Keskiviikkona oli taas tallipäivä, eihän sieltä osaa olla pois. Päivällä oli ihanan aurinkoinen pikkupakkanen ja siitä oli vielä loppukajo jäljellä kun pääsin tallille, -4°C. Arvelin saavani jatkaa Ressulla ja osuin oikeaan.
Varustaessa oli asiallisesti. Tunnilla oli 4 ratsukkoa. Aloitettiin samaan tapaan kuin maanantaina eli ohjat ensin puolipitkiksi ja pikkuhiljaa lyhennettiin kun ratsu lyheni. Aika pian otettiin raville keventäen eikä siinä vaiheessa ollut vielä kovin hyvää tuntumaa poniin. Tovi meni taas jäykistellessä mutta siitä lähti paranemaan. Kehuin aina kun teki oikein eli lähes jatkuvasti. Taisi Ressu jotain tajuta, ainakin motivaatio tuntui säilyvän hyvin. Etenikin. Käynnissä tuli jossain vaiheessa kehuja että puoli kaviota yliastuntaa.
Mitään kovin ihmeitä ei tehty. Siirtymiä ja voltteja. Pysähdyksissä tuli kivasti tuntumalle pyöreänä. Ekaa kertaa keskityin oikeasti miettimään että mikä jalka tulee viimeisenä pysähdykseen. Ressu tykkäsi ottaa oikean. Tajusin myös ettei sitä tarvi tuijottaa vaan tunnen sen.
Laukkoja otettiin tänään aika paljon koska talvi uhkaa taas vaihtua jäätiköihin. Nostot tuli napakasti ja tehtiin iso ympyrä. Ressu laukkasi kivan energisesti itse. Laukassa piti muistaa taivuttaa ja tehdä puolipidätteitä. Ei ihan pyöreää kuin korkeintaan pikku vilkahduksen mutta kuulemma hyvää selänkäyttöä. Aika tasaistakin. Nyt ope oli aika hiljaa, tänään se tarkoitti mielestäni että meillä meni hyvin.
Tunti vilahti äkkiä ohi ja kinusin jo jatkoa. Vähän olin huolissani ponin jaksamisesta mutta poni hommiin vaan.
Seuraavalle tunnille tuli yhteensä 5 ratsukkoa, joista 2 tuli ilman satulaa. Pohdin että miksen sitten minäkin ja heivattiin satula. Tuntui että sekä korkeudesta että leveydestä katosi 20 cm. Olin tosi matalalla.
Alkuun tuntui aavistuksen huteralta mutta nopeasti satulattomuuden unohti. Taas siirtymiä, voltteja ja täyskaartoja. Tasoittui lisää. Toki edelleen oli nyökkimistä. Mutta pyöreät pätkät rupesivat pidentymään ja niitä tuli sekä suorille että volteille. Eikä poni painanut enää toiselle ohjalle.
Tälläkin tunnilla laukattiin reilusti. Alkuun ympyröitä, sitten tuplaympyrä, sitten iso ja pieni ympyrä ja lopuksi loivaa kiemuraa. Ponin paras terä oli kadonnut ja tuntui etten voinut enää kunnolla tehdä puolipidätteitä kun pelkäsin hyytymistä. Taivutteluun olisin voinut keskittyä vielä paremmin ja pitämään ulko-ohjaa. Nyt meni aika paljon energiaa reitin miettimiseen ja katseluun onko väylä vapaana. Vastalaukat poni hoiti tosi tasaisesti. Ei mitään ongelmaa vaikka tehtiin lopuksi jyrkkäkin kaari.
Lopputunnin ravissa rupesi tulemaan jo sellaisia vilkahduksia, joita ponilta odotan. Saatiin useamman askeleen tasainen ja etenevä pätkä rentona kohti tuntumaa. Kerrankin vielä open edessä. Ohjauskin parani oikein kelpoon ja toimi myös loppukäynneissä hyvin. Nyt voisin sanoa että ponin hallinta oli jo noin 92 %. Ja yhä tämä tuntuu niin palkitsevalta kun se rupeaa toimimaan. Huomiselle onkin sitten aika kovat odotukset. Taikanappuloiden paikkoja etsimään.
Ongelmia:
loppua kohti poni vähän uuvahti
yksi väärä laukka
Parannusta:
tasaisuus lisääntyy
muistin kehua
pysähdyksissä pyöristyi hienosti tuntumalle
laukat nousi napakasti ja oikein
vastalaukat meni helposti
sain kehuja paremmasta ylävartalon asennosta
poni sai kehuja hyvästä yliastunnasta (käynti) ja hyvästä selänkäytöstä (laukka)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora