Kipakkaa loppastelua kisoissa

Uotilassa ei ole enää maanantaisin tunteja, joten tämä oli hyvä kisapäivä. Eiliset koulukisat jäi välistä ja Lida sai huilia. Tänään tammalle ei ollut muita kuskeja. Kisakutsusta poiketen oli lähtölistaan merkattu meille 80 ja 85 cm. Kuvittelin ilmottautuneeni luokkiin 70 - 80 ja 80 - 90. Vaan eipä tuolla tainnut juuri käytännön eroa olla. Mutulla sanoisin että kaikki esteet oli kisakorkeudessa. En käynyt kävelemässä rataa. Kivan simppeli vähän torstain tehtävien tapaan.

Ratapiirros.

Hoitaessa Lida oli kiltisti. Käytiin ensin hetki kävelemässä taluttaen pihalla. "Käveltiin", Lida siis pysähteli tuijottamaan jotain jatkuvasti. Maneesissa oli paljon tavallista virtaisampi. Reagoi jalasta hienosti eteen. Tuli kyllä takaisinkin. Laukassa otti spurtteja. Pysyi näpeissä eikä pukitellut tai sinkoillut sivuille. Ihan sallitun rajoissa siis.

Verkkahyppyjä hypättiin ykköselle ja vitoselle. En hirveästi säästellyt vaan tultiin ristikko kai kolmesti, pysty muutaman kerran ja okserikin jokusen. Alle 10 kuitenkin.

Meidän vuoro oli toisena, joten odoteltiin yhden suorituksen ajan kulmassa. Lida lähti innolla liikkeelle ja vähän voltattiin alle. Ykkönen puhtaasti. Verkassa tamma oli oppinut että kakkosesta mennään ohi ja nytkin tuli kiemuraa. Yli puhtaasti. Kaarre kolmoselle meni kauniisti väärässä laukassa. Kolmonen kolahti kunnolla mutta pysyi onneksi pystyssä. Nelonen oli kapea ja sekin selvittiin puhtaasti. Kolme laukkaa vitoselle ja puhtaasti yli. Kutosen kaarre oltiin sentään myötälaukassa. Tämä oli se helpompi suunta eli vasen. Kaarteessa seiskalle mentiin vähän seinän kautta. Puhtaasti yli ja myötälaukka. Kasikin nätisti joten jatkettiin toiseen vaiheeseen.

Ysille sujuttiin ja sekin yli. Kympille eli kapealle en saanut ihan suoristettua ja hypättiin kunnolla etusilla läpi. Väli meni kolmella ja 11 kaukaa. Kaarre ei ollut ihan siisti mutta myös 12 puhtaasti. Ei tehty oikoreittejä vaan kierrettiin kaikki ja lähestyttiin uralta. Siinä sama juttu eli etusilla läpi. Esteen jälkeen Lida oli jatkamassa vielä väärään suuntaan. Lopulta löydettiin vikakin este ja se puhtaasti.

Ei tullut haaveilemaani nollaa mutta toiseen vaiheeseen pääsy oli huippujuttu!

80 cm rata:


Käveltiin pihalla loppuverkkaryhmän ajan. Ulos meneminen oli Lidalle aika jännää ja lopulta meidät talutettiin ovesta. Pihalla kävelykin oli vähän jännää vaikkei tamma mitään tehnytkään.

Sitten päästiin uuteen verkkaan. Edelleenkään en säästellyt vaan ravailin, taivuttelin, volttailin ja laukkasin. Nyt hypättiin säästeliäästi. 4 vai 5 verkkahyppyä, joista eka oli ristikko. Oikeassa laukassa Lida tuntui hetken tosi hyvältä. Oli kuulolla. Liikkui eteen ja tuli helposti ja ripeästi takaisin. Vasemmassa ote taas vähän katosi. Testasin yhä laukkavoltit ja ne sujui ekaa verkkaa paremmin. Okseri pudotettiin ekalla yrityksellä. Tokalla pysyi ylhäällä.

Nyt oma hyppyvuoro oli tokavikana eli taas pihalle. Ei tullut kylmä ilman lisävaatteita vaikka olin fleecellä ja pakkanen kiri kahdesta kohti kahdeksaa. Takaisin maneesissa odoteltiin taas yksi suoritus.

Aloitettiin samaan tapaan kuin viimeksi. Nyt päästiin eka linja kiemurtamatta eikä 4 askelta mahtunut. Kakkonen alas. Kaarre kolmoselle taas väärässä laukassa, kolmonen alas. Askel tuli neloselle liian juureen ja nelonen alas. Vitonen puhtaasti ja keilattiin vielä kutonenkin. Seiskasta Lida nosti jalkansa yli ja vaihtoi laukan. Kasikin ylittyi isolla hypyllä vaikkei lähestyminen ollut ihan optimi. Tällä kertaa rata loppui siis kasiin.

85 cm rata:


Loppuraveissa Lida keräsi vielä kierroksia jostain ja meinasi poukkoilla vähän omiaan. Ehkä esteiden katoaminen ahdisti jos jäi hyppyhimoja?

Mikä oli kummallista niin molemmilla kerroilla kopioitiin edellinen suoritus ja pudotettiin päälle vielä omavalintainen bonuseste. Mutta kivaa oli! Jatketaan vielä niitä nollien metsästyksiä.