Lauantainakin Äimiskällä oli estepäivä. Tunnille tuli 5 ratsukkoa ja minä taas Senjalla. Arvasin oikein että tehtävä oli taas sama laukanvaihtohomma. Tänään okseri oli nelosesteenä. Keli oli lähes viisi astetta plussalla ja menin koko tunnin kevyemmillä hanskoilla. Tunnin jälkeen pihalla tihutti.
Alkuverkassa kieli taas lerpatti ulkona, laukassakin. Onneksi lopulta katosi suuhun. Yritin olla Senjan ympärillä, pitää joustavan käden ja vaikuttaa.
Verkkahypyt hypättiin taas vinohypyillä radan poikki. Oikealle tuli kaikki vaihdot. Vasemmalle ensimmäinen tuli ehkä askeleen myöhässä, vähän hitaasti. Toinen oli hyvä ja laukka vaihtui. Ei sakkoja.
Hypyt uralta pois ja tiukat käännökset aloitettiin nyt vasemmasta oikeaan pystylle. Ei pahaa sakkailua, kääntyi hyvin. Kuskin piti muistaa olla tarpeeksi pystyssä (takakenossa). Pari kertaa lipsahti vähän etukenon puolelle ja käännöksissä tuli nopeasti ongelmia tasapainon kanssa.
Oikeasta vasempaan ensimmäinen hyppy oli vähän löysä. Sakkona uudestaan heti perään. Juuri sakkohypyn aikaan ovella oli liikettä (hypättiin vähän kohti) ja Senja meinasi lähteä liirailemaan ihan omiin suuntiinsa esteen jälkeen. En tajua miksi vietti oikealle kohti pelottavaa ovea. Sain kuitenkin käännettyä vasempaan. Toinen sakkokierros perään, pitää keskittyä hommiin vaikka tulisi mikä muumien mörkö paikalle. Nyt tuli hyvä hyppy ja taisi laukkakin vaihtua. Lähti jalasta hyvin eteen ja otti takaset alle.
Rata hypättiin taas kasikympissä, me viimeisinä. Lopputunnista sattui sen verran kaikenlaista etten enää muista mitä missäkin vaiheessa. Muistelen että ratamme oli ihan ok mutta tiet vähän lörähtivät pitkiksi. Ykkönen taidettiin hypätä aika isosti ja Senja ehkä sen jälkeen ehdotti ensin oikealle menoa. En ole varma vaihtuiko laukkakaan heti. Vähän kiihtyi väleissä mutta ratkaisin tilanteet. Pidätteet eivät menneet ihan priimasti läpi muttei vyörynyt pahasti. Vitoselta kutoselle ajauduttiin linjalta ulos, samoin käännöksellä seiskalle ja hypättiin aika laidasta. Mutta laukka vaihtui.
Tänään yllättäen tultiin myös toinen kierros. En muista oliko heti ykköshyppy, kun mentiin vähän reippaammin ja kun piti jatkaa vasemmalle niin Senja lähtikin väistämään oikealle. Kuski ei valitettavasti tässä vaiheessa ollut ihan tasapainossa, joten painopiste heilahti satulan sivulle. Melko nopeasti totesin ettei mitään ole tehtävissä ja kaulaan tarrautuminen tuntui huonolta vaihtoehdolta. Lopulta sitten ponnistin pois jalustimesta ja laskeuduin jaloilleni. Video paljastaa että oikea polvi kävi maassa. Lähes tyylipuhdas.
Ennen kuin ehdin kunnolla tajuta mitä tapahtui niin huudettiin jo kakkua. Hah! Itse toki mykistyin tilanteesta eikä laskeutumisen huutelu käynyt mielessäkään kun pohdin mitä kannattaisi tehdä. Näitä varten pitäisi olla joku hätäremmi, josta tarrautumista olisi harjoiteltu. Harjasta en näin äkisti ehtisi saada tarpeeksi tukevaa otetta.
Senja ei sanonut poistumisestani mitään vaan jäi seisomaan nätisti aloilleen. Ohjatkin toki jäivät käsiini. Sain jakkaran ennen kuin olin tajunnutkaan ja nopeasti olin takaisin kyydissä. Muistelen että jossakin vaiheessa oltaisiin tultu ehkä pelkkä ykkönen ja otettu sitten vielä alusta. En ole varma.
Saatiin kuitenkin tehtyä seuraava lähestyminen hillitymmin ja tultiin ykkönen pienemmällä hypyllä yli. Nyt empimättä vasemmalle. Tällä kertaa sain tehtyä paremmat tiet esteille mutta osa laukoista jäi vaihtumatta. Oli ehkä vähän ponnettomampaa. Kutosen jälkeen Senja kääntyi sukkelasti ja kuski oli taas etukenottelemassa. En näemmä meinaa oppia. Seiskalle paikka jäi suoristuksessa vähän kauas mutta pyysin eteen ja mentiin yli. Ohjauspuomi auttoi esteen keskelle. Löytyi myötälaukkakin.
Sitten muut vielä hyppäsivät toisen kierroksensa enkä ollut enää yhtä skarppina kuin yleensä. Normaalisti osaan kävellä radalla, olla pois suorittavan edestä sekä lisäksi katsoa etten peitä open tai kuvaajan näkyvyyttä suorittajaan.
Loppuverkasta ei jäänyt kummempia muistikuvia. Mentiin vapaavalintaiseen suuntaan. Ei tainnut olla erityisen hyvä. Putoaminen kolhaisi taas vähän itsetuntoani. Olisi kiva olla välillä joku vuosi tippumatta!
Senja jatkoi hommia ja kävin merkkaamassa itseni huomiselle estetunnille. Katsotaan joutuuko Senja neljättä kertaa vaihtotehtävälle.
vähän löysempää menoa
tasapaino kaarteissa
Senja vietti pystyn jälkeen väärään suuntaan (useamman kerran)
kuski ei pysynyt mukana
ratakierrokset ei yhtä hyviä kuin ti ja to
Parannusta:
yksittäiset vaihdot hyvin
kääntyi näppärästi
tulin jaloilleni alas eikä Senja hätkähtänyt
Inna videoi lopputuntiamme:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora