maanantai 29. helmikuuta 2016

Auringonpaistetta ja koulutuplat Ressulla

Maanantaina paistoi aurinko kun menin tallille. Ihana kevätkeli. Porotus lämmittikin lähes nollaan vaikka pari tuntia myöhemmin pimeässä oli taas jo lähempänä -10°C. Ensimmäinen tunti meni auringossa ja kuudenkin tunti alkoi valoisalla. Ratsuksi osui salainen toiveratsuni Ressu. Toiselle tunnille oli merkattu Limoza.

Hoitaessa poni oli kiltisti. Satulointia kohennettiin vielä kentällä, sillä tänään satula oli liian takana. Ekalla tunnilla oli 5 ratsukkoa. Kenttä oli oikein kivalla lumipohjalla.

Aloitettiin lyhentämällä ohjia oikein hissukseen. Poniin ei ollut oikein otetta. Ensimmäiset käyntivoltit oli kaameita ja muoto kaikkea muuta kuin pyöreä. Ei irtoa uralta, ei taivu, kaatuu sisään. Kun lähdettiin raville tuntui että poni on n. 30 % avuillani. Ravissa voltit oli kuitenkin jo tunnistettavia. Yritin vaikka ja mitä mutta tuntui että poni vain luikerteli alta enkä saanut sitä tasaiselle tuntumalle saati ohjan ja pohkeen väliin. Yritti olla vasemmalta tyhjä ja oikealla senkin edestä.

Laukkaa otettiin keskemmälle pitkälle sivulle. Nostot oli tänään tosi nättejä. Tosin muutaman kerran tuli väärä. Vasen tuntui olevan ponille mieluisampi. Laukkojen alkaessa hallinta oli noussut 32 prosenttiin. Alkuun pullahdeltiin reitiltä, raippa ulkokädessä lohdutti.

Loppua kohti poni rupesi väläyttelemään parempia pätkiä. Tasaisen tahmea ei onneksi ollut missään vaiheessa vaan eteni paljon Eemeliä paremmin. Mutta välillä piti muistuttaa. Laukassa vain rullasi omasta halustaan.

Väliin annettiin hissukseen pidempää ohjaa. Kaikkea muuta kuin tasaista mutta kyllä se poni sinne ohjan perään lopulta aina venytti.

Tunnin loppuessa ope kysyi että tahtoisinko mennä toisenkin Ressulla. Totta hiivatissa tahdoin! Poni yritti olla eri mieltä ja useamman kierroksen vietti vahvasti portille. Lopulta malttoi taas keskittyä hommiin. Tällä tunnilla ratsukoita oli kivasti vain 3.

Jatkoin edellistunnin ahaa-elämystä tasaisesta ulkotuesta ja pohkeella sitä kohti ratsastamisesta. Mitään pahoja huononnuksia ei tullut vaan kun taas aloitettiin puolipitkällä ohjalla niin jatkettiin suunnilleen siitä, mihin edellisellä tunnilla lopetettiin.

Ihan samoja juttuja ei tehty kuin edellisellä tunnilla. Silti oltiin ihan perusasioissa. Ravivolteilla poni vähän vänkäsi vastaan, varsinkin vasemmassa kierroksessa ei olisi yhtään huvittanut taipua.

Laukassa tehtiin ensin nostot samoin käynnistä kuin ekallakin tunnilla. Pitkän sivun puoleen väliin lisättiin keskiympyrä laukassa. Nostot tuli yhä tosi kivan napakasti ja ympyrälläkin sain ulko-ohjan pidettyä kädessä eli oikeassa kierroksessa poni laukkasi energisesti ja jopa pyöristyi. Vau! Ei koskaan ennen näin hyvin. Kehuin toki kovasti. Vasen oli odotetusti jäykempi suunta.

Myötälaukkojen sujuttua näin kivasti tehtiin sama vastalaukassa. Ekalla kerralla poni oli vähän löysä, pudotti raville ja vaihtoi myötälaukan. Vasen kierros taisi muuten sujua hyvin. Oikeassa suoritettiin kerran hyvin. Sitten meinasi ponilla loppua usko että oikeasti se kuski tahtoo nostaa keskilinjalla vastalaukan. Tarjosi myötäistä useamman yrityksen. Lopulta totesin että ei tämä näin voi mennä ja omin lupineni käänsin vasemmalle voltille, nostin siinä myötälaukan ja jatkoin samoilla tulilla kuviolle vastalaukkaa. Kehuin kovasti kun poni teki oikein ja sitten se uskoi että tätä oikeasti halutaan eikä ollut enempiä ongelmia. Kivan näppärästi teki vastalaukat. Samoin laukan jälkeen kulmat rupesi sujumaan ihan asiallisesti.

Laukkatehtävä taisi lopulta sujua meiltä helpoiten vaikka poni varmasi rupesi jo väsähtämään. Ekan tunnin jälkeen oli jo kostea, nyt melko märkä kaulasta ja mahan alta.

Vaan loppuraveissakaan ei vielä tasoittunut tuntumalle. Pilkkoi alas ja nousi, nyökki ja ylös. Yritin keventää käsiäni vielä lisää mutten tiedä mistä tämä jäi kiinni. Samoin yritin salamannopeasti aina kehua kun myötäsi. Selvästi ajatusta rupesi tulemaan kuitenkin oikeaan suuntaan. Ihan superlennokasta ravia en saanut ponista irti, semmoinen leiskauttelupätkä olisi ollut kiva. Lopulta ei enää kovin pitkään ravattu kun pelkäsin että lähtee huononemaan. Hyvä pätkä ja käyntiin. Käynnissä taas hissukseen pidemmät ohjat. Siinäkin oli epätasaisuutta. Ope kuitenkin lohdutti ettei poni venyttäisi eteen ja alas jos pelkäisi että nyppään sitä suusta.

Lopputunnin poninhallinta oli jo lähempänä 80 prosenttia. Ei täydellistä mutta koska ero alkutuntiin oli niin huomattava ja Ressuksi meni hyvin niin ei tähän voinut olla muuta kuin tosi tyytyväinen. Mieluusti jatkan hommia Ressun kanssa lisää lähipäivinä. Torstaille sitä jo toivoinkin.

Ongelmia:
alkuun tosi luikura
ei tasoittunut tuntumalle vaan nyökki

Parannusta:
napakat laukannostot
vastalaukat aika tyylikkäästi
tasoittui huomattavasti alkua paremmin ulko-ohjan tuelle

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora