Sunnuntaina Turkan kisatiimin treeneissä oli vuorossa rataharjoitus kello 13 alkaen. Tämä selvisi vasta lauantai-iltana ja samalla kaivattiin ilmoittautumisia. Mitään muuta infoa ei herunut kyselyistä huolimatta. Laitoin toiveeksi Ponne 80 tai 90 cm.
Aamullakaan ei ollut tullut juuri enempää tietoa. Parisenkymmentä hyppääjää ja kuulemma mennään toivomillamme ratsuilla toivomiamme korkeuksia. Lopulta menin tallille vähän kahdentoista jälkeen. Rata oli kasattu, näemmä tiimiläiset olivat saaneet suunnitella sen. Asiallinen 8 esteen perusrata ja helppo oppia. Ei ylimääräisiä härpäkkeitä. Linjavälit olivat vähän jännät (18 ja 23 metriä) ja niitä ehkä säädettiin. Sarjaväliksi sain 6,2 metriä mutten tiedä muuttuiko sekin myöhemmin. Lämmintä oli +2°C ja kenttä oli hiekalla.
Hain siis Ponnen sisään. Onneksi oli nastat omiin kumppareihini, sillä piha oli silkkaa jäätikköä. Onneksi oli myös asiallisesti kiinni antava ratsu. Hoitaessa Ponne hyöri sen verran että laitoin kiinni. Kaksi hokkia oli taas mennyt viikossa vaihtokuntoon. Mitäköhän kummaa Ponne kengillään oikein tekee? Vaihtohokkeja ei meinannut löytyä, kaikki olivat väärällä kierteellä (liian pieniä). Kaivoin sitten kengityspakista jotkut ruosteiset. Olivat kuitenkin alla olevia paremmat.
Ope saapui 13.20 eikä edelleenkään ollut lähtölistoja. Sen verran oli jo selvinnyt että mennään porukka kerrallaan matalammasta korkeampaan. Salaa haaveilemani ryhmäverkat toteutuivat. Vähän katseltiin ja avustettiin ensimmäistä porukkaa kunnes kävi käsky loppujenkin saapua pihalle.
Käveltiin hetki ja sitten tehtiin suht vapaa sileän raviverkka. Ponne viipotti menemään enkä jaksanut hirveästi puuttua. Vähän temponmuutoksia ja yritin katsoa että ohjat ovat tarpeeksi lyhyinä. Otettiin myös laukka toiseen suuntaan ja sitten välissä taukoa kun hyppäsi vielä 70-tason väki.
Sitten laukkaverkka hyppyjen kanssa. Ristikkoa, pystyä ja okseria. Ei tullut juuri muita ohjeita kuin että pitää varata este huutamalla. Nyt se tuntui hitusen höntiltä koska kuvio oli ihan sama kuin tunneilla ja tiesi kyllä kuka esteelle on menossa ja kuka ei. Hyppyjen määrästä ei tullut sanomista, joten hyppelin hieman enemmän kuin kisaverkassa yleensä. Ponnekaan kun ei mennyt tänään muuta.
Ristikko tultiin ehkä neljästi. Pysty pari kertaa pienempänä ja paristi isompana. Okseri kahdesti. Aika maltilliseksi hyppymäärä kuitenkin jäi. Sanomista tuli että ei saa jäädä vetämään kohti estettä. En tunnustanut mutta jatkossa yritin saada Ponnen jo aiemmin paremmin kuulolle ja keulasta kevyeksi. Enemmän meni siihen että humma rupesi kiihdyttelemään kohti estettä. Laukka vaihtui jokusen kerran vääräksi. Meni kuitenkin empimättä yli eikä esteen jälkeen tehnyt omiaan. Ope taisi kommentoida että Ponne on innoissaan tms.
Okseri näytti jo verkassa vähän isolta ja rupesi hämärtämään. Ensimmäinen hyppy oli vähän epävarma. Juuri ennen ponnistusta Ponne vähän hidasti. Vahvat jalat, ohjeisti ope. Päästiin yli muttei ollut kovin hyvä hyppy. Toinen ylitys oli sujuvampi.
Valot saatiin onneksi päälle kun hämäryys syveni. Meitä ennen hyppäsivät ponit ja mekin mentiin lyhyemmällä sarjavälillä. Korkeudesta ei puhuttu mutta kai se jotakin kasikymppiä oli. Osa ehkä vähän yli? En katsonut kovin tarkkaan.
Meidän ratamme oli perusnäppärä. Keskityin hyvin ja paikkasilmäni toimi hyvin. 4 askelta sopi hyvin kakkosen ja kolmosen väliin ja jäi pikemminkin ahtaaksi kuin pitkäksi. Vääriä laukkoja taisi olla jokunen mutta korjaantuivat.
Ennen sarjaa ope käski ottaa kiinni. Taisin himmata vähän liikaakin, sillä tultiin a-osalle aika pohjaan. Venyttiin kuitenkin väliin. Sarjan jälkeen pyysin taas vähän eteen ja ope huuteli ettei liian lujaa. Hyvin tuli myös pidätteistä takaisin. Verkan perusteella pelkäsin isompaakin kaahailua mutta humma oli kivasti hallussa ja asiallista menoa. Kaareva linja meni sujuvasti kuudella ja kasillekin tultiin ihan hyvin. Skarppasin ylimyötäämisen kanssa ja heittäydyin hyppyihin innolla mukaan. Nyt siitä ei tullut sanomista suuntaan eikä toiseen. Videolla näyttää omaan silmääni vähän häiritsevältä.
Ope kehui tasaista rataa ja olin itsekin tyytyväinen. Sen kummempia ei tehty vaan katselin pari vikaa suoritusta ja hölkkäsin ohessa loppuraveja.
Luulin että oltaisiin oltu viimeinen ryhmä mutta jäljellä olikin vielä ykköstiimiläiset. Tietysti. Mutta tämä oli ihan hyvä estekorkeus tänään. Enkä olisi halunnut hypätä tämän pimeämmässä.
Ongelmia:
aikataulujen puute
epätietoisuutta lähes kaikessa
olisin halunnut enemmän opetusta
rapaisuus
Parannusta:
rata meni ihan näppärästi
Satu videoi ratamme:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora