Ratsastuskoululaisten alue-estemestaruudet

Lauantaina ei onneksi ollutkaan superaikainen aamu. ESRA:n estechampionaateissa sennut oli vikana vuorossa ja mentiin tiputellen kisapaikalle. Oma lähtöaika oli alkuperäisen oman arvioni mukaan joskus 14 jälkeen. Tallilta piti lähteä 10.30 mutta meni reilulla tunnilla pitkäksi. Ehdittiin hyvin puunata Lidaa ja varusteita vielä vähän lisää. Kelinä oli pilvinen +16°C.

Kisat olikin etuajassa ja kun päästiin parkkiin oli samantien vuorossa radan kävely. Onneksi sain kuvan siitä jo automatkalla nähdäkseni. Hetken opettelu kaikkien kurvien kanssa. Kentällä piti vain parissa kohdassa muistaa minne jatkaa. Vitosen jälkeen vasemmalle. Ei pahoja pelokkeita ja esteet maltillisen kokoisia. 80 cm.

Ratapiirros.

Heti seuraava homma oli hankkiutua ratsaille. Luokka alkoi kun saatiin oma radankävely valmiiksi. Oma lähtönumero oli 21, joten aikataulu oli kuitenkin vähän tiivis. Hepat ulos autosta, varusteet niskaan ja kuski kyytiin. Lida oli hieman jännittynyt mutta käveli kuitenkin minne pyysin.

Mentiin samantien verkkaan kunhan ensin löydettiin oikea reitti sinne. Ope käski raviin ja napakkaa ravia. Lida oli ihan ok. Tilaa ei ollut liikaa kun 10 ratsukkoa pyöri verkassa. Kierros oli meidän onneksemme vasen. Ravia ja laukkaa, eteni ja taipui. Mitään volttijuttuja ei oikein mahtunut tekemään. Verkkahypyt ristikolle ja pystylle. Kerran putosi, kerran hyppäsin ennen hevosta ja kävin hassusti ilmassa hypyssä. Okserille ok. Saatettiin pudottaa enemmän kuin 1. Lopuksi vielä pysty ja okseri ja sitten valmistautumaan.

Edellisen ratsukon aikana radalle pääsi kävelemään. Ravia ei saanut mennä. Onneksi olin kärppänä menossa ja osasin hyvin luovia toisella puolella kenttää. Lida tuijotti vähän kentän laidalla ollutta porttia sekä katsomon päätykulmaa. Esteitä en näyttänyt eikä ne vaikuttaneet kiinnostavankaan.

Ykkönen.
©Senna

Laukka päälle ja terhakkaasti liikkeelle. Ykkönen puhtaasti ja väärässä laukassa alas. Aika pitkään meni ennen kuin korjasin ravin kautta. Kakkonen kopsahti. Tippumisesta oli eriäviä mielipiteitä. Yleisö sanoi että heilui ihan kunnolla mutta pysyi paikallaan. Tuomari merkkasi pudotukseksi. Itse olin niin keskittynyt seuraavaan etten ehtinyt ajatella. Videostakaan tätä ei näe. Linjalle Lida kiihtyi, askel jäi kauas ja vielä vähän tuuppasin. Kolmonen keilattiin ihan reilusti matkaan. Esteen jälkeen taas väärä laukka. Kaarre meinasi käydä tiukaksi ja ravin kautta laukka korjaantui. Neloselle tultiin lähelle mutta tamma kampeutui puhtaasti yli. Vitoselle vähän samoin. Sielläkin kaarteessa taisi olla väärä laukka. Kutonen vähän paremmin. Seiskakin vielä puhtaasti sekä väärässä laukassa alas. Vaihtui se lopulta myötälaukkaan. Onneksi se tyyliarvostelu olisi ollut vasta kakkosvaiheessa eikä päästy sinne asti. Sen verran tiloissa näemmä olin etten kuullut vihellystä. Olin kuitenkin melko varma että pudotus tuli. 8 vp sen sijaan oli vähän harmillinen yllätys. Mutta eipä siitä tunnu löytyvän todistusaineistoa että mitä kakkoselle oikeasti kävi.

Kutonen.
©Senna

Homma oli niin äkkiä ohi etten muistanut jännittää. Aika odotettu tulos. Onneksi ei tämän enempää puomeja. Lida hyppäsi lopuksi vielä toisella kuskilla luokan vikana, siellä vain 1 puomi mukaan.

Seiska.
©Senna

Mainio kisapäivä vaikkei menestystä tullutkaan. Uotila sai kuitenkin joukkuehopeaa (ihan ilman omia ansioita). Hengessä mukana.


Johanna videoi ratamme.