keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Kevyempää keulaa ja siirtymiä puomeilla

Keskiviikkona päädyin vielä kolmannelle tunnille kohdemarkkinoinnin uhrina. Ei haitannut yhtään. Neljännelle piti jo sanoa ei. Ratsu oli valmiina kuten toivoin, Roze edellisellä tunnilla. Ratsukoita tunnilla oli 4. Keli viileni ja kenttä meni pilveen, poololla kuitenkin tarkeni.

Tänään uran poikki oli muutamia puomeja. Alkutunnista Roze kolautteli vaikka yritin mitä. Onneksi pikkuhiljaa tamma rupesi lyhenemään ja sai jalkansa paremmin yli. Tänään kyllä kompasteli läpi tunnin. Alkuun tehtiin voltteja, oli pieniä säätöongelmia ja taas kaivattiin sitä elävää sisäkättä. Kerta toisensa jälkeen joudun kysymään tähän tarkennusta. Johda ja viereen. Tamma oli ensin vähän hätäinen.

Pitkällä sivulla tehtiin ravista pysähdyksiä puomin eteen. Jarrut toimi aika nelipisteenä, silti välillä pysäytin liian aikaisin. Pitkäksi ei menty kertaakaan. Vasen etunen jäi yleensä taaemmas. Keskittyminen puomiin haittasi pysähdykseen ratsastusta.

Sitten molempiin kierroksiin tehtiin puomilta laukkaympyrä. Ravista nosto puomilla, ympyrä laukassa ja takaisin puomilla raviin. Ensin oikea kierros. Ensimmäinen kerta onnistui epäilyttävän hyvin. Raviin siirtyi täsmällisesti mutta tuntui vähän vyöryvältä. Ope kehui takaosan käytöstä. Myöhemmin nostot meinasi vähän viivästyä. Saatiin kuitenkin hyvä suoritus vielä ennen suunnanvaihtoa.

Vasen kierros meni helpommin. Tosin alkuun Roze oli jatkamassa puomin jälkeen suoraan eikä ympyrälle. Ope kehui istuntaani paremmaksi kuin koskaan aiemmin. Jopas! Roze oli kuuliainen ja kun tehtiin yksi sangen priima laukkaympyrä täsmällisillä siirtymillä niin saatiin jäädä keventämään.

Loppuraveissa tamma rupesi oikeasti kevenemään keulasta ja oli oikein kiva ratsastaa. Eteni muttei juossut, kuunteli pidätteet ja taipui. Eikä enää kolistellut puomeihin. Mainiota!

Tammalle tuli sen verran kuuma että tahdoin huuhtoa sen tunnin jälkeen. Arvelin ettei letkutus onnistu. Sienipesukin vaati hetken siedätystä. Onneksi olin ovela ja kärsivällinen. Lopulta Roze ei sanonut märästä sienestä enää mitään ja yllättäen sillä sai pyyhkiä myös korvantaustat vastustelematta. Pään harjaaminen harjalla kun tuppaa olemaan Rozen mielestä kamalaa.

Ongelmia:
kompasteleva tamma

Parannusta:
lyheni ja keveni
ei nykinyt ohjia kuin hyvin lievästi ja kertaalleen
siirtymistä tuli aika tarkkoja
istunnasta tuli vuolaita kehuja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora