Sunnuntaina oli taas herätys 08 jälkeen ja kympiksi ratsaille. Rata oli rakennettu eilen illalla ja ensimmäinen ryhmä oli jo hyppäämässä kun saavuin tallille. Tänään luvassa siis Jauhiaisen estevalmennus Ponipihalla itselleni uudella tuttavuudella eli Missillä. Mennessä oli pari astetta pakkasta ja sumuista.
Piti kysellä ohjeet Missin löytämiseksi. Yksäreiden takaa tarhasta kahden ponin joukosta. Musta tähtipää, sen verran suunnilleen muistin. Turkoosi loimi. Odotin hapannaama-tammaa mutta humma olikin ihan suopealla tuulella.
Missille oli vain koulusatula, joten kävin kysymässä löytyisikö mitään muuta. Matkalla jätin sormeni maneesin oven väliin, auts. Mustelma keskisormen kynnen alle. Herkon satula kuulemma sopii, sillä siis. Virittelin Herkon martingaalinkin, sillä tuli vinkkiä että saattaa nostaa turpaa. Jotain tällaista muistelinkin. Viimeksi Missi oli siis samassa ryhmässä.
Harjakori ja suojat piti arvailla. Tallissa ei ollut muita eikä Missin nimellä löytynyt. Hoitaessakaan hummalta ei tullut pahaa silmää tai muutakaan uhittelua. Hokkikengät etusissa tilsakumeineen. Takaset ilman kenkiä mutta siistit kaviot. Yksi hokki vähän löysällä mutten löytänyt hokkiavainta.
Tänään oltiin kolmen hengen ryhmässä. Hyppykavereina oli pienehköjä poneja, joten arvasin oikein että tänään esteet ovat maltillisemman kokoisia.
Ennen selkäännousua katsoin ovatko jalkkarit yhtä pitkät. Eivät todellakaan olleet! Oikea tuntui eilen lyhyemmältä mutta ei ihan näin paljoa. Pidensin oikeaa kahdella ja lyhensin vasenta yhdellä. Sitten olivat suunnilleen yhtä pitkät. Kun jalkkarin käänsi ylös niin reuna tuli suunnilleen satulan siiven tasalle. Onkohan satula ollut eilen pahasti vinossa?
Odotin vauhdikasta ja herkkää hevosta. Alkuverkassa vauhti oli vielä aika hukassa ja sai enempi hoputtaa eteen. Oikeaan kierrokseen ravissa tuntui aika kankealta. Laukkojen jälkeen oli onneksi parempi. Laukoissa irtosi vähän temponmuutoksiakin. Lähti eteen ja tuli takaisin.
Hypyt aloitettiin yksittäisille pystyille. Ei saanut päästää kiihtymään. Esteen jälkeen suoraan. Helppo hyppy istua ja aika suoraviivaista menoa. En muista pysyivätkö myötälaukat. Sitten tultiin koko linja oikealta suoraan. Ensin 6 laukkaa meille. Ensimmäinen kerta oli sujuva, toisella lähti kiihtymään ja vain vaivoin sain kuudennen mahtumaan. Ei kuitenkaan enää korjattu.
Sitten tultiin kaksi kaarevaa linjaa putkeen. Jälkimmäinen oli lyhyempi mutta ekalla kierroksella opettelin kaikki kantapään kautta. Missi ei onneksi katsellut kavalettipalikoita oksereiden alla. 6 askelta linjalle oli kuskille kivempi ja ehti ajatella asiat loppuun. Päätyihin piti kai tehdä ympyrät ja sellaiset sitten myös tein. En ollut hypyissä aina ihan mukana ja tuli liuta vääriä laukkoja.
Ope halusi linjoille 5 askelta. Jälkimmäinen linja jäi ahtaaksi mutta onneksi tajusin asian nopeasti. Sen jälkeen ei tullut enää hassuja paikkoja. Oksereiden jälkeen piti muistaa jatkaa suoraan. Esteet nousivat ja yhä selvittiin ihan hyvin. Sitten ne taas laskivat poneille.
Ratapiirroksessa oven edessä oli okseri. Se oli kuitenkin muuttunut trippeliksi. Se tultiin yksittäin ja ensin hitusen lyhyemmällä kaarella. Pienempänä sujui ihan hyvin. En muista hypättiinkö se isompana jo ennen rataa, ehkä? Kummasti se lähestyessä näytti okserilta enkä hahmottanut että etummainen puomi oli irti keskimmäisestä. Myöhemmin ope totesi että olin ihan oikeassa ja se näytti kauempaa okserilta.
Ratamme ei ollut kovin sujuva. Tämä ei enää yllättänyt. Ekalle minipystylle en päässyt ihan mukaan hyppyyn. Kaarre, okseri ja myötälaukka kuitenkin hyvin. Toinen kaarre vähän parempi. Tosin laukka vaihtui okserilta vain edestä. Ehdin kuitenkin korjata ennen suoraa linjaa. Se näppärästi. Trippelille ei osunut askel ja hyvin epätyypillisesti tuli joku kääk-ääni kun huomasin olevani pulassa. Missi onneksi tikkasi vielä miniaskeleen esteen eteen ja pysyin yllättävän asiallisesti mukana. Ope käski taputtaa hevosta ja sanoi että olen sille porkkanan pystyssä. Sakkokierros meni paremmin.
Tultiin uusintana vielä ensimmäinen kaareva. Nyt olin vihdoin ekallakin hypyllä mukana. Jälkimmäiselle ylimyötäsin. Kumma selkärankareaktio kun este nousee. Myötäämisistä tuli huutia jo aiemminkin että kädet harjaa pitkin eikä kohti korvia. Näemmä ei pitäisi sittenkään opetella ylimyötäilyjä edes vitsillä.
Siitä tykkäsin kun ope pitkin tuntia muistutteli että paino jalustimille. Se kun on mielestäni yksi suurimpia ongelmiani hypätessä.
Loppuverkassa allani oli ihanan rento Missi. Annoin vähän pidempää ohjaa ja venytti kaulaansa. Tämäkin kun on näyttänyt kulkevan yleensä aika kaula paketissa.
Loppukäyntien ohessa kävin mittaamassa trippelin ja okserin. 95 cm. En ole ihan varma kävikö okseri jossakin vaiheessa yli tämän. Trippeliä tuskin mentiin tuon isompana. Mutta eiliseen verrattuna olivat kivan maltillisen kokoisia.
Purin Missin ja harjasin sen läpi. Oli suht hikinen. Pohdin että pihalla ei ole juuri kylmempää kuin tallissa eikä siellä tuule. Laitoin siis loimen takaisin niskaan ja vein takaisin tarhaan. Kurjahan se olisi ollut yksin tallissa. Keli oli lämmennyt nollaan. Viimeisen ryhmän aikana lumet putosivat maneesin katolta ainakin osittain.
jätin sormen maneesin oven väliin
ponnistuspaikat ja mukautuminen eivät olleet priimaa
laukanvaihdot hypyissä
Parannusta:
oli paljon rauhallisempi kuin odotin
hyppäsi empimättä kaiken
loppuverkassa todella kiva ja rento
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora