perjantai 29. kesäkuuta 2012

Pyöristymistreeni Aksulla kisojen alle


Tänään meidän tunti oli taas yhdistetty vikan tunnin kanssa. Ratsukoita oli porukassa sitten 8. En ilahtunut kun luin listasta meneväni Aksulla. Olisin mieluummin ottanut taas Hassen. Vaikka hyvähän se on Aksulla mennä jos sillä viikon päästä olen kisoihin tuppautumassa. Ajattelin että työlästä ja vaivalloista menoa luvassa. Karsinassa oli nätisti, suitsia laittaessa yritti vähän nostaa päätä.

Kelinä oli aurinkoinen +16 ja oltiin pihalla. Tänään tuli lyhythihaisessa kuuma. Alkuun tuli teoriapätkä ennen kun alotettiin. Sen jälkeen ei paljoa huilailtukaan. Jakauduttiin kahdelle ympyrälle. Teemana oli saada hevonen pyöreäksi ja kulkemaan suorana, tarmokkaasti ja avuilla. Kun suorana meno onnistui niin sitten lähdettiin asettamaan sisälle. Jos arvelutti että kuinka paljon ulko-ohjasta pitää pitää niin suositeltiin kokeilemaan ulos asettamista. Alkuun Aksu oli vähän vänkyrä. Käyntipätkä meni siihen että sain sen polkemaan kunnolla ja olemaan suht suorana. Muutaman hetken myötäsi niskasta mutta muuten oli vähän raskaahko edestä.

Kovin pitkään ei käyntiä menty vaan siirryttiin harjotusraviin. Vasemmassa kierroksessa meinasi kädet krampata. Jotain sillon tekee väärin. Jatkettiin ympyrällä työstämistä. Itellä oli vähän hukassa että pitikö hevosta asettaa. Selästäni löytyi taas ylimääräinen notko, kuulemma kummallisessa paikassa. Osasin nyt kuitenkin korjata sen suoraksi. Kantapäät käskettiin alas ja lopettaa hiertäminen. Oikea kierros oli meille helpompi.

Laukkaa mentiin ensin oikeaan, sitten vasempaan kierrokseen edelleen ympyrällä. Alku oli hyvä, sitten meno salakavalasti lötsähti enkä edes ite huomannut. Yritin kyllä keskittyä. Vasempaan kierrokseen ei tullut pahemmin sanomista. Asetusta toivottiin syvemmäksi. Oikealle asetus olikin vähän hukassa.

Lopuksi ratsastettiin kevyessä ravissa kasia ympyröitä vaihtaen. Tarkoitus oli suoristaa keskellä kohti opea. Luulin että menee hyvin mutta asetus oikealle ei tullutkaan kunnolla vaan Aksu puski ja väisti. Vasemmalle vaihto onnistui sujuvasti.

Aksu oli edelleen hitusen raskas edestä. Meillä meni ihan kelvosti vaikkei yhtä ylitsevuotavia kehuja saatukaan kuin toiselta opelta. Aksulle vähän kouluratsumiinusta siitä, että se meni välillä kieli ulkona. Sivusta seurattuna Valmakin meni tosi nätisti. Omalla hepalla tämä avuille herättelu pitäisi kuulemma hoitaa joka ratsastuskerran aluksi n. 15 - 20 minuutissa.

Lopuksi oli vielä keskustelu siitä että mitä tarkoittaa jos näyttää siltä ettei tee mitään selässä. Oikeastihan siellä pitäisi jotain tehdä mutta hyvin eleettömästi. Jos ei mitään teekään ja näyttää siltä ettei tee mitään niin sillon mennään metsään.

Ongelmia:
hepo oli edelleen hitusen raskas edestä
itellä ei ole tarpeeksi kykyä huomata koska menee hyvin ja koska ei
laukasta raviin oli edelleen vähän valumista vaikka nyt keskityin siirtymiin
lopputunnista keksi säikkyä jotain ja otti sivuloikan ravissa

Parannusta:
suht helppoa oli kaikki
laukat nousi kummatkin oikein
ei menty harjotusravia niin vatsalihakset säästyi

Se oli nyt sit siinä. Seuraavan kerran ratsastankin LEIRILLÄ maanantaiaamuna :D

torstai 28. kesäkuuta 2012

Askeleen pituuden säätämistä huippuratsu Hassella


 Taisi olla toissapäivänä kun kerroin etten ole ikinä ollut torstain kuuden tunnilla aletuntilaisena koska tunti on aina täynnä. Tänään tuli sitten sekin todistettua toisin. Ratsukoita tunnilla oli 7, taisi olla siis muitakin alelaisia. Listasta löytyi ratsukseni mieleinen Hasse. Tosin vähän arvelutti että mitä koulutunnista tulee. Edellinen kun ei mennyt kovin ihanasti. Mutta tiistaina näin että Hassekin osaa kulkea nivelillä hienosti.

Kuulin tiistaina myös vinkkiä satulointiin. Sen testasin heti. Päättäväisesti karsinaan ja satula selkään, ei mitään jahkailuja. Hasse ei edes luiminut! Suitsia laittaessa yritti vähän nostaa päätä mutta ne puuhat lopetin lyhyeen. Kaulalla olevat ohjat korvien taakse ja pää alas. Harjatessa Hassekaan ei olisi antanut koskea korviinsa mutta suitset päässä ei enää välittänyt.

Kelinä oli aurinkoinen +15 ja päästiin testaamaan uutta kenttää. Eilen sillä oli jo pidetty tunteja. Omaan maallikkosilmääni näytti hyvältä eikä upottanut liikaa. Vähän pintapehmeän oloinen se oli, sillä edellisellä hyppytunnilla oli alla oleva sora hieman paljastunut. Päivän iloinen yllätys oli että perjantaiope piti tunnin.

Tänään olin päättäväisenä liikkeellä. Pohkeista eteen (koska kannuksiakaan ei ollut) ja mieluusti suorana pysyen. Alkuun työskenneltiin käynnissä ja lyhennettiin käyntiä pätkissä. Menestys oli vaihtelevaa. Kipitystä ei ollut ja pohkeita sai käyttää. Lyhensi myös yllättävän hyvin. Sanomista tuli ettei saa päästää löysäksi ja että pitää pitää ohjastuntuma.

Ravissa tuli huutia siitä että sisäohjani roikkui monesti pyykkinaruna. Se oli tietenkin se myötäys. Ope kysyi että miksi myötäsin ja vastasin että koska hepo teki jotain sinnepäin. Rehellinen vastaus olisi ollut että koska en jaksa vetää koko ajan. Ope pisti minut ravaamaan ympyrälle, asetus sisään ja tasainen tuki ohjista. Pohkeilla eteen ja edestä pidetään vastaan kunnes hepo myötää. Jotain en noissa tilanteissa osaa tehdä oikein sillä useimmiten seuraa pelkkä vetokisa. Muutaman kierroksen jälkeen kädet kyllä hapottaa. Ope sanoi että teen selässä liikaa ja mut pitäisi laittaa jollekin läpiratsastuskurssille. Sehän ois hauskaa ja hyödyllistä. Tänään en ympyrällä vetänyt vaan pidin vain vastaan, Hassekaan ei pahemmin protestoinut. Ei tullut täydellistä mutta jotenkin pääsin siitä sitten livahtamaan takaisin tehtävän pariin.

Ravissa tehtiin alkuun myös hidastuksia. Vai mitä lienee askeleen lyhentämisiä olleet. Tahdin olisi pitänyt kai säilyä. Tunnustan että unohdin tyypilliseen tapaani ajatella koko tahtia. Kevennettiin samalla. Seuraavana ravitehtävänä oli kasvattaa ravia keskiravin suuntaan. Aluksi pyysin vähän turhan varovasti kun yritin pitää tasaisen tuntuman ja välttää kipitystä. Liian pitkistä ohjista tuli sanomista. Aika monesti. Loppua kohti uskalsin pyytää paremmin eteen ja hienon tuntuista liikettä Hassesta lähti. Yritin ratsastaa tuntumalle muttei siinä mennyt kaula pyöreänä. Muualla ympyröillä jopa välillä yritti pyöristyä. Keskityin sitten oikein pitämään ohjat lyhyenä käsissä. Silti kuului että liian pitkät ohjat. Huusin takaisin että ei voi olla. On ne oli vastaus. Taas tuli todistettua että tarvitsen sen open sinne kun omassa arvostelukyvyssä on vikaa.

Ennen laukkaa käytiin taas keskellä kuulemassa teoriaa. Laukan lyhentämisessä hepo työskentelee takajaloillaan paremmin ja koukistaa niitä enemmän. Ei lyhennetä pelkällä ohjalla vaan pohkeet kiinni ja istutaan soutamatta vähän liikettä vastaan. Ei etukenotusta muttei takanojaakaan. Jalustimet nostettiin ylös. Kumpaankin päähän pääty-ympyrä ja lyhyen sivun jälkimmäinen kulma ja sen jälkeen puoleen väliin pitkää sivua lyhyttä laukkaa. Vähän jännitti että mimmonen päivä Hassella on tänään. Hepo yllätti positiivisesti. Laukat nousi oikein ja hidasti mallikkaasti! Myöhemmin ruvettiin tekemään vielä voltti lyhyessä laukassa. Tuli sanomista että pitäisi laukassakin työskennellä. Saatiin kuitenkin ottaa ekoina käyntiin. Ekan laukkapätkän (vasen kierros) jälkeen vasen käsi kramppasi.

Oikeaan kierrokseen melkein sama juttu. Tallin puolen pitkälle sivulle lyhyt laukka ja voltti mutta tien puolella keskilaukkaa. En paljoa uskaltanut pyytää eteen, pikemminkin päästin. Yritin kovasti ainakin yrittää työskennellä. Pitkän sivun loppupätkä keskilaukkaa mentiin silti monesti hitusen lujempaa kuin olisin halunnut ja kulmassa huojuin huterasti. Onneksi pääty-ympyrän aikana sai vauhdin hyvin hallintaan ja lyhennykset sujui edelleen yllättävän hyvin. Voltilla tuli sanomista että aseta sisään, johda, älä vedä ja taivuta sisäpohkeen ympäri.

Sitten tuli käsky että pääty-ympryrät pois. Ajattelin että meillä on mennyt turhan hyvin ja nyt ope tahtoo meidät ongelmiin. Hasse oli edelleen hallinnassa ja sain sen lyhyen sivun aikana kuulolle. Vastoin odotuksia sain lyhennykset edelleen ratsastettua. Eikä siinä tarvinnut vetää, riitti kun ajatteli lyhyttä laukkaa. Muutaman kierroksen jälkeen rupesi tosin iteltä olemaan veto pois. Onneksi ei kovin pitkään tuota enää tehty. Sykkeet kävi 181:ssä.

Loppuverkassa oli aluksi saavutus että pysyttiin ravissa. Kummasti Hasse kuumui siinä käyntipätkän aikana kun laskin jalustimet. Olikohan kolmesti kun lähti laukkaan itekseen. Aika paljon sai pidättää. Sitten ravissakin tuli vielä jotain hienosäätöohjeita että ratsasta pyöreämmälle kaulalle. Melko äkkiä Hasse siitä tokeni mutta aina välillä innostui kiihdyttelemään ravia. Olin aika maireana. Paras koulutunti Hassella tähän asti. Ei yhtään laukkakiihdyttelyjä, ei pukkeja, ei vääriä laukkoja, ei pomppimista, ei kyttäilyä eikä säikkyilyä. Selviydyin omasta mielestäni oikein kivasti. Rupean tykkäämään Hassesta.

Tästä tietenkin seuraa taas hulluja ajatuksia. Jos seurakoulukisoissa saa mennä 2 luokkaa niin voisin käydä kokeilemassa helpon C:n Hassella. Siinä ei tarvitsisi kannuksiakaan vaan saisi mennä raipan kanssa. Tänään ei kyllä menty harjoitusravia. Ei taida Hassellekaan hirmuisesti innokkaita kisakuskeja olla. Luulisin. Tätä menoa olen sillä syksyllä estekisoissa jos ei kukaan sitä sitä ennen osta pois.

Ongelmia:
liian pitkät ohjat
vedin enemmän vasemmalta
mäkäräiset söi (hyttysiä ei ollut)

Parannusta:
ei kaahottanut laukassa
ei kipittänyt turpa taivaissa
satulointi onnistui luimimatta

tiistai 26. kesäkuuta 2012

Virtapiikitetty Valma


 Tänään arvelin että olisin päässyt taas entiselle tunnilleni. Mutta ei kuulemma ollut hevosia. Tarjolle tuli istuntakurssille kuudenneksi tuleminen Valmalla. Sehän kuulosti hyvältä, kaupan päälle sain vartin ylimääräistä ratsastusaikaa. Valma oli karsinassa oma lutuinen itsensä. Korviin ei edelleenkään saanut kovin mieluusti koskea ja nyt vähän peruutti suitsia karkuun. Muuten oikein kiltisti. Nyt varustauduin kannuksilla (lyhyet pallopäät) ja kouluraipalla kun viimeksi oli laukannoston kanssa ongelmia. Kelinä oli sateinen +17 ja me maneesissa. Etuosassa oli alkeistunti, joten vain puolikas käytössä.

Kun säädin jalustimia niin Valma ei olisi malttanut seistä. Kun lopulta asettui aloilleen niin seistä tönötti oikein kauniisti paikallaan. Käynnissä pitkin ohjin oli jo melko lailla vauhtia. Ottipa itekseen jo siinä pätkän ravia kunnes ehdin hiljentää. Alkuraveissa meni melko vauhdilla. Olin jo vähän hätää kärsimässä. Mahtoiko olla kannukset, kouluraippa vai mikä mutta tuntui että hepo pakenee alta. Katastrofin tuntua lisäsi vielä huono kääntyminen. Useammin kuin kerran meinattiin vilahtaa väärälle puolelle maneesia talutettavien joukkoon kun vasen pohje ei toiminut. Siinä vaiheessa sisäohjasta vetäminen ja hepon juoksu kaula mutkalla ei varmasti näyttäneet näteiltä. Meno parani kun tajusin että kääntäminen pitää aloittaa parikymmentä metriä ennen kulmaa.

Väliin käytiin kuuntelemassa teoriaa. Ope sanoi että jos Valma ei malta seistä niin voin kävellä sen kanssa. Hyvinhän se seisoi. Mulla ongelmiksi nimettiin liian eteen menevät jalat ja se, että varpaat on liiankin eteenpäin. Vähän enemmän varpaita sivulle niin pohkeetkin osuisi paremmin kylkiin. Ravatessa tuli selän notkosta sanomista ja siitä että pitäisi keventää enempi etukaarelle. Istunta jäi kyllä itellä vähälle huomiolle kun hepo meni turhan lujaa ja vähän minne sattui. Heppa on varmaan vaihdettu, ei se näin lujaa viimeksi mennyt.

Alkuun tehtiin ravi-käynti -siirtymiä. Alku oli vähän hösellystä mutta parani. Muistin kehua kun teki hyvin. Vasen pohje toimi edelleen huonosti ja sitä paikkaamaan vedin sisäkättä (vasenta) kaulalle ja ulkokättä sivulle. Kun käytti pohjetta, hölläsi turhat vedot ja johti sisäkädellä sisään niin lopputulos oli paljon parempi. Mulle tuli ohjeeksi keventää välillä kun hepalla ei ole vielä hirmuisesti harjotusravia menty. Muutaman siirtymän ajan hepo jopa ravasi rauhassa eikä lähtenyt kiihdyttelemään. Tässä vaiheessa taisin mennä ilman raippaa.

Laukat mentiin kolmen ryhmissä kerrallaan isolla ympyrällä. Meillä ei meinannut laukka nousta, joten sain raipan takaisin. Nousihan se laukka mutta aika lujaa mentiin. Kääntäminen oli tässäkin alkuun haasteena. Oikeassa kierroksessa pullautti kohti maneesin toista päätä ja vasemmassakin kierroksessa tuli välillä ylimääräisiä muhkuroita ja pientä oikomista. Kumpaankin kierrokseen laukattiin kahdesti. Tiputtelihan se muutamat kerrat raville mutta laukka nousi viimeistään puolen kierroksen päästä takaisin. Kovin nättejä nostoja ei tullut mutta nyt riitti että tuli sitä laukkaa. Kun sain jalat pidettyä kiinni niin menokin vähän rauhottui.

Vauhdin hurmaa. Kuva on viikon takaa estetunnilta. Minna otti.
Odotusaikana toisen porukan laukatessa piti työskennellä käynnissä ja testata pohkeet väistöillä. Väistöjä en Valmasta saanut irti. Kun komensin vähän enemmän niin se hermostui ja pomppasi paikallaan. Ope sanoi ettei vaadita nyt kaikkea yhden tunnin aikana. Kuulemma opella väistää muttei kovin helposti.

Loppuun mentiin vielä kevyttä ravia. Vauhtia oli edelleen muttei enää pelkkää kaahotusta. Ope oli mielissään että hepan oma eteenpäinpyrkimys on taas löytynyt. Oli ainakin totaalisen erilainen kuin viimeksi. Mutta sanon edelleen että kehityskelpoinen.

Ongelmia:
kääntäminen oikeassa kierroksessa eli vasen pohje
pohkeet oli liian edessä
varpaat osotti liian eteen
pohkeenväistö

Parannusta:
laukat nousi
ei pukitellut
ei laukattu kenenkään yli
tykkään tuosta hepasta, varsinkin tallissa on ihana

maanantai 25. kesäkuuta 2012

Hankalaa menoa Aksun kanssa


 Juhannuksen jälkeen oli jo hinku tallille. Edellisenä torstaina en tunnille mahtunut, joten nyt vahinko takaisin. Tarjolla oli eka tunti ja Aksu ratsuksi. Mikäs siinä. Kävin vielä tuntilukkarista kurkkaamassa minkä tason tunnille olen menossa. Jatko lapset/nuoret.

Unohduin vähän turhan pitkäksi aikaa kotiin ja tallille tuli kiire. Onneksi Aksu oli jo yksityistunnilla hommissa eikä tullut kiirettä kuntoonlaiton kanssa. Tunti oli maneesissa kun kenttä on remontissa. Tänään siellä traktori levitti kivituhkaa kankaan päälle. Pihalämpötila oli +16, joten tarkenin lyhythihaisella hyvin maneesissa. Ratsukoita oli tunnilla 9. Luulin että mennään koulua mutta tulikin laukansäätelyä puomeilla.

Aksu oli kuulemma ollut ihana hetkeä aiemmin. Odotukset oli mullakin korkealla. Mutta tänään sitten sorruin ratsastelemaan. Hepo oli edestä raskas, vähän pitkä ja löysä ja vielä vinokin. Ite istuin kenossa ja heti alkuun tuli sanomista vaikka mistä. Sisäpohje! Kyynärkulma! Aksu asettuu ulos. Hepo halusi siis olla turpa vasemmalla. Taivuta kulmissa! Ulkolapa karkaa, pidä ulko-ohja tuntumalla. Välillä jo vähän turhautti oma löperöinti. Sitäkin tuskailin miten ratsu on niin raskas edestä kunnes tajusin että itehän annan sen olla. Pohkeet töihin ja keula keveämmäksi. Parhaat hetket taisi tulla itsenäisesti.

Eipä se onneksi niin pahalta näytä kuin miltä tuntui. Kuvan otti Inka.

Ei laukattu etukäteen. Tehtävänä oli tulla kaksi ympyrän kaarella olevaa puomia (väli 15 m) ensin isoa laukkaa, myöhemmin lyhyempää. Isoille hevosille toivottiin ensin 4 ja myöhemmin 5 laukkaa. Me tultiin ekalla kerralla 3,5. Toisella toivottiin neljä ja se tuli. Ite olisin ehkä kokeillut vielä sitä kolmea. Tämä taisi olla vasempaan kierrokseen. Sitten vaihettiin oikeaan ja piti tulla lyhyttä laukkaa. Ekalla yrityksellä väliin tuli 7 askelta. Ei kelvannut vaan piti tulla viidellä. Aksu vähän puski ulos ja tuli 5,5 laukkaa. Vielä kolmas sakkokierros ja sillä tuli 5. Siinä taisi jo tulla kommentteja että tähtää puomin keskelle. Ekalla kerralla tähtäsin ulkoreunaan jotta viides askel olisi osunut oikein. Seuraavalla kerralla pidätin enemmän mutta silti jäätiin vähän reunaan. Paremmin keskelle kuitenkin.

Näyttääpä Aksu gasellilta. Ei tämän kuvan perusteella uskoisi 175-senttiseksi.
Kuskilla ranteet mutkalla ja kädet muutenkin miten sattuu. Inka otti tämänkin kuvan.

Aksu nosti laukat hyvin. Tosin useamman kerran nosti vasemman laukan vaikka oikeaan kierrokseen pyysin tietysti oikeaa. Mahdoinko sitten istua niin vinossa? Laukasta raville siirtymät olisi myös voineet olla vähän vähemmän valuvia.

Lopuksi tultiin vielä suoralla olevat puomit laukassa. Ensin taas isoa laukkaa. Eka puomi jäi etusten väliin mutta muuten tuli 4. Seuraavalle kierrokselle meiltä pyydettiin sitten kuutta. Lyhensin vähän mutten liikaa (seiskasta viisastuneena) ja taidettiin saada kuusi puhtaasti. Yritin myös pitää hepan laukassa suorana kun takaosa tuntui karkaavan omille teilleen. Välillä oli pakko asettaa uloskin kun käsistä meinasi loppua voimat. Jotain on siis tehty väärin.

Ihan kelpo pätkiä käyntiä ja ravia omasta mielestäni odotellessa tuli. Tehtiin vähän siirtymiäkin. Ravi nousi nätisti mutta takaisin käynnille olisi voinut polkea paremmin alle siirtymässä. Peileistä ajoittain muistin kurkkia ja olihan taas vasen hartia paljon alempana. En ymmärrä miksi välillä olen niin vinossa.

Ravikuva. Inka otti tämänkin.


Loppuverkassa meiltä pyydettiin vähän isompaa ravia. Tämän tunnin perusteella tulevien kisojen KN vaikuttaa jo ihan tarpeeksi vaikealta kouluohjelmalta. Jospa sitä pääsisi Aksulla yrittämään. En ollut tänään ihan vedossa. Mahtoikohan hepokin olla jo vähän hyytynyt?

Ongelmia:
ratsastelin
Aksu oli raskas edestä
istuin vinossa
hepo nosti vasenta laukkaa

Parannusta:
laukka piteni ja lyheni
hepo ei säikkynyt

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Neljän kunnan maastoreissu


 Perjantaina sain puhuttua itselleni tallireissun matkalla juhannuksen viettoon. Eipä kovin monta kilometriä tullut ylimääräistä autoilua. Keli oli vihdoin aurinkoinen, lämmintä taisi olla +15 ja tuuli. Easy piti taas käydä hakemassa laitumelta. Osan matkasta hepat seurasi perässä mutta sitten tyssäsivät. Piti napata Easy kiinni että seurasi talliin. Hoitotoimien ajan oli kiltisti.

Maastoon lähtö ei edistynyt kovin vauhdilla. Heppa oli tahmakaviotuulella. Puiden kahina ei yhtään auttanut asiaa. Ensimmäiseen pariin sataan metriin meni varmaan lähemmäs 10 minuuttia. Easy olisi halunnut vain takaisinpäin ja puita ja postilaatikoita piti kytätä. Alkumatka meni hiekka(auto)tien viertä. Pennar oli sen verran pehmeämpi että uskaltauduin ravaamaan. Tien reunalla ruohoa kasvoi muutama sentti ja sitten oli useamman metrin jyrkkä pudotus ojaan. Toivoin ettei Easy sinne ojaan säikyksissään loikkaisi.

Olin etukäteen katsonut kartasta mistä meinasin mennä. Otinpa paperikartan mukaankin. Tästä huolimatta olin useamman kerran vähän hukassa. Ekalla kerralla taisin kääntyä ihan oikeasta paikasta mutta tie loppui kesken. Palattiin takaisin autotielle. Myöhemmin lentokentän kohdalla tuli ekan oikoreitin paluutie vastaan. Siitä vielä kilsa ja sitten löytyi hiekkatie vasempaan. Risteyksestä käännyttiin taas vasempaan. Siellä oli sen verran hyvää pohjaa että laukattiinkin. Polun yli kulki minioja mutta Easy loikkasi hienosti yli. Eipä ollut sittenkään oikea reitti kun tupsehdettiin lentokentän laidalle. Sama pätkä siis takaisin, taas mentiin laukalla ja loikattiin miniojan yli. Risteyksessä kaivelin kartan taas taskusta ja suuntasin vasta seuraavasta vasempaan.


Violetti on suunniteltu reitti ja punaista pitkin mentiin. Matkalla kuljettiin
Oulussa, Kempeleessä, Muhoksella ja Tyrnävällä.



Tämäkin polku oli ihanan hiekkainen. Hetki ravia ja sitten laukkaa. Annoin Easyn mennä omaa vauhtiaan (gps sanoi 35 km/h). Hiekka oli vähän upottavaa, joten mahtoi olla vähän raskasta. Innokkaasti pinkoi kuitenkin menemään. Upeat maastot vilistivät ohi. Kun huomasin hiekkakuopan niin siellä piti käydä kääntymässä. Ei ollut kovin upottavaa hiekkaa. Hurjapäisenä katsoin jyrkän kohdan ja kiivettiin käynnillä ylös. Tämä oli kyllä melko pieni kuoppa niihin isompiin verrattuna. Nousua oli alle 5 metriä. Loivemmasta kohdasta sitten takaisin alas.

Vähän matkaa mentiin käyntiä ja sitten jatkettiin taas ravilla. Annoin ratsun ravata ihan pitkillä ohjilla ja nätisti kulki. Oltiin näemmä oikealla reitillä kun pölähdettiin autotielle. Pätkä ensin polkua tien reunaa pitkin ja sitten hetki tiellä. Siitä lähti vielä reitti takaisin metsään. Alussa oli taas hienoja maisemia, korkeita puita ja kärrypolun (tai niin halusin kuvitella) jäänteet. Ravailtiin minkä maasto salli. Sitten polku pieneni ja olipa siinä aikamoisia lätäköitäkin. Onneksi alla oli lätäkkövarmajalka. Välillä ei näkynyt pohjaan asti ja toivoin ettei polulla olisi äkkisyviä kuoppia. Ei ollut. Lopulta meni melko puikkelehtimiseksi puiden välistä. Nostin käden eteen suojaamaan naamaani polun yli olevilta hämähäkinseiteiltä. Hepo eteni kyllä reippaasti pitkin ohjin käynnissä, taisi tietää että nyt mennään jo kotiinpäin. Lopulta sitten putkahdettiin jonkin talon pihaan.

Talon tietä mentiin isolle tielle. Tällä pätkällä oli omasta mielestä reitin huonoin pohja. Nyrkinkokoisia teräviä kiviä. Autotiellä otettiin taas ravia pientareella. Melko tarkka olin arvioissani. Sanoin että ollaan tunti ja oltiin n. 4 minuuttia myöhässä takaisin. Noissa maastoissa olisi kyllä mieluusti pyörinyt pidempäänkin. Hiekkamontut jäi nyt samoilematta.

Ongelmia:
tahmeus alkumatkasta

Parannusta:
ei kiihdytellyt laukassa pahasti
hyvin kipusi hiekkamontusta ylös
upeat maastot

torstai 21. kesäkuuta 2012

Easyn kahden kuskin kouluvääntöpäivä


 Tälle päivälle oli suunnitteilla käydä omistajan kanssa Juurussuolla ja kummankin ratsastaa Easylla. Aikamoista houkuttelua oli hepan laitumelta portille saanti mutta eipä tarvinnut hakea. Hirmu likainenkaan heppa ei ollut. Tällä kertaa seisoi yllättävän nätisti harjattavana vaikka pyörittelin ensin kumisualla. Vähän arpomista oli että mitä on päivän ohjelmassa mutta koska Easylla oli eilen vapaa niin päädyttiin kouluvääntöön. Sen verta laiskotti että halusin olla jälkimmäinen kuski.

Suht hallittu pysähdys. Minna kuvasi.


Kelinä oli +15 ja suurimman osan ajasta paistoi aurinko. Tuuli kyllä aika napakasti. Hepalla oli taas uusi turpaverkko käytössä. Kun pääsin omistajan jälkeen kyytiin niin hepo oli jo hikinen. Me hinkutettiin sitten lempipuuhaani eli siirtymiä. Kumpaankin suuntaan, ympyröillä ja suoraan. Muutama peruutuskin väliin. Metsästin pyöreää ja tasaista hepoa eiliseen tyyliin. Melko saman oloisia Easy ja Osku ovatkin. Käynti muuttui melko pian helpoksi. Oikea kierros oli hankalampi ja siinäkin oli tiettyjä hankalia kohtia. Porttia kohti mennessä turpa nousi. Tulipa muutamat säikkysivuloikatkin lyhyen sivun keskellä.

Tässä kuvassa Easy on mielestäni hassun muhkun näköinen.
Kuskin kädet on taas miten sattuu. Kuvan otti Minna.




Tässä tullaan porttia kohti. Mikäköhän mahtaa
olla askellaji? Kuvan otti Minna.

Aika pitkään mentiin käyntiä ravia ja pysähdyksiä. Ihan alkuun hepo lähti itekseen raville, siitä päästiin hetken pysähdysharjotusten jälkeen eroon. Myöhemmin kun keräsin ohjat lepokäynnin jälkeen niin hepo pyöristyi melko helposti. Laukat ei nousseet joka kerta ihan sujuvasti ja pyöreänä. Parani kuitenkin. Alkuun laukka vähän kipitti mutta tarpeeksi kun tehtiin siirtymiä niin laukassakin hepo oli rentona ja hyvin kuulolla. Laukasta raville siirryttäessä turpa kyllä nousi joka kerta. Nousi myös käynnistä raville mutta se vähän tasottui.

Laukkaa uljas ratsuni! Kuskin ranteet mutkalla, hyi. Minnan kuvaama.


Tässä en ainakaan vedä sisäohjasta. Kuvaajana oli Minna.


Lopputunnista tuli kuuma ja piti vähentää vaatetta. Tässä
taitaa hepo heiluttaa päätään. Minnan kuvaama.


Melkeen tunti meillä meni. Hepolla oli kunnon työpäivä näemmä. Kovin pitkiä pätkiä ei laukattu eikä ratsukaan ollut lopuksi hikinen. Yritin kertaalleen välissä ja sitten ihan lopuksi ratsastaa eteen alas. Hyvin laski mutta itelle on vähän epäselvää että mihin asti laski hyvin ja minkä jälkeen rupesi laistamaan hommista.

Vielä yksi laukkakuva. Mikä on tuo etukenotus? Minnan ottama tämäkin.


Kädet! Minnalle kiitos kuvaamisesta.


Ongelmia:
siirtymät raville
laukkavolteilla ravisteli päätä
ei ihan tasainen

Parannusta:
Easyksi tasainen

keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Ekaa kertaa Aaltiksen kouluvalkassa: Oskulla etsimässä pyöreyttä


 Erittäin pitkällisen pohdinnan jälkeen päädyin vihdoin myös kouluvalkkaan. Ratsukoita oli juuri vaaditut 4 eli valkka pidettiin. Vähän yllätyin kun luin listasta meneväni Oskulla. Mikäs siinä, edellisestä kerrasta onkin jo aikaa. Blogi paljasti että joulukuussa viimeksi ja tämä oli nyt kahdeksas kertani Oskun kyydissä. Karsinassa Osku oli samanlainen hapannaama kuin Easykin. Muistutti muutenkin aika paljon tammaa. Suunnilleen saman kokoinen eikä ruumiinrakennekaan hirmuisesti poikkea. Enempi herkkis kipittäjä ratsastaessakin.

Pihalla oli +15. Me oltiin maneesissa. Alkutunnista maneesissa oli myös tuntilaisia, loppuajaksi saatiin koko maneesi käyttöön. Valkan sisältö ei ollut ihan odotetunlainen. Odotin hirveää hiillostusta ja tiuhaan vaihtuvia tehtäviä. Tänään haettiinkin koko tunti ratsuja pyöreiksi. Kaikissa askellajeissa. Mentiin alku- ja loppuverkkoja lukuunottamatta ympyröillä.

Näin vängätään vastaan. Hassusti osui Aksu
samaan kuvaan. Minnan kuvaama.


Alkuun oli vähän taistelua Oskun kanssa. Vaadin turhan hennosti. Oikealle asettaminen oli haastavaa (kuten Easynkin kanssa). Turpa osoitti vasemmalle jos en keskittynyt. Alkuun käytettiin apuna ylitaivutusta ja voltteja ympyrältä sisään. Oli muutamia hyviäkin hetkiä. Alkuravien jälkeen meno parani ja sen jälkeen käynnissä loksahti aina heti pyöreäksi kun vähän komensin. Ravissa turpa karkaili melko säännöllisesti ylös ja piti neuvotella vähän enemmän.

Hepo vähän irvistää. Minna kuvasi.


Laukkaa mentiin ympyrällä hyvin vähän kumpaankin suuntaan. Ensin vasen, joka oli helpompi. Meni oikeastaan yllättävän hyvin. Ope silti kaipasi hevosta matalampaan ja pyöreämpään muotoon. Oikeassa kierroksessa oli enemmän taistelua.

Laukkakuvat on vähän tärähtäneitä. Toisesta
päästä maneesia kuvattuja. Minnan ottama.


Oikea laukka. Minnan otos.


Oikeassa kierroksessa vasen lapa karkasi ulos, varsinkin ravissa tuli tästä sanomista. Itelle lähinnä että alaselkä on liian notkolla. Hepo tasottui loppua kohti mutta ei se edelleen ravissa pyöreänä pysynyt vain matkustamalla. Hyödyllistähän tämäkin oli. Joka tunnin alkuunhan ne hepat pitäisi ensin saada kuulolle ennen kuin voi tehdä mitään muuta. Osku oli yllättävän helppo, pelkäsin että se juoksee koko tunnin turpa taivaissa. Kaipa sitä voisi jatkossakin kouluvalkoissa käydä. Pitää vaan toivoa että muutama muukin innostuisi, jotta saataisiin ryhmät aina kasaan. Tulevan viikon estevalkka peruuntui liian vähäisen osallistujamäärän takia :(

Minne karkailee kuskin kädet. Nyrkit vierekkäin! Minnan kuvaama.


Taas on kädet levällään. Katse ratsun niskassa.
Minna otti tämänkin kuvan, kiitos.


Ongelmia:
alaselkä liian notkolla
hepo karkasi oikeassa kierroksessa vasemmalta

Parannusta:
yllättävän helppo ja tasainen

tiistai 19. kesäkuuta 2012

Kehuttavana istuntatunnilla


 Estetunnin jälkeen illaksi oli vielä buukattu istuntatunti. Minä Easylla ja kaksi muuta ratsukkoa. Alkuun taas ratsun haku laitumelta. Oli yllättävän puhdas tänään. Nyt testiin pääsi aiemmin päivällä ostettu turpaverkko. Kyllä se vähän taisi pään heiluttamista hillitä.

Turpaverkko testikäytössä. Itse kuvattu.


Alotettiin hyvin kevyesti käynnillä ja paikallaan kuullulla teorialla. Lantio on kaiken ydin ja yläkropankin voi saada kohdilleen. Jaloista pitää sitten monesti tinkiä kuskin, ratsun ja satulan asettamissa rajoissa. Kuulin myös sen, jota itsekin olen väittänyt, että Easy on mulle aavistuksen pieni. Pohkeet jää irti. Mutta ei tullut kommenttia liian takana olevista jaloista. Kun asentoa väänneltiin niin epäilyttävän vähän löytyi korjaamista. Lantio oli hyvin, selkä vähän liian ryhdikäs ja jalatkin asettui oikein. Kummallista. Kelinä oli pilvinen +14 ja mulla takki päällä. Ehkä ongelmat jäi takin sisään piiloon? Käynnissä piti pyytää ratsua paremmin pohkeilla eteen kun meinasi unohtua löntystämään.

Käynnissä ei tullut pahempaa sanomista. Ravia kevennettiin 2 ylös, 1 alas. Nyt se sujui yhtä helposti kuin muinoin teininä. Viilaamista tuli siitä että voisin keventäessä istua edemmäs satulaan. Sitä yritin ajatella mutten osannut juurikaan mitään muuttaa. Kuulemma istun hyvin tasapainoisena ja keskellä. Omasta mielestä jalat heilui. Vasemmassa kierroksessa kyllä kallistuin kuulemma kulmissa sisään. Taisin vähän olla vasen hartia alempana. Siitä tuli kommenttia että sivuvinoutumia on hankala korjata.

Laukassakin istuin kuulemma hyvin. Easy myös laukkasi yllättävän asiallisesti kaahottamatta. Pohdin että minkä verran saan etua siitä että alla oli kuitenkin jo suht tuttu ratsu.

Harjoitusravissakaan ei pahemmin korjattavaa löytynyt. Ei edes niitä polvet rennoiksi, kantapäät alas ja kyynärkulma -juttuja. Tulikohan kerran alkutunnista että ranteet suoriksi ja kyynärpäät lähelle kroppaa. Ei ollut liikaa etu- eikä takakenotusta vaan olin hyvin keskellä. Easy tosin otti kaiken ilon irti ja ravasi kuin pahimmillaan kouluradalla. Pää ylhäällä posotti menemään. Yritin pitää tasaisen tuen ja ratsastaa pohkeella ohjalle. Pah se mitään auttoi. Kun open silmä vältti niin vähän hiplasin ohjilla että saisin heppaa pyöreämmäksi ja ravia helpommaksi istua.

Tämä ei ollut hevosille kovin rankkaa. Paljon seisoskelua ja vähän lönköttelyä. Laukkapätkätkään ei olleet hirmu pitkiä. 

Ongelmia:
hepo jolkotteli oman mielensä mukaan

Parannusta:
viimeisin laukasta hidastus oli melko hieno siirtymä käyntiin ilman vetämistä
istun kuulemma melko hyvin

Valman elämän luultavasti eka ratsastuskoulutunti


 Tiistaina olin taas entisellä tunnillani aletunnilla. Tiesin etukäteen että on esteitä ja arvelin että tuleekohan taas Hasse. Nyt meni pieleen ja ratsuksi osui tallin uusin tulokas, puolisentoista viikkoa sitten saapunut Valma. Ruunikko 8-vuotias tamma, korkeutta n. 165 cm ja hieman mahakas. Tällä sentään on (tähti)piirto ja pari sukkaa ettei ole ihan samannäköinen kuin muut. Tämä taisi olla samalla Valman elämän ensimmäinen ratsastuskoulutunti. Pääsin taas testihyppääjäksi kun koeratsastuksen jälkeen ei ymmärtääkseni oltu hypätty.

Karsinassa hepo oli ihanan kiltisti. Päätään vähän arkoi. Kentällä sain opelta alkuun ohjeeksi että muuten toimiva mutta saattaa tyssäillä. Eipä tyssäillyt. Käynti ja ravi olivat muistaakseni ihan ok. Liikkui pyydettäessä eteen, välillä vähän unohtui hidastelemaan mutta oli kuitenkin kuuliainen. Laukassa alkoivat ongelmat. Tai siis missä laukassa? Vasen laukka nousi noin 3 minuutin taistelun jälkeen. En tiedä pyysinkö liian epäselvästi vai missä oli vika. Yritin sekä käynnistä ja ravista. Raipallakin kokeilin. Lopulta laukka nousi ja melko pian sen jälkeen perä vähän lensi. Kammoksuin että jos tulee pukkisarjaa niin huonosti käy. Eipä onneksi tullut mutta muutama pukki tunnin aikana kuitenkin.

Oikea laukka ei ollut ihan niin hankala mutta huonohkosti nousi sekin. Taisipa muutamat kerrat pudotella ravillekin. Kelinä oli siis pilvinen +16 ja tunnit oli taas yhdistetty, joten ratsukoita oli 9.

Esteitä kentällä oli 6: kaksi pystyä ja okseri 3 laukan väleillä sekä lävistäjämäisesti toiset kaksi pystyä 3 laukan välillä, josta oli kaareva 4 laukan väli okserille. Toisenkin lävistäjän suuntaisesti oli pysty. Verkkahypyt otettiin lävistäjän linjalle: ristikko ja pysty. Laukka ei noussut joten tultiin ravissa. Ristikosta päästiin yli mutta heti sen jälkeen ratsu valui vasemmalle eikä ollut toivoakaan päästä pystylle. Seuraava yritys taisi onnistua. Mentiinköhän kolmesti tunnin aikana esteestä vasemmalta ohi. Kivasti Valma sitten hyppäsi kun sen sai linjattua esteelle.

Näin me lennetään. Päivän eka hyppy ja heti perään
liirto vasempaan. Kuvaajana oli Minna.


Ei näytä siltä että päästäisiin pystystä yli. Eikä ekalla
yrityksellä päästykään. Minnan otos.


Seuraavalla kerralla raippa oli jo vasemmassa kädessä. Edelleen
vähän vasemmassa reunassa. Minnan ottama kuva.


Pystystäkin yli. Minnan kuvaamana.


Verkkakierroksen jälkeen ristikostakin tuli pysty ja jatkettiin vielä kaareva linja okserille. Valma puski heti pystyltä okseria kohti ja kaarteesta tuli melko kamala. Yli päästiin kuitenkin. Mentiinköhän tälläkin kierroksella ekalla yrityksellä kakkosesta ohi. Esteiden jälkeen oli vääriä ja ristilaukkoja. Sain laukat kuitenkin korjattua esteiden jälkeen.

Koko tunti loikittiin vasemmasta reunasta. Minna ikuisti.


Koska ei esitetty kovin varmaa hyppytyyliä niin meille ei nostettu. Ratakorkeus oli tänään n. 50 - 60 cm ja olin siihen ihan tyytyväinen. Ei se parikymmentä senttiä tässä pahemmin edes vaikuta. Rata alotettiin vasemmassa kierroksessa, kolmen esteen linja, sitten kaarre vasemmalle ja lävistäjän pysty, kaarre oikealle ja kaksi pystyä ja kaareva linja okserille. Tultiin taas ravilähestymisiä kun laukka ei noussut. Tunnustan että kuitenkin yritin nostaa. Taisi mennä siinäkin pieleen että jätin taistelun sitten puolitiehen. Ravilla siis alotettiin ja linja meni ihan hyvin. Ristilaukkaa en saanut korjattua, joten tultiin seuraava este ravissa. Sen jälkeen taidettiin hetki käydä laukalla mutta taas putosi raville. Yritin kääntää hyvissä ajoin linjalle mutta hepo vyöryi ulkopohjetta vasten karkuun. Uusi yritys ja käänsin ties kuinka aikaisin ja ope sanoi että käännä aiemmin. Nyt osuttiin ekalle ja päästiin lopuistakin yli. Meni jo vähän lentämällä kun 3 ja 4 laukan väleihin tuli 2 ja 3 laukkaa. Mutta mentiinpähän.

Radan este numero 4. Taidettiin tulla ravilla mutta tässä vaiheessa
hepo oli jo loikkatuulella. Tämänkin kuvasi Minna.


Loppuraveissa hepo oli reipas. Valma oli kuitenkin kivan yritteliäs, siitä jäi positiivinen jälkifiilis. Pahiten hampaankoloon jäi vasen laukka. Osan ohimenoista olisin varmaan voinut estää olemalla ite jämäkämpi. Tuntuu että varsinkin alussa annoin sen mennä ohi. Ope kuitenkin sanoi että sain hyvin korjattua. Sanoisin Valmasta että kehityskelpoinen. Jos muihin heppoihin pitäisi verrata niin muistuttaa eniten Rusinaa.

Loppuraveja. Minnalle kiitos tästäkin.


Ongelmia:
vasen laukka
ohiliiraukset
pari pukkia

Parannusta:
päästiin esteistä lopulta aina yli

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Easyn talviturkin heitto


 Easy hyppäsi kisoissa vielä toisenkin luokan. Sen jälkeen hepo sai päiväheinänsä ja käytiin katsomassa metrin luokan loppu. Koska keli oli kuitenkin suht lämmin (+18, pilvinen) niin hinguin uittamaan. Shortsit ja toppi päälle, kumpparit jalkaan ja menoksi. Hyppäsin kyytiin (puntattiin) vasta maastoreitillä tien toisella puolella.

Easy käyttäytyi ihan fiksusti vaikka reitillä näkyi ravureitakin. Kumpparit jätin rannalle. Käynnillä mereen. Kahlaus oli hepan mielestä ok. Ohjia tosin nyki pitkiksi. Mutta kun mentiin Easyn mielestä liian syvälle niin se olisi halunnut takaisin rantaan. Volttailtiin siellä välillä suuntaa hakien. Otettiin pätkä raviakin ja aika pomputtavaa oli alkuun. Harjasta kiinni.

Syvemmälle mennään. Minna kuvasi.


Lopulta päästiin uintisyvyyteen asti. Ekalla kerralla taisi tulla kaksi kavionvetoa uimista kun hepo oli jo kääntynyt takaisinpäin. Seuraavalla yrityksellä tuli jo lähemmäs kymmenen uintiliikettä. Ja siitä sitten posotettiin ravilla rantaan. Osaahan se uida. Matalikossa piti vielä kokeilla laukka. Vähän huonosti nousi mutta nousipa kuitenkin. Poispäin ei mennyt kovin innokkaasti. Takaisin vauhtia oli enemmän ja jarrutehostin meinasi olla rikki. Hetken pelkäsin että hepo ryysää laukalla takaisin tallille. Onneksi vauhti hidastui eikä tullut viimekesäistä uimahyppyä uusiksi. Laukattiin vielä toiseen suuntaan ja takas. Sit oli kuskin vaihto ja kuvasin vuorostani.

Easy osaa myös uida. Kuvaajana oli Minna.


Laukkaa matalikossa. Minna kuvasi tämänkin.


Lopuksi halusin vielä takas kyytiin. Päätin päästä sinne ihan ite. Matalikosta ei onnistunut. Mentiin syvemmälle, ei vieläkään. Lopulta kun vettä oli lähemmäs metri niin sain kammettua itseni ratsaille ilman apuvälineitä. Tarvitsisin vielä paljon lisää treeniä. Easy ravasi reippaasti rantaan ja opin vihdoin istumaan rennosti kyydissä. Hepo olisi mieluusti suorinut samoin tein takaisin talliin. Sen verta innokkana oli että totesin että nyt en ainakaan laukkaisi takaisinpäin. Ötökät kävi paluumatkalla kimppuun.

Pose. © Minna


Rusinan kanssa hiertynyt sormeni ei tykännyt puljailusta.

Ekat aluekisat Easylla


 Sunnuntaina oli mun ja Easyn ekojen aluekisojen vuoro. Tälle kesälle valitettavan tyypilliseen tapaan aamulla tuli vettä saavista. Onneksi vesisade sitten loppui vaikka ennusteiden mukaan piti sataa koko aamupäivä. Kelikin lämpeni viidestätoista kahdeksaantoista. Kentän pohja oli tietysti sateesta johtuen samanlaista löllöä kuin viimeksi.

Luokkana oli siis 90 cm, arvostelulla 367.1. Yhteensä 13 estettä, joista 8 perusradalla. Kutonen oli sarja. Onneksi oli taas kumisaappaat rataan tutustuessa. Suunnittelin että teen tiukat tiet ja lähden kisaamaan sijoituksista.

Oma tulkinta ratapiirroksesta. Uusinta oli aikamoista kääntelyä.
Kolmosena ollut trippeli ei jännittänyt. Kontin esteet.


Oma lähtönumero oli 18 ja luokassa lähtöjä oli 45. Verkattiin ensin maneesin toisessa päässä sileällä. Siellä hepo tuntui hyvältä. Rauhallinen ja kuuliainen. Hitusen kyttäsi sokeripalatötsiä. Kun mentiin estepäätyyn verkkaamaan niin alkoi kipitys. Ei tuntunut enää kovin hyvältä. Ristikosta päästiin hyvin yli mutta jo pystylle Easy empi. Yli mentiin joka kerta muttei ollut kovin tasaista. Imu puuttui. Omistaja antoi vinkiksi että tee laukka-ravi -siirtymiä. Ne vähän auttoivat. Okseri hypättiin kerran madallettuna ja kerran kisakorkeudessa. Vääriä laukkoja esteiden jälkeen esiintyi taas.

Kun odoteltiin ulkona omaa vuoroa niin kuulin useammaltakin ihmiseltä että viattomalta näyttävä seiska sarjan jälkeen on aiheuttanut paljon kieltoja. Radalle päästiin jo edellisen hypätessä ja siinä välissä ravailin seiskan luo ja kävin sen näyttämässä. Hitusen Easy sitä kammoksui mutta päästiin kuitenkin tarpeeksi lähelle. Sitten ravilla pois alta. Muiden kisasuorituksia en pahemmin ehtinyt katsella.

Kun oma vuoro koitti niin lähtömerkkiä ei kuulunut. Tervehdin ja nostin laukan. Tulihan se lähtömerkkikin sitten. Laukka oli alkuun aikamoista kaahotusta. Tehtiin ympyrä ja toinenkin. Otin lähes raville välissä. Ihan hyväksi ei tullut vieläkään. Omistaja varotti etukäteen että kenttäkisojen jälkeen saattaa esteradallakin olla ylimääräistä vauhtia. Alkurata meni muuten ihan hyvin mutta ponnistuspaikat oli mitä sattuu. Pääosin tosi lähellä. Tehtiin varman päälle pitkät tiet. Sarjastakin päästiin kaatumatta yli eikä pelottava seiskakaan haitannut. Seiska taisi tosin kolahtaa. Kasin jälkeen alkoi uusinta ja kääntely. Matka pysähtyi heti ysille. En tiedä että enkö saanut hepalle tiedotettua tarpeeksi ajoissa vai eikö se ollut tarpeeksi suora. Kielto tuli kuitenkin aika puskista ja hepo niiasi esteen eteen niin viime tipassa että este rymisi alas. Vihellys ja tiesin että sijoitukset meni siinä.

Este 8. Olga kuvasi.


Vähän aikaa oltiin käynnissä. Sitten joku huusi että ravia. Ravattiin tovi ja kun tuli uusi vihellys niin nostin laukan. Nyt pidempi tie ysille ja kunnon laukka. Päästiin yli. Kympille oli aika tiukka tie ja siinä hepo viskoi päätään. Nyt rupesi ponnistuspaikat olemaan parempia. Yhdelletoista tehtiin nyt pitkä tie kakkosen takaa kun ajalla ei ollut enää väliä. Esteelle 12 alkuperäissuunnitelman mukaan nelosen takaa. Ja vikalle kierrettiin myös pidempi reitti. Päästiin kuitenkin maaliin asti.

Este 4. Missä myötäys? Olga kuvasi tämänkin.


Tällä kertaa kielto ei jaksanut hirmuisesti harmittaa. Enemmän kauhistelin meidän epätasaista menoa ja ponnistuspaikkoja. Tästä radasta sain myös tuomarilta henkilökohtaisen tyyliarvostelun. Istunta esteiden välillä tempoon ja tehtäviin sopiva, istunta esteillä tehtäviin sopiva, pituusesteillä saisi olla sujuvampi. Oikeiden teiden seuraaminen oli tehtäviin nähden sopiva. Myötääminen esteillä: pystyillä ok, oksereilla ja pituusesteillä vielä enemmän. Sopiva tempo ja rytmi: kiellon jälkeen sujuvampi rytmi sekä esteillä että väleissä, rytmi ei säilynyt lähestymisissä. Merkkisuoritus on hyväksytty! Nyt on siis A-merkkiin vaadittavat suoritukset kasassa.

Meidän tulos tästä oli siis 0-4, toisen vaiheen aika 50,92. Tällä tuloksella oltiin 26. 45 kisaajasta. Videosta kellottelin että näillä teillä ilman kieltoa oltais oltu hätyyttelemässä sijoituksia. Kuinkakohan hyvin ois mennyt jos ei ois tullut kieltoa ja olisin pysynyt alkuperäisessä suunnitelmassa? Jospa saataisiin vielä uusia näytön paikkoja.

Tässä editoitu video meidän radasta (Minna kuvasi):
Youtube on muuten aika ovela kun tunnisti taustalla soitetun musiikin "Lanka jo palaa".

lauantai 16. kesäkuuta 2012

Kevyt jumppailu ja agilitya osa 2


 Easylla oli ollut eilen hyppypäivä, joten tänään oli kevyt jumppailu luvassa. Porkkanapussin kanssa sain houkuteltua hepan laitumelta portille. Kelinä oli aurinkoinen +20. Hyvä tapa juhlistaa taas omaa vanhenemista.

Heppa oli ihan hyvällä tuulella. Satulaa piti vähän luimia mutta vyön kiristys onnistui luimimatta. Ratsastus tuntui tänään yllättävän helpolta heti alusta asti. Olin varautunut alkutaisteluun muttei mitään sellaista tullutkaan. Hepo loksahti pyöreäksi ja oli kuuliainen. Ötökät vähän haittasi ja se ravisteli päätään.

Pieniä keskittymivaikeuksia Easylla oli kun muita heppoja vietiin laitumelle ja sisään. Päivän ainoat ongelmat oli laukassa. Laukat vaihtui kun ei pitänyt ja kun sitten yritin vaihtaa niin ei vaihtunut. Muuten meni niin hyvin että lopetettiin reilun puolen tunnin jälkeen.

Lopuksi kiusasin heppaa taas poniagilitylla. Eka kerta oli viikko sitten ja sillon pujoteltiin, mentiin puomeja ja jopa kavaletti ravissa. Otin nyt satulan ja ohjat pois. Easya ei hirveästi napannut. Ensin hepo kävi vähän maate. Ravia en saanut millään irti. Seurasi kyllä. Kavaletista ei kavalettikorkeudessa mennyt yli. Madallettiin sitten ihan miniksi niin suostui kävelemään siitä yli. Onnistuipa vielä kavaletti vinossakin (kuva alla). Tänään jäi nämä leikit aika vähiin.

Hoplaa, ponny! Kuvaajana oli Minna.


Ongelmia:
pään heiluttelu
laukasta käyntiin siirtymiset

Parannusta:
tänään oli aika helppoa

perjantai 15. kesäkuuta 2012

Estetunti yleistä sähellystä


 Perjantain tunnilla oli esteitä. Tunnit oli taas yhdistetty ja meitä oli 9. Rusina oli ihan mukavaa vaihtelua estetunnille. Etukäteen arvelin että se on ihan tolkku hyppääjä, joka menee kyttäilemättä kaikesta yli. Tai niin se ainakin muilla kuskeilla on mennyt. Hepo oli jo edellisellä tunnilla, joten hommaksi jäi vain esteiden kasaus kentälle. Okseri ja pysty n. 18 metrin(?) linjalle. Toiseen päähän kolme kavalettia ympyrän kaarelle. Vähän samaan tapaan kuin Teksulla viimeksi. Kelinä oli aurinkoinen +15.

Rusina oli kuulemma ollut reipas ekalla tunnilla. Mun kanssani liikkui ihan hyvin mutta toisinaan unohtui hiippailemaan. Salakavalasti myös valui etupainoiseksi. Alkuverkassa ope sanoi että pyöreämmälle kaulalle. Enpä taas osannut. Muuten toimi suht hyvin mutta jarrutusmatkat oli vähän pitkiä.

Ravissa mentiin ympyrällä maapuomeja. Siinä oli vähän viilattavaa sekä kaaren säätelyssä (hepo puski ulkopohjetta vasten karkuun) että energisyydessä. Välillä kolisteltiin. Samoin kävi kun puomit nousi kavaleteiksi. Laukassa ympyrää tultiin kolme kerrallaan. Ensin oikeassa kierroksessa ja odottelijatkin laukkasi. Vasemmassa kierroksessa odottelijat oli käynnissä. Suurin ongelma taisi olla ponnekkuuden puute. Monesti tuli sanomista liiasta vetelyydestä. Keilattiinpa pari kertaa kavaletit alaskin. Ite reagoin vähän hitaasti ja välillä aiheutin epätarkoilla reittivalinnoilla lisähankaluuksia.

Alkuun mentiin muistaakseni oikeassa kierroksessa pystyn paikalla 3 maapuomia ja siitä piti saada 5 laukkaa okserille. Ekalla kerralla jäätiin okserista hitusen kauas mutta laskin 5. Koska koko tunti tuntui olevan aikamoista hösläämistä niin seuraavalle kierrokselle kun piti keskittyä vähän isompaan laukkaan niin unohdin koko jutun. Pohdin vaan omaa vuoroa, väistelyä ja sitä koska ope ehtii kattoa. Laskin taas 5 mutta ope sanoi että taidettiin tulla kuudella. Kovin lennokasta se ei ainakaan ollut. Tässä vaiheessa estekorkeus oli maltillinen. En muista alkoiko jalkojeni taakse lentely jo tässä.

Loppuun mentiin koko höskä kahdesti kumpaankin suuntaan. Ensin vasemmassa kierroksessa pysty, tähän väliin taisi tulla voltti sisään, okseri ja laukkaympyrä kavalettien yli. Huomasin heti ekassa hypyssä etten osaa Rusinalla olla kyydissä. Jalat heilahti taakse. Ja seuraavassa hypyssä jne.

Oikeassa kierroksessa tultiin ensin laukkaympyrä kavalettien yli, okseri, voltti sisään ja pysty. Taas jalkojen heiluminen häiritsi hirmuisesti. Matkalla jo huutelin opelle että mikä tässä oikein on. Sitten tuli neuvoja että jännitä keskivartaloa ja vatsaa tms. ja paino jalustimille. Vika hyppy oli vähän parempi mutta hepo hyppäsi kasikympin esteen vain kuudenkympin korkeudelta ja otettiin puomi mukaan.

Puolessa välissä tuntia tympi kun tuntui etten saa mitään irti. Tein tyhmiä virheitä, en saanut palautetta enkä osannut korjata. Loppua kohti onneksi parani. Ihmettelen silti että johtuuko jalkojen heiluminen hevosesta, satulasta vai mistä. Miksi sitä esiintyy vain tietyillä hepoilla ja niillä sitten niin räikeänä? Faksin kanssa oli ongelmia, samoin MadonanVienonkin kanssa taisi olla.

Loppuraveissa edestä kuului kumma napsahdus. En kiinnittänyt asiaan enempää huomiota. Tässä vaiheessa hepo oli jo vähän helpompi vaikka hidastuksissa edelleen vyöryi. Kun vaihdettiin kuskia seuraavalle tunnille niin huomasin turpahihnan olevan poikki. Pikaratkaisuna otettiin turpis sitten laidunlomalaisen Voltin suitsista. Olisin säätänyt sen 3 reikää lyhyemmälle kuin mitä ope sanoi. Pari sormenmittaa luiden alle. Nyt tuli sitten vielä alemmas. Tunnin jälkeen huomasin myös muut vahingot: oikean käden nimettömästäni oli hankautunut iho rikki. Että taisi vähän painaa kädelle.

Ongelmia:
sukelsin hypyissä niin että jalat lensi taakse
tuntuu että tänään oli enemmän sähellystä kuin oppimista
keilailtiin jonkin verran

Parannusta:
Rusina hyppäsi kaikesta mukisematta

perjantai 8. kesäkuuta 2012

Väistöjä ja vastalaukkaa


 Tänään en riemastunut kun listassa luki kohdallani Kari. Ajattelin että jostain mua nyt rangaistaan. Kivemman kuulonen tulkinta oli että Kari on eilen riekkunut ja nyt sitä yritettäisiin laittaa ruotuun. Hepo oli jo 2 tuntia tehnyt alle ja oli kentällä hommissa ennen tuntia. Ihan fiksusti näytti menevän. Maneesin kulmalle pääsin Karin kanssa kun takaa kuului huuto että Kari talliin ja Tihta tilalle. Ei harmittanut pätkääkään!

Tihta oli maneesissa ja hyöri melkoisesti. Asettui kyllä aloilleen kun tein selväksi että nyt riittää. Tuntuipa pieneltä. Nettisivuilla lukee korkeudeksi 151,5 cm mutta tuntui Easya (n. 151 cm) pienemmältä. Tihta on siis 2006 syntynyt sh-tamma, jolla en ole vielä koskaan ennen mennyt. Ratsukoita tunnilla oli 8. Pihalla oli aurinkoinen +11 ja maneesin mittari taisi näyttää yli +20.

Alkuun ei ehditty edes ravata kun alotettiin suoraan tehtävällä. Päätyihin ravivoltit ja lävistäjillä pohkeenväistöt käynnissä. Keskellä piti suoristaa ja väistössä hevonen olla suorana kohti lyhyttä sivua. Kuvioksi tuli siis iso kasi. Käynnissä väisti ihan ok, en huomannut hirveitä puolieroja. Ravissa vähän kipitti.

Kun mentiin sitten väistöt ravissa niin siinä meinasi olla liikaa vauhtia. Väliin tuli hienojakin pätkiä mutta alku meni tosiaan jarrutteluun. Varsinkin kun laukattiin päädyissä 2 laukkaympyrää niin niiden jälkeen ravi oli turhan lennokasta. Parhaimmat väistöt tuli tehtävän puolivälin paikkeilla. Lopussa taisin vähän herpaantua ja saatiin vielä sakkokierros. Laukat nousi melko täsmällisesti pyynnöstä mutta laukasta raville siirtymät oli suokkimaisia valumisen ja jyräämisen välimuotoja.

Väistöjen jälkeen tehtäväksi vaihdettiin vastalaukat. Päätyihin ympyrät (tarvittaessa) ja pitkille sivuille loivat kiemurat. Mentiin alkuun melko loivasti ja ihan hyvin meni. Vauhtia oli vähän liikaa mutta siitä varotettiin jo aluksi. Taidettiin alottaa oikealla kierroksella ja se oli omasta mielestäni helpompi. Jälkimmäiseen suuntaan tuli pari rikkoa raville ja laukkakin vaihtui. Loivensin kuviota, yritin olla mahdollisimman rauhassa kyydissä ja rauhottaa menoa istunnalla. Taisin olla omiin suorituksiin tyytyväisempi kuin ope.

Kommenttia tuli istunnastani. Selkäranka on alhaalta liian notkolla. Alimmat nikamat pitäisi saada suorempaan ja säilyttää jousto. Loppukäyntien aikana sain open sitten selittämään mitä sillä tarkoitti ja tökkimään selkääni siitä kohtaa, jossa ongelma on. Sain ainakin hetkellisesti turhat kaareumat korjattua.

Tunnin jälkeen ajattelin harjata Tihtan pikaisesti. Koska sillä oli ruoat edessä niin en viitsinyt alkaa ährätä sitä kiinni. Muutama harjanveto hepan oikealta kyljeltä onnistui. Tihta tosin irvisteli että älä koske muhun. Toinen sivu olikin hankalampi. Kiersin etukautta hepan ympäri ja se kääntyi samalla tiivistäen mut seinään. Kauhistuin että nyt jos tulee kaviota niin käy huonosti. Onneksi ei tullut eikä kovin littanaksi puskenut. Sain harjattua toisenkin kyljen ja selvisin ehjänä ulos karsinasta. Kiinni laittaminen olisi ollut varmasti fiksua. Tihta taitaa olla tallin äkäisin hoidettava.

Ongelmia:
kipitys
karsinahäijyys

Parannusta:
kiva ja suht herkkä heppa

torstai 7. kesäkuuta 2012

Väsynyttä kouluratsastusta ja yrityksiä venyttää raviaskelta puomeilla


 Torstaina lupasin käydä ratsastamassa illalla suht raskaan päivän päätteeksi. Mennessä jo väsytti. Omistaja haki hepan laitumelta, tällä kertaa ei tullut portille vastaan. Harjatessa oli tavallista kiltimpi mutta nyt seisoikin kahdelta puolelta kiinni. Koulusuitset päähän kun toiset oli putsattavina. Koulusatula estepenkin jalustinhinnoilla ja jalustimilla. Kentälle mentiin ja yksin saatiin olla. Aurinko taisi jo paistaa, +11.

Melko pitkään tuntui taas hankalalta. Epätasaista vauhtia ja pään heiluttelua. Välillä kulmat puskien ja volteilla suorin vartaloin. Enkä jaksanut ite vaatia kunnolla. Ravissa mentiin puomeja (5 kpl) ja yritettiin säätää puomiväliä sellaiseksi että hepo joutuisi venyttämään askelta. Alkuun välit olivat kouluraipan verran, n. 1,2 metriä ja siitä sitten venytettiin. Taisi silti välillä vauhti lisääntyä eikä askelpituus.

Melko pitkään mentiin käyntiä ja ravia. Pidempiä laukkapätkiä ei otettukaan. Lopuksi menin kumpaankin suuntaan puomit ravissa, käyntiin, lyhyen sivun keskellä laukannosto ja ympyrä laukassa, käyntiin, pitkän sivun alusta joko vasta- tai myötälaukka, ennen kulmaa käyntiin ja lyhyellä sivulla ravivoltti.  Välillä menin toisen sivun ravissa tai käynnissä. Käynnissä tuli ravirikkoja tai kammottavaa matelua. Laukasta käyntiin hepo tuli ravin kautta. Mutta rupesi ennakoimaan siirtymiä niin ei tarvinnut pahemmin vetää. Vastalaukat nousi hyvin.

Lopuksi ratsastin vielä hepan lauantain koitoksen eli harrasteen kouluohjelman läpi omistajan huudellessa mitä seuraavaksi. Pientä hutilointia taas mutta laukkaympyröihin olin suht tyytyväinen. Noin 5 metriä käyntiä taisi jäädä vähän lyhyeksi ja askeleen pidennyksessä turpa nousi.

Loppua kohti meno vähän tasottui ja ratsun muoto pyöristyi. Tänään en kuitenkaan ihan tyytyväiseksi tullut. Oli jo ikävä koulutunnille, metsittynyttä menoa. Reilu tunnin olin selässä. Rastastuksen jälkeen harjaa saksittiin vähän lyhyemmäksi.

Ongelmia:
kuski oli vähän väsy
epätasaisuus
ötökät söi

Parannusta:
meno tasottui loppua kohti

tiistai 5. kesäkuuta 2012

Kouluratsastuksen hankaluutta Hassella


 Tiistaina päädyin taas ex-tunnilleni. Aiheena koulua kuten arvelinkin ja ratsuna taas Hasse. Ensimmäinen ihan ehta koulutunti (ilman puomeja) Hassella. Ope tuli vähän myöhässä, joten laitoin hepalle satulahuoneesta löytyneet omat suitset kolmipalalla. Kannusten kanssa arvoin mutta päätin jättää pois. Hoitaessa vähän rapsuttelin alkuun niin riimun sai helposti päähän. Harjatessa vähän heilutteli takasia. Satulointi onnistui taas suht helposti avustajan kanssa.

Kelinä oli pilvinen +12 ja päätettiin mennä kentälle kun saatiin ite päättää. Ratsukoita oli 6 ja kaksi ekaa tuntia oli taas yhdistetty. Jalustimet tuntui alkuun pitkiltä, joten lyhensin niitä vielä vähän. Lopulta oli 3 reikää pidempinä kuin estetunneilla. Esteillekin voisin laittaa vielä aavistuksen lyhemmiksi muttei ole enempää reikiä. Kentän reunalla ollutta pressua hepo taas vähän kyttäsi. Samoin tien viereisellä pitkällä sivulla jotain. Luulin aluksi että kaatunutta äksää mutta oli siellä jotain muutakin. Naapuripihan äänistä Hasse ei onneksi välittänyt.

Tässä taidetaan olla jo väistötehtävällä. Ei ne jalustimet ainakaan
liian pitkiltä näytä. Kameran takana oli Minna.


Kouluraippa oli mukana ja sillä saikin vähän avittaa kun sisäpohkeen kuuntelu meinasi ratsulta unohtua. Kovin pyöreää meidän meno ei ollut ja siltä kantilta oli pelhamia vähän ikävä. Onneksi muuten meno oli suht rauhallista. Vauhtia oli kyllä enemmänkin liikaa kuin liian vähän mutta pahoja ongelmia ei ollut. Alkuravailuja mentiin melko pitkään. Meiltä toivottiin muistaakseni pyöreämpää muotoa mutta minkäs teet jos et osaa. Pysähdyksissä sentään seisoi nätisti ja siitä saatiin kehuja.

Hassen hyvä hetki. Minnalle kiitos kuvasta.


Tehtävänä keräännyttiin isolle ympyrälle, halkaisija n. 40 metriä. Aluksi väistätettiin takaosaa käynnissä ulos. Hasse kipitti menemään mutta välillä muisti myös väistää. Tuntui että ite ratsastelin vähän sinnepäin. Koska meno oli hankalaa jo käynnissä niin ei se ravissa helpottunut. Alkuun kuulemma takakönötinkin. Sitä kuulenkin harvemmin. Hetkittäin hepo malttoi liikkua rauhassa, ope kommentoi että mieluusti vähän turhankin hitaasti kunhan kuuntelee ja väistää. Hetkittäin tuli muutamia kelpo pätkiä mutta monesti hepo juoksi alta ja minä pompin kyydissä. Pyöreyttä ei näkynyt. Kun rupesi tuntumaan oikein perunasäkiltä kyydissä niin juuri sillon ope antoi mulle luvan keventää. Taisi olla siis aika kamalan näköistäkin.

Takaosaa piti väistää ulos. Jotain taitaa siis
mennä vähän pieleen. Kuvan otti Minna.


Toinen suunta meni aika samoin. Nyt jaksoin käynnissä keskittyä paremmin eikä tuntunut enää ihan yhtä vaikealta. Sanomista tuli että sisäohjasta vetämällä ei voi korvata huonosti toimivaa sisäpohjetta tms. Käynnissä olisin voinut jatkaa vähän pidempäänkin. Ravissa oli taas kiiruhtamista. Toisinaan Hasse unohti väistää ja raipalla vähän hipaisin muistutukseksi. Ope kysyi että olisikohan helpompaa ilman raippaa. Vastasin että en osaa sanoa enkä luopunut raipasta. Arvelin että väistöistä katoaisi se loppukin idea ilman raippaa. Jäi sitten kokeilematta että kuinka olisi käynyt.

Vasta tämän jälkeen ruvettiin laukkaamaan ekaa kertaa tunnin aikana. Nyt luovuin raipasta suosiolla ennen laukannostoa. Hasse yllätti ja laukkasi jopa lähes rauhassa. Ympyrällä mentiin edelleen ja kierroksen aikana merkittyihin kohtiin tehtiin voltteja sisälle (3 kpl). Voltin jälkeen ympyrällä vähän kiihdytti mutta kääntyi kuitenkin voltille. Vähän puski loppuvoltista sisäpohjetta vasten ja taisin sitten vetää taas liikaa sisäohjasta. Parhaat hetket tuli volteilla noin puolivälissä volttia, jolloin hepo rauhottui ja taipui. Toinen suunta meni melko samoin. Ope oli mielissään kun laukkaosuus meni niin hyvin kaikilla.

Laukkaava Hasse. Kuvaajana oli Minna.


Loppuraveissa vauhtia oli taas runsaasti. Rikkoi muutaman kerran laukallekin. Ope ehdotti kontrollipysäytyksiä. Hasse ei olisi malttanut käynnissäkään pysyä. Lopulta ravattiin rauhassa kun muut oli jo käynnissä.

Hasse oli kuulemma eilen saanut tuntien jälkeen juosta irtona ja purkaa liikoja virtoja. Siltihän tuota vauhtia tuntui riittävän.

Seuratakki päällä oli vähän liian kuuma mutta ilmankaan
en olisi pärjännyt. Minna kuvasi, kiitos.


Ongelmia:
tasainen pyöreä muoto oli hukassa
tämän perusteella en Hassella koulukisoihin lähtisi, he C korkeintaan

Parannusta:
oli kolmipalan kanssa suht rauhallinen
ei lähtenyt lapasesta