Vakitunnilla Turkalla

Perjantaina oli ratsastuspäivä Turkalla. Päivällä satoi ja ukkosti kunnolla. Tallille mennessä oli jo kuivaa. Lämmintä silti vain +13°C.

Sain siis vakipaikan tästä sennujen b-a estepainotteiselta tunnilta. Tänään tunnilla oli 6 ratsukkoa ja oli mukava yllätys saada tunnille Ponne. Aiheena puomeja.

Taas lähes kaikki oli hukassa. Sain onneksi ohjeet ratsun löytämiseen. Ihmettelin kun pihalla ei näkynyt ketään Ponnen näköistä mutta se olikin kaverin kanssa pihatossa sisällä. Muistelin että sen varusteet olivat alatallissa ja vein sen sinne varustettavaksi. Sattumoisin omaan karsinaansa  (selvisi tunnin jälkeen). Harjat, suojat ja jalkkarit piti hakea ylätallista ja suhasin väliä aika monesti eestaas. Onneksi kaikki löytyi lopulta, aika monesti piti kysyä.

Ponne oli kovasti rauhoittunut edelliskerrasta eikä enää hyörinyt. Olin jo unohtanut kuinka pieni se onkaan. 157 cm lukee nettisivuilla mutta harjatessa tuntui n. 150-senttiseltä. Haukotteli ennen kuolaimia. Satulaankin tuntui kapoiselta. Jo 8-vuotias.

Kenttä oli todella hyvässä kunnossa eikä yhtään märkä. Puomit olivat aloillaan ja alkuhaahuilun jälkeen saatiin verkkailla ravissa itsenäisesti. Ponne oli vähän kipittäjä. Himmailin vauhtia hetkittäin ja yritin tehdä asialliset kulmat. Ympyröillä taivuttelin. Kulki silti enemmän väärinpäin. Molemmat suunnat.

Sitten ruvettiin tulemaan puomeja. Ensin kevyessä ravissa joka sivulla olevien puomien yli. Kulmat takaosakäännöksen ajatuksella mutta ihan suoralla hevosella. Alkuun käynnissä, sitten ravissa ja lopuksi asetusta menosuuntaan. Ponne kuulemma rupeaa ennakoimaan helposti. Ihan nättiä menoa sen kanssa kuitenkin tuli. Hyviä kulmia kun keskityin. Yleensä jaksoin keskittyä kolme neljästä. Puomit ihan ok. 2 askelta väleihin. Hetkittäin rupesi myötäämään muttei silti ollut avuilla koska nopeasti pää nousikin.

Sitten istuttiin harjoitusraviin ja hinkattiin tätä kierrostolkulla ympäri. Ponnella oli vähän töksyttävä ravi istua. Eikä tullut suuremmin kommentteja eli lähinnä vain suhasin kulmat ja puomit. Hitusen puuduttavaa.

En muista mentiinkö ensin ravissa toiseenkin suuntaan vai ensin laukat.

Laukka aloitettiin 5 minuutin kevyen istunnan harjoituksella (vasen kierros). Tajusin onneksi lyhentää jalkkareita (4 reikää). 5 minuuttia meni helposti ja yritin vähän säädellä laukkaa ja ratsastaa kulmia. Mitään kommentteja ei tullut ja taas oma tekemiseni oli puolivillaisempaa kuin olisi voinut olla. Lopuksi sai vähän spurtata eteen mutta aika maltilla Ponne silti eteni. Tuskin on edelleenkään kunnon kiituri.

Välissä käveltiin hetki.

Oikeassa kierroksessa tultiin puomeja laukassa. Luulin tätä helpoksi hommaksi mutta meillä olikin yllättävän paljon ongelmia puomeille osumisessa. Ponne teki erikoisia ylähyppyjä jos jäi liian kauas tai tuli liian lähelle. Rikkoi myös raville välissä. Eikä mielellään lähtenyt kauempaa. Kulmia piti yhä ajatella takarimaisiksi. 16 metrin puomiväli piti tulla neljällä. Ensin tuli siisti 5 ja sen jälkeen monesti 4,5.

Joka kierroksella oli vähintään yhdellä tai kahdella sivulla ongelmia ja aika pitkään yritin niitä ratkoa itsekseni. Ohje oli päästää edestä enemmän tilaa jotta mahtuu venymään. Meni hetki että tajusin normaalin tuntumani jarruttavan ratsua. Lisäksi takasiin piti saada lisää aktiivisuutta. Ajattelin muualla ratsastavani vähän lyhyempää ja aktiivisempaa laukkaa. Se auttoi ja ongelmia oli ehkä enää noin joka viidennellä kerralla. Ei tullut ihan priimaa ja se jäi vähän kaivelemaan.

Loppuravit mentiin oikeaan kierrokseen kevyessä istunnassa. Taas 5 min mutta otin varaslähdön. Ravissa oli vaikeampaa eikä tasapainoni pitänyt yhtä hyvin. Pidin vähän harjasta kiinni. Nilkkani kiepeytyivät.

Käskyä kaartoon ei tullut vaan väki lopetti aika itsenäisesti ja ratsumuodostelmakin oli lähempänä sumppua kuin kaartoa.

Kasattiin puomeja pois ja tunnin jälkeenkin piti kysyä paljon tarkentavia kysymyksiä. Ponne jäi sisälle, samaan karsinaan tosiaan kuin ennen tuntia. Iltaruoat oli valmiiksi annosteltu vateihin ja ne annettiin. Alatallin harjakassin harjoja sai käyttää. Pyyhkäisin satulavyön kohdan kostealla sienellä ja sain seurata siittolan puuhia hetken. Henkilökunta oli superystävällistä.

Ongelmia:
aika moni juttu oli yhä hukassa
en saanut Ponnea ihan apujen väliin
laukkapuomeille osuminen ei ollut tänään kovin hyvää
olisin voinut ottaa enemmän kommentteja
suhailin menemään

Parannusta:
henkilökunta oli ihanan ystävällistä
kevyen istunnan treenit eivät olleet pahoja