Kiiturin vauhti hukassa

Tiistai-iltana oli viimeinen kerta Riitan tunteja. Perusratsastuksen askeleet pitäisi olla nyt hallussa. Tarkemmin niistä Heponiityn omasta blogista. Tänään tunnilla oli 6 ratsukkoa, keli aurinkoinen +12°C. Poolo ja fleece ja varmuudeksi kaikki sumutettu offilla. Onneksi tänään oli huomattavasti vähemmän hyttysiä kuin viimeksi.

Olin luottavainen sen suhteen että jatkan Sakulla ja näin olikin. Ruuna oli jo aiemmalla tunnilla hommissa ja bongasin toisesta etusesta puuttuvan kengän. Kulki ihan puhtaasti, joten minäkin kyytiin vaan.

Aloitettiin perinteisesti ympyrältä. Taivutus sisään ja rentoutusta. Blogissa puhuttiin lapojen hallinnasta ja alkutunnista opekin siitä mainitsi. En tiedä missä keskittymiseni oli mutta sisäistin tänään vähän vajaateholla. Saku oli turhankin rauhallinen eikä kuunnellut pohkeitani. Kauniisti voisi sanoa että rentoa mutta hyytynyt kuvaisi paremmin. Ravia kevennettiin ympyrällä ja maisemat ei vaihtuneet millään. Tehokkaammalla jalankäytöllä ei tuntunut olevan vaikutusta, totteli paremmin open kauko-ohjausta. Pudotteli välillä käyntiin ja oli ihan työlästä saada takaisin raviin. Kuvittelin että harjoitusravi parantaisi tilannetta. Ohjat rupesivat taas karkailemaan turhan pitkiksi ja ope sanoi siitä jo tässä vaiheessa kolmesti. Voih!

Sitten jatkettiin uraa pitkin. Voltit pitkien sivujen alkuun ja pitkällä sivulla etuosaa sisään. Saku aloitti ihan ok. Taisin unohtaa kehumisen sillä meni vaan huonompaan suuntaan. Hyytyi ja vähän kiemursi. Ensin käynti, sitten ravi ja lopuksi laukka. Kun rupesin tosissani patistelemaan liikkeelle niin alkoi viskomaan päätä. Liekö sitten jännityin niin etten saanut tuntumaa pidettyä tasaisena? Harjoitusravissa yritin istua takaosan päälle, ope kaipasi pidempää istuntaa ja kroppaa hevosen taivutuksen suuntaan. Vatsalihaksiin joustoa. Tosin siinä vaiheessa olin jo lietsonut itseni kokovartalokipsiin silkasta turhautumisesta.

Päivän positiivinen pilkahdus oli että laukat nousi hyvin. Tosin ravihoputtelusta otti laukkaa jo aiemminkin ihan itsekseen. Oikeasta laukasta pudotteli raville mutta nosti pyynnöstä laukan takaisin. Osasin olla hätäilemättä nostoissa. Yhä samaa etuosan siirtämistä. Yritin pitää tuntuman kevyenä ja istunnan vakaana. Välillä meinasi pyöristyä laukassakin mutta meno meinasi hyytyä samalla. Nyt mentiin eteen. Ei edelleenkään erityisen reippaasti mutta vasen laukka taisi pysyä yllä. Ensimmäinen kerta kun laukattiin pidemmät pätkät kerralla. Hyvä näin ja yhä tuntui jäävän vähän puolitiehen. Kääntäminen ainakin oli levähtelyä (leviämistä).

Loppuraveissa huomasin että ruuna oli edelleen hyvin toispuoleisesti ohjissa kiinni. Vaikka yritin korjata asiaa aiemmin. Ehkä tähän olisi kaivattu myös takaosan väistätystä. Uraa pitkin loppuravissa eteni vihdoin ok mutta sitten häiritsi vinous. Vasemmasta ohjasta myötäämällä turpa kääntyi ulos. Käynnissä piti vielä hinkuttaa hetki ylimääräistä. Parani sen verran että sain annettua pitkät ohjat paremmasta hetkestä.

Tunnin jälkeen olin aika angst. Kuvittelin että istunnassani oli tänään jotain niin pahasti pielessä ettei ruuna liikkunut. Mietin jo että olisi pitänyt lopettaa viimekertaan. Vasta tunnin jälkeen ope muisti että Saku oli se, joka ei oikein tykännyt liikkua ilman kenkiä. Siinäpä olisi kuskille mieluinen selitys. Tämä jäikin ikävästi hampaankoloon. Varsinkin kun tänään olisi omasta mielestäni pitänyt ratsastaa ihan superisti. Ope tarjosi tähän ongelmaan kesän 3 hengen tunteja. Hinta rupeaa vaan olemaan kipurajoilla, 50 e. Toisaalta en ihan hirveästi yllättyisi jos löytäisin itseni sieltä. Vaikka useampi tiistai onkin jo buukattu muulle hevostelulle.

Ongelmia:
eteneminen
vasemmassa ohjassa roikkuminen
volteilla ja kulmissa sisäpohjetta vasten kaatuminen
vanhat istuntavirheeni palasivat
ravissa joustaminen vihlaisi pari kertaa alaselästä

Parannusta:
laukannostot