Valmisteluhypyt putkeen

Perjantai-iltana oli taas vakituntini Turkalla. Koska en päässyt muutaman tunnin varoajalla keskiviikkona hyppäämään valmisteluhyppyjä (sunnuntain kisoja varten) niin arvelin ihan oikein että tänään menen Rocolla. Näin kävi. Tunnille tuli 6 ratsukkoa ja Roco löytyi maastoreissun jäljiltä sisältä. Puunasin sitä ehkä turhan innokkaasti ja unohdin että esterataa olisi pitänyt vielä viilailla.

Täälläkin kenttä oli ihanassa kunnossa. Ei lätäköitä eikä pölissyt. Yhä plus parikymmentä ja aurinkoa.

Alkuverkassa käynnissä taivutin Rocoa vähän yli ja se vihdoin myötäsi niskastaan. Yllättävän yksinkertainen toimenpide. Sen jälkeen kulki ihan erilailla kauniilla niskalla askellajit läpi. Ei tosin täysin tasaisena mutta huomattavasti asiallisemmin kuin aiemmin. Laukassa ehkä vähän etumatalana. Mutta yllättävän reippaana. En tiedä vaikuttiko kannukseni asiaan mutta heppa oli menossa.

Hypättiin verkkahypyt vesimatolle. Roco ei katsonut yhtään. Pari hyppyä pienenä, olikohan yksi vähän isompana. Sitten okseri ensin pienempänä, sitten isompana. Yhä humma päästeli iloisena menemään. Ekalla isommalla hypyllä otettiin puomi mukaan. Toinen ylitys puhtaasti. Korkeutta jotain 80 nurkilla ehkä.

Okserista yli.
Sain kuvan välitettynä, joten kuvaajan nimi jäi mysteeriksi.

Tänään otettiinkin käänteinen hyppyjärjestys eli ysikympin hyppääjät ensin. Rata alkoi vesimatosta, sitten molemmat linjat (4 + 5 laukkaa), okseri, 4 laukan linja, päädystä pysty ja vesimatto toiseen suuntaan. Eli 10 estettä. Opin tämän yllättäen kerrasta ja sain aloittaa.

Roco oli innokas mutta kuulolla. Nosti jalkansa yli ja hoiteli myötälaukat itse. Oli aika helppoa. Niin vaan sujautettiin kaikista puhtaasti yli. Eikä mikään edes näyttänyt pahalta. Kaikki paikat ratsastettu. Ope kehui että Roco oli kanssani hienosti menossa. Estekorkeus oli ehkä 80 - 90 cm. Mutta tämä riitti meille. Myös minun mielestäni. Kisoihin menemättömät saivat hypätä myöhemmin vielä 5 ensimmäistä uudestaan. Me käytiin toisen hepan kanssa kävelemässä tiellä. Siellä Roco liikkui. Kentällä olisi mieluummin jämähtänyt aloilleen kuin kävellyt. Loppuraveissa sentään eteni muttei samoin iloisesti kuin hypätessä.

Purettiin esteet ja hoidettiin hepat pois. Nyt sain toiseenkin käteen hevosen (Vilma-suokki) samaan laitumeen Rocon kanssa vietäväksi. Kävelymatka meni hyvin mutta onneksi portilla oli apukädet, sillä rupesi tulemaan vähän ahdasta kun kolmas heppakaveri halusi tulla tunkeilemaan. Yksin olisin ollut pahassa pulassa.

Ongelmia:
verkassa yksi puomi okserilta
radan jälkeen käynti oli aika nihkeää
laitumelle vapauttaminen

Parannusta:
Roco oli tänään ihanan innokkaana menossa
vaihteli laukat itse myötäisiksi
venyi väleihin

Ratamme: