Maanantaina otettiin oman porukan kanssa iltapäivälle lisätunti. Keli pakotti taas maneesiin. Aiheeksi valikoitui puomi-/kavalettitunti. Sama iltapäiväope jatkoi luotsimista. Nyt menin t-paidalla ja valinta oli hyvä. Ratsukseni sain viime kesän jälkeen valikoimiin saapuneen Candyn. 12-vuotias kimotamma. N. 162 cm korkea. Käytetään korvahuppuja ettei pukita.
Hoitaessa oli kiltisti. Menomatkalla satoi roimasti ja maneesissa ei tunnin aikana juuri opetusta kuullut. Onneksi ope rupesi sitten näyttämään käsimerkeillä ja tuli viereen huikkaamaan kommentit.
Sangen pitkään mentiin käyntiä ja ravia. Alkutunnin Candy oli aika luikero. Viiren tavoin tämäkin vastusteli taipumista alkuun. Jäkitti lähes pomppimaan paikalleen kun ei huvittanut. Siitä se kuitenkin lähti paranemaan. Tultiin ravissa kolmea ympyrällä ollutta puomia, jotka oli toisesta päästä hieman koholla.
Candylla oli yllättävän iso ravi. Puomeilla pitikin tähdätä enemmän ulkoreunaan. Tultiin myös lyhyemmässä ravissa sisäreunaan. Onnistuttiin tässä yllättävän hyvin vaikka muualla vähän kaahotettiinkin. Älä jää sisäohjaan kiinni ja tahdita rytmiä pohkeilla. Tultiin sitten myös isompaa ravia ja ulkoreunaan, se meni kivasti. Näihin käytettiin aika paljon aikaa.
Lopuksi tultiin vielä laukassa. Vähän Candy otti muiden laukkaamisesta kipinää ja meinasi siinäkin jäädä pomppimaan paikalleen. Komensin vaan tomerasti eteen. Muutaman kerran vähän yritti ja sen jälkeen rupesi toimimaan oikein kivasti. Laukka olikin ehkä meidän helpoin askellaji. Ympyrällä tultiin kavaletti sekä pitkällä sivulla maapuomi. Kertaalleen Candy pääsi venähtämään pitkäksi ennen kavalettia ja tultiin vähän huonommin. Sen jälkeen tsemppasin ja sain tuotua tamman mihin tahdoin. Puomilla välillä herpaannuin mutta yhä lähdettiin samasta paikasta. Lopuksi toki jäädyin kertaalleen kun en nähnyt paikkaa yhtään. Candy rysäytti suoraan puomin päälle ja tamman massa oli sille liikaa. Poikki meni. Huutelin pahoitteluni perään.
Loppuverkat tamma ravasi kivan tasaisesti eikä kiihdytellyt kun en päästänyt. Muutamat neuvottelut piti käydä. Ravailtiin yhä kärsineen kavaletin yli.
Lopulta Candy osoittautui ihan hauskaksi ratsuksi. Ei liian tylsä eikä liian automaatti. Kannustavaa kun meno parani. Tänään opelta tuli kehuja, pysyin rentona ja hyvällä mielellä joten ratsastinkin paremmin. Itseään ruokkiva kierre.
Ongelmia:
kaatosade pihalla eikä kuullut opetusta
alkutunnin venkula
muutamat jäkitykset
Parannusta:
ei rahtuakaan pitkä tai etupainoinen
ponnistuspaikat sai säädettyä
laukka sujui kivan rennosti
Videoita tunnista:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora