tiistai 29. maaliskuuta 2016

Ensimmäinen oikea estevalkka Hempalla

Tiistaina kävin hammaslääkärissä eli olin poikkeuksellisesti Oulussa. Lupa herui Hempalla Pian valmennukseen ja lähdin tietysti riemulla mukaan. Pelkona tosin että ruuna on ep. Vaikka sai etukengät jalkaan ja teki jo menestyksekkäästi tunteja.

Harjatessa huomasin että oikea etukavio oli selvästi toista lämpimämpi. Ei odoteltu tunnin alkuun vaan kävin juoksemassa maneesissa Hempan kanssa. Ihan puhtaastihan se liikkui. Aikamoisella vauhdilla vieläpä. Toiseen suuntaan ehdotti laukkaakin. Siinä sai kuski pinkoa.

Ratsailla ruuna oli edelleen vähän pinkeä. Ei pukitellut mutta vähän omia loikkia tuli. Auki oleva päätyovi olisi houkuttanut ulos. Ratsukoita valkassa oli 3. Pihalla oli ihana aurinkoinen +12°C.

Alkuverkka mentiin semi-itsenäisesti. Hemppa oli sangen erilainen ratsastaa kuin yleensä koska oli niin vauhdinhuumassa. Eipä siinä auttanut kuin opetella. Ope kaipasi taivutteluja molempiin suuntiin ja rentoa ratsua. Hemppa olisi halunnut paahtaa lujaa pää ylhäällä ja pidätteistäni nyki ohjia. Siitä en kyllä tykkää yhtään. Lopulta ravi tasoittui eikä aikaakaan mennyt ihan kohtuuttomasti. Oikea laukka tuntui edelleen perjantain tapaan ruunalle kovin työläältä. Lisää jalkaa ja vähemmän kättä toivoi ope.

Laukassa tultiin kolmea puomia ympyrällä. Vähän oli haparointia. Oikea kierros vielä jotenkin kelpoa mutta vasemmassa hukkasin paikat kokonaan. Kun ei ollut osumassa niin jäädyin täysin ja sitten ei osuttu. Tapahtui vielä ties kuinka monesti. Hemppa sitten sotki yli miten parhaaksi näki, välillä ravissa.

Itse tehtävät aloitettiin oikeassa laukassa. Samat puomit oli nyt aseteltu siten että niiden yli tultiin suoraan radan poikki. Siinä piti saada myös vaihto vasempaan. Päädyn kautta mentiin lävistäjäkavaleteille, väliin 1 laukka, siitä 4 laukan päässä kaarevalla linjalla oli okseri. Yhä menomme oli vähän epätasaista. Tiiviimmin ja tasaisemmin hevosen ympäri ja vahvempaa pohjetta kaipasi ope. Pari ensimmäistä kierrosta menin ilman turvaliiviä, sitten hain sen päälle.

Ratapiirroksesta kiitos Kaisalle.


Tehtävärata piteni pikkuhiljaa. Okserin perään lisättiin toisella lävistäjällä hainhammas ja siitä 5 laukkaa pystylle sekä pidempi lähestyminen ruotsalaiselle ranskaokserille oven vieressä. Siihen paistoi aurinko mutta yli päästiin silti. Hainhampaalle oli haastavaa päästä suoraan. Samoin kaarevalla linjalla sen jälkeen oli väärää laukkaa. Kun ope kaipasi väliin pidätteitä niin erehdyin sakkokierroksella lyhentämään liikaa ja tulikin 6 askelta. Hyvin ilmeni taas haluni hyppyyttää juuresta. Vaan hyvin se 6 mahtui.

Lopuksi ranskaokserin perään tultiin kavaletit vielä toisesta suunnasta, päädyn kautta lyhyehkö kaarre laatikko-okserille ja tästä kaareva tie uudestaan ranskalle. Estekorkeus oli Kaisan arvion mukaan osin 90 cm pinnassa. Ope kehui hyvästä ratsastuksesta mutta itse en ollut ihan vakuuttunut. Ei se ihan selviytymistä ollut muttei kaikista tyylikkäintäkään. Vähän oli sellainen olo etten saanut ratsuun tänään kunnolla otetta. Jospa pääsisin treeneihin joskus normimoodissakin olevalla Hempalla.

Loppukäynnit käytiin pihalla, kenttä oli sula ja märkä. Hienosti tarkeni ilman takkia. Samalla kevään eka kerta ilman sukkahousuja.

Ongelmia:
oikealle taipui päästä liikaa, vasemmalle huonosti vaikka kuvittelin tämän toisinpäin
oli aika menevänä
olin poikkeuksellisen huonosti mukana hypyissä
vääriä laukkoja
nyki ohjia
en osannut sekä jutella hevoselle että ratsastaa samaan aikaan

Parannusta:
kaikesta yli
n. 90 cm esteet ei näyttäneet pelottavilta (isoilta kyllä)
saatiin laukka vaihdettua välillä puomeilla

Tältä se näytti. En malttanut saksia lyhyemmäksi vaikka lähes vuoden jahkailin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora