maanantai 8. maaliskuuta 2021

Säikkyjä ja sulkuyrityksiä

 Maanantaina oli aurinkoinen pakkaskeli (-8°C) kun ajelin tallille. Luvassa taas koulua Senjalla. Humma löytyi maneesin takaa tarhasta ja tuli portille vastaan. Matkalla vähän imuroi (luvalla) muilta pudonneita heiniä.

Harjatessa oli omaan tapaansa vähän hapan ja uhkasi napsia ilmaa. Käden kohotus riitti vastauhkaukseksi. Oikeaa takasta harjatessa tuli jonkinlainen jalan heilautus mutta olin onneksi niin lähellä että lähinnä halailin jalkaa.

Senja oli näemmä saanut tänään uudet kengät alle. Kengittäjäkin oli vielä paikalla.

Laitoin suitset ihan tavallisesti. Satulaa vähän väisti (tekee tätä joskus) mutta jäi kuitenkin pyynnöstä nätisti aloilleen. Nostin satulan selkään ja heti tämän jälkeen Senja säikähti jotakin. Tuli sen verran nopeat liikkeet pitkin seiniä että refleksini peruututti ovenraosta käytävälle. Hetken Senja höselsi ympäriinsä ja sitten rauhoittui sen verran että uskalsin mennä takaisin sen luo. Rauhoittelin hetken ja sitten sain satulavyön kiinni. Senja tokeni nopeasti muttei palautunut ihan rennoksi. Tässä olisi ollut mahdollisuus luultavasti jäädä jalkoihin ja satuttaa itsensä. En keksi mistä tuo tuli eikä opetkaan olleet kuulleet tai nähneet moista aiemmin.

Kun lähdettiin maneesiin niin tallin takapäässäkin oli auto. Olisiko voinut säikähtää sitä? Tai kengittäjän kolinoita? Tosin niitäkin lie kuunnellut jo pitkin päivää.

Maneesissa Senja oli oma itsensä. Olin hyvissä ajoin verkkailemassa ja ehdittiin kävellä rauhassa pitkin ohjin alle. Tuntumalla kulki suht helposti niska pyöreänä mutta muuten vähän lankkuna ja kieli pitkällä. Ei vyörynyt pahasti tai sitten en taas vaan tajunnut. Tuijotteli ovea alkuverkassa molempiin suuntiin. Jokunen ohitus ja sitten ei ollut taas ongelmia.

Tämän päivän tehtäväradassa tehtiin toiseen päätyyn ympyrä. Ohje oli neljännesympyrän välein säätää muotoa. Tämä jäi meillä itseksemme aika paitsioon. Toiselle pitkälle sivulle tehtiin väistö sisään ja takaisin uralle. Katsomopäädyssä lyhyen sivun loppuun voltti ja siitä sulkua pitkältä sivulta uralta sisään ja väistöä takaisin uralle.

Ensin vasen kierros, käynti, ravi ja laukka. Taas venyttelin jalkojani tehtävän selityksen aikana. Tunnilla oli kai 5 ratsukkoa.

Senja ei väistänyt kovin letkeästi mihinkään suuntaan. Väistöissä piti ajatella johtavaa etujalkaa liikkumaan isosti. Ei päästy siihen asti. Enempi oli vain päänvenkoilua pidätteistä ja asetuksista. Paras osuus taisi olla voltit kulmassa. Sulkuun piti taivuttaa paremmin ja ottaa takaosa paremmin mukaan. Jos ope ei katsonut niin en osannut vaatia tarpeeksi. Sitten meni herkästi vähän vetämiseksi ja vastusteluksi.

Ympyrällä oli hankala ohjelmoida itsensä siihen että kun ohjia höllätään niin istunta hidastaa. Senja vähän rentoutui ja sain seuraamaan taivutuksia. Mutta olisi voinut toimia paljon paremminkin. Kertaalleen ihmettelin open kehuja kun heppa tuntui leuastaan jännittyneeltä.

Vasemmassa laukassa ei tullut rikkoja, oikeassa sen sijaan rupesi vaihtelemaan laukkaa sulussa. Lisäksi suuntaa vaihtaessa ovikulma muuttui taas pelottavaksi eikä ohittaminen meinannut onnistua. Alkuun ope puhui että Senja on niin herkkä ettei sitä voi pakottaa ja runtata. Mutta vähän siihen kuitenkin meni. Turpa sisään eikä saa pysähtyä. En keksinyt yhtään mikä Senjalle tuli. Eikä tästä kunnolla päästy lopputunnin aikana eroon. Välillä meni kulmaan asti mutta jännittyneenä. Kaverit kulmassa auttoivat. Ope epäili että tehtävien vaativuus ja lisäpaine hevosessa aiheuttivat. En ollut samaa mieltä. Ensimmäinen stoppi tuli rennossa ravissa.

Tunnin jälkeen kuulin että ovella oli käynyt joku pari kertaa kurkkimassa näihin aikoihin. Liekö sitten sitä kauhistunut näin pahasti?

Lopuksi saatiin sakkokierroksia oikeasta sulusta ja tehtiin oikeastaan vain sitä hallia ympäri apuvolteilla höystettynä. Tuli vaihtoja ja kertaalleen meinasi kiihdytellä pää ylhäällä tilanteesta pois. Lopuksi tuli kuitenkin hyvää sivuliikettä ja ope käski kehua. Koska seuraavat tulivat jo maneesiin niin taputin ja heitin palkkioksi pitkät ohjat. Tänään ei sitten loppuhölkätty vaan käveltiin pitkään.

Loppukäynneissä tuli vilu ja kotiin lähtiessä auton mittari näytti jo -13°C. Senjalla oli illalla vielä toinen tunti hommia.

Ongelmia:
säikähti karsinassa
sulut, takaosa jäi ja oikeassa kierroksessa vaihteli laukkoja
ovikulma oli tänään taas todella hankala

Parannusta:
laukka oli rennoin askellajimme
tasaisia pätkiä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora