Torstai-iltana sain jatkaa Sokerilla ja olin tästä mielissäni. Tamma oli mennyt toisen tunnin alle. Oli tänään alusta asti aika mutkaton. Ohjautui kivasti myös pitkin ohjin.
Alkuravissa omassa istunnassani oli jotain pahasti vialla. Satula iski keventäessä alapäähän. En muista koska tällaista olisi viimeksi tapahtunut. Ehkä siitä johtuen jännitin selkäni kummalle kaarelle ja siihenkin rupesi sattumaan. Ope käski istua pystympänä (tulkitsin olevani liian etukenossa). Näihin ongelmiin nähden Sokeri kulki yllättävän kivasti. Vasemmassa kierroksessa ohje oli ratsastaa paremmin ulko-ohjan tuelle. Hullua, sillä oikealla ohjalla tuppasi eilen makoilemaan. Oikeassa kierroksessa ope kehui jo hyvän näköiseksi menoksi. Onneksi omat krampit hellitti välikäyntien aikana.
Harjoitusravissa homma oli paljon helpompaa eikä oma istunta harannut enää vastaan. Laukassa tehtiin molemmille sivuille loivat kiemurat. Vaikka ei ne kovin loivia olleet. Ei alkanut kovin vahvasti kun Sokeri kerta toisensa jälkeen pudotti raville. Ei näemmä tasapaino riittänyt. Ohje oli sitten tehdä kiemurat loivempina ja mekin ruvettiin pysymään laukassa. Sokeri tuntui laukkaavan suht kasassa muttei tainnut siltä näyttää. Open ohje oli koota ratsua. Kun kysyin että ai vieläkö niin lähes nauroi vastaukseksi että joo. Piti mennä myös hitaammin. Siinä olikin sitten tekemistä. Vasen kierros taisi mennä helpommin mutta siinäkin piti yrittää hidastaa.
Tunti loppui hieman yllättäen eikä ravattu enää. Kuvittelin välikäynneiksi mutta niin tosiaan oli tunti mennyt ja oltiin jo vähän yliajallakin. Vaikkei erityisesti loistettu päivän tehtävillä niin Sokeri oli kuitenkin oikein symppis tapaus. En oikein tiedä miksi tykkään siitä. Kai se on sopivan haastava ja riittävän luonteikas.
Ongelmia:
satula hakkasi alkuraveissa
alkuun jännitin selkäni kipeäksi
vastalaukkakaaret oli odotettua vaikeampia
Parannusta:
loivemmat kaaret sujui
Sokeri oli sangen tasainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora