Tiistaina tallilta tuli viesti että sopisiko tulla jo kuudelta. Tämä kävi hyvin. Samalla vältin myös pahimman illaksi luvatun himopakkasen. Mennessä paistoi aurinko ja pakkasta taisi olla 13 pintaan.
Listalla selvisi että tunnille tulee 7 ratsukkoa. Piti siis hommata taas myös kortti normiryhmiin.
Minulle oli jaettu Senja ja se löytyi samasta paikasta maneesin takaa tarhasta kuin eilenkin. Tänäänkin tuli portille vastaan. Varustamisen ainoa erikoisuus oli että nyt Senja hamusi kuolaimet itse suuhun. Yleensä niitä on pitänyt enemmänkin patistella, vähän päivästä riippuen. Mutta näin innokkasti ei ole ennen sujunut.
Opeksi ei tullutkaan kouluope vaan sijainen, selvisi itselleni vasta satulaa hakiessa. Vaihdettiin esteet uuteen järjestykseen ja tehtävä olikin aika kiva! Molempien pitkien sivujen pidempi linja taisi olla noin parikymmentä metriä. Lisäksi kentän puolelle tuli askeleen sarjat alkuun ja loppuun. Keskellä oli kavaletti radan poikki. Hämäykseksi toisessa päädyssä oli myös kavaletti mutta sitä ei tultu ollenkaan. Kuva alempana.
Aloitettiin heti ravissa väistämällä raviskan puolella uralta estelinjalle ja hyppäämällä ristikko ravista. Senja hyppäsi aika löysästi ja tuntui tulevan ravissa alas. Pyynnöstä kuitenkin jatkoi laukassa. Joka kerta taisi tulla myötälaukka. Ensin jokunen kerta ristikkona, sitten kerta-pari pystynä. Lopulta tultiin laukassa. Muualla piti laukata kevyessä istunnassa. Laukassa ajattelin sulkua mutta tuli vain jotakin vähän sinnepäin.
Muuten meni ihan hyvin mutta kertaalleen Senja kauhistui esteen vieressä uralla seissyttä opea ja meni ihan mutkalle. Karkasi linjaltakin. Esteen vieressä oli kasa kavalettipalikoita ja arvelin että saatetaan vahingossa ajautua niiden päälle ja sitten Senja vasta kauhistuukin. Käänsin siis lopulta ohi kun näytti siltä ettei päästä yli. Käveltiin open ja esteen välistä ja seuraavalla kierroksella osuttiin esteelle vain hyvin lievällä jännittymisellä.
Muuten alkuverkassa Senja oli sangen reipas ja vyöryvä. Yritin toppuutella muttei tullut kovin hyvää. Ei ollut taipuisa eikä avuilla. Hyppääminen onnistui silti. Erikoisuutena pudotti (oikean) laukan kertaalleen pois enkä meinannut saada sitä hetkeen nousemaan takaisin.
Sitten tultiin vasemmassa kierroksessa koko suora linja. Estekorkeus ehkä 60 cm eikä siitä juuri muuttunut tunnin edetessä. Ensin 6, sitten 5 askelta. Sitten toisen sivun 4 estettä. Ekalla kerralla Senja taas empi kun ope seisoi uralla. 5 askelta väliin jäi aika kauas. Toisella kerralla tultiin sujuvammin. Ope ei meille juuri parannettavaa keksinyt. Itse keksin kyllä. (Jalat rennoiksi alas, rennot kädet omilla paikoillaan, suorempi hevonen, jne.)
Odotellessa käveltiin keskellä maneesia. Kivasti oli tilaa. Ulko-ovea ei suljettu tunnin aikana, joten Senja pääsi ohimennessä vähän kurkkimaan pihalle. Onneksi saapuvat ihmiset pitivät hyvin ääntä. Ei pahempia kauhistumisia, vain lievää tuijotusta kun oli liikettä. Ehkä jopa helpompaa näin.
Tämän jälkeen tultiin rata kuvan mukaisesti. Kavaletilta pystyille oli ohje tehdä ekalla kerralla asialliset kaaret. Senja eteni hyvin ja sain laukat vaihdettua. Molempiin tuli niukasti 4 askelta.
 |
| Oma tulkintani päivän radasta. |
Toisella kierroksella hypättiin vain esteet kolmosesta kasiin eli pidempi linja jätettiin alusta ja lopusta pois. Päätin tehdä kerrankin luvan kanssa kunnon oikoreitit kaarille ja tultiin ne melko suorasti kolmella. Ensimmäiseen piti ratsastaa kunnolla eteen. Jälkimmäinen meinasi jäädä kolmellakin ahtaaksi. Mutta ihanan empimättä Senja meni. Itselläni valui taas vesi silmistä enkä nähnyt kunnolla.
Olin ihan valmis lopettamaan tämän kierroksen jälkeen. Lopulta ei hypättykään enempää kun aika loppui.
Loppuverkassa Senjalla oli yhä kiire. Itse jännäsin katsomopäädyssä ravaamista koska katsomossa oli kerrankin kourallinen ihmisiä. Olivat onneksi sen verran aloillaan ettei säikytty tai loikittu pois.
Kävelin loppukäynnit rauhassa ja rupesi tulemaan aika vilu. Taisi olla ihan hyvä veto laittaa tuubihuivi kypärän alle korvien suojaksi.
Pesupaikalla Senja oli tänään oikein nätisti jalat aloillaan. Ensimmäisestä etujalan kylmäsuojasta ei tykännyt vaan huitoi sen pois ennen kuin ehdin laittaa sitä kunnolla kiinni. Toisella yrityksellä ei ollut ongelmia. Ei ole etujalkojen suhteen ollut tällaista aiemmin. Eikä takastenkaan kanssa pitkään aikaan.
Kotimatkalla auton mittari näytti -20°C.
kiireinen ja vyöryvä
pudotti alkuverkassa oikean laukan hetkeksi pois valikoimista
oli aika kylmä
silmäni vuotivat
yksi pudotus
yksi ohimeno kun tuijotti opea
ensimmäinen kylmäsuoja ei kelvannut
Parannusta:
hamusi kuolaimet itse suuhun
vaihtoi laukat
ei juuri tuijotellut (ovea, katsomoa)
oli pesupaikalla aloillaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora