maanantai 11. tammikuuta 2021

Vaihtelevalla menestyksellä taakse

 Maanantaina oli taas kouluratsastuspäivä Äimiskällä. Mahduin jo viiden tunnille ja ratsukseni oli taas jaettu Senja. Hummaa ei löytynyt karsinasta, joten kävin varmistamassa tarhalistasta missä se on. Listan mukaisesta tarhasta sitä ei löytynyt. Eikä toisenkaan listan mukaisesta. Kävin sitten katsomassa kaikki tien puolen tarhat läpi, ei ollut. Jatkoin suorilta etsimään maneesin takaa. Sieltä humma sitten vitostarhasta löytyi. Kovin oli lumista, pakkasta -9°C ja vähän tuuli.

Varustamiseen ei jäänyt tarhaharhailun takia liiemmin aikaa. Onneksi Senja oli kivan rauhallinen vaikka meinasin ruveta häseltämään. Jäisten tilsojen poisto oli työläin osuus. Jotenkin sain taas nirhaistua vekin sormeeni. Ohjat sain otettua korvien yli pois kaulalta. Kun tein sen läheltä päätä niin Senjaa ei haitannut. Tallista poistuttiin jo minuutin yli. Maneesissa loikkasin taas opekorokkeelta kyytiin kun jakkaroille oli jonot.

Alkukäynneissä tuli päivän ainoa säpsy kun kaveri potkaisi ohimennessään puomiluukun auki. Se rämähti lähes eteemme ja Senja pyörähti paluusuuntaan. Sen verran rauhallinen reaktio ja nopeasti ohi että arvelen että olisin pysynyt kyydissä myös ilman satulaa.

Senjalla oli kuulemma eilen ollut vapaa. Sekä tänään oli saanut vihdoin uudet kengät. Tänään ei enää kompastellutkaan, tosin tänään vasen etunen notkahti muutaman kerran, ehkä neljästi. Ovea ei katsonut mutta ravissa oli aika paljon vauhtia taas alkuun. Päätin itsekseni että voisin tehdä linjauksen etten anna Senjan enää alkutunnista juoksennella alta. Laukkoja ei tänään (ehditty) alkuverkoissa ottaa. Nopeimmat laukkasivat.

Hommat aloitettiin sangen lennosta ravaamalla uran sisäpuolella. Taidettiin vielä keventää nämä. Senja oli ihan yllättävän tasainen ja ope lähinnä kehui. Ihan avuilla ei ollut, sillä välillä nykäisi pään ylös kun esim. asetin ulos. Mutta nopeasti aina tasoittuikin. Vaikka tunnilla oli 8 ratsukkoa niin mahduttiin hyvin omalle paikallemme vain vähän vauhtia säätelemällä. Tätä ehkä 8 kierrosta ympäri.

Sitten pikainen tehtävänanto. Jalkani eivät ehtineet venyä tämän aikana auki. Toisesta päästä muutama erikokoinen ympyrä ravissa ja puolikkaan ympyrän jälkeen keskilinjalle seis. Peruutus niska ylhäällä ja siitä lyhyeen laukkaan. Puoli ympyrää laukassa. Toisessa päädyssä ravissa vähän toisesta päästä korotettujen puomien yli ympyrän kaarella. Vaikka pyysin opelta pikakertauksen tehtävistä niin silti vasta kolmannella kerralla tajusin peruutuksen. Yhä mentiin pitkät sivut uran sisäpuolella.

Senja oli yhä sangen tasainen. Tehtäville oli sen verran ruuhkaa että välillä ns. tyhjiä pitkiä sivuja tuli aika paljon. Meni itseltäni ohi jos niillä piti tehdä jotakin. Välillä itsekseni vaihtelin asetusta sisään ja ulos ja tein muutaman käyntisiirtymän jos ei ollut ketään takana. Kummasti väki pakkautui nipuissa aina toiseen päähän kerrallaan.

Ravipuomeilla piti taivuttaa puomeillakin. Välillä Senja kopisteli puomeihin ja kiirehti puomien jälkeen mutta omaan makuuni ihan ok. En keksinyt itse enää mitä parantaa.

Päivän hankalin osuus oli peruutukset. Alkoi ihan hyvin mutta pian oltiin tilanteessa, jossa Senja juurtui aloilleen ja aloitti joka peruutuksen nakkelemalla niskojaan. Välillä peruutti myös ihan vinoon. Osa peruutuksista onnistui helpommin ja osa ei oikein millään. Enkä keksinyt missä vika on. Yritin toki kaikenlaista. Ope auttoi lähinnä vinoon menoon. Siirrä karkaussuunnan kättä kohti omaa polvea. Se auttoi. Muuten tuli kommentti että peruuttaminen on raskasta hepan takapuolelle. En tiedä oliko liikkeen rankkuus syy Senjan vastahakoisuuteen vai mikä.

Peruutuksesta piti nostaa koottu laukka. Laukat nousivat aavistuksen hitaasti mutta olivat ihan asiallisia ja rauhallisia. Tänään laukkaa tuli siis vain noin puoli kierrosta kerrallaan. Joskus innostuin laukkaamaan ympyrän perään eli max 1,5 kierrosta. Yritin ajatella lapoja ja suoruutta.

Samat kuviot tehtiin molempiin suuntiin. Ravi pysyi hyvänä alusta loppuun muttei parantunut erityisen ihanaksi. Välillä kyllä keveni edestä. Välillä taas esim. heti laukan jälkeen tuntui etupainoiselta.

Keventäen lopuksi oli aika kiva. Luulin ettei Senja jatka mutta se olikin laitettu tuuraamaan kun seuraavan tunnin listalta puuttui yksi ratsastaja. Senjalle siis kolmen tunnin työpäivä ja itse sain 40 minuuttia lisää vapaa-aikaa iltaani.

Lopuksi kysyin vielä Senjaa helmikuun koulukisoihin. Onnistui. Olen sille toinen kuski eli nyt on Senjan starttimäärä täynnä.

Ongelmia:
humma oli jemmattu väärään tarhaan
tilsoja oli hankala irrottaa tuoreeltaan
puomiluukku rämähti eteemme auki
vasen etunen notkahti noin neljästi alta
peruutukset eivät olleet kovin ihania, välillä juurtui ja nakkeli niskojaan

Parannusta:
en nähnyt kieltä tänään ollenkaan
tasoittui sangen nopeasti
kaikki muu meni sangen kivasti paitsi peruutukset

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora