oli taas rampannut tarhassa
eilinen sattui yhä käsiini
ei syönyt psylliumeja aamuun mennessä

Parannusta:
ei ötököitä
ei huudellut kavereiden perään
oli paljon kevyempi edestä kuin eilen

keskiviikko 21. huhtikuuta 2021

Ohjille raskasta

Tiistaina Nellalla oli vapaa. Käytiin talutuslenkki maastossa kengittäjää odotellessa. Nellan liikunnan kannalta taluttelulla ei ollut merkitystä, sillä tänään oli taas pömelipäivä ja oli rampannut itsensä tarhassa kaverin lähdettyä hikeen. Ei auttanut kaverit aidan toisella puolella eikä heinät edessä. Maastolenkki meni kuitenkin kivasti ja kuuliaisesti sekä saatiin irtokenkä takaisin paikoilleen. +12 °C.

Keskiviikkonakin oli aurinkoinen +12 °C. Luvassa koulutunti iltapäivästä. Ihan hyvä saada taas hetkeksi ajatukset pois omista töistä. Aikamoista hullunmyllyä menossa.

Nella löytyi pihalta ja oli tallissa taas enempi unelias. Kivan puhdas edelleen. Luulin olevani myöhässä mutta kun oltiin 7 vaille menossa kentälle niin meidät häädettiin vielä muualle kävelemään. Hyppäsin siis tallin pihalla kyytiin. Muistin jopa venytellä ensin!

Tänään meitä yllättäen tulikin tunnille 3 ratsukkoa. Mikäs siinä. Saatiin jäädä kentälle auringonpaisteeseen vaikka ope halusikin halliin. Eikä alkuverkoissa tullut toppaliivissä hiki! Kauhistelin t-paitailijoita.

Alkuverkoissa mentiin vähän kiireisesti nenä pitkällä. Muttei vyöryen. Yllättävän nopeasti niska lähti pyöristymään mutta lähes heti valahti myös liian matalaksi ja rupesi painamaan ohjille. Yritin toki tehdä kaikenlaista mutta ohjien pidentäminen ja nyrkkien aukominen (en huomannut) kiellettiin. Ohjia piti sen sijaan lyhentää ja ratsastaa jalasta eteen. Hetkeä aiemmin oltiin menty liian kiireisesti. En ihan osannut toteuttaa. Piti istua pystyssä.

Lopputulemana Nella painoi tolkuttomasti käsille ja yhä yritin tehdä asialle jotakin. Mikään ei kuitenkaan tehonnut ja varsinkin vasen käteni rupesi olemaan todella kipeä. Kärvistelin kuitenkin pitkän raviosuuden loppuun. Eikä auttanut vaikka kuinka yritin käyttää jalkaa. Tänään sain kuulla taas tehottomista jaloistani. Säälitti Nella. Jos minun käsiini sattui niin miltä mahtoi tuntua sen suussa. Tosin välillä käytin käynnissä jos tilanne meni pahaksi tai välimatkat ahtaiksi. Se oli kuulemma hyvä veto. Ja siinä vaiheessa kun Nella näytti makaavan koko painollaan ohjilla käski opekin jo käyttää käynnissä.

Alkuravin kuviona tehtiin ympyräkahdeksikkoa. Asetukset ensin ulos, sitten sisään. Jossain välissä vähän laukkailtiinkin. Minun mielestäni Nella laukkasi kivan levollisesti ja tasapainoisesti. En muista tai kuullut mitä ope siihen sanoi. Mentiinköhän liian hitaasti? Korjauksia ei taidettu kuitenkaan tehdä.

Lopputunnin kuviona tultiin keskilinjaa. Keskelle 4 askeleen käyntisiirtymä, muuten harjoitusravia. Pitkillä sivuilla sai keventää. Nella oli kiireinen ja vyöryvä. Alassiirtymäni olivat muka huonosti valmisteltuja. Käytännössä valmistelu ja siirtymän yrittäminen piti aloittaa ainakin 10 metriä ennen pistettä. Käynti piti ratsastaa mutta unohdin.

Nella oli keskilinjalla kuulemma suora. Jotakin korjattavaa siinäkin taisi kuitenkin olla. Ehkä välillä kiemurreltiin?

Sitten vaihdettiin tehtävää ja ensin käynnin sijasta vähän koottiin ravia. Muutaman kierroksen jälkeen nostettiin laukka. Nella nosti laukat myötäisesti. Itse olisin halunnut himmailla laukassa mutta ope käski laukata kaarteisiin enemmän eteen. Se yllätti enkä olisi keksinyt moista itse. Kuulemma ensin pitää olla laukka, jotta voi lähteä työstämään ja lyhentämään sitä. Niinhän se on, mutta jos ei huomaa ettei sitä ole?

Laukasta alassiirtymät olivat vyöryviä.

Lopuksi tehtiin ravissa vielä loivaa kiemuraa enkä meinannut tajuta tehtävänantoa. Keskellä oli kaksi tötsää ja piti kiertää niiden ulkopuolelta. Ehkä se kiertäminen sanana hämmensi. Tai se, että loivalla kiemuralla siinä kohdassa asetus on aitaa kohti ja tavallaan mennäänkin sisäpuolelta. Kommentoin että "älä mene niiden välistä" on minulle tähän hyvä ohje. "Käymättä keskihalkaisijalla" ei riittänyt vinkiksi vaan aiempi hämmensi. 4 tunnin unet viime yönä varmasti vaikuttivat osaltaan tajuntani tasoon.

Loivat kiemurat olivat meille vähän ajelua. Mielestäni Nella liikkui kivasti ja niinä hetkinä olin vaikuttamatta ylimääräistä. Ei mennyt ihan putkeen sillä ravia taisi pitää ratsastaa eteen ja jalkani unohtuivat taas matkustamaan. Omasta mielestäni ratsastamalla meni kiireiseksi. Eli olin taas kujalla siitä mitä haluttiin. Onneksi ei kuitenkaan ollut enää yhtä pahaa ohjilla makaamista kuin alkutunnista. Muttei kyllä keventynyt kunnolla. Kaarteessa Nella kompuroi ensin pari kertaa pienesti ja kerran isommin. Selvästi siis vielä etupainoista vaikken sitä ihan selvästi huomannutkaan.

Kotiläksyksi sain ohjeen että hevosta pitää tunnustella ja tarkkailla. Ratsastus on vuoropuhelua hevosen kanssa. Tunneilla tämä toimii välillä vähän huonosti ja tänäänkin olin vähän aloitekyvytön. Pari kertaa meinasin tänään tunnin aikana mennä ihan puihin. Onneksi molemmat tilanteet ehti nollata ennen kangistumista ja pahaa mieltä.

Loppukäynnit käytiin maastossa ponin kanssa. Nella meni edeltä ja poni maleksi perässä. Ei jäänyt kovin iloinen olo tästä tunnista. Olin lähinnä pettynyt itseeni. Pahoittelin Nellalle etten osaa ratsastaa tämän paremmin.

Ongelmia:
painoi ohjalle
oli vähän ahdasta
open kanssa emme ihan ymmärrä toisiamme
yllättävän hankala tehdä täsmälliset siirtymät
jalkani olivat kuulemma yhä sangen toimettomat
tunnin jälkeen oli lähinnä pettynyt olo etten osaa paremmin, en tullut onnelliseksi
kompasteli pari kertaa kulmassa
illalla ramppasi tarhassa
psylliumit ei uponneet, jatkossa voisi kokeilla mehua ja kivennäisiä joukkoon
sormiini sattui vielä illalla

Parannusta:
muistin venytellä
kiva ratsastaa kentällä
tarkenin ilman takkia
nousi myötälaukat

tiistai 20. huhtikuuta 2021

Äimiskän pörheä ulkoestetunti

Äimiskälläkin oli tiistaina estetunti kentällä. Aiemmat tunnit olivat klinikan hallissa ison maneesin valoremontin (tai siltä se näytti) takia. Lämmintä tallille ajellessa oli +12 °C ja suunnittelen meneväni ilman takkia. Pihalla olo tuli yllätyksenä mutta päätin lopulta kuitenkin jättää takin pois. Hyvin tarkeni.

Ratsukseni tuli taas Senja ja humma oli edellisellä tunnilla. Estesatulalla. Sain siis valmiin ratsun ja ehdin keskittyä esteradan kasaamiseen. Tolpat piti kantaa maneesista ja kannettavaa oli aika runsaasti. Sijoittelin esteet paikoilleen ja vain okseria hienosäädettiin vähän sivummas jotta lähestymisestä tulisi helpompi. Kiva 9 esteen pikkurata.

Vasta tunnin alkaessa selvisi että meillä on sijainen. Mikäs siinä. Ratsukoitakin näytti olevan 7. Eilen hepat olivat kuulemma hypänneet ulkona mutta Senja ei ollut siinä porukassa. Saattoi siis ehkä olla humman kevään ensimmäinen pihailu. Alku meni ihan hyvin mutta sitten rupesi ottamaan kipinää tarhojen siivouksesta. Eikä ollut suinkaan ainoa, joka poukkoili. Alkuraveissa oli sen verran pirskahtelevaa menoa että pudotin molemmat jalkkarini ja Senja pikkupomppi noin puolet pitkästä sivusta. Aika tuurilla pysyin kyydissä. Vaikka eivät hepan liikkeet mitään kovin isoja olleet niin silti iski vähän hirvitys eikä ollut kovin rento ja luottavainen olo kyydissä.

Ehdittiin vähän laukkaillakin eikä niissä tainnut onneksi olla kummempia ongelmia. Ohjattu verkka sisälsi vähän jockeyravia jalat jalustimien yläpuolella. Tuntui todella hasardilta näin virkeällä ratsulla. Ravi ok mutta kun laukassa alkoi taas venkoilu ja pään ravistelu niin luovutin suosiolla ja laskin jalat takaisin jalustimiin. Kovin monta kierrosta ei menty enkä hapottanut jalkojani vaan nojasin montéoppien mukaan polvilla satulaan. Siksi yllätti kun etureisissä tuntui jo illalla.

Ope puhui heppojen väsyttämisestä ja tultiin useampi kierros ristikkoa ravilähestymisillä. Muualla pidin martingaalista ja harjasta kiinni. Hypyt onneksi ilman ylimääräisiä muuveja.

Sitten tultiin 17 metrin suoraa linjaa. Ensimmäisellä kerralla löysä 5. Sen jälkeen neljällä. Taisin vähän matkustella eikä ollut parasta menoamme. Ope kehui. Kuten aina.

Tultiin vielä yksitellen hetki kahdeksikkoa okserilla ja ristikolla. Tiukat kaarteet. Oikea laukka löytyi okserilta hyvin. Jännäsin tuijottaako Senja ihmisiä okserin takana. Ristikon jälkeen piti jatkaa hetki suoraan. En osaa sanoa milloin vasen laukka vaihtui.

Rata tultiin kahdesti. Ensin pikkukorkeudella ja toisella kierroksella oli ehkä 70 - 80 cm. Näytti isohkolta.

Pikkuradalla ohjani olivat ehkä vähän pitkät ja vähän vyöryttiin. Isommalla radalla keilattiin ykkönen alas ja vyöryttiin vähän lyhyemmillä ohjilla. Kuski hyppäytti taas kaukaa. Mutta kaareva 21 metrin linja sujuttiin viiteen ja suora 17 metrin linja meinasi loppua kohti jäädä neljällä ahtaaksi. Plussat siitä että Senja keskittyi esteisiin eikä tuijotellut (pahasti) tai loikkinut omiaan. Kaikista empimättä yli. Okserilähestymisissä vähän liirailtiin ihmisiä pakoon mutta aika pientä.

Väli- ja loppuraveissa tuli kivoja pätkiä. Ei silti ihan parasta menoamme eikä täydellisen rentoa.

Esteitä purkaessa Senjalla oli taas kumma kolistelu päällä. Kopsautti päänsä kantamaani tolppaan ja yritti kävellä kottikärryjen aisojen yli. Ei säikkyjä.

Kotiin lähtiessä auton mittari näytti +8 °C eikä ollut pimeää! Katuvalot syttyivät vasta kotimatkalla. Viikon päästä lähden niukasti auringon laskiessa kotiin.

Ongelmia:
alku oli vähän turhan poukkoilevaa
ei ollut kovin rento tai nautinnollinen olo kun humma oli pinkeä
yksi pudotus
en ehtinyt huomata laukanvaihtoja
rupesin miettimään töitäni heti varusteita putsatessa
etureidet vetäisivät seuraavaksi päiväksi yllättävän jumiin

Parannusta:
ihana päästä pihalle!
pysyin kyydissä
tarkeni ilman takkia
kotiin lähtiessä ei ollut pimeää

Jannan mies kuvasi mahdollisesti. Niitä mahdollisesti tulossa tai sitten ei.

maanantai 19. huhtikuuta 2021

Kentän korkkaus ja irtokenkä

Maanantaina Nellan ohjelmassa oli kevyt liikutus. Aiemmin se on kuulemma tarkoittanut rentoa ravia ja laukkaa eteen alas ilman satulaa. Totesin että pidän satulan, muuten ei ole rentoa eikä rauhallista. Kuolaimet vaihdoin takaisin sylinteriin. Nyt testiin pääsi "uudet" kakkosjalkkarimme, "uudet" 125-jalustinhihnani sekä oma "uusi" Mattes eli lampaankarvapalaromaani satulan alle. Tähän asti oltiin saatu lainata tallikaverilta samanlaista.

Nella oli saanut olla koko päivän nakuna pihalla ja hain sen vasta seiskan alla sisään. Mittari oli kivunnut yli +15 asteen mutta itselleni oli vielä takkikeli. Vähensin taas kerrastoja.

Eiliset psylliumit olivat taas kadonneet yön aikana.

Kenttäkin oli kuivunut ratsastuskuntoon ja siinä oli pidetty jo tuntejakin. Mekin mentiin kentälle. Reunat olivat vähän märät, joten pysyttiin toisessa päädyssä. Enimmillään siinä taisi olla 5 hevosta mutta hyvin mahduttiin. Selkäännousun jälkeen Nella ei meinannut malttaa seistä aloillaan mutta muuten oli ihanan tolkusti. Koulusatulassa 125-hihnat jäivät reikiin 4. Olisi voinut ehkä pidentää vielä yksillä. Taitavat päätyä siis toiseen satulaan. Pelkäsin että kuminauhajalkkarit olisivat olleet muhkuille turvakengilleni liian ahtaat mutta hyvin mahtui.

Käynnissä Nella tuli aika kivaksi, tein vain muutaman ympyrän alle. Ravi oli alkuun nenä pitkällä viipotusta ja piti parannella tilannetta jokusen kerran käynnissä. Ravista ei alkuun tullut kovin ihanaa. Muttei onneksi ollut yhtä pahasti kiinni vasemmassa ohjassa kuin välillä.

Mentiin vähän muiden vanavedessä ensin jokunen suunnanvaihto ravissa ja lopulta laukkaa suuntaan ja toiseen. Vaikka raveista ei tullut vielä tasaista niin laukat olivat kivan rentoja ja suht rauhallisiakin. Asetus löytyi ja oli vähän säätövaraa. Molempiin suuntiin. Yllättävän harmonista jopa.

Laukkojen jälkeen yllättäen ravikin tasoittui ja molempiin suuntiin tuli hyvää pätkää. Jee!

Pidettiin hommat tänään aika kevyinä, joten suunnattiin vain loppukäynneille maastoon. Heti pihasta lähtiessä kaksi mopoa meni ohi, Nella ei välittänyt. Ensimmäiseen risteykseen tulivat päivän ensimmäiset kakat. Totesin että potkin ne paluumatkalla pois.

Metsä oli vielä lumella, joten hokkikengät olivat hyvä juttu. Silloista mentiin tänään melko sukkana empimättä yli. Myöhemmin Nella olisi halunnut u-kääntyä pari kertaa takaisin mutten sallinut. Pysyi käynnissä mutta välillä askelsi aika reippaasti.

Paluumatkan polulla kuului kling ja kun käännyin katsomaan taakse niin kenkä sojotti polulla. Pahus! Ei muuta kuin takaisin noukkimaan se matkaan. Nella hyöri polulla ja pientareet upottivat reilusti. Oikea takakenkä, onneksi suora. Kaikki naulat tallessa.

Talutin siis takaisin tallille ja paluumatkalla käytiin potkimassa kasat syrjään. Tiellä meidät ohitti vielä muutama mopo aika vauhdilla. Nella ei välittänyt, joten en jaksanut viittilöidä vaikka olisi varmaan kannattanut.

En saanut kengittäjää kiinni eikä Nella imaissut aiempaa paksumpaa iltamehuaan tänäänkään loppuun asti. Nyt oli sentään hyvä yritys.

Ongelmia:
satulavyön kiristys oli tänään hankalahkoa
alkuun juoksi ravissa alta
kenkä putosi maastossa
kenkää hakiessa hyöri

Parannusta:
kenttä oli ratsastuskelpoinen
oli kentällä ihanan tolkusti
ei ollut vasemmassa ohjassa kovin pahasti kiinni
ei välittänyt lujaa ohittaneista mopoista

sunnuntai 18. huhtikuuta 2021

Toinenkin sujuva estevalkkupäivä

Sunnuntaina oli Jauhiaisen estevalkkojen toinen päivä. Taas oltiin Nellan kanssa viimeisessä ryhmässä, tänään klo 11. Ratsukoita ryhmäämme tuli 4. Vaikka olin hyvissä ajoin tallilla ja harjasin Nellan tarhassa niin silti olin turhan viime tippaan valmis. Kun mentiin maneesille muutamaa minuuttia vaille tasan niin ovi oli jo auki.

Alkuverkassa Nella tuntui muutaman askeleen tavallista kankeammalta mutta vertyi nopeasti. Eiliseen tapaan pyöriteltiin omia kuvioitamme ravissa ja laukassa. Laukkaa sai jopa vähän säädeltyä. Kovin taipuisaa meno ei ollut.

Verkkaesteenä tultiin ensin ristikkoa ympyrällä. Tämä sujui oikein näppärästi. Kolme hyppyä vasemmassa kierroksessa. Oikeassa kierroksessa tultiin pitkällä lähestymisellä ainakin täyteokseri. Nella ei välittänyt keltaisistakaan kavalettipalikoista. Tultiin myös kaareva linja ristikolta okserille. Kuudella. Ensin vähän hitaasti ja tulikohan jopa ylimääräinen askel? Sitten vähän paremmin sujuen. Noottia tuli vasempaan laitaan valumisesta ja tultiin siksi vielä uudestaan. Nyt päästiin vähän paremmin keskelle.

©Linda Ervasti

Vasemmassa kierroksessa tultiin suoralla linjalla yhden askeleen sarja ja siitä 3 askelta pystylle. Aloituskorkeutemme näytti omaan silmääni isohkolta mutta empimättä yli. Ensimmäinen tultiin vähän liian rauhallisesti, toinen vähän liian haipakkaa. Ope sanoi että hyvin korjattu ja että näiden välistä löytyy sopiva. Jollakin kierroksella jotakin putosi matkan varrelta.

©Linda Ervasti

Taidettiin jossakin välissä tulla vielä eilisen tapaan kahdeksikolla pystyä ja okseria. Okserille tuli yhä ihan superhyppy, pysty oli hankalampi eikä vasen laukka meinannut löytyä tänäänkään. Vähintään takaset jäivät väärään laukkaan.

Loppuun tultiin vielä rata. Tänäänkin oltiin hyppyvuoroissa toisia mutta kaksi viimeistä olivatkin opeja.

©Linda Ervasti

Kahdeksikolla pysty ja okseri, sitten 6 laukan kaareva linja, pysty uudestaan ja suora linja. Nella eteni sulavasti mutta ykkösen jälkeen jäi väärään laukkaan. En pudottanut raville, joten päädyttiin okserille väärässä laukassa. Vähän hirvitti mutta helposti yli. Ristikolle tultiin sen verran isosti että totesin että 6 ei mahdu ja annoin sujua viiteen. Se tuli nätisti. Pysty taisi mennä tavalliseen tapaan ja viimeinen linja olikin vähän iso. Ei tultu taas ihan täsmälliseen ponnistuspaikkaan mutta Nella loikki yli vaikka matkalle tulikin vähän kiemuraa ja kuski unohti hymyillä.

©Linda Ervasti

Ope totesi että hyvin tehty ja että tällaiset noin ysikymppiset tehtävät sujuivat näin sujuvasti vaikka yhteistyömme on vasta aluillaan. Taisipa olla joku ysivitonenkin välissä. Olin oikein mielissäni ja Nellakin näytti olevan innoissaan menossa. Oli kivaa!

Muiden hypättyä hölkättiin vielä loppuun. Nella yritti alkuun kiihdytellä mutta löytyi rennompikin vaihde. Loppukäynnit käytiin vielä maaston kautta.

©Linda Ervasti

Tänäänkin psylliumit upposivat huonosti eikä Nella suostunut juomaan treenin jälkeen juuri yhtään. Aiemmin on kuulemma aina juonut kaiken. Keli oli parantunut aurinkoiseksi, joten humma nakuna takaisin pihalle.

Ongelmia:
valuttiin esteillä ja linjoilla vasemmalle
pari pudotusta
vasen laukka esteiden jälkeen
joi huonosti

Parannusta:
ei tuijotteluja
ei empimisiä
laukka säätyi
ihanan helposti kaikesta yli
oli kivaa!

Mariella videoi ja Eerika kuvasi myös. Näitä tulossa myöhemmin tai sitten ei.

lauantai 17. huhtikuuta 2021

Näppärästi Nellalla estevalkussa

Lauantaina oli iltasella taas estevalmennukset Ponipihalla. Nyt ratsukseni tuli tietysti Nella. Olisin mennyt myös ratsastuskoulun hevosella mutta nyt ei riittänyt heppoja minulle asti.

Päivä oli aurinkoinen ja lämmin. Enimmillään taisi olla lähes +13°C. Nellan ensimmäinen nakutarhauspäivä. Kaveri oli haettu jo aiemmin sisään mutta näytti viihtyvän ihan hyvin itsekseenkin. Hain sisälle vasta noin tuntia ennen omaa vuoroa. Mukamas hyvissä ajoin.

Kuurasin Nellan edustuskuntoon, laitoin takasuojatkin sekä virittelin testiin saadun panssarivyön satulavyön jatkopaloilla kiinni. Kuolainten vaihto.

Oli muka niin lämmintä että meinasin mennä ilman takkia mutta heti alkuverkassa totesin etten tarkene. Takki takaisin niskaan. Olin sentään ensimmäistä kertaa ilman kerrastoa.

Meitä oli 4 ratsukon porukka ja tajusin etten ole Nellan kanssa noin isossa ryhmässä vielä mennytkään. Alkuun heppa oli vähän hätäinen eikä kovin rentoa ja pyöreää menoa löytynyt. Vauhti ja askellaji olivat kuitenkin suunnilleen kuskin päätöksiä ja humma ohjautui hyvin. Lähinnä suoraa uraa ja ympyröitä. Ravia ja laukkaa molempiin suuntiin.

Meidän hyppyvuoromme oli tänään kakkonen. Tultiin taas ensin yksittäin kolmisen kertaa ristikkoa. Sujuvampaa laukkaa. Paikat meinasivat jäädä vähän juureen. Sitten toisesta suunnasta pystyä täytepaloilla. Nella ei katsonut paloja yhtään. Tultiin myös molemmat suoralla linjalla. Ensin tuli 6 askelta töpöpaikoilla. Sujuvammin päästiin viiteen. Viidellä ohje oli aloittaa pidätteiden teko askelta aiemmin. Tunnustan etten neljää laukkaa ennen nähnyt vielä että meinaa jäädä ahtaaksi.

Tultiin myös kahdeksikolla pystyä ja okseria. Okserille tuli todella hyviä hyppyjä. Pystylle ratsastin reitin hyvin mutta vasen laukka ei löytynyt hypyissä. Kuskin piti istua pystympänä. Esteet nousivat mutta Nella loikki empimättä.

Tultiin vielä kahden askeleen sarja. Ei pysytty ihan keskellä mutta helposti yli.

Lopuksi koko höskä kasattiin radaksi. Ensin kaksi kierrosta okseria ja pystyä. Siitä 5 laukan linja ja loppuun sarja. Alkumme oli oikein sujuva. Yhä piti olla pystyllä pystympänä itse. 5 laukan väli taisi olla sekin hyvä. Sarjalle tultiin aika juureen ja välissä Nella ajautui vasemmalle. Silti loikkasi empimättä yli isosta pystystä. Ei sakkokierroksia.

Tänään esteet pysyivät mukavuustasolla eikä ollut jättimäisiä. Ope sanoi viimeisen pystyn korkeudeksi 105. Ei tuntunut yhtään pahalta. Nellalla on ihanan tasainen hyppy olla mukana. Enemmän ongelmana on varmuuden vuoksi ylihyppäävä kuski. Etupainoisuudesta ei tullut sanomista.

Loppuraveissa Nellalla oli vauhtia vaikka kuinka. Kovasti piti himmailla. Loppukäynnit taluteltiin huomisen esteitä kasaillen. Siinä menikin tovi.

Psylliumilla maustettu mash ei meinannut tänäänkään upota.

Ongelmia:
Nella hyppäsi mieluummin vähän juuresta kuin kauempaa
vähän vääriä laukkoja
kuski yritti hypätä humman puolesta
loppuraveissa halusi viipottaa
jokin ehkä putosi?

Parannusta:
empimättä kaikesta yli
ei katsellut täytteitä yhtään
aika helppoa ja varmaa

Mariella videoi ja Eerika kuvasi. Niitä voi olla tulossa myöhemmin tai sitten ei.

Puomisöhellystä

 Lauantaina Äimiskällä oli puomipäivä. Odotin yllätysratsua mutta tuli Senja. Yllätyksenä tosin humma oli aamusta ulkona, taas uudessa tarhassa lantalan takana. Löytyi nopeasti, mutta varustaminen oli hidasta. Likainen hevonen ja kaikki erityishärpäkkeet kylkisuojineen. Senja olisi mieluummin jättänyt kylkisuojan pois ja takajalat heiluivat taas uhkaavasti vatsan alla. Onneksi tehtävät olivat maneesissa valmiina kun päästiin paikalle.

Selkäännousun jälkeen kun ihan tavallisesti nostin jalan satulan siiven eteen ja rupesin kiristämään satulavyötä niin Senja sai jonkun oman säpsyn ja poukkoili omiaan. Ope käski kävellä ensin hetken ja kiristää sitten. Näin tein.

Ovea ei tänään tuijoteltu ja heppa liikkui alkuverkassa ihan normaalisti (puhtaasti). Mentiin lähinnä ravia. Taisin ehtiä ottaa toisen laukan taas vain pikaisesti vastalaukkana. En muista varmaksi.

Tehtävät aloitettiin pitkällä puomilinjalla ravissa. Oikea kierros. 2 askelta joka väliin. Tämä sujui suht tasaisesti. Ainakin kerran tuli ylimääräinen askel väliin eli mentiin liian hitaasti. Tehtiin tässä myös istuntaharjoituksia eli 2 puomia ylitettiin harjoitusistunnassa, 2 seuraavaa kevyessä istunnassa jne. Siinä en ehtinyt enää miettiä askelpituutta.

Linjaa tultiin myös laukassa sekä alas istuen että kevyessä istunnassa. Kevyt istunta oli itselleni helpompi. Vähän hienosäätöä ja linjan jälkeen Senja yritti vähän kiemurtaa molempiin suuntiin.

Sama homma tultiin vasemmassakin kierroksessa. En muista enää aloitettinko vasenkin kierros ravissa. Laukassa päästiin aika kivan kevyelle tuntumalle. Ihmettelin vähän kun piti tulla vielä kerran mielestäni tosi hyvän kierroksen jälkeen. Ehkä ope ei ehtinyt katsoa? 6 ratsukkoa oli tänään ahdasta.

Toiselta sivulta tultiin puomi-kavaletti-puomi, ja toinen samanlainen perässä. Kavaletilta kavaletille oli 17 m. Välissä olevat puomit sekoittivat taas laskuni. Ensin oikea kierros ja väliin piti saada 5 askelta. Ekalla kierroksella lipsahti kuudes. Sitten päästiin viidellä. Senja vaihteli laukkoja vasemmaksi eikä oikein osuttu ponnistuspaikkoihin. Ei ehkä kertaakaan päästy koko linjaa myötälaukassa.

Sitten tultiin neljällä. Ei lähtenyt jalasta eteen ja oli alkuun liian hidasta. Onneksi välikaasuttelu auttoi ja sitten sujui neljällä.

Vasen kierros oli tasaisempi. Tosin ensin tultiin sohelluksella kun askel ei osunut yhtään. Tultiin viidellä ja neljällä. Itseäni jäi kalvamaan että meidän viimeiseksi kierrokseksemme jäi epäonnistunut puolen askeleen kerta. Myötälaukka säilyi paremmin tähän suuntaan.

Lopuksi ope rullasi maapuomit jälkimmäisen kavaletin alle ja sujuttiin vain kavaletit neljällä. Tämä meni helposti ja lopetettiin siihen.

Loppuhölkkäilin hetken eikä seuraavaa kuskia näkynyt vielä. Senja siis jatkoi hommia.

Ongelmia:
kuudella ratsukolla oli tänään ahdasta
apupuomit sekoittivat taas laskuni ja pasmani
paikkavirheitä
vääriä laukkoja

Parannusta:
tarkeni ilman villasukkia
ei tuijoteltu ovea
vasen kierros sujui paremmin
pari pätkää sujui kivan rennolla tuntumalla malttaen

Katja kuvasi videoita lopputunnistamme:

perjantai 16. huhtikuuta 2021

Vinoa mutta rauhallisempaa

 Perjantaina päästiin pitkästä aikaa (lähes viikko väliä) Nellan kanssa open silmien alle treenaamaan. Oltaisiin menty aiemminkin mutta kaikki 3 opea olivat kiireisiä tai piti olla töissä itse.

Iltapäivästä lämmintä oli jo lähemmäs kymppiä ja aurinko paistoi. Arvottiin eilen Nellan loimituksen kanssa ja päädyttiin vielä loimeen. Se oli liikaa ja heppa oli loimen alta hikinen. Joulukuussa klipattu, joten ei ole vielä täydessä karvassa. Ehkä siksi oli tallissa tavallista rauhallisempi.

Löysäksi mennyt hokki oli pudonnut matkasta enkä oikein keksinyt mitä voisin asialle tehdä. Hokkireikä on mennyt niin väljäksi että siinä tuskin saa enää pysymään mitään. Annoin toistaiseksi olla ilman.

Maneesissa piti odotella hetki jakkaraa, joten muistin venytellä. Käveltiin vain pitkin ohjin ennen omaa vuoroamme.

Lopulta ope käski ohjat tuntumalle. Käynti oli aika tasaista. Sitten raviin. Nyt kyseltiin että miten yleensä itse olen verkkaillut. Päädyttiin sitten keventelemään ympyröitä kuten itseksenikin tekisin. Tasainen ulkotuki, aseta sisään. Nella meni herkästi liian suorana ja painoi alkuun vasemmalle ohjalle. Nyrkit kiinni, aseta huolellisemmin. Käytä jalkoja tehokkaammin. Mutta ei hiihdelty ja jos kiihtyikin niin tuli ihanan helposti ja nopeasti takaisin.

Vaihdeltiin ympyröitä ja molempiin suuntiin oli enemmän hevosta vasemmassa ohjassa. Ohje oli käyttää asetusta ulkona. Myös avuksi ohjalle painamiseen. Alkuun sain tehtyä oikein nättejä ympyrän vaihtoja. Välillä toki en ymmärtänyt mitä haluttiin "tule keskelle". Loppua kohti suunnanvaihdot huononivat. Osa myös tuli aika yllätyksinä itselleni.

Välikäyntejä olisin voinut pitää enemmänkin. Vasen käteni oli aivan liian kovilla.

Lopputunti viilattiin keskiympyrällä laukannostoja käynnistä. Rento ja rauhallinen keskikäynti. Ei saa hätäillä. Suora hevonen, asetus sisään ja rento niska. Pidätteet. Väistätä takaosaa sisään, sisäpohje myös kiinni. Reitillä piti pysyä eikä saanut kiirehtiä. Nosto kun ulkoetujalka osui maahan.

Vasemman valmistelut tuntuivat helpommilta, silti siihen suuntaan vaadittiin neljä vai viisi nostoa ennen kuin tuli hieno. Laukkaa piti ratsastaa hetki ympyrällä vähän ilmavammaksi.

Toinen suunta jatkettiin heti putkeen vaikka Nella tuntui vähän väsyltä. En sanonut mitään. Nyt käynti oli jo hankalampaa ja humma meinasi kiemurtaa, liirata ja kiirehtiä omille teilleen. Kun parin yrityksen jälkeen saatiin hieno nosto niin se riitti eikä laukattu enempää.

Tänään ratsastuksen aikana tuli 3 lantakasaa. Viimeinen oli löysempi.

Tosin kuski ei tajunnut loppuravailla ilman erillistä mainintaa. Aina toisinaan kun hommat lopetetaan vain pitkin ohjin kävelyyn. Käskystä hölkättiin vielä hetki eikä ollut kovin pahaa viipotusta. Loppukäynnit käytiin taas maastossa. Nyt lyhyt 9 minuutin lenkki koska oltiin sovittu kaverin kanssa aika kuolaimettomien lainasuitsien sovitukseen.


Pihapose ratsastuksen jälkeen.
©Pauliina

Yllätyin että suitset mahtuivat Nellan päähän. 42-senttinen otsapanta oli tosin vähän lyhyt. Nellan omat ovat n. 44 - 46 cm. Toistaiseksi en ole ehtinyt testata näitä suitsia liikkeessä.

Ongelmia:
kuski sai noottia aukeilevista nyrkeistä
jalkojen käyttöni oli kuulemma yhä melko aneemista
humma roikkui vasemmassa ohjassa

Parannusta:
ei ollut yhtä kiireistä kuin aiemmin
tuli pieniä hyviä pätkiä ravissa
laukannostot paranivat
loppukäynneillä oli taas tolkusti
söi psylliumit paremmin

torstai 15. huhtikuuta 2021

Verkkamaasto ja hetki maneesissa

 Torstaina maneesiin pääsi jo tuntia aiemmin koska viimeistä ratsastuskoulun tuntia ei ollut. Yritin mennä ajoissa tallille mutta yritykseksi se jäi. Olin tallilla vasta seiskan aikoihin ja Nella oli jo sisällä. Harjaamiseenkin meni tavallista enemmän aikaa, sillä rapsuttelin Nellaa sen näyttämistä paikoista. Karvanlähtö taitaa kutittaa.

Suunnitelma oli käydä alkuverkat maastossa ja niin myös tehtiin. Virittelin heijastinkorvahupun sekä GoPron. Nyt pitkästä aikaa kypärään. Omat alkuvenyttelyt unohtuivat taas. Koulusatula.

Keli oli kaunis ja aurinkoinen. Hieman plussalla eikä juuri tuullut. Käveltiin tien päähän ja lenkki lumipolkuja pitkin ympäri. Lumi oli vähentynyt ja nyt polulla uskalsi ihan hyvin mennä lujempaakin. Muitakin liikkujia oli ja nämä ohitettiin käynnissä.


Kuvakaappaus videolta.

Nella rupesi itse ehdottelemaan ravia ja ihan innokasta vauhtia painelikin. Laukkakin sujui oikein hallitusti. Vastaan tuli yksi maastopyöräilijä ja vedettiin kaikki kolme aika pikaisesti seis kun huomasimme toisemme. En juuri ehtinyt Nellaa hidastaa kun se jarrutti jo itsekin. Ihanan tasapainoinen pysähdys koko ratsukolta! Ei Nella pyörää alkuihmetystä enempää katsellut. Otettiin vielä toinen laukkapätkä ja humma tuntui siltä että tahtoisi mennä paljon lujempaakin. Ihanan tasaista menoa ilman tuijotteluja tai muitakaan pomppuja. Sekä hidasti hienosti äänellä.

Polun loppuun pieni ravipätkä ja tiet sitten käynnillä. Nella olisi halunnut ravailla vielä lisää mutta halusin itse hepan kierrokset alas.

Matkalla tuli yksi kakkakasa ja lähes huonoimpaan mahdolliseen kohtaan keskelle tietä. Potkin sen sivuun ja Nella hyöri ympärillä. Hankikantoiselta penkalta oli ihanan helppo loikata takaisin kyytiin.

Tallilla käytiin vielä pyörähtämässä maneesissa. Eilisten minilaukkojen ja humman menohalujen takia laukkailtiin nyt molempiin suuntiin jokunen kierros ympäri. Alkuun tehtiin vähän taivutteluja käynnissä ja ravissa. Ravi oli innokasta mutta ihanan hyvin hidasti äänellä ja istunnalla. Toki seuraavassa hetkessä lähti taas kiihtymään. Skarppasin itse etten jää vetämään. Pieni miinus siitä että hidasti laukan käyntiin tarpeilleen.

Kun sain hepan suunnilleen rauhalliseksi ja tasaiseksi niin se riitti. Tähän meni noin vartti.

Tallissa mehuun sekoitettu psyllium taisi haitata juomakokemusta ja taas meni nirsoiluksi. Ehkä keltanokkakokilta jäi kunnollinen sekoitus puuttumaan. Tai juoma oli sittenkin liian viileää? Oli se onneksi yön aikana kadonnut.

Ongelmia:
hidasti maneesissa tarpeilleen
ei juonut heti

Parannusta:
ihanan tolkku maastossa
hidasti hienosti äänellä ja istunnalla

GoPro-kooste reissusta:

keskiviikko 14. huhtikuuta 2021

Siirtymiä ja minimaastolenkki

 Keskiviikon ohjelmassa Nellan kanssa oli itsenäistä perusratsastusta. Koska olin hommannut Teams-iltaohjelmaa niin tallireissu piti hoitaa jo iltapäivästä. Taas lähtö venähti ja ratsastusaikani hupeni. Keli oli aurinkoinen mutta tuulinen. Vain pari astetta plussalla.

Eilen kiristetty etuhokki pyöri tyhjää. Pysyi näemmä silti paikoillaan. Jalat olivat keskenään yhtä lämpimät, tosin oikea etunen ehkä aavistuksen vasenta turpeampi. Samoin leuan takaa pullotti kummasti. En tiedä enkö ole vain ennen huomannut. Mittasin varmuudeksi lämmön: 37,4°C. Sain vihdoin myös Nellan passin. Siitä huomasin että otsalla on muutama valkoinen karva. En ollut ennen huomannutkaan. Mutta niinhän sukupostissakin tosiaan lukee!

Maneesissa oltiin vasta puolen aikoihin. Ensin taas kierros ympäri taluttaen ja siivous samalla. Nyt muistin venytellä ennen selkäännousua! Ratsailla otin ohjat melko nopeasti tuntumalle ja käynnissä meno oli aika tasaista ja rauhallista alusta asti. Helpompi suunta vaihteli ja tein jokusen ympyrän molempiin suuntiin. Ravissa vasen oli alkuun tasaisempi. Vaikka hetken päästä vasemman ohjan päässä tuntui olevan betonia ja oikea meinasi olla tyhjänä. Muistin käyttää jalkojani ja skarppasin etten jää vetämään vasemmasta. Välillä Nella ei meinannut taipua millään vasemmalle mutta jos ravissa meni hankalaksi niin vaihdoin kuviota tai käytin käynnissä.

Meno oli tänään taas entistä tasaisempaa. Sekä käynnissä että ravissa oli tasaisia pätkiä ja tempoa pääsi säätelemään. Tein ympyrällä temponmuutoksia ja vähän siirtymisiä askellajien välillä. Nella ei kiihtynyt, tai jos meinasi innostua niin sain malttamaan. Rauhallinen ravi löytyi yllättäen paremmin kun oli ensin pyytänyt eteen.

Laukkaa ei tehty kovin pitkiä pätkiä vaan open maininnan mukaan keskityttiin enemmän nostoihin. Aloitin oikeasta ja se oli ihan hyvä. Vasen nousi latteammin ja oli etupainoisempi. Muutamilla käyntiväistöillä ja peruutuksella sain vasemmankin laukan nousemaan paljon ilmavammin ja tasaisemmin. Se oli hieno onnistuminen. Käynnin ja ravinkin välille tuli muutamia ihanan tasaisia siirtymiä.

Laukkojen jälkeen ei jäänyt häsellyskierroksia vaan otin tilanteen haltuun. Kivan tasaista ravia. Nyt jo aika hyvin kahden ohjan tuntumalla. Keskittyminen rakoili kun tuntilaiset tulivat maneesiin. Saatiin silti lopuksi ravattua vielä tasaisesti uraa pitkin.

Kasoja tuli kahdet ja ne luvattiin hoitaa pois. Alku- ja lopputilanne olivat siis samat. Me poistuttiin tuntilaisten jaloista ja lähdettiin minimaastoon.

Loppuverkoiksi tuli kahden kilometrin ja kahdenkymmenen minuutin maastoilu. Nella taisi viettää ensin kotiinpäin mutta sujahdettiinkin polulle. Lunta oli sen verran vähän että testasin ravin. Oikein kivasti ja hallitusti sujui. Ensimmäinen silta vähän epäilytti mutta empimistä kesti alle puoli minuuttia. Sitten töristen yli.

Seuraava polku oli korkeammalla lumella ja käveltiin. Loppuun löytyi kuitenkin paljas maa ja otettiin muutaman laukka-askeleen mittainen laukkapätkä. Oikein hallittua. En tiedä innostuiko Nella laukasta mutta seuraavalle sillalle imi ravissa. Annoin ravata ja käyntiin otti vasta sillalle astuessaan. Minä kun luulin että tämän ylityksen kanssa olisi ollut ongelmia. Olin väärässä. Pientareella otettiin vielä muutama raviaskel ja loppumatka käveltiin takaisin. Annoin Nellan valita reitin ja lopulta vetäisi taas tallin risteyksestä ohi. Halusi seuraavalle oikopolulle tallin taakse mutta en nähnyt järkeväksi lähteä kävelemään oripojan tarhan ohi. U-käännös ja nyt Nella valitsi virallisen reitin takaisin tallille.

Tänäänkin laitoin Nellan mehuhetken jälkeen takaisin tarhaan. Tosin nyt kaveri oli sisällä, joten vein tyhjään tarhaan muiden kavereiden joukkoon.

Ongelmia:
olin taas omaan tapaani myöhässä
vasen ohja oli jähmeä

Parannusta:
muistin venytellä
entistä tasaisempaa ja rauhallisempaa
ihanan tolkusti maastossa

tiistai 13. huhtikuuta 2021

Senja 100 - puomeilla vaihtoja ja suoraan

 Tiistaina oli puomitunti ja sain taas Senjan. Jos laskuni pitävät paikkansa niin tämä oli sadas kertani Senjalla. Humma oli edellisellä tunnilla valmiina ja siinäkin ylittelivät puomeja. Koulusatula enkä jaksanut vaihtaa. Jalkkareita lyhensin 8 reikää. Tunnilla en edes huomannut ettei ollut estepenkkiä.

Edellisellä kuskilla en nähnyt kieltä, meillä se taas pilkotti alkuverkan ja myöhemminkin. Senja oli kivan vähän vyöryvä ja yllättävän taipuisa sekä kevyellä tuntumalla. Tosin alkuraveissa vasempaan kierrokseen kulmissa ja kaarteissa oli huono. Pidemmällä ohjalla liikkui normaalisti. Oikeaan kierrokseen tai suorilla ei huomannut mitään. Ope kommentoi että ei onnu, jatketaan.

Ihmettelin ravia alkuverkassa niin paljon että laukat jäivät aika vähiin.

Ensimmäisenä tehtävänä tultiin 3 + 3 puomia loivalla kiemuralla ravissa. Nyt en huomannut enää epätahtisuutta. Senja oli kivan keveä ja rauhallinen. Muutaman kierroksen jälkeen rupesi taipumaankin ihan hyvin. Askelia en oikein tajunnut vaikka yritin miettiä niitäkin. Ensin vasen, sitten oikea kierros.

Ope taisi pohtia jatkoa lennosta. Päädyttiin tekemään sama puomitehtävä laukassa ja puomeilla piti vaihtaa laukat. Nyt tuli hyvät etukäteisselitykset ja ohjeet. Olisin silti kaivannut tehtävälläkin vielä tarkemmin kommentteja siitä että mikä falskaa ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Ensin oikea kierros. Ensimmäinen vaihto vasempaan oli helpompi. Oikealle tuli vähän myöhässä. Toiselle sivulle tein välillä omat treenivaihdot matkan varrella. Ympyrällä Senja laukkasi ihanan rauhassa ja kevyenä. Teki mieli hihkua että katsokaa!

Oikealle vaihtoa ei ehkä saatu osumaan puomien päälle, en ole ihan varma.

Toiseen suuntaan ensimmäinen vaihto oikeaan oli taas hankala. Jälkimmäinen vasempaan sen sijaan onnistui joka kerta melko itsestään puomeilla. Taas meinasi olla vähän sitä että tullaan vain uudestaan. Rupesin itse huutelemaan kysymyksiä että mitä pitää tehdä toisin. Yläkroppaa ei saa lähteä kääntämään ja piti ratsastaa suoraan kohti opea. Minä kun mietin lähinnä että mistä suoruutemme falskaa. Sellaisia ohjeita ei tullut. Vaihto jalasta. Kovin monta sakkokierrosta ei sitten tullut kun kelpasi.

Tultiin lopuksi vielä suorat puomilinjat. Ensin 5 + 5 askelta, sitten 4 + 4. Kummallisen haparoivaa vaikka tämän pitäisi olla bravuureitamme. En muista enää tarkemmin mikä meni pieleen, paikat ainakin. En muista tuliko vääriä askelmääriä ja vääriä laukkoja. Lopuksi sai kurvata vähän yksäripäädyn puolelta ja Senjakin piti herättää ihan kunnolla liikkeelle jotta tuli neljät.

Loppuraveissa liikkui letkeästi ja puhtaasti. Vertyi kai paremmaksi.

Ongelmia:
alkuraveissa oli vasemman kierroksen kaarteissa huono
ei ihan priimaa tekemistämme

Parannusta:
laukkasi ihanan maltillisesti
omat käyntiväistöt todella näppärästi

Yhden puomin harjoituksia itsenäisesti

 Maanantaina Nellalla oli taas kävelypäivä ilman satulaa ja nyt myös ilman kuolaimia. Olin osan aikaa selässä. Hyvin toimi ohjaus ja jarrut. Maanantaina ensimmäistä kertaa "mehu" ei maistunut tallissa.

Tiistaina oli itsenäisen treenin aika. Päätin tehdä kotiläksyt eli puomin ylitystä. Maneesiin tuli hankalasti iltapäivävarauksia, joten piti mennä vielä tuntia aikaisemmin. Illaksi kun oli muuta ohjelmaa.

Ennen ratsastusta oej oli hieman muita lämpimämpi. Ehkä rahtusen verran turpeampikin. Ei aristanut enkä löytänyt muuta vikaa, joten seurataan. Yksi hokki oli löysä ja kiristämisestä meni vain huonommaksi. Kierrevikaa tässä on ollut jo useamman viikon. En jaksanut vaihtaa satulaa, joten koulupenkillä. Kuolaimet vaihdoin nyt oliivikolmipalaan. Kokeillaan valikoimaa läpi. En huomannut oikeastaan eroa.

Oma aikatauluni oli taas jälkijättöinen ja ratsastusaikaa jäi alle tunti. Laitoin pitkän sivun sisäpuolelle yhden puomin ja lähdettiin ylittämään sitä. Ensin käynnissä, sitten melko normaalisti ravaillen. Nyt en himmaillut ensin käyntiä vaan lähdettiin ratsastamaan ravikuvioita puomin yli. Tultiin joka tavalla, joka tuli mieleen. Suoraan, vinosti lävistäjällä kaikista suunnista, kolmikaarisella, loivalla kiemuralla, ympyrällä, uralta puomille väistäen ja täyskaarrolla. Nella ei puomia ihmetellyt vaan meni yli. Myös hyvin vinosti.

Tänään ratsastin ravia jo vähän eteenkin. Kun pidin jalat kiinni niin eteenratsastusten jälkeen tuli hienosti takaisin.

Hankalimmat reitit jätettiin laukkaosuudesta pois. Suoraan ylitykset sujuivat ihan hyvin. Ei tosin täydellisen tasaista. Yli kuitenkin. Lävistäjillä en saanut laukkaa vaihtumaan. Tuli sitten testattua että pitää vastalaukat oikein hyvin. Loivensin lävistäjiä vähän ja yritin näyttää selkeästi uuden suunnan. Ei silti tullut yhtään vaihtoa. Väärät laukat korjaantuivat muistaakseni pikaisen ravin kautta. Ympyröintiä tehtiin myös jonkin verran.

Oikea laukka oli tasapainoisempi mutta kummatkin olivat ihan ratsastettavia. En tainnut suuremmin säädellä laukkaa, kunhan yritin vähän katsoa paikkoja puomille. Ei tehty erikseen vasenta ja oikeaa laukkaa vaan vaihtelin suuntia lennosta. Tuli siis yksi vähän pidempi laukkapätkä. Nella vähän hengästyi ja sitten käveltiin hetki.

Ehdittiin vielä ravailla loppuun ja loivalla kiemuralla tuli kivaa ja tasaista menoa. Apuvoltit auttoivat.

Aika loppui ja piti poistua irtojuoksutuksen alta. Siivosin puomin ja kasamme (kahdet). Loppukäynnit mentiin teitä pitkin taluttaen. Eilen testasin taluttaen pari pätkää ravia maneesissa, toimi oikein kivasti. Tänään toistettiin sama pientareella ja sekin sujui mallikkaasti. Pitänee keväämmällä ruveta viettämään Nellan vapaapäiviä yhdessä lenkkeillen.

Odotin että Nella olisi lenkiltä imeytynyt takaisin tallille mutta jäi taas viimeiseen risteykseen ihmettelemään. Koska ei ollut kiire niin annoin seistä siinä katselemassa. Taisi siinä useampi minuutti mennä. En tiedä mitä katseli. Tarhoille päin.

Keli oli aurinkoinen ja Nella pääsi hommien jälkeen takaisin tarhaan.

Ongelmia:
laukanvaihdot
jäi taas vähän lyhyeen

Parannusta:
tasaisempaa ja rauhallisempaa
taluttaen toimi oikein kivasti


Turpie tarhasta.

Nella uudessa loimessaan.

sunnuntai 11. huhtikuuta 2021

Hietasaaren suokkimaasto

 Sunnuntaille löytyi maastoseuraa ja lähdettiin Nellan kanssa taas ulkoilemaan. Keli oli ehkä seitsemän asteen verran lämmin ja aurinkoinen mutta taas tuuli navakasti.

Tallireissu alkoi avustamalla hevosia tarhoista sisään. Onneksi meillä ei ollut minuuttiaikataulua. Nella oli kolmas humma, jonka hain sisälle. Jäi hetkeä aiemmin ihan yksin tarhaan kun lampaatkin lähtivät ja oli sen näköinen että on ihan valmis sisään. Tänäänkin oli tallissakin yksin mutta nyt oli ihan rauhassa. En tiedä mikä eilen oli erilailla.

Vaihdoin kuolaimet varmuuden vuoksi kimblewickiin. Suitsien saaminen paikoilleen oli taas työlästä nostetun kuolaimen takia. Jälkimmäinen korva ei meinannut mahtua niskahihnan ali.

Laitoin myös parantelemani heijastinkamppeet. Korvahuppuun tuli kiinnitys niskahihnan ympäri ja se auttoi. Totesin että pitäisi väljentää huppua vielä lisää ja siirtää korvia etäämmäs toisistaan. Ratsastusloimeen lisäsin häntäremmin ja tällä tuulella pysyi niukasti senkään kanssa paikoillaan. Itselleni esteraippa (vihdoin toin oman raipan tallille) sekä GoPro. 

Seuraksi saatiin vauhtisuokki ja jäätiin suosiolla pitämään perää. Käynnissä ei pysytty vauhdissa ja ravailtiin aina pätkiä kiinni. Mentiin osin samoja reittejä kuin viimeksi, osin vähän kauempaa. Ihmisiä tuli vastaan kaikkialla muualla paitsi pienimmillä kinttupoluilla. Ihanasti hepat eivät välittäneet muista liikkujista mitään. Kaveri ylitti sillatkin empimättä. Nella vähän ihmetteli tuulessa kolisevia siltojen valoja.

Tänään päästiin ottamaan muutamia ravipätkiäkin. Nella oli kiltti ja tasainen, tosin ravissa meni aika tiiviisti kaverin perässä. Olisin voinut pitää vähän enemmänkin hajurakoa.

Otettiin myös laukkaa, lumipohjalla. Viimeksi mentiin se kohta käynnissä. Vähän arvelutti, mutta kaveri meni edeltä ja me yhä nuohosimme hännässä. Yritin pidättää ja nostaa Nellaa vähemmän etupainoiseksi. Ei varmasti ehtinyt juuri katsoa mihin jalkansa asetteli. Tilsoja lensi päälleni mutta sain väisteltyä. Nellakin piti tasapainonsa eikä edes lipsunut tai kompastellut. Enkä kiljunut hitaampaa vauhtia.

Loppumatkasta Nella oli vähän töhö ja halusi itse päättää koska ravaa kaverin kiinni. Yritin pitää päätösvallan itselläni. Käynnissä ei edelleenkään pysynyt vauhdissa. Enkä itse edelleenkään ratsastanut maastossa kunnolla vaan tilaisuuden tullen annoin mennä käyntiä melko pitkällä ohjalla.

Oltiin nopeita ja 42 minuutin kohdalla oltiin takaisin tallilla. Nella oli vielä sen verran tohinoissaan, että käytiin vielä kävelemässä lyhyt pätkä keskenämme. Lopulta luulin että autopilotti vetää Nellan tallin pihaan mutta painelikin ohi. Käytiin sitten kävelemässä tarhojen ohi kunnes halusi palata takaisin. Nyt hiki oli kuivunut ja hengitys tasaantunut. Leikin sitten GoPron kanssa vielä muutaman selfien verran. Osuttiin ruutuihin.


Pihalla otin ensimmäiset turpie-selfiet.
©minä

Nellan mielestä yksi kuva olisi riittänyt.
Tässä näkyy vielä sydänturpa.
©minä

Koska kello rupesi olemaan paljon niin Nella jäi sisälle ja annostelin sille loput välipalaheinät. Pian tulivat muutkin hevoset sisään ja pääsin siivoamaan tyhjää tarhaa. 4 kottikärryllistä lähti ja yhä jäi. Nyt lähes joka kohdasta on kuitenkin siivottu jo vähän.

Ongelmia:
suitset oli hankala saada päähän kuolaimet ylempänä
käynnissä ei pysytty perässä
ravissa ja laukassa nuohottiin kaverin hännässä
tarha ei ole vieläkään puhdas

Parannusta:
todella tolkusti maastossa
ei katsellut mitään

GoPro-kooste maastostamme:

lauantai 10. huhtikuuta 2021

Nellan häsläpäivä ja toinen kouluvalmentaja

 Lauantaille järjestyi tallinpitäjän koulutreenit. On Nellalle jo ennalta tuttu, samoin minulle. Luvassa 45 minuutin yksityistunti.

Nella oli syömässä yksin tarhassa kun hain sen sisään. Mukaan myös sylillinen heiniä. Tänään yksin tallissa olo ei oikein maistunut hepalle ja huuteli kavereiden perään. Eikä myöhemmin talliin saapunut poni juuri auttanut. Pihalla oli aurinkoinen ja paikoin tuulinen nollakeli.

Edellisillä oli hommat vielä kesken kun mentiin maneesiin. Kapusin selkään ja kävelin pitkin ohjin kunnes oli meidän aikamme. Alkuun keskusteltiin open kanssa asiat pääpiirteittäin läpi ja nosti laskemani kuolaimet takaisin ylemmäs. Suositteli myös välillä kokeilemaan muitakin kuolaimia, mm. D-renkaisia.

Kun kaverit poistuivat maneesista niin Nellan keskittyminen herpaantui taas ja huuteli perään varmaan lähemmäs vartin. Meno oli häsellystä. Ei mikään paras lähtökohta koulutunnille mutta pohdin taas että hyvä opetella toimimaan tällaisinakin päivinä.

Aloitettiin käynnissä ympyrällä. Ohjeet poikkesivat selvästi toisesta opesta. Nyt sisäkädellä piti johtaa.  Rauhallinen käynti. Kevyestä ravista pudotettiin jokusen kerran takaisin käyntiin kun ei rauhoittunut ravissa. Tavalliseen tapaan tehtiin paljon erilaisia kuvioita. Tänään opin reitit onneksi sukkelasti. Pääty-ympyröiden sisään tehtiin tarvittaessa voltteja. Neljänneslinjalta väistettiin uralle ja tehtiin päätyyn voltti. Muutaman kerran otin itsekin käyntiin kun tuntui ettei kuuntele. Väistöissä piti ajatella asetusta menosuuntaan. Sekä varoa etten purista polvella. Suorilla sai asettaa ulos. Jossakin vaiheessa istuin ravissa alas.

Alkuun painoi jonkin verran käsille ja varsinkin vasemmassa ohjassa oli paljon hevosta. Edestä painui matalaksi ja alkuun muoto oli hyvinkin epätasainen. Itseäni hämmensi kun ohje oli Nellan kiihdyttäessä siirtää omaa ylävartaloa edemmäs. Teoriassa järkevää saada painopistettä kauhovien etujalkojen päälle. Käytännössä ihmetytti kovasti kun kaikki muut opet kieltävät etukönötykseni. Enkä itse huomannut siitä suurta apua. Alitajuntani vain ehdotti etukenotuksen lisäksi istunnan keventämistä joka selvästi tarkoittaa että saa mennä lujempaa.

Välissä tehtiin voltteja ja lyhyitä lävistäjiä. Tässä Nella tuli kivasti kuulolle ja rupesi rauhoittumaan.

Oikea laukka nousi nätisti ylöspäin ja rullasi paremmin. Taidettiin pyöriä ympyröitä ja mennä vähän uraa pitkin suoraan. Välissä käveltiin hetki. Vasen laukka ei noussut yhtä nätisti vaan enemmän ajautui eteen. Menokin oli tasapainottomampaa kaahotusta. Seuraavan ratsukon tultua halliin Nellan keskittyminen rupesi taas rakoilemaan.

Loppuraveissa oli siis yhä kiireistä ja epätasaista menoa. Tuli muutamia hyviä pätkiä mutta yhä haettiin malttia käynnin kautta. Positiivista oli että Nella oli nyt paremmin kahden ohjan tuntumalla.

Erillistä loppupalautetta ei saatu. Aika paljon ehdittiin keskustella välikäyntien lomassa. Nellan maltti on kuulemma parantunut kovasti aiemmasta, joten eiköhän se tästä vielä meilläkin yhteistyö lähde toimimaan paremmin. Tämä ope povasi jo että kenttäkisailut voidaan aloittaa suorilta kasikympistä. Pitää nyt ensin katsoa miten treenit lähtevät sujumaan. Ensin pitäisi käydä kunnon laukkamaastoissakin.

Käytiin loppukäynnit taas rannassa. Alkumatka oli ihanan tyyntä, lähempänä merta tuuli. Nella oli yhä vähän omituisella tuulella ja levoton. Ope arveli että kiimatkin saattavat vaikuttaa käytökseen. Vähän tuijotteli maastossa muttei silti säikkynyt tai loikkinut. Treenattiin myös pysähdys. Hankalampaa oli taas malttaa jäädä hetkeksi seisomaan.

Tallissa oli vähän rauhallisempi mutta häsläily loppui kun pääsi takaisin tarhaan ja kaveri odotti siellä. Nakkasin evakossa olleet loput heinät molemmille syötäviksi ja siivosin itse tarhaa. Viiden kottikärryllisen jälkeen jäi vielä paljon. Samalla huomasin että Nella tosiaan väistää kaveriaan jo pahasta katseesta. (Kertaalleen väisti kottareiden päälle ja ne kaatuivat.) Yllättävän paljon myös liikkuvat tarhassa. Ei todellakaan pelkkää nökötystä.

Ongelmia:
Nella ei keskittynyt kunnolla ja oli kiireinen
ohje etukenotuksesta tuntui todella kummalliselta
kuskin leijuviin käsiin ei puututtu
Nellan matalaksi painumiseen ei puututtu
tarhassa on paljon siivottavaa

Parannusta:
toinen laukka nousi nätisti
lopuksi oli paremmin kahden ohjan tuntumalla
häsellyksestä huolimatta oli ratsastettavissa

Arja videoi muutaman pätkän menostamme:

Helpompi toinen kerta Portaksella

 Lauantaina oli taas estepäivä Äimällä. Haaveilin Senjasta mutta tulikin taas yllätysratsu: Portas. Humma löytyi maneesin takaa kauimmaisesta tarhasta ja tuli aika mateluvauhtia mukaan. Senja tuntui ihmettelevän viereisessä tarhassa etten hakenutkaan sitä. Senjalla näytti olevan vapaa. Tunnille tuli 5 ratsukkoa.

Portasta ei saanut laittaa kiinni. Jätin riimun päähän ja oli hoitaessa kiltisti. Kiristin hokit, koska olivat löysällä. Takasissa ei ollut kenkiä mutta siistit kaviot. Varustus oli ihanan sukkelasti hoidettu. Suitset, martingaali ja satula. Etusuojat. Kuolaimina waterfordit ja martingaali piti säätää estemoodiin. Ei kiukuttelua satulalle tai vyön kiristykselle.

Keli oli nollassa ja me tietysti hallissa (aurinkoista ja tuulista ulkona). Menin alkuverkan ilman takkia ja olin aika jäässä. Onneksi sain sen napattua alkuverkan jälkeen päälleni. Portas eteni ihan hyvin mutta kulki kameliasennossa selkä alhaalla ja pää pystyssä. Yritin pitää vakaan käden ja ratsastaa jalasta eteen. En taivutellut kummempia. Oikeassa laukassa kulki perä sisällä.

Verkkahypyt tultiin ensin suoralle, olikohan 13 + 13 metrin linjalle. Kavaletti, pysty ja kavaletti. Molempiin väleihin piti ottaa 4. Ekalla kerralla tultiin vähän lähelle eikä lähtenyt jalasta eteen. Ekaan väliin livahti viides. Sen jälkeen päästiin loput neljällä. Myös toisesta suunnasta. Kertaalleen tuli isompi lähestymisvirhe ja häsellettiin linja yli vähän miten sattuu. Pääosin siististi.

Seuraavaksi tultiin ravilähestymisellä sarjalle. Ekalla kerralla unohdin vasemman laukan. Sen jälkeen Portas hoiti homman lähes itsestään. Pyysin reipasta ravia ja väli sujui hyvin. Vasen laukkakin löytyi.

Tultiin vielä jumppakavaleteilta kahden laukkavälin päähän pystylle. Ekalla kerralla siihenkin tuli lähestymisvirhe ja 3 askelta. Sen jälkeen sujuttiin ja osuttiin hyvin. Lopulta pitkähkö 2 laukan väli rupesi jäämään jopa ahtaaksi. Jättölinjalla ei pysytty ihan pilkuntarkasti vaan kaarsi ensin uralle ja sitten sisään.

Näistä sitten kasattiin rata ja tultiin se vuorotellen. Meidät jätettiin taas viimeisiksi. Nyt suora linja piti tulla ratatempossa eli 3 + 3 askeleella. Kaikki muut taisivat ottaa ensimmäiseen väliin ylimääräisen askeleen, päätin että me mennään kolmella. Lyhensin jalkkareita tässä välissä vielä pari reikää.

Kiihdyttelin ennen aloitusta ihan kunnolla. Yllätti että mielestäni huimasta vauhdistamme huolimatta ensimmäinen väli meinasi silti jäädä pitkäksi. Venyttiin kuitenkin kolmeen ja jälkimmäinen oli parempi. Ravi tuli vähän myöhässä mutta seuraavalle tehtävälle päästiin hyvin ravissa. Kivasti sisään ja hyvä hyppy okserille. Taas haipakkaa menoa ja sujuttiin jumppa ja sarja kivasti. En muista oliko laukka jossakin välissä vääränä. Kivalla vauhdilla päästiin myös viimeiselle linjalle ja nyt muistaakseni piti jo pidättää kolmen laukan väleihin.

Omasta mielestäni vedettiin oikein kivasti ja yllätyin kun ope käski meidätkin tekemään vielä ykkösen ja kakkosen uudestaan. En muista nousiko ykkösen pysty mutta kakkosen okseri ainakin nousi. Nyt kolmoset tulivat alkuun helpommin. Ravi yhä vähän myöhään mutta isokin okseri empimättä yli. Nyt jalkani heilahtivat hypyn aikana vähän taakse. Onneksi palautuivat nopeasti myös takaisin paikoilleen. Jee!

Ope oli menoomme oikein tyytyväinen. Kehui hyvästä energiasta ja mistäköhän kaikesta muusta. Taisi myös sanoa että olin välillä vähän hypyistä jäljessä. Olin itsekin hyvin tyytyväinen. Toki oli vähän pieniä mokia mutta pääosin ihanan helppoa ja suoraviivaista. Eikä Portaksen hyppy tuntunut enää yhtään niin hankalalta ja kulmikkaalta kuin viimeksi. Toki nyt mentiin rataan asti melko pieniä esteitä.

Unohdin taas tiirata okserin koon. Jumpan perässä ollut sarjan pysty oli 80 ja okseri oli sitä isompi. 90? 95?

Loppuraveissakaan Portas ei kulkenut kovin rentona. Nyt onneksi jo vähän vähemmän väärin päin. Käynnissä tuli jo muutama askel melko rennolla niskalla.

Portas jatkoi hommia ja vaihdettiin satula. Keräsin vielä hetken kasoja.

Ongelmia:
alkuverkassa oli kylmä ilman takkia
kaksi askelvirhettä lähestymisiin
vikalla okserilla jalkani heilahtivat taakse

Parannusta:
helposti kaikesta yli
ihanan tasaista ja suoraviivaista
hypyissä ei ollut yhtä hankala olla kuin viimeksi

perjantai 9. huhtikuuta 2021

Räntää paossa hallissa ja pikainen valokuvaus

 Perjantaina suunnitelmissa oli ottaa Nellasta avustettuna epäviralliset rakennekuvat. Jotta on myöhemmin helpompi tarkastella mihin suuntaan ollaan menty. Onko kasvanut lihaksia vai mahaa tms. Keli ei kuitenkaan suosinut vaan tuiskutti räntää. Hyvin epäsuotuisa kuvauskeli.

Suunta oli siis ratsastusvarusteissa maneesiin. Edelliset juuri lopettelivat eikä päästy alkukäyntejä pidemmälle kun jäätiin keskenämme. Nella hetken huuteli perään mutta rauhoittui onneksi suht pian.

Käynnissä meno oli onneksi jo suht tasaista. Ravissa aloitettiin taas jolkottamalla pää pystyssä. Enkä näemmä saanut menoa ravissa juuri paranemaan. Onneksi käynnissä käyttäminen auttoi.

Ei tänäänkään tehty mitään ihmeellistä, ympyröitä, vähän siirtymisiä ja kolmikaarisia. Kotiläksyistä mietin tasaista muotoa myös suorille urille. Lopputunnista tämä sujui jo paremmin.

Laukkoja mentiin aika maltillisesti vähän ympyröillä ja muutama kierros uraa pitkin. Siinäkin pyysin tasapainoista ja rentoa menoa. Ihan ok-pätkiä tulikin.

Ravissa Nella painui yhä välillä turhan matalaksi ja muoto oli epätasainen. Ei kuitenkaan nyhtänyt ohjia käsistäni. Välillä myös kiirehti eikä malttanut kuunnella pidätteitä. En ihan keksinyt että mistä kiireisemmät pätkät tulivat. Itse olisin voinut tänään muistaa tauottaa tekemistä vielä paremmin. Välillä lepopätkän olisi voinut ottaa aiemminkin.

Käynti oli tänään jo pääosin aika tasaista ja maltillista. Ravi tasoittui kovasti loppua kohti. Hetkittäin Nella tuli kivan kevyelle tuntumalle ja loppua kohti keveni vasemmastakin ohjasta paremmin kahden ohjan tuntumalle. Molemmissa laukoissa löytyi rentoja pätkiä. Vasemmassa oli enemmän vauhtia ja tasapainottomuutta mutta sekin tasoittui.

Itseni yritin pitää pystyssä ja ryhdikkäänä sekä ohjat tarpeeksi lyhyinä. Huomasin yhä tekeväni liikaa käsillä ja liian vähän jaloilla. Mutta huomaaminen on jo hyvä.

Nellalle ei tullut tästä juurikaan hiki. Hieman kostui korvien tyvestä. Kasoja tunnin maneesissa oloon ehti tulla taas viidet. Selvisi myös että kyljen karvattomat kohdat ovat hiutuneet satulahuovasta.


Pikatreeni maasta käsin ratsastuksen jälkeen.
Tässä yritän saada hummaa poseryhtiin.

Keli parani ratsastuksen aikana ja lopuksi vielä pikakiillotin Nellan ja otettiin muutama valokuva iltavalossa. Humma oli ihanan kärsivällinen. Esittäjä (minä) täysi amatööri. Kuvausvälineenä puhelin. Ei kannata katsoa liian kriittisesti.


Haastavaa saada mustasta hevosesta hyviä kuvia.
Tämän parempaa taustaa ei pihalta löytynyt.
Harjapuoli.

Harjaton puoli ja jalat vähän paremmin.

Ongelmia:
vähän huuteli kavereiden perään
5 kakkakasaa
yhä hetkittäin epätasaista ja kiireistä
ratsastus oli yhä pääosin sellaista ettei kriittinen kuski halunnut siitä todisteita

Parannusta:
käynnistä tuli aika hyvä
laukassa kivoja pätkiä
ravi parani ja tasoittui kovasti loppua kohti

torstai 8. huhtikuuta 2021

Vikana tallilla

 Torstaina sain hommattua Nellalle uuden loimen. Nyt ei haittaa vaikka sataisi useamman päivän putkeen. Kolmesta sadeloimesta pitäisi löytyä aina yksi kuiva.

Tallireissu jäi iltaan koska ei ollut akuuttia tarvetta käydä iltapäivällä. Ratsastuskoulun tunnit olivat 20 asti, joten sen jälkeen pääsi maneesiin.

Tallilla aloitin uuden loimen sovittamisella. Ihan hyvä, mutta edessä olisi voinut olla vielä enemmän säätövaraa väljempään suuntaan.


Uusi loimi päällä. Alla lakana sovitusta varten.
©minä

Edessä olisi voinut olla enemmänkin säätövaraa.
Loimi Hankkijan alesta (49,90 e).

Maneesiin ehdittiin vasta puoli ysin aikoihin. Aloitin taas keräämällä yhden kasan. Kaveri tuli halliin ennen kuin ehdin selkään.

Alkuratsastus oli itseltäni kummaa haahuilua. Nella oli epätasainen edestä enkä jotenkin osannut korjata. Pyörin ympyröillä ja vähän vain ratsastelin menemään. Mietin liikaa muita asioita ja liian vähän Nellaa.

Tänäänkin tehtiin ihan perusjuttuja. Ympyröitä. Suorilla hain tasaisuutta. Joitakin kolmikaarisia.

Taktikoin kevyttä ravia kaverin lähtöön eikä Nella sanonutkaan mitään yksin jäämisestä.

Vasta kun jäätiin keskenämme niin meno rupesi tasoittumaan ja tuli kivoja pätkiä. Kello tosin tuli niin paljon että lopetin lyhyeen. Loppukäyntejä matkustelin selässä silmät kiinni. Nella haahuili ympäriinsä ovelta peilikulmaan ja takaisin. Lopulta pysähtyi ovelle. Olin ratsailla n. 40 minuuttia. Edelliset olivat ehtineet poistua tallistakin, joten laitoin paikat yökuntoon. Kotimatkapyöräilyyn oli valot.

Ongelmia:
alku oli aika epätasaista

Parannusta:
ei kovin kiireistä
tasoittui loppua kohti
ei haitannut että kaveri lähti

keskiviikko 7. huhtikuuta 2021

Ensimmäinen estevalmennus suoralla linjalla

 Keskiviikkona oli ensimmäinen kunnon estepäivä Nellan kanssa. Luvassa kaksari ponin kanssa. Nella oli taas alusta asti yllättävän rauhallinen. Vaihdoin kuolaimen varmuuden vuoksi kimblewickiin, jonka kanssa on aiemminkin hypätty. Se oli koeratsastuksessakin.

Alkuverkassa ei taidettu laukata, en muista enää. Hommat aloitettiin kuitenkin ravipuomeilta suoralla linjalla. Muutama puomi, vähän väliä ja taas jokunen puomi. Ensimmäisellä kerralla Nella katsoi puomeja ja tuli tahtirikko. Sen jälkeen suoritettiin aika tasaisesti. Muista puolipidätteet, kohota vähän edestä, tms. Sitten ruvettiin tekemään väliin volttia, en muista tehtiinkö jo ravissa.

Laukassa piti laskea askeleita, olikohan ensin lähestymiset puomeille. Puomi, ympyrä väliin ja toinen puomi. Alkuun oli pientä söhellystä ja kertaalleen tuli 2,5. Pääosin laskin oikein mutta nyin taas ylimääräistä askelta ennen puomia. Piti sujua vähän paremmin. Päätyihin tehtiin myös ympyrät. Nella oli yhä kivan rauhallinen eikä kiihdytellyt eikä kaahotellut. Sangen tasapainoista.

Laukassa tultiin linjaa sitten suoraan. Puomi, 4 askelta ja este. Ensin vasen kierros. Edelleen kivan tasaista menoa. Alkuun meinasi tulla vähän kiire kohti estettä (väli taisi olla vain n. 13 metriä) mutta osasin pidättää. Ope kehui että tein pidätteet hyvin laukan tahdissa ja istuntani toimi myös hyvin. Mutta kädet nousivat pidätteiden myötä turhan ylös. Sain korjattua eikä lopputunnista enää kuulemma noussut. Helpotti myös kun sain pidettyä laukan koko matkan tasaisena. Ei edes lähtenyt kiihtymään.

Alkuun myös vähän sukeltelin liikaa hyppyihin mutta sain ylävartalonikin rauhoitettua. Itseäni häiritsi hitusen hevosen kippaaminen esteellä vasempaan laitaan. Sitä en saanut korjattua. Ope sanoi ettei kaikkea heti kerralla. Nella sai kehuja erittäin taloudellisesta hyppytyylistään.

Vaikka oikean laukan pitäisi olla helpompi niin jälkimmäinen suunta oli itselleni jotenkin henkisesti vaikeampi. Nyt tultiin puomilta okserille. Tai siis ensin puomilta ristikolle. Nyt tultiin paljon enemmän juureen kuin toisesta suunnasta. Ensimmäisellekin puomille oli jotenkin vaikeampi osua yhtä hyvin. Kun okseri nousi okseriksi niin maltoin itseni enkä lähtenyt kiihdyttelemään. Nella hyppäsi yhä vähän vasemmalle mutta nyt en ehtinyt niin huomata.

Ope nosti molemmat esteet ylös ja ensin vähän lyhensi väliä. Nyt tultiin väli kolmella. Kun molemmat ratsut sujuivat niin hyvin niin väli piteni takaisin. En oikeastaan edes huomannut eroa. Nella suoritti hyvin ja tasaisesti. Esteetkin olivat lopuksi jo ihan hypättävän kokoisia. Eivät silti pelottavan isoja. Tarkoitus oli katsella tarkemmin kunhan ollaan lopetettu, mutta unohdin. Kai olivat jotakin kasikymppiä jos ei vähän ylikin?

Ope kommentoi että näin lyhyt väli sujuu helposti mutta pidemmillä on varmasti riski että Nella painuu etupainoiseksi. Itse pohdin taas että on vaikeuksia hahmottaa koska laukka on sopiva tehtävälle.

Olin todella tyytyväinen tuntiimme! Tässä oli paljonkin järkeä ja päästiin jo hienosäätöön. Ihanan rauhallista, suoraviivaista ja tasaista!

Loppuravit meinasivat jäädä taas lyhyiksi kun tuntilaiset tulivat paikalle. Ehdittiin kuitenkin hölkkäillä vähän ja Nella oli muistaakseni yhä kivan rauhallinen, rento ja tasainen. Tänäänkin ratsastuksen aikana tuli useammat kakat. Laskin neljät mutten ole ihan varma olivatko kaikki meidän. Loppukäynnit käytiin tekemässä ulkona. Poni ei meinannut pysyä vauhdissa ja välillä odoteltiin. Molemmat olivat ihanan tolkusti!


Poset tien päästä.
©Esther

Kyllä tästä vielä hyvä tulee!

Ongelmia:
pari askel- tai laskuvirhettä puomeille
alkuun nostin käsiäni pidättäessä
alkuun sukelsin liikaa hyppyihin mukaan
valui hypyissä vasemmalle

Parannusta:
ihanan tasaista ja rauhallista, innostui sopivasti
sain korjattua virheeni
ei kieltoja tai pudotuksia
hyppäsi varmasti, taloudellisesti ja empimättä

Muutamia hyppyjämme:

tiistai 6. huhtikuuta 2021

Pientä rataa ja hankalat vaihdot vasempaan

 Tiistai-iltana oli vielä Äimiskän estetunti. Haaveilin Senjasta sekä siitä että se olisi valmiina. Molemmat toiveeni toteutuivat ja humma oli hyppäämässä myös edellisellä tunnilla! Ei siis väkertämistä suitsien, martingaalin, kylkisuojan tai satulan vaihtamisenkaan kanssa. Toivottavasti Senjakin arvosti!

Pihalla satoi räntää ja oli taas entistä valoisampaa. Vielä tunnin loputtuakaan ei ollut säkkipimeää.

Esteitä ei tarvinnut muutella, joten ratsaille ja verkkaamaan. Taas kieli näkyi alkuverkan ajan. Tunnilla oli 5 ratsukkoa.

Tänään ohjelmassa oli taas pientä rataa. Hypyt aloitettiin ravilähestymisellä 17 metrin linjalle. Tämän piti olla helppo homma mutta meillä oli kummaa haparointia. Huonoja paikkoja, löysä hevonen, pudotus, vääriä laukkoja ja vähän kiemurtelua. Onneksi saatiin lopuksi taas onnistunutkin suoritus. En muista tultiinko laukassakin.

Seuraavaksi tultiin kaksi estettä lenkuralla. Uraa pitkin ensin suoraan ja siitä esteelle kohti kulmaa. Päätyyn ja kulman kautta pitkälle sivulle ja siitä esteiden välistä seuraavalle ei ihan radan poikki mutta lähes. Ensin pikkukorkeuksilla, lopulta meille nousi kasikymppiin ja näytti isolta. Ensimmäiseltä esteeltä Senja olisi halunnut kantata heti oikealle ja oli haasteita päästä vähän pidemmälle. Toinen este tuli aina todella äkkiä ja sille oli vaikea saada hyvä linja. Esteeltä Senja kippasi nyt vasemmalle ja laukka jäi vaihtumatta. Näytti ensin siltä että takana oleva este on turvallisen kaukana mutta kummasti vasemmalle kippaus aiheutti sen että ohitettiin se aina melko hipoen. En saanut laukkaa vaihtumaan kertaakaan vasemmaksi jälkimmäiseltä esteeltä. Olin itsekin kumman nukuksissa.

Sitten tultiin rata. Meille korkeudeksi tuli noin 85 ja vihdoin sain itseni ja humman vähän skarpimmiksi. Ykkönen oli sama lenkuran eka, toinen olikin pysty pitkän sivun sisäpuolella. Siitä lähes radan poikki eli pysty nyt toiseen suuntaan. 17 metrin linja, kaareva linja viidellä laukalla ja lopuksi vielä äskeisen lenkuran jälkimmäinen lähes radan poikki.

Muuten ihan hyvä mutta linjalle tultiin juureen ja tipautin ohjatkin. Päästiin se silti neljään. Tämä tultiin sakkona radan jälkeen ja nyt se meni paremmin.

Me saatiin lopuksi vielä sakkoja viimeiselle esteelle. Eli yhä sama este, jolta vasen laukka uupui. Tulin nyt linjasta enemmän ohi, ei auttanut. Perää piti siirtää sivulle (muistaakseni raviskalle päin eli oikealle). Este oli enää ristikkona ja lopulta ruvettiin kääntämään heti sen jälkeen vasemmalle. Siinäkin Senja heittäytyi väärässä laukassa ensin alas. Lopulta sain Senjan suoristettua ja vasen laukka löytyi alastuloon. Ope kehui että olisi onnistunut jatkaa nyt uralle asti kun ei kipannut vasemmalle. Vastasin että voitaisiinko seuraavalla kerralla aloittaa tästä. Sillä enhän minä osaa korjata jos ei täsmällisesti kerrota että mistä ja miten.

Ravailin loppuun vielä hetken. Innokkaimmat purkivat jo esteitä. Tämä oli nyt jo 99. kertani Senjalla.

Ongelmia:
verkkahypyt olivat kumman hapuilevia
ensimmäiset kasikymppiset näyttivät isoilta
yhdeltä esteeltä ei saatu millään vaihtoa vasemmalle

Parannusta:
rata sujui pieniä verkkahyppyjä paremmin
lopuksi irtosi vaihto vasemmallekin keskiesteellä

Ensimmäinen koulutreeni ihan perusasioiden parissa

 Tiistaina oli ensimmäinen oikea treenipäivä Nellan kanssa. Eilen Nella sai lepopäivän ja kävin taluttelemassa maneesissa. Tosin piti kokeilla myös miten kampeudun kyytiin itsekseni ilman satulaa ja osan kävelyistä istuin kyydissä.

Tiistainakin satoi räntää. Menin silti innokkaasti pyörällä tallille. Nellan sadeloimikin oli vielä sisältä kuiva. Mittasin vielä rutiinisti lämmön: 37,5°C. Luulin olevani pahasti myöhässä mutta ehdin kuitenkin ajoissa.

Maneesissa kiersin taas ensin taluttaen ympäri ja katsoin onko siivottavaa. Ei ollut, joten ratsaille. Ope tulikin lähes heti.

Käveltiin hetki pitkin ohjin ja juteltiin open kanssa. Hommiin lähdettiin ympyrälle. Ensin käynnissä.

Taas ihan perushommien parissa. Pidätteitä ulkoa, sisäohjalla asetus. Lyhennä ohjia. Istu ryhdikkäänä. Oikea käteni leijaili omille teilleen ja vasen teki turhan isoa liikettä. Oikeassa ohjassa ei aina tuntunut hevosta toisessa päässä. Nella oli vähän kiireinen mutta täsmäavuilla löytyi malttiakin. Kevyessä ravissa sama juttu. Muista kääntää. Itse menin välillä sekaisin mistä ohjasta piti tehdä mitäkin. Sekä open tuijotellessa puhelintaan omakin keskittyminen herpaantui. Välillä ehdittiin hiihdellä itseksemme useampi ympyrällinen.

Loppuun sain onneksi kaipaamani huomion. Ravia istuttiin myös alas ja Nella vähän häiriintyi siitä. Itse huomasin taas että jäi venyttelemättä ennen tuntia. Tehtiin vielä laukka molempiin suuntiin. Ympyrällä laukatkin. Muista asettaa myös laukassa. Vähän kiireistä pätkittäin eikä nostot tulleen ylös vaan eteen. Jälkimmäinen suunta oli parempi. Yllättäen vasen laukka, joka on yleensä Nellalle hankalampi.

Lopuksi pyöriteltiin ravissa taas kolmikaarisia. Loppua kohti tasaisempaa ja väliin tuli hyviäkin pätkiä. Kokonaisuutena oli lauantaita kiireisempi ja välillä hiihteli menemään. Jalkani toimivat vähän arasti ja aneemisesti.

Hommat piti lopettaa kun tuntilaiset tulivat paikalle. Käveltiin hetki ja talutin loppukäynnit vielä pihalla. Lopulta päädyin kävelemään pikkulenkin tietä pitkin ympäri. Nella oli myös taluttaen ihanan tolkku ja asiallinen.

Ongelmia:
yhä vähän kiireistä
kiireisempää kuin lauantaina
alkutunnista olisin kaivannut enemmän huomiota opelta

Parannusta:
hyviä pätkiä
suht tasaista
ei nykinyt ohjia eikä ollut kovin raskas edestä
priimaa käytöstä myös taluttaen loppulenkillä

Pari pätkää menostamme: