Apuohjat helpottamassa

Keskiviikkona tarjottiin vain jälkimmäistä tuntia ja hyvä niin sillä töistä meinasi tulla tähänkin kiire. Ratsun sain valita Sokerin ja Ressun väliltä. Sokeri oli juossut jo 2 tuntia alle, Ressu ei ollut mennyt vielä mitään. Päädyin jekkuponiin. Ensimmäinen jekku oli hyvin ennakoitavissa ja yritti taas kaikin voimin karsinan edestä heinäkasalle. Kaikki voimat piti munkin käyttää mutta sain estettyä. Joku hellempi ratkaisu olisi kyllä kivempi.

Ratsukoita tunnilla oli 5. Vaikka tänään oli ollut ihan ehta kevätkeli (reilu +8°C päivällä) niin kenttä ei ollut niin kuiva kuin haaveilin. Tallille mennessä mittari näytti +5°C. Tänään laitettiin Ressullekin kumpparit. Taisi olla eka kerta kun menin sillä apuohjattuna.

Meitä ei päästetty helpolla, sillä tuntumalla mentiin vain hetki käyntiä ja ravissa aloitettiin heti pohkeenväistöt. Povasin ongelmia. Ressu ei kuunnellut pidätteitä eikä siten oikein mennyt suoraan. Lopulta poni keksi että tämä on se tehtävä, jossa heittäydytään uralle. Sitten keskityin pitämään ponin suorana linjalla kunnes minä päätän mitä tehdään. Tarjosi venkulointia. Toistojen myötä väistöt onneksi vähän paranivat.

Laukkaa otettiin alkuun yhdellä pitkällä sivulla. Nosto kulmasta ja keskelle ympyrä. Olisikohan oikea kierros ollut tänään orastavasti pyöreämpi. Muualla piti kai ravata mutta ruuhkautui sen verran että käytännössä käyntiä. Nosti laukat reippaasti, eteni hyvin ja ope kehui täsmällisestä ratsastuksesta. Uralla mentiin suoraan.

Kumpparit auttoivat ainakin ravissa ja poni oli alun jälkeen tasaisempi edestä. Muistin viimeviikosta olla etukenottelematta. Alkuun maastoreissu vähän kummitteli takaraivossa mutta koska poni ei pöljäillyt omiaan niin rentouduin.

Päivän aiheena piti olla avot. Riemuitsin jo että Ressulla en ole niitä koskaan mennytkään. Vaan lopulta äänestettiin ja vastalaukka vei voiton. Alkuun tultiin sangen haastava kuvio. Kulmasta laukka, loiva kiemura ja keskelle iso ympyrä vastalaukassa. Uralle vielä takaisin laukassa. Mentiinköhän kerran vai kahdesti ja Ressu suoritti hienosti. Vaihtoherkillä Li-tammoilla oli vähän turhan haastavaa ja vaihdettiin kuviota. Nyt nostettiin uralta vastalaukka ja laukattiin seuraavaan kulmaan loiva kaarre. Lyhyen sivun keskellä käyntiin.

Kerran nousi oikeassa kierroksessa väärä, muuten se, mikä pitikin. Vasemmassa kierroksessa poni rupesi jännittymään nostoista. Kun komensin pysymään reitillä niin hermostui vain lisää. Jollain kierroksella nakkasi pukinkin mutta se oli niitä poniprotestipukkeja, joille voi vain nauraa. Yksi hassu nosto tuli kun poni laukkasi pari askelta paikallaan ennen kuin lähti etenemään. Vasemmassa kierroksessa tuli loppuun myös yksi vahinkovaihto. Yllättävää. Ope puhui vaihtoharjoituksista juuri tätä ennen. Niihin ei kuitenkaan tänään ehditty.

Omaa laukkavuoroa odotellessa tein vähän avoja käynnissä. Oikea kierros oli paljon helpompi.

Loppuraveissa poni tasoittui kumppareiden kanssa semihyväksi. Ei kulkenut ihan luotiviivalla enkä saanut isompaa ravia letkeästi irti. Eteni kyllä mutta turpakin nousi. Ope totesi että menee niin kivasti löysällä kumpparilla että pärjätään ilmankin. Niin loppuraveihin piti yhtäkkiä opetella ratsastamaan uusiksi. Käteni lähtivät ensin seilailemaan ja palautin ne ylös oikealle paikalleen ties kuinka monesti. Ulko-ohjan tukikin lörppyi. Lopulta vasempaan kierrokseen ympyrällä sain ponin ravaamaan rennosti ja tasaisesti pyöreällä kaulalla. Suoralla uralla piparoitui. Pysyttiin siis ympyrällä. Tajusin myös että näin monta rentoa askelta ei olla koskaan ennen saatu putkeen. Käyntiin tuli kivasti istunnalla.

Oikein hauska tunti. Kyllä apupyörät taas lohdutti ja oli paljon helpompaa. Loppuun meinasin jännittyä ja hieman hermostua kun ilman kumppareita tuntuikin vaikealta. Vaikka tiedostin turhat paineeni niin en osaa silti heittää niitä pois. Pyysin taas open kertomaan vitsejä kuskia rentouttamaan.

Ongelmia:
alkuun Ressu ei ollut avuilla
ponilla oli paljon omia mielipiteitä
pukittikin

Parannusta:
laukat meni helposti
oli suht tasainen
loppuun tasoittui ympyrälle ilman apuohjia