keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

Kaksikymmentä korjattavaa asiaa omassa ratsastuksessa

Keskiviikon iltatunti oli koulua Aaltokankaalla 6 ratsukon ryhmässä. Keli yhä aurinkoinen päälle +20°C. Ratsukseni sain toista kertaa Riston. Tarhasta hain ja sinne myös palautin.

Ratsailla oli aika kiemura kuten muistinkin. Tunnin piti toinen entinen tuntikaverini. Ohjeet oli ratsastaa napakasti pohkeilla. Pohje, pidäte, pohje, pidäte. Tuntui mielestäni turhan runnomiselta junnulle. Monesti jäin myös vähän epätietoisuuteen että mikä menossa oli vikana kun ohje oli vain tehdä pidäte tms. Kommentti menon rauhoittamisesta, aktivoimisesta tai lyhentämisestä olisi auttanut minulle paremmin. Välillä taisi niitäkin kyllä tulla.

Alkuverkka oli aika lyhyt ja itsenäinen. Vähän käyntiväistöjä ja volttailua ravissa. Väisti ihan näppärästi, volteilla luisui ja kaatui milloin mihinkin. Vasemmassa kierroksessa oli jäljellä tuttu ongelma erkaantua uralta sisään ympyrälle.

Päivän tehtävänä tehtiin pohkeenväistöjä keskilinjalta uralle. Useampaan kertaan ope mainitsi että tehdään muu nopeasti että ehditään tehdä tehtävällä paljon toistoja. Minulle riittäisi kohtuullinen määrä hyviä toistoja. Pelkkä saman jankkaaminen ei niin sytytä.

Risto väisti ihan yllättävän hyvin. Ravissa vielä käyntiä helpommin. Omasta menostani sen sijaan löytyi viilattavaa vaikka mistä. Lopulta kommenttien loppuun tuli vielä käsky hengittää. Jälkimmäinen eli vasen kierros ja väistö oikealle menivät ravissa jo tosi kivasti. Mutta vaati se ratsastusta. Risto yritti alkuun juosta menemään enkä oikein huomannut tätä. Asetus tähän suuntaan oli väistössä hankala, sillä en meinannut saada ruunaa tukeutumaan oikeaan ohjaan.

Laukat mentiin pääty-ympyröillä. Me ponien kanssa. Laukassa Risto oli tasainen mutta valui liian matalaksi edestä. Tunnin jälkeen sain tulkkauksen että etupainoiseksi. Ohjeet oli kohottaa pohkeilla, lähinnä vain kiihtyi. Laukassa yllättäen oikeassa kierroksessa oli enemmän kääntämisongelmia. Se menee varmasti oman vinon painoni piikkiin.

Loppuraveissa annettiin venyttää ohjan perässä. Siinäkin piti vielä rauhoittaa tahtia. Enkä meinannut edelleenkään tajuta miksi käskettiin tehdä pidätteitä kun selkään meno tuntui hyvältä.

Näppärä pikkuratsu ja paljon pätevämpi kuin odotin. Anne toivoi jo näkevänsä meidät koulukisoissa.

Ongelmia:
oikealle ohjalle oli hankala saada tuntumaa
omat jalat nousi
vasemmassa kierroksessa oli päädyssä kääntämisongelmia
en huomannut suurinta osaa asioista, joista tuli sanomista:
tahti ei säily
lähti kauhomaan etupainoisena
kaatui sisään
lapa karkasi
ranteet oli mutkalla
kyynärpää oli irti
kuskin hengityskin pysähtyi

Parannusta:
Risto oli todella paljon parempi kuin arvelin
väisti näppärästi
laukassa oli aika tasainen

Anne videoi:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora