Liian passiivinen kuski

Keskiviikkona mahduin lopulta Äimärautiolle jo neljän tunnille. Valitettavan hankalaa oli saada tämä selvitettyä. Pihalla tihutti, joten skippasin suunnitellun tallipyöräilyn ja tuntikin pidettiin maneesissa. Ratsukseni sain mahdollisen koulukisaratsuni Flooran. Hoitaessa oli oikein kiltisti. Maneesissa säädettiin koulusatulaa vielä taaemmas mutta silti tunnin jälkeen tuntui olevan taas melko edessä.

Ratsukoita tunnille tuli 9 ja osa oli sangen pieniä kuskeja ja poneja. Alkuverkassa Floora tuntui olevan käsijarru päällä. Vasta kun ope käski antaa pidempää ohjaa, sain sen etenemään paremmin. Kannuksista en huomannut olevan apua. Muutenkin tuntui että humma oli tuulella käyvä. Välillä liikkui, välillä jäkitti. Raipasta eteni välillä.

Tämän päivän kuviot olivat kolme ympyrää. Ympyröillä ensin asetettiin/taivutettiin ulos. En pysynyt enää kaikesta kärryillä mitä ope puhui. Sen kyllä huomasin että Floora oli kaatumassa omiin suuntiinsa. Käden kanssa piti olla vakaa. Nyrkit kiinni. Johda reilusti. Paljon tuli sanomista myös että polvet irti, reidet myös. Omasta mielestäni jalkani olivat niin irti kuin voivat olla. Hengitä syvään. Näemmä se hetkellisesti auttoi. Kovasti taas kokeilin kaikenlaista mutta suuria oivalluksia ei tullut. Parhaiten auttoi vieressä seisova ope. Olin kuulemma liian passiivinen ja Laiban kanssa ratsastin aktiivisemmin. Sanoisin että Laiba toimi passiivisella ratsastuksellani paremmin.

Ravissa Floora eteni hetkittäin ihan ok. Ope kaipasi hummaa monesti pyöreämmäksi. Jos asetettiin ulos niin maneesin keskustan puolen kädessä oli ulko-ohja (tietysti!) ja sillä piti hoitaa pyöreys tms.

Laukassa hepo ei meinannut edetä mihinkään. Raipasta ei ollut paljon apuja. Jokusen kerran pudotteli laukan pois ja välillä muuten vain mateli. Yritin kovasti ymmärtää mitä ope puhui ja toteuttaa ohjeita. Sisään kaatumista piti korjata katsomalla itse ulospäin. Tänään ei tosiaan päästy oikein edes suoralla hevosella ratsastamiseen. Laukkavoltit (varsinkin ilman raippaa) kuulostaisivat todella utopistisilta.

Loppuun tuli vähän parempaa pätkää muttei silti ollut oikein olo, että humma olisi ollut avuillani. Ohjien piti antaa olla pitkähköt. Hevosen pitäisi seurata tuntuman perässä. Juupa juu. Päästiin niukasti siihen että se ohjautui.

Loppuraveissa tuntui (ja peileistä näytti) paremmalta muttei ollut vielä sellainen olo että tahtoisin lähteä Flooralla kisoihin. Ope vastasi että tässä on vielä hyvin aikaa ennen kisoja. Mitenköhän 1,5 viikkoa riittää siihen että opin ratsastamaan Flooralla? Laiban kanssa tuntui kaikesta huolimatta menevän paremmin.

Floora meni tältä tunnilta sisään mutta hommat jatkuivat myöhemmin illalla. Pyyhin siis vain sienellä läpi. Oli aika hikinen.

Yritin varata seuraavaa tuntia mutta oli valitettavan täyttä. Vasta siinä vaiheessa selvisi että tämä oli junnujen 1-2 -tason jatkotunti. Mutta ei haitannut.

Ongelmia:
selkäännousu oli hankalaa kun heppa hivuttautui pois korokkeiden luota

en oikein osannut ratsastaa Flooraa

teki mieli keriä ohjia lyhyemmiksi
(poikkeuksellisesti) vasen jalustin putoili jalasta

taisin kaikesta huolimatta puristaa liikaa jalalla,

pidättää liikaa hengitystä,

aukoa nyrkkejä liikaa

ja olla liian passiivinen

Parannusta:

kiltti hoitaa

sain ihanan paljon huomiota ja apuja vaikka oli näin paljon väkeä

loppua kohti parani