perjantai 10. heinäkuuta 2020

Pii-poni 2020

Perjantaina leiriltä palatessa Pii-poni oli taas matkan varrella. Kun kerran kutsuttiin niin toki kurvasin sitä kautta. Alkumatkakin oli ihanasti lyhyempi Suonenjoelta kuin Imatralta, joten olin jo ennen neljää tallilla.

Kaisan kanssa turistiin kuulumiset ja varustettiin Pii kuntoon. Saderiskisen kelin takia mentiin taas maneesiin. Minä kyytiin. Muistelin Piin erityisen leveäksi mutta Paavo-poni taisi olla leveämpi. Tai sitten se on ponin hoikistunut ulkomuoto.

Posekuvat maastolenkiltä.
©Kaisa

Vinkkeinä tuli taas että väistöt ja avot auttavat ratsua paremmin avuille tms. Pyörittelin ensin hartaasti käynnissä. Kuulemma astui rennosti ja pitkällä askeleella. Kokonaisvaltaisesti hyvät pätkät olivat aika lyhyitä. Oikea kierros oli tasaisempi.

Ravi oli vähemmän tasaista. Pyörittelin ympyröitä, väistöjä ja avojakin. Kun sain ulko-ohjan käteen niin vasen kierros rupesi tasoittumaan. Enemmän silti pää ylhäällä kuin kovin rentona menemistä.

Ennen laukkoja taidettiin kävellä hetki.

Laukassa muoto pysyi vakaasti helpossa C:ssä. Keskelle maneesia ilmestyi puomi ja ylitykset menivät sangen tasaisesti. Vaihtoa ei tullut. Tein vähän temponmuutoksia ja laukkasin molempiin suuntiin.

Maneesiin tuli kaksi muutakin hevosta. Mahduttiin silti.

Laukkojen jälkeen käveltiin hetki ja sen jälkeen käynti ja ravi olivat paljon tasaisemmat. Vasemmassa kierroksessa ravi pysyi paremmin raiteillaan. Istuin harjoitusravissa. Otin vielä jokuset laukannostot molempiin suuntiin. Ihan ensimmäiset askeleet oikeaan kierrokseet olivat vähän tasapainoisempia mutta sen jälkeen en muiden nostojen jälkeen saanut kuin pään ylös nostossa.

Välillä ponille oli hankala saada iloisempaa ilmettä.
©Kaisa

Kun haastattelin ettei ponilla olla juuri menty ilman satulaa niin pitihän sekin hoitaa pois alta. Loppukeventelyjä hetki satulalla, sitten satula pois ja hetki vielä ravailua ilman. Ihanan tasaista! Tästä jos pääsisi aloittamaan, mutta olikin jo lopetusaika.

Käytiin kävelemässä loppukäynnit taas maastossa. Ei onneksi tullut isompaa sadetta niskaan vaan aurinkokin pilkotti. Ötökät kiusasivat Piitä kuviin pysähdellessä. Tamma esitti laamanaamaa. Minä taas kuolasin maastoesteitä. Tällä kertaa päästiin lopuksi kävelemään ihan uittolammen näköiseen pieneen veteen. Tämä oli onneksi matala ja Pii meni empimättä veteen.

Vesihommia.
©Kaisa

Lopuksi vielä Kaisa kyytiin ilman satulaa ja valokuvat Kaisasta ja Piistäkin.

Kuvittelin tallireissun olevan ohi reilussa parissa tunnissa. Käytännössä jatkoin matkaa vasta puoli kahdeksan aikoihin kun tajuntaan iski noin kolmen tunnin kotimatka.

Ongelmia:
pihalla satoi hetkittäin
alkuun vähän hakemista
laukat ei kovin tasapainoisia

Parannusta:
verkkalaukkojen jälkeen meno tasoittui kovasti
kivan tasaista menoa ilman jekkuja
oikein tolkusti loppukäynneillä maastossa ilman satulaa
ei kastuttu
ihanan symppis poni

Kaisa kuvasi meistä pätkiä. Ravi näyttää aika mummoilulta.


Tämä jäi viimeiseksi kerraksi Piin kanssa, sillä poni valitettavasti menehtyi ähkyyn reilu viikko tämän jälkeen. Lämpimät osanotot Kaisalle!

Voi Pii, olit ihana!
©Kaisa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora