sunnuntai 19. heinäkuuta 2020

Kisatiimin treenit maastoesteillä

Sunnuntaina oli kisatiimin treenipäivä Turkalla. Tällä kertaa mahduin mukaan. Vaihtoehdoissa oli myös maastoesteitä, joten valitsin tietysti sen. Vuodessa kun on aika pitkä aika kun maastikset eivät onnistu.

Keli oli päälle parinkymmenen lämmin ja pilvinen. Meidän ryhmässä oli lopulta vain 5 ratsukkoa ja minulle oli merkattu Roco. Arvelin aiemman perusteella että se pitää hakea taas rantalaitumelta. Se osuus meni oikein mutta tohotin sinne niin kiireellä etten katsonut laidunkarttoja ajatuksella. Sen seurauksena pyörin kaikki laitumet ympäriinsä ja etsin oikeaa ratsua. Kun olin lähdössä tyhjin käsin takaisin niin porukka löytyikin tammojen takaa toiselta puolelta tietä. Silmien avaaminen jo menomatkalla olisi ollut suotavaa!

Laitoin Rocolle narun suuhun ja käveli kiltisti mutta löntystellen talliin. Varustusaikaa jäi ruhtinaalliset 2 minuuttia. Onneksi ketutus vaihtui nopeasti tehokkuudeksi eikä Roco ollut likainen. Pyyhin pään, satulan ja vyön aluset ja jalat nopeasti harjalla ja putsasin kaviot. Satula, satulahuopa, suitset (kumitutit olivat kadonneet) ja suojat. Oli vain ponikokoja pareittain, joten sellaiset. Jalustimet olivat valmiina.

Olin vain 5 minuuttia myöhässä hyppäämässä ratsaille enkä edes pahasti viimeisenä. Alkuverkat tehtiin kentällä eli ravailtiin vähän ympäriinsä. Roco oli enemmän löysä kuin reipas.

Maastossa eli pellolla tehtiin samoin hetki ravia ja laukkaa itsenäisesti ympäriinsä. Siinä ohessa ehdin  jutella open kanssa hetken ja nopeasti keskustelu ajautui niille urille että sain luvan osallistua Oulun tuleviin kenttäkisoihin. Ratsuksi näillä näkymin varmin Roco ja tähtäin 90 cm sennujen aluemestaruusluokkaan. Eli estekisoihin metsästämään kvaaleja.

Hypättiin ensin Avant-kisojen kakkoseste eli mökki pari kertaa yli. Ekalla kerralla olin lähdössä kauempaa ja Roco otti vielä pikkuaskeleen. Toinen ylitys tuli siistimmin. Sitten jatkettiin perään kolmonen eli sianselkä. Ei ongelmia. Muualla ratsu oli vähän löysä mutta laukoissa syttyi hyvin. Kuskin hommaksi jäi lähinnä vahtia keula ylös ja tasapainottaa.

Seuraavaksi käytiin katselemassa esteet 4 ja 5 eli punaiset esteet tummilla "katoilla". Tultiin ne kertaalleen. Samoja esteitä siis kuin kisoissakin tultiin. Osa pellosta oli nalkitettu laidunlangoilla eikä kaikille esteille päästy. Tultiin vielä 9 ja 10 eli tukki ja sininen laavu. Ihan hyvin menivät nämäkin.

Sitten ope keksi että jos ollaan menossa tuttariin niin pitäähän meidän treeneissä tulla isompia esteitä. Hypättiin siis vielä pohjille isomman radan 4 ja 5. Ensin treenikierroksella isolla voltilla. Se oli oikein ovela ratkaisu! Nelonen oli keltapunainen A-este, ehkä 90 cm. Näppärästi yli. Väliin siis voltti. Vitonen oli kapea "kanto", korkeutta n. metrin. Roco otti varman päälle ja teki kunnon loikan yli. Kuskilla oli jo vähän kyydissä pysymistä! Mutta yli mentiin siis! Vau! Ja juuri tänään kun en jaksanut ottaa GoProta mukaan (koska kaikki paikat ovat tukossa vanhoista heppavideoista).

Sitten tultiin vuorotellen koko tämä rata. Muut ensin ja me sitten höystettynä näillä isommilla esteillä. Kuvat näistä isommista esteistä (ja kisarata) löytyy CourseWalkista.

Meidän eka oli mustavalkoinen hainhammas (este 2) talon vieressä. Mielestäni laukka oli ihan hyvä mutta silti Roco nuupahti esteen eteen. Olihan este risujen kanssa ehkä metrin eikä oltu käyty katsomassa (sitäkään) etukäteen. Todella nätti ja siisti kielto. Uusi laukka päälle, vielä vähän enemmän ytyä ja toisella yrityksellä yli.

Kolmonen nätisti. A-nelonen myös. Kaari kapealle kannolle oli aika tiukka ja tultiin kannolle (este 5) vähän vinossa. Hieman epäilytti mutta Roco sai itsensä silti siitä yli. Ei tyylikkäintä mutta tässä hypyssä oli helpompi istua. Ysi hyvin ja vikaksi tultiin keltainen laavu (este 10). Ope arveli n. 85-senttiseksi eikä näyttänyt yhtään pahalta. Helposti yli hyvästä paikasta! Vähän hengästytti mutta oli luottavainen olo.

Sitten lähdettiin kenttää kohti. En tiedä oliko vesi luvassa mutta kysyin että voitaisiinko mennä se. Vastaus oli kyllä. Ehdotin käyntiä mutta vastaus oli laukka. Rannalle asti Roco laukkasi kunnes veti stopit. Talutettuna vähän arastellen veteen ja sen jälkeen eteni itse. Toinenkin kerta oli vähän empivä mutta kuitenkin etenevä.

Ope ehdotti että me hypätään iso este (este 11) ennen vettä ja puskaeste (este 12) veden jälkeen. Tultiin vesi laukassa kolmannella kerralla jo lähes sujuen. Ohje oli jatkaa esteelle. Paikka olisi ollut ihan hyvä mutta Roco tikkasi vielä miniaskeleen. Päästiin silti yli. Tuntui siltä että tämä ei tästä toistoilla parane, joten jätin suosiolla tähän niin kauan kuin jalka nousee yli asti. Iso jätettiin siis tulematta eikä otettu sakkohyppyä puskallekaan.

Kentällä vielä loppuhölkät pois. Loppuhoito oli tänään kevyempi, sillä Roco jatkoi vielä iltapäivällä estetunnille. Kengityslistaan laitettiin Roco jonon jatkoksi kantahokeille elokuun loppuun. Rokotukset ja luvat ovat jo kunnossa.

Ongelmia:
en meinannut löytää ratsuani laitumelta
ensimmäinen kielto Rocon kanssa
hetkittäin vähän löysä

Parannusta:
loikattiin metrisestä maastoesteestä yli!
ihanan kiltti kielto
ei katsellut (muita) uusia esteitä
oli kivaa!

Katriina sai kuvattua meidän loppuratamme:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora