Sunnuntaina kisatiimin treeneihin minulle jaettiin Ponne. Luulin ensin että tällä oli jotakin tekemistä sen kanssa kun perjantaina sanoin että voisin varmuuden vuoksi käydä jotkut estekisat Ponnellakin kenttäkvaalien takia. Tallilla kuulin että Flippe ontuu, saattoi siis johtua siitäkin.
Kelinä oli -10°C ja onneksi sangen tyyntä. Iltapäiväryhmä ja 5 ratsukkoa tunnilla.
Ponne löytyi tarhan takanurkasta. Riimua ei ollut ylätallin nimikkopaikalla, joten lähdin pyydystämään pelkän narun kanssa. Eihän sitä riimua sitten ollut päässäkään. Onneksi sain taas pyöräytettyä narusta korvikeriimun ja mukana ollut porkkana auttoi Ponnen pariin jumitukseen.
Kaikki hokit paikallaan ja pyörimättä. Varusteet löytyivät omilta paikoiltaan, tosin ohjat olivat irti. Ponne hyöri hoitaessa minkä ehti eikä riimua ollut edelleenkään. Onneksi meinasin vain vähän liiskaantua humman ja seinän väliin.
Selkään noustessa vyö oli liian löysällä (vaikka muka kiristin sen tiukalle) ja satula lähti kippaamaan kyljelle. Onneksi tämä oli nopeasti korjattu ja sain kuin sainkin vyötä kiristettyä maasta vielä sen verran että pääsin kyytiin asti.
Alkuverkassa ensimmäinen kommentti oli ettei niin lujaa. Olin vissiin yrittänyt herätellä Ponnea vähän eteen. Melko pian tuli ohjeistus minulle että samaa ajatusta kuin perjantaina. Niska ylös ja takaosa alle. Hevonen ja laukka lyhyiksi. Eikä edes alkuverkassa kuulu (tarvitse) ratsastaa pyöreälle niskalle. Hullua yrittää opetella tällaista kun tähän asti aina on painotettu pyöreää muotoa.
En taas vaatinut tarpeeksi lyhyttä laukkaa. Takapuolituntumani oli mennyt ihan hukkaan. Onneksi ope taas vähän auttoi. Enkä kyllä osannut sanoa koska on hyvä (hieno). Ohje oli nostaa laukka pysähdyksistä ja laukasta ottaa takaisin seis. Alassiirtymät olivat vähän kättä vasten vyörymisiä. Ope ihmetteli kun Ponne haki laukassa itsekseen pyöreälle niskalle.
Ensimmäisenä tehtävänä tultiin ristikko pitkän sivun keskeltä. Linjalle seis ennen estettä ja samoin linjan loppuun esteen jälkeen. Pari kertaa. Yhä alassiirtymät olivat vähän vyöryviä. Pysähdykset suositeltiin tekemään mahdollisimman kauas esteestä linjalle.
 |
| Päivän ratapiirros wa-ryhmästä. |
Sitten tultiin neljä ristikkoa ympyrällä. Vasen kierros. Koko ympyrä eli 5 hyppyä. Joka väliin sama askelmäärä. Ponne hyppäsi ekan hyvin mutta tokalle taisi unohtua antaa hyppykäsky ja hypyn sijaan tulikin vielä ihan tarpeeton miniaskel esteen eteen. Luulin että hyppäisi käskemättäkin. Loput välit menivät 8 askeleella.
Toisella kierroksella hypättiin kaikista empimättä ja joka väliin tuli nyt 8. Ensimmäinen oli hyvä, kaksi seuraavaa piti vähän sujua eteen ja viimeinen meinasi jäädä ahtaaksi. Ehkä tuli vähän tiukempi kaari?
Luulin että tämä oltaisiin tultu toiseenkin suuntaan mutta hypättiinkin kaksi ensimmäistä ja sitten käännettiin tiukasti okserille. Okserin jälkeen tiukka käännös viimeiselle ristikolle, joka hypättiin toiseen suuntaan. Ristikot sujuivat hyvin mutta kaarre okserille olikin todella tiukka. Ponne putosi raviin, hypättiin okseri ihan juuresta ja jättölinja jäi tyngäksi, jolloin viimeiselle ristikollekin tuli huono ja turhan tiukka tie. Sakkokierros paransi vähän mutta yhä okserin jälkeen oli liian vähän tilaa. Huomasin taas jääväni killumaan liikaa jalustimille. Toki pelkäsin vähän lipsumisiakin lumella. Saatiin vielä yksi sakkokierros pelkällä okserilla ja ristikolla. Nyt taas pykälää parempi. Omasta mielestäni ei vieläkään erityisen hyvä.
Ope nosti oksereita vähän ja tultiin vielä pelkät okserit lävistäjillä. Nyt sai sujua vähän paremmin mutta olin todella hukassa koska laukka on hyvä ja meinasin unohtaa korkean niskan. Ei liian lujaa, taisi ope kommentoida. Ponne ei imenyt esteelle vaan hidasti. Tököhyppy juuresta mutta yli. Toiselle ihan samanlainen. Sakkokierros tuli heti perään. Nyt sain ratsastettua paikan ensimmäiselle ja se tuli ihan ok, tosin yhä vähän läheltä. Toiselle ei ollut kunnon paikkaa ja ope lennätti meidät vähän kauempaa yli. En ollut ihan mukana mutta taisin taas ehtiä päästää ohjista sen verran etten nykäissyt suusta. Ilman open tsemppiä ei olisi tullut hyvää.
Lopuksi tultiin eka okseri vielä kertaalleen. Ei vieläkään hehkeää vaan tuntui että Ponne piti puristaa esteestä yli ja jos en sitä tee niin pysähtyy eteen. Yli kuitenkin mentiin. Tuntui vaan niin kummalliselta kun aiemmin Ponne on kiihdytellyt esteille ja nyt sen oma imu tuntui kadonneen kokonaan. Ope kommentoi että alkutunnin odotuttaminen saattoi vaikuttaa. Jotakin puhui myös siitä että ei näyttänyt siltä että kieltäisi muttei isompia oksereita yksinkään hyppää. Unohdin tuijotella esteiden koot, ope sanoi että 85 - 90 cm. Jotakin sellaista olisin arvellutkin.
Loppuraveissa Ponne oli Ponneksi yllättävän hyvin kuulolla eikä kiihdytellyt, hituroinut tai kiemuroinut omiin suuntiinsa. Jotakin plussaa!
Ei ollut kiire pois, joten kävelin kunnes seuraavat aloittivat. Olisin mieluusti jäänyt kävelemään pidempäänkin ja vaikka nakannut satulan pois.
Loppuhoidot olivat vähän hitaammat kun löytyi vain yksi kylmäsuoja. Yhtä en saanut pakastimesta irti vaikka kuinka yritin. Osa lojui likaisina käytävällä.
Tämä oli yhteensä kymmenes kertani Ponnella. Kaksi ensimmäistä olivat hiihtoratsastushommia ja kolmas heinäkuussa ensimmäinen vakituntini. Kuusi viimeistä taas näitä kisatiimin treenejä marras-joulukuussa, joista viimeisin (rataharkat) vähän reilu kuukausi sitten. Yllättävän äkkiä hukkasin tuntumani Ponneen.
humma piti hakea tarhan takanurkasta
riimu oli hukassa
hyöri hoitaessa
pudotettin jotakin
kaarteet okserille ja sen jälkeen
Ponne ei imenyt esteille
takapuolituntumani sopivasta laukasta oli hukassa
tunnin jälkeen vain yksi kylmäsuoja
Parannusta:
kaikesta yli
ympyrälle sangen tasaiset 8 askelta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora