Tänä vuonna moni omasta porukastamme perui leirin. Kävi niin että sennuleirille ei olisi saanut talon puolesta valmista ruokaa, joten päädyin viikkoa aiemmin kenttäleirille. Majoitushommat oli vedetty myös uusiksi. Omituista olla ratsastusleirillä omassa huoneessa. Mutta hyvä näin niin uskalsin lähteä.
Leiri alkoi maanantaina lounaalla, joten pakkasin edellisenä iltana pikkutunneille, nukuin tolkuttoman vähän ja ajoin aikasin aamulla lähes 4 tuntia yksin pysähtymättä perille Suonenjoelle. Heppailut siis Vanhamäen tallilla.
Leiriläisiä oli 13 ja ratsastettiin kahdessa ryhmässä. Meillä oli maanantaina jälkimmäinen ja onneksi pienempi eli 6 hengen ryhmä. Mentiin epävakaan kelin takia maneesissa (20 x 60 m).
Ekalle tunnille sain Kamillan ja se oli valmiina edellisellä tunnilla. Aiheena koulua. Muistelin edelliskerran (2018) leirin aloitustuntiani kunnon luulot pois -menoksi ja vähän jännitti. Yritin vakuutella itselleni että olen ratsastanut sen jälkeen tolkuttomasti.
Kamilla oli iso. Korkeutta n. 175 cm (sukupostin mukaan 171 cm). Onneksi ei kovin leveä. Pitkä kuitenkin.
Alkuun haettiin askellajit haltuun ja ratsuja avuille. Takasia töihin ja ratsua lyhyemmäksi. Humma oli yllättävän kiva, tasainen ja kevyt. Takasten muistutteluun tarvitsin apuja. Jossain välissä tehtiin uraa pitkin vähän keskiraveja. Hienosti venyi.
Alkuverkan jälkeen nostettiin jalustimet kaulalle ja pyöriteltiin jalat ja kädet vetreämmiksi. Ensin ravia ja laukkaa pääty-ympyröillä (vasen kierros). Ei yhtään niin raskasta kuin pelkäsin! Vaikka mentiin ihan pitkät pätkät. Kamilla liikkui itse eteen ja kantoi (ainakin minun mielestäni) itsensä kivasti.
Sitten volttailua. Joka kulmaan voltti. Pitkille sivuille loivat kiemurat ja niiden sisään voltit. Tätäkin mentiin melko pitkään. Jalasta eteen, puolipidätteet. Tamma tuli sangen kivaksi. Kunnolla ravia eteen. Eikä ollut edelleenkään pahasti rankkaa.
Välissä ratsastettiin käyntiä paremmaksi. Kamillalla tulee käynnistä kisapaperiin kuulemma joko 4 tai 8. Menee helposti passikäynniksi. Kuski koulittiin ratsastamaan takaset alle ja käynti hyväksi. Se auttoi. Harmi että unohdin jo mitä tarkalleen tehtiin. Pieniä väistöjä? Minulle muistaakseni uusia asioita kuitenkin.
Otettiin vielä laukat toisessa päädyssä pääty-ympyrällä. Piti tehdä temponmuutoksia ettei pääse pitkäksi. Harmi ettei ollut peilejä enkä nähnyt yhtään. Jotain hääräsin eikä tainnut tulla enempää sanomista.
Sitten otettiin jalustimet takaisin. Työstettiin vielä harjoitusravia ja jalkojen piti pysyä jalustimissa. Yllättävän hyvin pysyivätkin. Sitten ope usutti meitä keski- ja lisättyyn raviin. Viimeisellä lävistäjällä lähti niin hienosti että oma istuntani petti täysin. Pompin kyydissä vähän joka suuntaan ketkuen. Ope näytti tyytyväiseltä ja kehui minun iloista naamaani. Kamillan keskiravissa on kuulemma haastavaa saada kaikista askelista tasalaatuisia.
Lopuksi ope vielä pyöräytti vasemman jalkani kunnolla satulaan. Ihana! Vähän kiristi pakarasta mutta asettui hyvin ja rennosti. Ja selvästi paremmin oikealle paikalleen (taaemmas). Yritin väännellä oikeaa jalkaa samoin mutten osannut. Nyyh!
Ongelmia:
rennommista jaloista tuli eniten sanomista (polvet rennoksi alas)
ei kuskin selkää notkolle
ratsun takajalat töihin
istuntani ei kestänyt ratsun todella isossa ravissa istumista
en osannut kääntää oikeaa jalkaani oikein satulaan mallijalan perusteella
Parannusta:
ei ollut yhtään niin raskasta kuin pelkäsin
Kamilla oli ihan yllättävän kiva, tasainen ja kevyt
makea lisätty (tai niin minä luulen) ravi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora