torstai 9. heinäkuuta 2020

Leirin leikkitunti

Torstaina aamutunti oli leikkitunti. Meidän tunnille tuli 6 ratsastajaa, joista puolet kunnolla sennuja. Toivoin pyöreäselkäistä ratsua eli tänään oli ponit hommissa. Omppua (ja Kamillaa) ei ollut valikoimissa ja osa oli jo kaapattu. Minä nappasin voikon Maten. Ennen selkäännousua selvisi että humma on curly. Kihara ja pörheän näköinen harja oli kyllä jo aiemmin herättänyt huomioni. Pitkään orina ollut ruuna. Luulin tammaksi.

Poni oli siis jo edellisellä tunnilla. Minä kapusin jonkin sortin kavalettipalikan päältä kyytiin. Koroke ei ollut kovin korkea mutta ihan riittävä. Ratsu oli yllättävän kapea ja alkuun selässä oli vähän hutera olo. Alkutunnin pidin harjasta kiinni. Meno oli onneksi tasaista, myös siirtymissä.

Matte kulki sangen helposti pyöreänä, joka tietysti tasoitti menoa. Alkuun saatiin verkkailla itsenäisesti eli pyöriteltiin ravissa kuvioita. Epävirallisesti olisi kai pitänyt mennä letkan perässä mutten malttanut. Laukkaa vähän avattiin pitkillä sivuilla eli usvatin ihan reippaasti eteen. Kivasti lähti spurtit. Pidin harjasta kiinni. Hienosti myös kuunteli ja hidasti.

Matte vauhdissa.
©Caro


Ensimmäisenä leikkinä mentiin hippaa. Kaikki hevosten selässä. Toinen otettiin kiinni ratsastamalla tämän rinnalle. Eikä jahtaaja tai kohteena oleva saaneet laukata. Pari ensimmäistä kiinniottoa mielestäni epäonnistuivat. Selityksenä tuli että lähelle pääseminen muutenkin riitti. Jahas.

Tämä oli ihan viihdyttävää enkä miettinyt enää yhtään selässäpysymistä. Ehkä oltaisiin silti voitu lopettaa jo vähän aiemmin.

Käveltiin hetki ja sitten järjestäydyttiin viesteihin. Junnut vs. sennut. Sopivasti meni joukkueet tasan 3 vs. 3. Pujottelu, kavaletti, palikan kierto, estetolpasta kannattimen mukaanotto ja täysiä takaisin. Jälkimmäisellä kierroksella laitettiin kannatin takaisin tolppaan.

Minä ja Matte aloitettiin kummallakin kerralla. Pujottelu piti mennä ravissa. Sen jälkeen laukka. Palikan kierto sujui meiltä sukkelasti. Koko estetolppa meinasi sen sijaan lähteä matkaan. Sain kuitenkin kannattimen irti ja tolppakin pysyi pystyssä. Ihan täysiä ei menty takaisin.

Otettiin karvan hieno voitto ekalla kierroksella.

Toinen kierros meni vielä sujuvammin. Meinasi vaan naurattaa kun kannatinta asettaessa käsi tärisi niin etten meinannut saada sitä paikoilleen. Vaikka tein itse sukkelan suorituksen niin junnut veivät toisen kierroksen.

Sitten olikin jo loppuverkkojen aika. Saatiin vaihtaa ratsuja. Vaihdettiin ensin Paavon kuskin kanssa päittäin. Voikosta ruunivoikkoon. Korkeutta ratsuilla oli suunnilleen saman verran mutta Paavo oli varmaan tuplat leveämpi. Ihan kauniisti sekin ravissa liikkui. Tasaisella tuntumalla ja kivan aktiivisesti. Itse ratsastushousuilla en huomannut ponissa mitään erityistä liukkautta mutta useampi sieltä luiskahti alas. Osa tosin pelleilyn takia.

Olisin halunnut kokeilla myös tummaa Tarmoa mutta Tarmon kuski ei halunnut luopua ratsustaan. Sain kuitenkin myös himoitsemani suokki-Sakun alle. Kuulemma hevoskokoinen mutta sangen samankokoiselta tuntui kuin nämä ponitkin. Sakunkin selkään kampesin itse pikkukorokkeelta.

Rungoltaan Saku oli medium. Ehkä myös luisevin selkä näistä kolmesta. Silti mukava. Ratsuista selvästi etupainoisin. Herättelin takajalkoja töihin ja nostattelin keulaa. Ihan kelpoja pätkiä tuli mutta nopeasti humma aina lösähtikin.

Loppukäynneissä epämääräinen selässä häröily siirtyi sennuihinkin.  Ensin ravasin hetken kädet sivuilla. Ohjaus ei ihan toiminut pelkällä istunnalla. Sitten pysähdyksissä tein puolikkaan maailmanympärysmatkan (itselleni vaikeampaan suuntaan eli oikeaa jalkaa nostellen) ja kävelin loppukäynnit takaperin. Ravia en tohtinut ottaa. Junnut myös ravailivat takaperin ja muksahtelivat alas.

Olipa hauska tunti! Eikä tullut hiertymiä!

Ongelmia:
aika luikku ratsu
en saanut ratsastaa Tarmolla

Parannusta:
pysyin kyydissä
Maten laukka avautui hyvin

Kiitos leirikavereille myös videopätkistä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora