Keskiviikon estevalkat oli peruttu open hiihtoloman takia. Talliton ei ollut vaihtoehto, joten katsoin väljimmän koulutunnin ja ilmoittauduin mukaan. Aamupäivällä tuli taas viesti että ehtisinkö jo viideltä. Ja ehdinhän minä. Samalla vältyin taas illan pakkasilta.
Tunnille tuli 8 ratsukkoa ja sain taas Senjan. Kolmatta päivää putkeen kävin hakemassa sen tarhasta. Yhä tuli iloisesti portille vastaan.
Hoitaessa oli vähän paremmalla tuulella. Tosin kuolaimia piti taas vähän houkutella suuhun. Tilsat irtosivat helposti. Pakkasta oli tunnin jälkeen -13°C. Tänään tuntui kylmemmältä.
Maneesissa selvisi että meillä on tänään taas puomikoulua. Eli vähän jalannostoja. Alkuverkassa ohitettiin ovi kaikessa rauhassa eikä se myöhemminkään ollut ongelma. Ihmiset sen sijaan olivat. Kavaletteja kyykkivä ope aiheutti äkkipysäyksen ja katsomoon saapunut ihminen aiheutti jännitystä siinä päädyssä kierrostolkulla.
Alkuverkassa Senja näennäisesti kuunteli mutta oli kuitenkin vähän vyöryvä ja jähmeä. Ehdittiin mennä askellajit läpi vain oikeaan kierrokseen. Otin pienen pätkän vasenta laukkaa vastalaukkana.
Katsomopäädyssä oli kolme minikavalettia ympyrän kaarella. Yksi laukka-askel joka väliin. Toisessa päässä oli kolme puolikasta minikavalettia raviväleillä, ympyrän kaarella nekin. Keskelle tehtiin rentoutumisympyrä. Myöhemmin keskiympyrällä mentiin aina neljännes ravia ja neljännes laukkaa.
Aloitettiin väistämällä käynnissä pitkillä sivuilla takaosaa sisään ja ulos. En aina tajunnut vaatia tarpeeksi. Nämä kuitenkin sujuivat huomattavasti paremmin kuin syksyllä. En ole ihan varma pitikö näitä jatkaa ravissakin. Meiltä vähän unohtuivat.
En tiedä olinko itse tänään jotenkin hidas mutta Senja tuntui jäävän poikkeuksellisen paljon ohjaan kiinni ja painuvan matalaksi. Eikä sitten taipunutkaan. Ravipuomien jälkeen kiihtyi. Puomeille sohlasi välillä ylimääräisen askeleen väliin. Meille "kauhojille" ohje oli tulla sisäreunasta.
Laukkapuomeillakin piti säätää ylityskohtaa. Ei päästy niin pitkälle sillä Senja tuijotteli omiaan ja hyvä että alkuun osuttiin koko puomeille. Halusin pikemminkin rentoa menoa.
8 ratsukkoa tuntui aika paljolta ja olisin taas kaivannut paljon enemmän kommentteja. Lähinnä siis pyöriskeltiin tehtävillä ja välillä saatiin aina hetki open huomiota. Mitään mahtionnistumisia ei tullut. Loppua kohti sain sentään Senjan vähän paremmaksi ja rupesi taipumaan vänkäilyn sijasta.
Plussaa että osasin aika hyvin katsoa väljät paikat enkä ollut yleensä pahimmissa ruuhkissa. Sekä siitä että loppua kohti Senja rupesi olemaan vähän rennompana myös laukkapuomeilla.
Hetken loppuhölkät ja Senja jatkoi seuraavalle tunnille.
jähmeää ja vyöryvää
jännittynyt katsomopäädyssä
Parannusta:
käyntiväistöt aiempaa paremmin
osuttiin puomeille
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora