Päivän kolmas hevostelu oli iltatunti Mallulla. Ratsu oli valmiiksi tunnilla, tällä kertaa taas Roze. Vaikka menin sillä eilen niin välissä ehdin olla kolmen muun tamman kyydissä. Aika tammapainotteista tosiaan. Vähän meinasi säädöt olla hetken hakoteillä mutta pian Rozekin tuntui kovin tutulta. Ratsukoita tunnilla oli 5 ja keli parinkympin paikkeilla. Kenttä meni varjoon eikä siis enää oltu hellelukemissa.
Tänään jatkettiin siirtymien parissa. Aika samanlainen tunti kuin eilen Listran kanssa mutta vielä vähän tiiviimpi. Alkulämmittelyn jälkeen Roze rupesi lyhenemään. Tänään tehtiin taas ihan reilusti laukkatyötä. Alkuun vähän pidempi pätkä, myöhemmin puolikkaan kentän verran kerrallaan.
Laukassa Roze oli pidempänä enkä saanut sitä ottamaan niin hyvin painoa takaosan päälle. Tästä seurasi että siirtymät alaspäin ei olleet kovin sulavia. Onneksi lopputunnista tehtiin vastalaukkakiemuran ohella nostot käynnistä sekä siirtyminen takaisin käyntiin. Alkuun ohje oli toisella sivulla ravata voltteja. Tilanpuutteen takia siinä päädyttiin kuitenkin menemään käyntiä. Me sovellettiin omiamme ja jatkettiin aiemmin tehtyjä ravi-seis -siirtymiä. Piti saada tamma reagoimaan hidastuksiin paremmin ja saada painoa taaemmas. Lopulta lisäsin tähän vielä peruutuksia. Vastalaukkakaarre ainakin parani lopulta molempiin suuntiin alun kanttailusta paljon tasapainoisemmaksi. Käyntisiirtymistä ei tullut priimoja mutta hieman parempia niistäkin.
Loppuraveissa Roze oli melko hyvä. Taipui, oli lyhyt ja kantoi itsensä. Lähes hyvä muttei ihan. Pohkeista eteen lyhyenä ei tullut ihan pyydetysti. Ravin kasvatus pidensi hevosta tarpeettoman paljon ja poljenta tuli turhan paljon edestä. Se yllätti että kun lopulta piti ravissa antaa pidempää ohjaa niin siinä Roze ei (enää) lähtenyt nykimään ohjia eikä painamaan niille vaan keveästi päänsä kantaen venytti ohjan perässä. Mainiota.
Loppukäynnit käytiin maastossa. Tunnin jälkeen tehtiin taas sienipesu. Taas sitä piti kauhistella. Sieni itsessään ei ollut pelottava eikä sienellä pyyhkiminen kamalaa mutta välillä piti silti kavahdella taaksepäin. Sen verran jännää oli että välillä tamma mieluummin tuijotteli epäluuloisena kuin söi ruohotupsuja.
Ongelmia:
siirtymät laukasta käyntiin ja seis
vähän nyki taas ohjia
Parannusta:
vastalaukat helposti
laukka tasapainottui loppua kohti
hyvin jaksoin 3 tuntia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora