Keskiviikkoiltana pidettiin porukalla korvaava tunti tallin puolesta perutulle kerralle. Kaikki 4 ratsukkoa paikalla. Mulle tuli Lida, joka oli valmiiksi jo hommissa. Satulan vaihto ja martingaalit. Tammalle oli maanantain jälkeen ilmestynyt vihdoin myös puuttuva alaturpis sekä näemmä kumitutit. Aurinko paistoi ja mittari näytti jotain +10°C paikkeilla. Ehdotin opelle että seuraavissa kahden radan kotikisoissa voisin hypätä 60 tai 70 alle. Ei tullut tyrmäystä.
Selkäännousuni penkiltä oli sangen eksoottinen ja kun Lida lähti liikkeelle niin löysin itseni kaulalta. Onneksi himmaili sen verran että sain lopulta kammettua itseni satulaan.
Tänään tamma ei ollut koulumoodissa. Alkuverkkailu oli kammottavan epätasaista. Juoksi alta tai hyytyi, reagoi aika satunnaisen tuntuisesti. Yritettiin tehdä raviväistöjä. Ei pyöristynyt kuin käynnissä. Ei onneksi säikkynyt tai tuijotellut. Vähän pinkeä oli hetkittäin. Tästä onneksi lähti vähän tasoittumaan.
Aloitettiin keskellä kenttää olevan puomikasan yli. Kohti tietä ravissa, puomeilla laukka ja vuorotellen eri suuntiin. Puomeilta piti jatkaa suoraan. Meillä onnistui yksi kolmesta. Joko nousi laukka, päästiin suoraan tai löytyi myötälaukka. Vähän piti raipalla herätellä että tamma rupesi reagoimaan nostopyyntöihini. Lopulta muutaman sakkokierroksen jälkeen löytyi jo kelvollinen eteneminen.
Sitten vaihdettiin suuntaa ja tultiin laukassa maneesia kohti. Vaihto puomikasalla. Vasemmassa kierroksessa en meinannut löytää reittiä suoraan kentän poikki. Yllättäen vaihdot kuitenkin löytyivät vaikken tajunnut jatkaa puomien jälkeen suoraan. Kanttasi Lidakin mutten edes yrittänyt tulla suoraan. Lopulta meni kerran höpöksi ja jäi vaihtumatta oikeaan, sakkokierroksella päästiin suht suoraankin. Yhtä vaille kaikki vaihdot puomeilla, vau!
Tämän jälkeen tultiin samaa pystynä kohti maneesia. Edelleen vaihtoi. Kun perään lisättiin kaarevalla tiellä n. 6 askeleen päähän toinen este niin vaihdot oikealle hukkuivat. Vasemmalle päästiin sujuvasti okserille. Oikealla odotti kapea. Osuttiin sille mutta laukka oli monesti väärä tai ristillä. Ainakin 1 pudotus ekalle. Kuskille tuli sanomista yläkropan puutteellisesta kääntämisestä oikealle (oikeassa kierroksessa?) ja siitä että Lida viettää hypyissä oikealle. Jälkimmäistä en edes huomaa.
Pienenä radanpätkänä tultiin 6 hypyn kääntötehtävä. Ekalla kierroksella korkeutta n. 70 cm. Hyppäsin kolmantena. Vaikka katsoin kaksi suoritusta alle niin hyppäsin kolmantena vahingossa väärän esteen. Hups. Alku ei muutenkaan ollut häävi kun kaksi ekaa kaarta väärässä laukassa. Päätin aloittaa lennossa alusta. Se kannatti, sillä nyt löytyi kaikki myötälaukat, trippelille hieno hyppy ja vain vika lähti mukaan. Vau!
Seuraavalle kierrokselle esteet nousi kasikymppiin. Yllätettiin Lidan kanssa ja suoritettiin kympin arvoisesti. Myötälaukat eikä edes hipaisuja, kaikki esteet pysyi ylhäällä! Vau taas! Enkä tajua mitä tein erilailla. Herätin eteen, muistin puolipidätteet, yritin säilyttää saman rytmin ja ratsastaa kaarteissa energisesti.
Tässä vaiheessa arvottiin taas että pitäisikö lopettaa kun on hypännyt näin hyvin. Taputtelin toki vuolaasti. Tultiin vielä sarjaa, nyt pukittelupaikasta poispäin. Onneksi lähestymislinja oli pitkä, sillä meni aika pitkään saada tamma suoristettua. Paikka osui hyvin ja Lida leiskautti hienoilla hypyillä yli. Varmistelin vähän jälkeen että keula pysyy ylhäällä. Tällä kierroksella me suoritettiin neljästä ratsukosta tyylikkäimmin. Eipä ole tämmöstä sattunut pitkään aikaan. Otettiin kuitenkin vielä uusiksi. Okseri nousi noin ysikymppiin. Itseluottamus oli yhä hyvällä mallilla ja yhtä tyylillä mentiin edelleen. Saatoin kyllä itse heilua jotain kyydissä, sillä okserin jälkeen tamma spurttasi. Meno haltuun ja taputtelu hyväksi. Tämä riitti meille.
Viimeisistä 18 hypystä meillä putosi vain 1! Viimeiset 10 pysyivät ylhäällä. Vielä kerran vau!
Ongelmia:
alkuun aika epätasainen
Parannusta:
koko tunnilla vaan n. 4 pudotusta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora