Yllätysalkeisesteitä

Torstaina kävin vielä Mallulla iltatunnilla. Ratsukoita kivasti vain 4. Mulle oli jaettu Sokeri joka oli jo hommissa. Alkukäyntien aikana hihkuttiin opelle että voitaisiinko hypätä. Eipä siinä juuri ylipuhumista tarvittu kun ope jo kantoi esteet paikoilleen. Kaksi pystyä. Toinen pitkän sivun sisällä, toinen lävistäjällä.

Sokeri liikkui ihan hyvin mutta tuntui pitkältä ja etupainoiselta eikä taipunut kovin kauniisti. Kulmia vähän kanttailtiin aiempaan tapaan. Laukassa varsinkin. Jalasta liikkui ihan hyvin eteen ja jarrutkin toimi. Kevyessä istunnassa ohjeeksi tuli pitää nilkat lähempänä hevosta.

Hypyt tultiin kunnon alkeiskurssityyliin. Osasto pitkälle sivulle ja siitä yksitellen esteen yli. Ensin pitkän sivun suuntaista, myöhemmin lävistäjäestettä. Alkuun Sokeri yritti kiihdytellä kohti estettä. En sallinut. Myöhemmin kun askel ei sopinut niin tarkkoi paikan ravilla, en oikein tykännyt. Maanantaiopelta olisi tullut huutia. Lävistäjäesteelle saatiin kai pääosin laukka vaihtumaan (vasemmasta oikeaksi). Loppua kohti kun eteneminen oli kunnossa niin ravin sijaan Sokeri loikki kaukaa. Esteet oli kääpiöitä, joten selvittiin hyvin. Ohjauksen kanssa piti olla tarkkana, sillä ohjaustehostin oli näemmä herkillä ja pienillä pyynnöillä tuli isoja kiemuroita.

Loppuun hypättiin vielä 3 hyppyä peräkkäin, pysty siis vielä toisesta suunnasta. Ekalla kierroksella kuulemma kaahailtiin liikaa. Omasta mielestä kivan reippaasti ja vielä vähän pyysin. Toiselle nosti esteet 65 ja 70 senttiin, yhä näyttivät mineiltä. Tultiin rauhallisemmin ja siististi mentiin.

Loppuraveissa Sokeri rupesi myötäämään, itse arvelin että meneekö jo liian matalaksi.

Hyppyteknisesti ei mikään huipputunti mutta olipa kiva päästä loikkimaan. Turvaliiviä en osannut kaivata missään vaiheessa.

Ongelmia:
ei ihan avuilla
kulmat
kiemursi herkästi
ei kovin teknistä

Parannusta:
kaikesta helposti yli
vaihdotkin löytyi