sunnuntai 1. maaliskuuta 2020

Toinen kerta Ponnella hiihtoratsastuskisoissa

Sunnuntaina oli vuotuisten Turkan hiihtoratsastuskilpailuiden aika. Aika viime tippaan piti jännittää onko tarpeeksi lunta kisoihin. Lumi riitti juuri ja pakkastakin oli kivasti vain viitisen astetta. Pilvessä. Tallin puolesta järjestyi taas lainaratsukin, viime vuodelta tuttu Ponne. Nyt ei pahemmin jännittänyt missään vaiheessa.

Isoin luokka oli tänään ensimmäisenä ja oma lähtövuoro kymmenentenä. Ponne kävi menemässä radan jo kertaalleen alle eli sain sekä valmiiksi varustetun että verkatun ratsun. Pahin hyöriminen oli onneksi tasoittunut viimevuotisesta ja varpaani säilyivät ehyinä. Toppahousuistani ei voi sanoa samaa. En teipannut lahjetta, joten vetoketju aukesi koko matkalta nilkasta vyötäröön. Onneksi alla oli sukkahousujen lisäksi villahousutkin. Ei kovin tyylikästä. (Myöhemmin vetoketjun sai onneksi vielä korjattua.)


Alustava ratapiirros ennen kuin virallista oli julkaistu.
Virallinen jäi sitten kuvaamatta.


Reittiä oli lyhennetty aiemmista vuosista ja nyt laukkapätkät eivät enää kiertäneet koko peltoa.

Edellinen kuski kommentoi että Ponne oli vyöryvä eikä meinannut olla jarruja. Käynnissä kulki odotellessa ihan nätisti. En suuremmin hakenut omille avuilleni, pidin vain liikkeessä ja käytiin lopulta kierros verkkalenkillä. Ravia ja vähän laukkaa. Totesin itsekin ettei ole kovin hyviä jarruja.

Radalla yksi humma meni kaarteessa kumoon ja sen jälkeen pelkäsin itsekin kumoutumista.

Paria ratsukkoa ennen saatiin valjaat ja hiihtäjä perään. Mentiin verkkalenkki hiihtäjänkin kanssa. Ponne ei paljon kysellyt vaan meni vain. Sain onneksi hidastamaankin.

Melko pian oma lähtövuoro koitti. Lähtiessä Ponne yritti painaa vasemmalle mutta sain käännettyä reitille. Esteiden väli oli n. 22 metriä ja suunnittelemani 5 askelta meni siihen oikein nätisti. Kaarteissa huomasin että sisäkurvin laidassa on huonompi pito. Yritin tähdätä vähän keskemmäs. Myötälaukoista en jaksanut murehtia. Taisi tulla tässäkin jo muutama askel ravia.

Esteestä yli.
©Siiri Salmi

Ennen isoa hyppyriä hiihtäjä käski hidastamaan ja lopulta Ponne putosi raviin. Töyssyt menivät hyvin ja sen jälkeen tuli lupa mennä. Mutta se tulikin liian äkkiä ja kokispullojen läpsäytyksissä tuli huti. Ponnen jarrut eivät enää toimineet kovin hyvin.

Sitten usvatettiin suora, mentiin kääntölenkille maltisti ja usvatettiin suora takaisin. Vaikka Ponne tuntui lähtevän hyvin niin silti huippunopeus oli vain n. 32 km/h.

Jiihaa!
©Siiri Salmi

Kaarre kiemuratielle näytti jyrkältä, joten yritin ottaa vauhtia ihan reilusti pois. Alku kiemuroista meni laukalla, sitten Ponne putosi raviin. En muista hidastinko itse raviin asti. Pohdin radalla että päästään niistä nopeammin ja tasapainoisemmin ravissa. Videon perusteella en ole enää varma.

Jalka nousee.
©Siiri Salmi

Pujotteluun tajusin nyt hidastaa myös reilusti ja mentiin sitten sekin ravissa. Tötteröiden välit olivat n. 10 metriä. Sen jälkeen vielä laukka päälle ja hiihtäjä kitkaesteestä yli.

Yhdellä virheellä maaliin eli aikaamme lisättiin 10 sekuntia. Lopullinen tulos oli 3 min 11 sek. Sillä oltiin kuudensia. Kisaajia oli 14 ja nämäkin olivat näemmä hyvän mielen kisat sillä 6 palkittiin. Saatiin siis vielä tiimille vihreä ruusuke. Ponne toisella porukalla oli toisena, joten ei saatu niitä nopeampaa aikaa. Mutta pysyttiin pystyssä eikä humma kompastellutkaan. Virheettömällä suorituksella oltaisiin tällä ajalla päästy vain yksi pykälä paremmiksi tuloslistoilla. Mutkat pitäisi päästä siis vielä lujempaa.

Videokooste suorituksestamme:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora