Perjantainen Turkan tuntikin aikaistui tunnilla. Ei haitannut yhtään sillä näin päivänvalo riitti alkutuntiin asti. Luvassa oli tänään puomi-kavaletteja ja ratsukseni tuli Pansku. Pakkasta viitisen astetta.
Ensimmäinen ongelma oli taas löytää hevonen. Tarha näytti sangen autiolta. Mutta niin vaan Pansku sattui olemaan juuri kaverin takana piilossa ja sieltä se löytyi. Ei loimea. Ei tilaa tallissa. Hoidin käytävällä.
Karvaa lähti jo reilusti. Yksi hokki oli kärjestä poikki ja vaihdoin uuden. Panskulla oli oma hokkiräikkä ja oli vähän käyttöongelmia sen pyörityssuunnan vaihtamisen kanssa. Suojat löytyivät omalta paikaltaan suojahuoneen seinältä.
Satula ja suitset oli tosiaan nyt merkattu. Mustat käyttöön. Mutta alle käskettiin laittaa sininen karvahuopa. Vain musta oli edelleen tarjolla. Arvelin ettei väliin tule muuta. Satulointi ja suitsiminen sujuivat kivan sukkelasti. Itseni varustin kevyemmillä vaatteilla ja hanskoilla. Paksummat hanskat otin kentän laidalle ja alkutunnista sormet jäässä vähän haikailin niiden perään.
Alkuverkassa lähinnä ravailtiin itsenäisesti. Panskun vauhti vähän heijasi. Välillä oli hyvinkin rento, välillä vähän kiihtyi, lähinnä toiselle pitkälle sivulle. Piti taivuttaa huolella. Vasemmalle ymmärsin tämän ja taipui omaan makuuni kehnosti. Oikealle kaula oli mielestäni jo liikaa linkussa (sangen suorana) ja silti piti kääntää päätä enemmän. Lapa ainakin taisi karata ulos. Ope totesi jotakin Panskun herkkyydestä pohkeille. En huomannut ollenkaan. Mutten näemmä huomannut reitiltä ulosliirailuakaan. Tai sitten en vaan tajunnut jotain.
Kuskin piti keventää pystympään. Arvasin että olen liian etukenossa. Ope arveli jalkkareitani liian pitkiksi mutta tuntuivat valmiiksi kouluratsastukseen mukavilta, joten en lähtenyt säätämään.
Alkutunnista otettiin laukkojakin. Taas melko vapaavalintaisella kuviolla. Ohje oli lyhentää laukkaa. Ei siitä oikein mitään tullut. Eikä kyllä taipunutkaan. Yritin kaikenlaista mutta tuntui menevän vain huonompaan. Välillä tuli ok-pätkiä mutta sitten Pansku lähti kaatumaan lapa edellä johonkin ja kiihdytti. 7 ratsukkoa tunnilla tuntui taas liialta. Olisin kaivannut enemmän huomiota.
Ensimmäisenä tehtävänä tultiin neljää laukkapuomia radan poikki. Ei mikään helppo homma meille. En saanut suoristettua, tultiin liian lujaa, vedin liikaa, rikkoi raville eikä siirtynyt vetämättä raville puomien jälkeen ennen kulmaa. Tehtävä olisi pitänyt palastella minulle ihan pieniksi. Kädet alas ja pohkeet kiinni ettei riko raville, taisi olla ohje. Lisäksi kun ope ennen kulmaa tarpeeksi kipakasti muistutti voltista niin unohdin aina valmistelut ja vain nykäisin humman käännökseen pelästyen että piti olla jo. Vaikka oltiin ravissa niin pelkäsin että noista voi mennä nurin.
Ohje oli tehdä laukassa voltti ennen puomeja, se ehkä paransi vähän. Puomeille löytyi lopulta lyhyempääkin laukkaa. Kuskin piti muistaa matalat kädet. Ei siitä ihan priimaa tullut mutta vähän parempaa. Pääty-ympyröillä valmistautuessa löytyi kivan rauhallista menoa silti joka väliin. Tultiin vuorotellen molemmista suunnista ja tähän tehtävään meni myös sangen pitkään.
Lopuksi tultiin vielä kaarevat kavalettilinjat pari kertaa molemmista suunnista. Esteet olivat miniristikkoja. Väliin piti ottaa 5 askelta ja jos tultiin hyvin sisään niin onnistui. Isommalla sisääntulolla meni kiihdyttelyksi. Ope huusi että älä kisko. En keksinyt mitään muuta tapaa saada Pansku hidastamaan kuin ohjista vetäminen eikä sekään oikein toiminut. Vallaton kaahotus ei ollut minulle vaihtoehto. Seuraava kerta sujui onneksi paremmin. Taas olisin kaivannut tarkempaa vahtimista ja kommentointia jo lähestymisissä.
Loppuraveihin heppa rauhoittui melko nopeasti. Ei tainnut olla ihan tasaista menoa.
Purettiin tehtävät ja Pansku sai tallista taas vain käytäväpaikan. Pissasi siihen ja putsailin vielä läntin pois. Onneksi lopulta löytyi karsina ja sai jäädä hetkeksi kuivattelemaan pahimpia hikiä pois ennen takaisin pihalle menoa.
hokkiräikän pyörityssuunnan vaihtaminen
alkutunnista sormet palelivat välikausihanskoissa
vasemmalle taipuminen oli hankalaa, erityisesti laukassa
laukasta raviin ei päästy kovin helposti, varsinkaan heti laukkapuomien jälkeen
muutamia huonoja omia päätöksiä
Parannusta:
ihanan kiltti hoitaa
ravissa malttoi kivasti
toivotut askelmäärät kavalettikaarille
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora