lauantai 13. heinäkuuta 2019

60 cm rataesterata kenttäkisoissa

Kouluradan jälkeen palattiin autolle ja vaihdettiin Hempalle estevarustus. Hokit jalkoihin jne. Välissä hummat saivat vähän syödä ja juoda. Toisen takakengän kohdalla tuli havainto että sisäsyrjän naulat olivat kadonneet. Mentiin siis taluttaen kisapaikalle ja etsittiin kengittäjää. Kengittäjä lähti metsästämään kadonnutta ponia ja meistä huikattiin lähtöportille että irtokengän kanssa menee hetki. Muuten oli tarkoitus lähteä alkuperäisessä numerojärjestyksessä (kisanumero, hevosnumero ja lähtönumero kaikki samoja), joten oltiin jo valmiiksi kolmanneksi viimeisiä.

©Kimmo Virkki

Puuttuvat naulat saatiin onneksi paikoilleen ja loppujakin kiristettiin. Kisat rupesivat olemaan siinä vaiheessa että 2 oli enää menemättä esteverkkaan ennen minua. Ehdin niukasti ravata hetken ja ottaa laukkapätkät molempiin suuntiin. Sitten minäkin menin portista esteverkkaan.

Tarjolla oli yksi minipysty, pysty ja okseri. Kapealla ja pitkulaisella kaistaleella. Hemppa vähän tuijotteli ympäristöä mutta malttoi keskittyä. Hyppäsin minipystyn ensin että humma tajuaisi mistä on kyse. En muista tulinko sen toistekin vai pystyn heti perään. Pysty pari kertaa ja okseri pari kertaa. Yhä oli vähän niukasti laukkaa. Onneksi esteet olivat niin pieniä ja tavallisia puomiesteitä joten niistä sai patistettua yli.

©Kimmo Virkki

Porttivahti oli vähän unessa ja kun edellinen sai hylsyn niin meitä ei laskettukaan heti radalle. Pyynnöstä kyllä päästiin. Mutta valmistautumisaikamme jäi ihan tyngäksi. Vähän ravia ja laukkaa. Ehdittiin noin puoleen väliin ensimmäistä sivua kun tuli lähtömerkki. Tervehdin ja totesin ettei auta hätiköidä. Hemppa tuijotteli tuomarikoppia ja otin vähän pidemmälle sitä kohti kuin ensin meinasin. Toisen sivun kiertelyyn ei jäänyt aikaa.

©Kimmo Virkki

Laukka siis vain päälle ja ykköselle. Hemppa ei kauheasti keskittynyt esteisiin mutta onneksi ne olivat niin minejä että päästiin niistä yli. Rata oli sangen helppo Riders Innin tyyliin ja esteet seurasivat toisiaan. Pari n. 21 metrin linjaa laskin, muut olivat etäämpänä toisistaan. Tuomaritornia kohti Hemppa vähän hidasti mutta puhtaasti yli. Poispäin oli helpompi. Kaikki sujui suht asiallisesti viimeiselle esteelle asti. Kasi oli katsomon edessä ja estettä lähestyessä Hemppa kavahti ihmisjoukkoa sivulle. Minun mielestäni edettiin koko ajan ja lähestyttiin estettä. En komentanut vaan väliin tuli pari käyntiaskelta. Siitä sitten uusi laukka ja suoraan esteestä yli. Pelkäsin viime hetken sivuliikkeitä mutta niitä ei onneksi tullut vaan osuttiin esteelle ja laukattiin maaliin.

©Kimmo Virkki

Huoltojoukot arpoivat meille kieltoa sivuliikkeestä. Itse olin vähän epävarma mutta omasta mielestäni emme ottaneet askelia taakse. Jännitys pysyi yllä tulosten selviämiseen asti ja nollilla selvittiin! Yhä tuloslistalla kolmansina! Videolta katsottuna näyttää kyllä kiellolta mutta jos ei kielloksi tuomaroitu niin sitten sitä ei kielloksi lasketa.

Esteradan jälkeen oli eläinlääkärin tarkastus. Satula ja suojat pois. Taluttaen käyntiä pois ja ravia kohti. Sitten Hemppa katsottiin ympäriinsä. Siisteistä kavioista tuli kommenttia.

Reilu tunnin päästä oli vielä maastoradan näyttö. Sama tuttu rata kuin kahtena edellisenäkin vuonna leireillä.

Ongelmia:
irtoava kenkä
tuijottelu

Parannusta:
nollarata
läpäisty ell tarkki!
huomenna maastoesteille!

Hanski videoi esteratammekin:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora